Suomen talouskasvu ja sen lähteet

Transkriptio

1 Suomen talouskasvu ja sen lähteet Johdanto 1) Elintason kasvu 2) Työn tuo6avuuden kehitys 3) Työn tuo6avuuden kasvun lähteet 4) Kasvulaskentaa ) Kansainvälistä vertailua ) Ideat kasvun lähteenä 7) Kasvun tulevaisuus 8) Johtopäätöksiä Lukemista verkkosivulla: 9 Suomen talouskasvu ja sen lähteet , Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/ toimii samalla esimerkkinä talousmeteellisen armkkelin kirjoi6amisesta (Tässä luentomateriaalissa on enemmän kuvioita kuin armkkelissa) MaP Pohjola 1

2 Tiivistelmä Sekä elintaso (bkt/asukas) e7ä työn tuo7avuus (bkt/työtunnit) kasvoivat keskimäärin 2, Siitä 1,4 proseniyksikköä syntyi uusista ideoista eli kokonaistuo7avuuden 0,6 henkisen pääoman ja 0,1 proseniyksikköä kiinteän pääoman vaikutuksesta. Elintasoerot Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin supistuivat. Kokonaistuo7avuuden kasvun kiihtymisen seurauksena talouskasvu oli keskimääräistä nopeampaa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Vuoden 2008 jälkeen kokonaistuo7avuuden on kuitenkin ollut mikä on pysäy7änyt talouskasvun. Kokonaistuo7avuus on pudonnut vuoden 2000 tasolleen. Näin ei ole käynyt koskaan ennen rauhan oloissa, eikä vastaavaa romahdusta ole koe7u verrokkimaissamme. Elintasoerot Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin kasvavat. Elintason ja hyvinvoinnin tulevan kasvun turvaamiseksi olisi kokonaistuo7avuus käänne7ävä kasvuun investoimalla uusien ideoiden lähteisiin: koulutukseen, tutkimukseen ja kehi7ämiseen. Näin voidaan hyödyntää maailmantalouden nykyiset muutosvoimat samalla tavoin kuin aikanaan Suomen itsenäistyessä 100 vuo7a si7en. (s. 266) 2

3 Johdanto SatavuoMsen itsenäisyytensä aikana Suomi on noussut maailman parhaimpien maiden joukkoon melkein millä tahansa aineellisen elintason ja laajemman hyvinvoinnin jopa onnellisuuden mi6arilla arvioiden. (s. 266) Saavutuksia: Elintasossa (bkt/asukas) 15:s OECD-maiden vertailussa Hyvinvoinnissa muiden Pohjoismaiden tavoin parhaan joukossa maailmassa Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu Pohjoismaissa paremmin kuin muualla HyvinvoinM on kasvanut elintasoa nopeammin, koska terveys on kohentunut, vapaa-aika lisääntynyt ja eriarvoisuus vähentynyt Onnellisuusvertailuissa 5 parhaan ryhmässä Ympäristön Mla on nyt parempi kuin vuo6a si6en Ongelmina ovat ilmastonmuutos ja luonnonvarojen käy6ö Saavutukset ovat perustuneet muita maita nopeaan talouskasvuun ja tasaiseen tulonjakoon Spiegel Online

4 Nykyisiä ongelmia: Kaksoistaantuma vuoden 2008 jälkeen => Suomen bkt ei ole vieläkään vuoden 2008 tasolla, ja bkt asukasta kohden on alentunut Elintasoerot verrokkimaihin (Ruotsi, Saksa, USA) kasvavat Talouskasvu on hidastunut kaikissa OECD-maissa, mu6a Suomessa muita enemmän Vaiku6aa aivan siltä kuin olisimme hukanneet talouskasvun resepmn Miten Suomi pärjäisi hyvinvoinmyhteiskuntana myös seuraavat 100 vuo6a? Tämän kirjoitukseni ensimmäisenä tavoi6eena on paikata tutkimuksen aukkoa pitkän ajan talouskasvun ja sen lähteiden tarkastelulla ja tarjota faktoja kansainvälisten kasvuvertailujen rinnalle, joiden ulkopuolella Suomi pienenä kansantaloutena tavanomaisesm jää (esimerkkinä Jones 2016). Toisena tavoi6eena on kiinni6ää päätöksentekijöiden huomio siihen, kuinka poikkeuksellista aikaa elämme ja millä tavoin Suomen talouden kehitys eroaa tärkeistä verrokeistamme. Kasvun ongelmat eivät ratkea pelkästään hintakilpailukykyä ja julkista talou6a kohentamalla, vaan kasvun todellisia lähteitä koulutusta, tutkimusta ja kehi6ämistä lisäämällä. (s. 267) 4

5 1. Elintason kasvu Bru6okansantuote asukasta kohden viitevuoden 2010 hinnoin,, ostovoimakorja6u Suomi teollistui Länsi-Eurooppaa vuo6a jäljessä mu6a kasvoi 1860-luvulta alkaen muita nopeammin Yhdysvallat Ruotsi Asukasta kohden lasketun bkt:n Saksa keskimääräiset kasvuasteet vuosina logaritmisina prosen6eina: Suomi Saksa 1,8, USA 1,9, Ruotsi 2,0 ja Suomi 2, Elintaso (bkt/asukas) kasvoi Suomessa 25-, Ruotsissa 22-, Yhdysvalloissa 18- ja Saksassa 15-kertaiseksi Suomi saavup elintasossa muita maita vuoteen 2008 saakka Elintason kasvu on hidastunut kaikissa maissa, mu6a Suomessa bkt/asukas on supistunut 2008 jälkeen ja elintasoero kasvaa Kullakin maalla on oma kasvuhistoriansa: Suomen vaikeita aikoja ovat sodat ja 1990-luku, USA:n 1930-luku, Saksan sodat 5

6 Tuloerojen kehitys Rikkaimman prosenmn osuus komtalouksien tuloista, % Yhdysvallat Saksa Ruotsi Suomi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kasvun hedelmät on jae6u muita maita tasaisemmin, mikä seli6ää niiden pärjäämisen hyvinvoinmvertailuissa, koska hyvinvoinm korreloi tulojen tason ja tulojen tasaisen jakautumisen kanssa Tuloerot ovat talouskasvun myötä supistuneet eivätkä ole Yhdysvaltojen tavoin revenneet Yhdysvalloissa rikkaimman prosenmn osuus tuloista on noussut nyt yhtä suureksi kuin 100 vuo6a si6en => Thomas Pike6y: Capital in the Twenty-First Century Lähde: The World Wealth and Incomes Database 6

7 2. Työn tuo?avuuden kehitys 32,0 16,0 8,0 4,0 Indeksejä, 1860 = 1 Bkt asukasta kohden Bkt tehtyä työtun;a kohden Työtunnit asukasta kohden Vaurastuminen perustuu työn tuo6avuuden kasvuun: Elintaso (bkt/asukas) = työn tuo6avuus (bkt/ työtunnit) x työn määrä (työtunnit/ asukas) 2,0 1,0 Elintason kasvu syntyy työn tuo6avuuden kasvusta Työn tuo6avuuden kasvu on pysähtynyt vain sotavuosina ja nyt 0,

8 Kansainvälistä vertailua USA on elintasojohtaja korkean tuo6avuuden vuoksi. Siellä tehdään myös paljon töitä. Suomessa työn tuo6avuus on alhaisin. Elintason supistuminen johtuu tuo6avuuskasvun pysähtymisestä ja työtunmen supistumisesta taantumassa. Työn tuo6avuuden kasvu on hidastunut kaikissa maissa Bkt/asukas = bkt/työtunnit x työtunnit/asukas Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi

9 Työn tuo6avuuden kasvun hidastuminen Bkt/tehdyt työtunnit, muutosvauhm, % vuodessa (HPsuodate6u) Suomi Saksa Ruotsi Yhdysvallat Työn tuo6avuuden kasvun hidastuminen näkyy selväsm, kun tarkastellaan vuosi6aisia muutosvauhteja Suomessa työn tuo6avuus kasvoi muita nopeammin ja luvilla, nyt puolestaan hidastunut muita enemmän USA:n tuo6avuuskasvun kiihtyminen on tutkimuksissa näyte6y johtuneen Metotekniikan (ICT) hyödyntämisestä. Mu6a miksi kasvu nyt hidastuu? Onko ICT:n kasvuvaikutus jo ohi? Tähän palataan tulevissa luennoissa 9

10 3. Työn tuo?avuuden kasvun lähteet Talousteorian mukaan työn tuo6avuudelle on kolme keskeistä lähde6ä: henkinen pääoma, kiinteä pääoma ja ideat eli teknologia. Henkistä pääomaa voidaan mitata työvoiman koulutustasolla ja kiinteää pääomaa tuotannossa käyte6ävien koneiden, lai6eiden, rakenteiden, Metokoneohjelmien ja Metokantojen sekä tutkimus- ja kehityspääoman määrällä. Teknologia on sen sijaan vaikeammin arvioitavissa. Sillä tarkoitetaan nimi6äin kaikkea Metoa siitä, miten tuotantopanosten avulla raakaaineista saadaan hyödykkeitä, joita kulu6ajat käy6ävät tarpeidensa tyydy6ämiseen. (s. 272) Peruskurssilla opimme, miten kansantalouden kokonaistuotanto (eli bru6oarvonlisäys tai bru6okansantuote) esitetään yksinkertaisen tuotantofunkmon avulla Y = A F(K, hl), jossa Y= tuotanto, K = pääomapanos, L = työtunnit, h = työvoiman keskimääräinen koulutustaso ja A on ideat eli teknologian taso eli kokonaistuo6avuus Kun skaalatuotot oletetaan vakioksi, voimme kirjoi6aa Y/L = A F(K/L,h) eli y = A F(k,h) jossa y = Y/L = työn tuo6avuus k = K/L = pääomaintensiteep eli käyte6y pääomapanos työtunma kohden 10

11 TuotantofunkMo kuviona y = Y/L A:n kontribuumo k:n kontribuumo A:n kasvu Tässä on oletettu h:n olevan vakio, esim h = 1 k:n kasvu k = K/L 11

12 Työn tuo6avuuden y = Y/L kasvun lähteet 1) Henkinen pääoma h, jota mitataan tavanomaisesm koulutuksella Mitä enemmän osaamme, sitä paremmin teemme työmme 2) Kiinteä pääoma K eli koneet ja lai6eet, rakennukset, Metokoneohjelmistot ja Metokannat sekä T&K-pääoma jotka kasva6avat pääomaintensiteepä k = K/L Mitä enemmän ja mitä parempia koneita meillä on käytössäämme, sitä enemmän saamme aikaan 3) Ideoiden eli teknologian A kehitys uudet tuo6eet uudet toimintatavat Mitä parempia reseptejä meillä on, sitä arvokkaampia uusia tuo6eita osaamme valmistaa tai sitä tehokkaammin osaamme valmistaa jo tunne6uja tuo6eita Teknologia = Meto/ideat siitä, miten raaka-aineista saadaan lopputuo6eita 12

13 Henkinen pääoma Talouskasvun pitkän ajan tarkasteluissa ja kansainvälisissä vertailussa henkistä pääomaa mitataan tavanomaisesm työikäisen väestön keskimääräisillä koulutusvuosilla ja koulutukset tuotolla Suomessa yleinen oppivelvollisuuslaki säädepin vasta Koulutustaso kasvoi nopeasm ja 1970-luvuilla mu6a on vielä selväsm alempi kuin Saksassa ja USAssa, eikä enää automaapsesm kohene väestön ikärakenteen muutoksen vaikutuksesta, koska nuoret ikäluokat eivät enää ole vanhempia paremmin koulute6uja 4,0 3,5 3,0 Henkisen pääoman indeksi = koulutusvuodet x koulutuksen tuo6oaste Teknillinen korkeakoulu 1908 Kauppakorkeakoulu 1911 Oppivelvollisuuslaki 1921 Yhdysvallat Saksa Suomi Ruotsi Kansakoulu 8-vuoMseksi luvulla 2,5 2,0 1,5 Oppikoulujen ja yliopistojen kasvanut suosio ja luvuilla Nyt väestön koulutustaso ei enää kasva 1,0 0,5 0,

14 Kiinteä pääoma Ne6opääomakanta K kar6uu investoimalla K t = K t-1 + I t δk t-1, jossa t on vuosi, I investoinnit ja δ = poistojen osuus Lasketaan yllä olevalla kaavalla kun Medetään kiinteähintaiset investoinnit I ja poistot δ Eri pääomatavaralajit (esimerkiksi rakennukset ja koneet) lasketaan yhteen hintojensa arvoisina, joten ne6opääomakantaa mitataan euroissa esim. vuoden 2010 hinnoin Suomessa on investoitu paljon kansainvälisesm verra6una, erityisesm : InvestoinMen osuus bru6okansantuo6eesta, % Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi Pääministeri Urho Kekkonen, Onko maallamme malia vaurastua?, 1952: ainoastaan pääomien kokoamisen Metä voimme toteu6aa laajentamisohjelmamme, ainoastaan täten kykenemme turvaamaan koko kansan elintason pysyväisen nousun

15 Kekkosen lanseeraama pääomafundamentalismin oppi on toiminut siinä mielessä hyvin, e6ä Suomen pääomakerroin K/Y on kansainvälisesm korkea, vielä nytkin korkeampi kuin Yhdysvalloissa, mu6a ongelmaksi tuli vähenevä rajatuo6avuus (MaP Pohjola, Tehoton pääoma, WSOY, 1996) Sille joskus nykyäänkin esitetylle väi6eelle, e6ä Suomi olisi pääomaköyhä maa, ei ole tässä katsannossa perusteita Pääomakerroin eli ne6opääomakanta/bru6okansantuote (viitevuoden 2010 hinnoin) 4,5 4,0 3,5 3,0 Yhdysvallat Suomi 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 Pääoman tuotantokykyä ne6opääomaa paremmin mi6aavan pääomakannan suhde bru6okansantuo6eeseen (viitevuoden 2011 hinnoin) 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, ,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi 15

16 Pääoman määrän lisäksi sen laatu vaiku6aa, sillä joidenkin pääomatavaroiden rajatuo6avuus on korkeampi kuin toisten (vrt. vaikkapa Metokoneet vs työhuoneet) Tässä esimerkki maataloudesta: hevosen korvaaminen traktorilla Hevosten ja traktorien lukumäärä Suomessa Työn tuo6avuus alkutuotannossa (indeksi, 1900 = 1) Lähde: Suomen Hippos ry ja Tilastokeskus, Moo6oriajoneuvokanta sekä Kansantalouden Mlipidon historiasarjat 16

17 Ideat eli teknologia Kuten kohta nähdään, teknologian A kehi6yminen on työn tuo6avuuden ja siten myös elintason kasvun tärkein lähde Ongelmana on, e6ei sitä voi suoraan mitata Mlastoista Siksi käytetään epäsuoraa tapaa Kiinnitetään ensin tuotantofunkmon F matemaapnen muoto (mitä ei tosin tarvitse käytännössä tehdä, vaan rii6ää kun oletetaan F:n täy6ävän Metyt ehdot) Nyt kun tuotantofunkmon Y = A F(K,hL) tai y = Af(k,h) kaikki muut tekijät voidaan mitata Mlastoista, lasketaan A näin: A = Y/F(K,hL) tai A = y/f(k,h) Sitä kutsutaan myös kokonaistuo6avuudeksi, koska F(K,hL) tai f(k,h) kuvaa kokonaistuotannontekijöitä eli aineellista ja henkistä pääomaa yhdiste6ynä Nyt bkt:n Y tai työn tuo6avuuden y kasvu voidaan hajo6aa osatekijöihinsä Menetelmää kutsutaan kasvulaskennaksi, growth accounmng 17

18 Ideoiden eli teknologian kasvun lähteet Jos ideat ovat kasvun tärkein lähde, niin mistä ja miten uusia ideoita saa? Tutkimuksen ja kehi6ämistoiminnan tuloksena! Myös muut henkiset omaisuustuo6eet ovat kasvun lähteitä Talouskasvun oppien vastaisesm Suomi leikkaa näistä! 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Investoinnit henkisiin omaisuustuo6eisiin suhteessa bru6okansantuo6eeseen, % Ruotsi Yhdysvallat Suomi Saksa 0, Henkisiä omaisuustuo6eita ovat: tutkimus ja kehi6äminen Metokoneohjelmistot Metokannat Henkiset omaisuustuo6eet ovat talouskasvun lähteinä muuta pääomaa tärkeämpiä, koska ne voidaan antaa muilla ja silm pitää itse eivät kulu käytössä eli niitä voi käy6ää ääre6ömän monta kertaa 18

19 Talouskasvun moderni eli ns. endogeenisen talouskasvun teoria Teoria lii6ää kansantalouden tuotantofunkmoon Y = A F(K, hl) ideoiden tuotantofunkmon ΔA/A = G(S). Bru6okansantuo6een määrä Y on sitä suurempi, mitä enemmän kansantaloudessa on ideoita A, kiinteää pääomaa K, henkistä pääomaa h ja mitä suurempi on työn määrä L. Ideoiden kasvuvauhm ΔA/A on puolestaan sitä nopeampaa mitä enemmän on tutkimusta ja kehi6ämistä tekeviä sekä muita henkisiä omaisuustuo6eita luovia ihmisiä S (= scienmsts). (s. 285) Henkinen pääoma eli koulute6u työvoima H Aineellinen pääoma K ja koulu6amaton työvoima Kulu6ajat eli komtaloudet S h Teknologia A: Meto, ideat, osaaminen PatenMt ja tekijänoikeudet Tavaroiden ja palvelujen tuotanto, bkt = Tavaroiden ja palvelujen kysyntä Kasvu ΔA/A = G(S) Y = A F(K, hl ) 19

20 4. Kasvulaskentaa Elintason kasvu syntyy sekä työn määrän e6ä ennen kaikkea työn tuo6avuuden kasvusta. Työn tuo6avuus nousee puolestaan henkisen ja kiinteän pääoman kasvun myötä sekä uusista ideoista. Jo6a kasvutekijöiden keskinäiseen merkitykseen voisi o6aa kantaa, on mita6ava pääoman ja ideoiden kontribuumot työn tuo6avuuden muutokseen. (s. 279) Empiirisen kasvututkimuksen ongelmana on, e6ei ideoiden määrälle ole hyvää mi6aria. Niiden vaikutusta talouskasvuun joudutaan siksi arvioimaan epäsuorasm. Tämä tehdään niin, e6ä havaitusta työn tuo6avuudesta kasvusta vähennetään henkisen ja kiinteän pääoman esmmoidut kasvuvaikutukset. Jäännöstä kutsutaan kokonaistuo6avuudeksi, ja sen ajatellaan ainakin pitkällä aikavälillä syntyvän ideoista. (s ) Seuraavassa tarkastelussa kokonaistuo6avuuden A kontribuumo lasketaan residuaalina. Siihen, mistä A:n kasvu syntyy (funkmo G(S)), palataan myöhemmin. 20

21 Kasvulaskennan menetelmä (perusteiden kurssilta tu6u, luento 17) Ks. armkkelin liite (s ): Cobb-Douglas tuotantofunkmo: Y = A K α (hl) 1-α, jossa α on kokonaistuotannon jousto pääomakannan suhteen. Se voidaan mitata pääomakorvausten osuudella kokonaistuotannon arvosta, kun markkinat oletetaan kilpailullisiksi ja tuotannon mi6akaavaedut vakioksi. Pääomakorvaukset saadaan puolestaan kansantalouden Mlinpidosta vähentämällä maksetut palkansaajakorvaukset (ml. yri6äjien laskennalliset palkat) kokonaistuotannon arvosta. Työn tuo6avuus Y/L on sitä korkeampi, mitä parempia ovat ideat A, mitä suurempi on pääomaintensiteep K/L ja mitä enemmän on henkistä pääomaa: Y/L = A (K/L) α h 1-α 21

22 Määritelmä: Muu6ujan x logaritminen prosenpmuutos vuonna t on Δ ln x t = 100(ln x t ln x t-1 ), jossa ln on luonnollinen logaritmi Logaritmisina muutosasteina (Δ ln) mita6u työn tuo6avuuden kasvu saadaan osatekijöidensä muutosasteiden painote6una summana: Δ ln Y/L = (1-α) Δ ln h + α Δ ln K/L + Δ ln A. (1-α) Δ ln h = koulutuksen h kontribuumo työn tuo6avuuden kasvuun α Δ ln K/L = pääomaintensiteemn K/L kontribuumo Δ ln A = ideoiden A kontribuumo Kun tämän yhtälön kaikki muut termit paitsi viimeisenä esite6y ideoiden A kontribuumo voidaan mitata Mlastoista, saadaan se laske6ua residuaalina. Kasvulaskennassa ideoita A kutsutaan kokonaistuo6avuudeksi siksi, e6ä se esi6ää myös tuo6avuu6a kokonaispanosta kohden: A = Y/K α (hl) 1-α. => A:n kontribuumo saadaan residuaalina: Δ ln A = Δ ln Y/L - (1-α) Δ ln h - α Δ ln K/L Tilastoista mitataan Y, K, L, h ja α. 22

23 Tulosten tulkinnan kannalta ongelmana on, e6ä näin mekaanisesm tehtynä kasvulaskenta yliarvioi kiinteän pääoman kontribuumon ja aliarvioi ideoiden vaikutuksen. Osa investoinneista johtuu nimi6äin uudista ideoista eli teknologian kehityksestä, jolloin kasvun lähteenä ovat ideat. (vrt. Hevoset ja traktorit edellä). Kasvulaskentaa voidaan muokata niin, e6ä lähteet saadaan oikealla tavalla esiin. Termejä järjestelemällä voidaan työn tuo6avuus Y/L kirjoi6aa muotoon Y/L = A 1/(1-α) (K/Y) α/(1-α) h. Kasvuteorian mukaan tasapainoisen kasvun ehtona on, e6ä pääomakerroin K/Y on vakio. Se ei siten vaikuta pitkällä aikavälillä ollenkaan työn tuo6avuuden Y/L kasvuun, joka syntyy yksinomaan teknologian A kehityksen ja henkisen pääoman h vaikutuksista. Tällaisen kausaalisen kasvulaskennan perusteella saadaan Δ ln Y/L = Δ ln h + (α/(1-α)) Δ ln K/Y + (1/(1-α)) Δ ln A. Mekaaniseen laskentaan verra6una henkisen pääoman ja ideoiden kontribuumot nousevat, mu6a kiinteän pääoman vaikutus vähenee. 23

24 Kasvuteoria ja kasvulaskenta: kausaalisuuden tulkintaa Peruskurssilla opiskelmin ensimmäinen jo 1940-luvulla kehite6y (Harrodin ja Domarin) kasvuteoria jonka mukaan bkt:n kasvu on sitä nopeampaa, mitä korkeampi on kansantalouden säästämisaste s ja mitä parempi on teknologia A: ΔY/Y = sa δ Urho Kekkosen kansallisen vaurastumisen ohjelma perustui tähän oppiin Teoria olep epärealismsesm tuotantoteknologian olevan lineaarinen: Y = AK, jossa A on vakio NobelisM Robert M. Solow loi 1956 uusklassisen kasvun teorian, jossa korvasi lineaarisen tuotantofunkmon epälineaarisella Y = A F(K,hL) eli käytännössä olep alenevan rajatuo6avuuden pätevän tuotannontekijöille K ja hl Solow palkipin tästä ideastaan talousmeteen nobelilla vuonna 1987 Solow n teorian perustulos on, e6ä pitkällä aikavälillä bkt:n kaikki työn tuo6avuuden kasvu syntyy teknologian A kehityksestä ja henkisestä pääomasta minkä edellä esite6y kausaalinen kasvulaskenta tuo esiin 24

25 Kasvulaskennan tuloksia Laskelmat on tehty vuositasolla mu6a raportoitu periodien keskiarvoina. Seuraavassa kuviossa kasvu ja kontribuumot esitetään kumulamivisesm. 25

26 Työn tuo6avuuden kumulamivinen kasvu ja osatekijöiden kontribuumot (logaritmisia prosen6eja ja prosenpyksiköitä) Työn tuo4avuuden kasvu Ideoiden kontribuu?o Henkisen pääoman kontribuu?o Kiinteän pääoman kontribuu?o Työn tuo6avuuden kasvusta - 67 % on syntynyt ideoista (kokonaistuo6avuudesta) - 30 % koulutuksesta - 3 % kiinteästä pääomasta Ongelma: Ideoiden kasvukontribuumo on ollut negamivinen 10 vuo6a Talouskasvun resepm huka6u 26

27 Vastaavanlaisia laskelmia Yhdysvalloille Jones, The Facts of Economic Growth, Handbook of Macroeconomics

28 5. Kansainvälistä vertailua Työn tuo3avuuden kasvu Kokonaistuo3avuuden kontribuu>o Henkisen pääoman kontribuu>o Kiinteän pääoman kontribuu>o Suomi Ruotsi Saksassa ja Suomessa työn tuo6avuus kasvanut eniten, koska sodan jälkeen lähdepin matalalta tasolta Henkisen pääoman kontribuumoissa ei ole kovin suuria eroja ja pääoman kontribuumot ovat hämmästy6ävän yhtäläiset Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa Saksa Yhdysvallat Yhdysvallat on maailman teknologiajohtaja siellä kokonaistuo6avuuden osuus kasvusta on kaikkein suurin Tuo6avuuden kasvu on hidastunut kaikissa maissa viime vuosina Suomessa pysähtynyt 28

29 6. Ideat kasvun lähteenä Opimme aiemmin, e6ä työn tuo6avuuden kasvuvauhm on hidastunut kaikissa OECD-maissa Kasvulaskennan avulla opimme, e6ä syynä on kokonaistuo6avuuden kasvu hidastuminen, Suomessa jopa sen muu6uminen negamiviseksi Se, mistä tämä johtuu on epäselvää, ja mahdollisiin selityksiin palataan tarkemmin seuraavassa luennossa Mistä ideoita saa ja mitä niiden lisäämiseksi pitäisi tehdä? Kasvuteorian vastaus on yksinkertainen: ideoita syntyy tutkimuksesta ja kehi6ämisestä, johon pitäisi investoida enemmän: ΔA/A = G(S), jossa S = tutkimuspanoksen määrä (scienmsts) Käytännön ongelmana on, e6emme vielä Medä funkmon G ominaisuuksista kovin paljon Uusimman tutkimuksen mukaan tutkimustoiminnan tuo6avuus on heikentynyt, jolloin Metyn talouskasvun aikaansaamiseksi pitäisi investoida paljon enemmän kuin ennen Mooren lain ylläpitäminen vaami nykyään 20-kertaisen määrän tutkimusta 1970-lukuun verra6una USA:n tuo6avuuskasvu hitaampaa nyt kuin 1930-luvulla vaikka tutkimuspanos on 20- kertainen 29

30 Uusia ideoita on enmstä vaikeampi löytää: Sekä Mooren lain e6ä kansantalouden tuo6avuuskasvun ylläpitäminen vaami alam kasvia panostuksia tutkimukseen ja kehi6ämiseen Transistorien lukumäärän kasvuvauhm ja tutkijoiden määrään indeksi Yhdysvalloissa Tuo6avuuden kasvuvauhm ja tutkijoiden määrän indeksi Yhdysvaltojen kansantaloudessa Lähde: Bloom, Jones, Van Reenen ja Webb, Are ideas gepng harder to find?, September 6, 2017 h6ps://web.stanford.edu/~chadj/ideapf.pdf 30

31 Suomessa mennään väärään suuntaan: 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Investoinnit henkisiin omaisuustuo6eisiin suhteessa bru6okansantuo6eeseen, % Ruotsi Yhdysvallat Suomi Saksa 0, Tiede-, teknologia- ja innovaamopolimikka valmon vuoden 2017 talousarviossa Hallitus on joutunut sopeu6amaan t&i-polimikkaa julkisen talouden reunaehtoihin Suomessa t&k-menojen bktsuhde (nyt noin 3 %) on laskenut 7 vuo6a peräkkäin ja on jo selväsm pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa Myös valmon t&k-menojen bktsuhde on laskenut vuodesta 2009 alkaen (1,1 %) ja sen ennakoidaan laskevan edelleen lähivuosina (0,8:aan prosenpin) 31

32 7. Talouskasvun tulevaisuus Työn tuo6avuuden tulevaa kasvua voi mallin avulla ennakoida vakaan kasvun (steady-state) Mlan avulla. Sellaisessa Mlassa kiinteä pääoma K ja kokonaistuotanto Y muu6uvat samaa vauhma, joten pääomakertoimen K/Y kontribuumo on nolla. Työn tuo6avuuden muutosaste määräytyy yksinomaan henkisen pääoman h ja teknologian kehityksen A kontribuumoiden summana: Δ ln Y/L = Δ ln h + (1/(1-α)) Δ ln A. Teknologian kehitys edistää kasvua sitä enemmän mitä nopeammin uusia ideoita syntyy (Δ ln A) ja mitä suurempi on pääoman osuus kokonaistuotannon arvosta α. (s. 291) Työn tuo6avuuden Y/L tulevan kasvun ennustamiseksi pitäisi Metää, mikä on koulutuksen tuleva kehitys h... millä vauhdilla uusia ideoita syntyy... ja kuinka suuri on pääoman osuus kokonaistuotannon arvosta α Jos esimerkiksi robomt vievät kaiken työn, niin α à 1, jolloin työ loppuu mu6a työn tuo6avuus kasvaa raja6a Asiaan palataan seuraavassa luennossa 32

33 8. Johtopäätöksiä Suomi menestyy vieläkin erinomaisesm elintason ja hyvinvoinnin kansainvälisissä vertailussa ja nykyiset ongelmat vaiku6avat vähäpätöisiltä nälkävuosiin, somin ja jopa 1990-luvun lamaan verra6una Työikäisen väestön supistuminen ja työn tuo6avuuden kasvun hidastuminen vievät kuitenkin pohjaa elintason ja hyvinvoinnin tulevalta kasvulta Mitä pitäisi tehdä? Työn tuo6avuuden kasvun lähteet ovat nyt samat kuin 100 vuo6a si6en: henkinen pääoma ja ideat => Koulutuksesta olisi pide6ävä huolta, sillä Suomi on vielä verrokkimaita jäljessä henkisen pääoman mi6arilla Ideoiden kasvukontribuumon romahtaminen on koulutustakin suurempi ongelma uusia ideoita on enmstä vaikeampi löytää Pienellä kansantaloudella on vain yksi talouskasvun strategia: hyödyntää maailmantalouden muutosvoimat mitä on vaikea tehdä ilman koulutusta, tutkimusta ja kehi6ämistä 33

34 Maailmantalouden muutosvoimat ennen ja nyt Industrialismi ja namonalismi ennen Teollinen valmistus on atomien järjestämistä uuteen, arvokkaampaan järjestykseen Sähkövoima käy6övoimana eli yleiskäy6öisenä teknologiana Teolliset yritykset kulkivat kehityksen kärjessä Meillä metsä- ja metalliteollisuus Kansalliset ja toimialojen intressit tärkeitä, mm. hintakilpailukyky DigitalisaaMo ja globalisaamo nyt Digitaalinen palvelutuotanto on bipen yhdistämistä arvokkaalla tavalla uudelleen, informaamon muokkaamista Medoksi ICT ja digitalisaamo yleiskäy6öisenä teknologiana Korkean teknologian palveluyritykset kulkevat kärjessä InformaaMo ja viesmntä sekä liike-elämän palvelut Markkinat ovat aidosm globaalit: toiminnot keski6ävät digitaalisille alustoille (esim. Facebook) 34