11. Kasvun pysähtymisen syyt

Transkriptio

1 11. Kasvun pysähtymisen syyt 1) Talouskasvu ja rakennemuutos: Millä toimialoilla kasvu on syntynyt? 2) Bru:oarvonlisäyksen kasvun lähteet 3) Työn tuo:avuuden kasvun lähteet 4) Johtopäätöksiä ja talouspolibikkaa MaC Pohjola 1

2 1. Talouskasvu ja rakennemuutos: Millä toimialoilla kasvu on syntynyt? Kertausta luennoista 1 ja 4: Kokonaistuotannon (eli bru:oarvonlisäyksen) volyymi ei ole Suomessa viime vuosina kasvanut, koska teollisuus on supistunut voimakkaasb. Yksityiset palvelualojen (market services) kasvu ei ole ollut rii:ävän voimakasta kääntämään koko kansantalou:a kasvuun KumulaBivinen kasvu, log % Tässä kasvu ja sektoreiden kontribuubot on esite:y ajanjaksolla (kun luennoissa 1 ja 4 ajanjakso oli 2-215) Gross valued added of the total economy Contribu=on of manufacturing Contribu=on of market services Contribu=on of other industries Lähde: omat laskelmat, Kansantalouden Blinpito 2

3 Korkean teknologian (high tech) toimialojen merkitys: Alla oleva kuvio esi:ää erikseen korkean teknologian tehdasteollisuuden (lääketeollisuus + elektroniikka) sekä korkean teknologian palvelujen (audiovisuaalinen toiminta + televiesbntä + Betojenkäsi:elypalvelut + Beteellinen tutkimus ja kehi:äminen) kontribuubot Määritelmät ovat OECD:n ja EurostaBn käy:ämiä; alat joilla T&K:n merkitys suuri KumulaBivinen kasvu, log % Korkean teknologian tehdasteollisuuden kontribuubo on supistunut 27/28 jälkeen, palvelualojen kasvanut kaiken aikaa Gross valued added of the total economy Contribu=on of high tech manufacturing Contribu=on of high tech industries Contribu=on of high tech services 3

4 Kertausta luennosta 4: Kasvun painopisteen muutos teollisuudesta palveluihin ja korkean teknologian tehdasteollisuuden romahdus näkyvät myös viennin rakenteessa Yhdysvallat Saksa Ruotsi Suomi Viennin arvo 215: 76,6 mrd. Tavaroiden vien+: 54,1 mrd. Paperi ja pahvi 7,3 Rauta ja teräs 3,9 Öljyjalosteet 3,5 Eri toimialojen erikoiskoneet 3,5 Sähkökoneet ja -laigeet 3,1 YleiskäyGöiset teolliset koneet ja laigeet 3, MooGoriajoneuvot 2,7 Muut metallit 2,1 Voimakoneet ja moogorit 2, Paperimassa 1,8 Palveluiden vien+: Tietotekniikkapalvelut 7, Tekniset, kaupankäynnin ja muut liike-elämän palvelut 2,6 Rakentaminen ulkomailla 1,9 Tutkimus- ja kehigämistoiminnan tulosten käygölisenssit 1,8 Yritysten ja liikkeenjohdon konsultoin+palvelut 1, 22,5 mrd. 4

5 Suomen kansantalouden suhteellinen etu: Revealed comparabve advantage index (RCA), High tech alat keltaisella RCA-indeksi = Tuo:een osuus maan koko viennistä jae:una kyseisen tuo:een kansainvälisen kaupan osuudella koko maailman kaupasta Maalla on suhteellinen etu kyseisessä tuo:eessa, jos RCA > 1 eli jos sen osuus maan viennistä on suurempi kuin maailmantaloudessa keskimäärin (Talous'eteen oppikirja, s. 27) Source: DICE, CESIfo Paper Wood and wood products Basic metals Refined petroleum Machinery Electrical equipment Metal products Rubber and plasacs Chemicals Non-metallic mineral products PrinAng PharmaceuAcals Bevarages Computes, electronics and opacal Other manufacturing Other transport Food Motor vehicles TexAles Leather & footwear Furniture Clothing Tobacco Computer and informa<on Construc<on Other business services Transporta<on Travel Communica<on Personal, cultural and recrea<onal services Financial Insurance

6 2. Bru=oarvonlisäyksen kasvun lähteet Edellä tarkastelbin sitä, millä toimialoilla kasvu on syntynyt, mu:a ei selite:y mistä syystä Katsotaan nyt kokonaistuotannon (eli bru:oarvonlisäyksen volyymin) kasvun lähteitä kasvulaskennan avulla samaan tapaan kuin elintason kasvun lähteitä tarkastelbin luennossa 1 Käytetään kasvulaskennan mekaanista perusmallia ΔlogY = α ΔlogK + (1-α) (Δlogh + ΔlogL) + ΔlogA Aineistona on Tilastokeskuksen Tuo:avuustutkimukset Betokanta, jossa on 64 toimialaa pääomakanta muodostuu 15 pääomatavaralajista, mm. asuinrakennukset, muut rakennukset, ICT-laiteet, muut koneet ja lai:eet, Betokoneohjelmistot ja Betokannat, T&K-pääoma työpanosta hl mitataan kertomalla tehdyt työtunnit L palkoilla w, jotka saadaan ikäryhmi:äin, koulutustason ja sukupuolen mukaan ryhmiteltyinä Kasvulaskenta tehdään jokaiselle toimialalle erikseen Toimialoi:aiset laskelmat summataan koko kansantalouden tasolle h:p://stat.fi/bl/:ut/index.html 6

7 Bru:oarvonlisäyksen kumulabivinen kasvu ja sen lähteet, log % Gross value added Contribu8on of TFP capital services excl. residen8al structures residen8al structures hours worked labour composi8on Tulkintaa: Asunnot eivät ole tuotannollista pääomaa, joten ne voi sivuu:aa; muu pääoma luonut 1 %-yksikköä kasvusta Työpanos (tunnit+rakenne, ml. koulutus) luonut noin 1 %-yksikköä kasvusta Kokonaistuo:avuuden merkitys on ollut suurin, mu:a nyt se on pudonnut 2-luvun alkuvuosien 7 tasolle

8 Muun pääoman (kuin asuinrakennusten) kontribuubo eriteltynä, log % Capital services (excl. residen=al) R&D capital ICT capital Other structures Machinery and equipment (excl. ICT equipment) Other capital Tulkintaa: Muun pääoman 1 %-yksikön kasvusta liki puolet on syntynyt T&K-pääoman kontribuubona, joka nyt kuitenkin supistuu Noin neljännes kontribuubosta on syntynyt ICT-pääomasta (lai:eet + ohjelmistot + Betokannat) 8

9 Muun pääoman (kuin asuinrakennusten) kontribuubo eriteltynä, vuosimuutos, log % 1,3 1,2 1,1 1,,9,8,7,6,5,4,3,2,1 Other capital Machinery and equipment (excl. ICT equipment) Other structures ICT capital R&D capital Capital services (excl. residenkal), -,1 -, Tulkintaa: T&K-pääoman kasvukontribuubo on supistunut 8 vuo:a peräkkäin ja ollut viime vuodet negabivinen ICT-pääoma on pitänyt kasvua yllä,. samoin rakentaminen 9

10 Kokonaistuo:avuuden (TFP) kontribuubo eriteltynä sektorei:ain, log % Total factor produc6vity Contribu6on of manufacturing market service industries other industries Tulkintaa: Tehdasteollisuuden vaikutus on ollut suuri, viime vuosina negabivinen => tehdasteollisuuden kokonaistuo:avuus on heikentynyt Yksityisten palvelujen kontribuubo on kasvanut, kumulabivisesb yhtä suuri kuin tehdasteollisuuden Muiden toimialojen kontribuubo ollut negabivinen lähinnä julkisen sektorin vaikutuksesta 1

11 Kokonaistuo:avuuden (TFP) kontribuubo eriteltynä sektorei:ain, log % Total factor produc5vity Contribu5on of high tech industries high tech manufacturing high tech market services Tulkintaa: Korkean teknologian tehdasteollisuuden vaikutus on ollut suuri, viime vuosina negabivinen => tehdasteollisuuden kokonaistuo:avuus on heikentynyt Korkean teknologian palvelujen palvelujen kontribuubo on kasvanut 11

12 ICT-sektorin kontribuubo kokonaistuo:avuuden kasvuun, log % Kokonaistuo3avuus ICT-sektorin kontribuu<o yhteensä Elektroniikkateollisuuden kontribuu<o Televies<nnän ja <etojenkäsi3elypalvelujen kontribuu<o Tulkintaa: Suomessa korkea teknologia on pääosin Betotekniikkaa Laitevalmistuksen (elektroniikkateollisuus) kontribuubo on ollut, nyt kasvu pysähtynyt ITC-palvelujen (televiesbntä ja Betojenkäsi:elypalvelut) merkitys on tasaisesb kasvanut 12

13 3. Työn tuo=avuuden kasvun lähteet Toimialoi:eisessa tarkastelussa työn tuo:avuuden kasvun lähteet ovat muuten samat kuin aiemmin luennossa 1 esitetyt koulutus ja työpanoksen muu rakenne (mm. ikä) pääomaintensiteec eli pääomapanos tehtyä työtunba kohden kokonaistuo:avuus eli teknologia mu:a lisäksi tulee uusi tekijä: työn uudelleen kohdentuminen Työn tuo:avuus kasvaa, kun työtä siirtyy matalan työn tuo:avuuden aloilta korkean tuo:avuuden aloille esimerksi maataloudesta tehdasteollisuuteen Sovelletaan työn tuo:avuuden kasvulaskennan yhtälöä Δlog(Y/L) = α Δlog(K/L) + (1-α) Δlogh + ΔlogA = pääomaintensiteebn kontribuubo + koulutuksen ja työpanoksen muun rakenteen kontribuubo + teknologian kehitys 13

14 Työn tuo:avuuden kumulabivinen kasvu ja sen lähteet, log % Työn tuo3avuuden kasvu Teknologian (eli kokonaistuo3avuuden) kontribuuao Pääoman kontribuuao Koulutuksen ja työpanoksen muun rakenteen kontribuuao Työvoiman uudelleen kohdentumisen vaikutus Tulkintaa: Koulutus ja työpanoksen muu rakenne on vaiku:anut posibivisesb PääomaintensiteeC ei ole ongelma Kokonaistuo:avuuden kasvu, joka on tässä sama kuin aiemmissa kuvioissa, on romahtanut => kasvun resepbt on huka:u 14 Työtä on viime vuosina siirtynyt korkean tuo:avuuden aloilta matalan tuo:avuuden aloille

15 4. Johtopäätöksiä ja talouspolicikkaa Koulutus ja työpanoksen muu rakenne ovat vaiku:aneet myönteisesb T&K- ja ICT-pääoman kasvuvaikutukset ovat olleet suuria, nyt hidastumassa T&K:n kontribuubo bru:oarvonlisäyksen kasvuun on ollut negabivinen viime vuosina Ongelmat ovat tehdasteollisuuden kokonaistuo:avuudessa erityisesb korkean teknologian tehdasteollisuudessa nykyiset teolliset resepbt eivät enää synnytä tuo:avuuden kasvua enbsellä vauhdilla Yksityiset palvelualat ovat ylläpitäneet kokonaistuo:avuu:a ja korkean teknologian palvelut ovat sitä jopa kasva:aneet luoneet uusia reseptejä => Tarvitaan uusia reseptejä, mu:a miten ja mistä niitä saadaan? tutkimuksesta ja kehi:ämisestä ehkäpä digitalisaabosta sekä tehdasteollisuudessa e:ä palvelualoilla, mitä tarkastellaan myöhemmin 15

16 Kansantaloutemme ongelmia kasvun lähteiden näkökulmasta: Koulutus Työikäisen väestön koulutuksen määrä ei taida on vielä kilpailijamaidemme tasoa, eikä enää ajan myötä kohene Työikäisen (15-64-vuoBaat) väestön keskimääräiset koulutusvuodet koulutustasoi:ain vuonna Yhdysvallat Saksa Ruotsi Suomi Korkea-aste Keskiaste Perusaste 16

17 Kansantaloutemme ongelmia kasvun lähteiden näkökulmasta: Tutkimus ja kehi=äminen T&K-investoinnit supistuvat, myös julkisyhteisöjen tekemät T&K-investoinnit Suomessa, milj. euroa 8 Koko kansantalous 7 6 Yritykset Julkisyhteisöt Sähkö- ja elektroniikkateollisuus T&K-investoinBen bkt-osuus, % 4,6 4,4 4,2 4, 3,8 3,6 Ruotsi Suomi Yhdysvallat 3,4 3,2 3, 2,8 2,6 2,4 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2,

18 Kansantaloutemme ongelmia kasvun lähteiden näkökulmasta: ICT ja digitalisaaco Olisiko digiloikka vielä tekemä:ä? Ohjelmistojen ja Betokantojen osuus yksityisen sektorin ne:opääomakannasta (pl. asunnot), % 3,5 3, Yhdysvallat Suomi 2,5 2, 1,5 1,,5, Lähde: BEA ja Tilastokeskus 18

19 TalouspoliiHsia suosituksia (MP Taloudenpuolustuskurssilla ) Koulutuksesta ei pidä leikata työikäinen väestö on koulutusvuosien määrässä vielä selväsb Ruotsia, Saksaa ja Yhdysvaltoja jäljessä Julkisia tutkimus- ja kehitysmenoja saa kasva:aa niiden ulkoisvaikutukset ovat myönteisiä ja suuria Yleisiä yritys- ja investoinbtukia ei tarvita pääoman puute ei ole hidastanut tuo:avuuden kasvua aloi:avien yritysten tukeminen on kuitenkin yhteiskunnan kannalta järkevää Palvelualojen sääntelyä tulee purkaa, jo:a digitalisaabon vaikutukset saadaan hyödynne:yä Suurena Betotekniikan käy:äjänä julkinen sektori voi vauhdi:aa digitalisaabota ja edistää tuo:avuuden kasvua palveluväylä, liikennekaari, digitaalinen SOTE-uudistus Teknologia on mahdollisuus, joka tulee käy=ää h:p://taloudenpuolustuskurssi.fi 19