10-1. Talouskasvun historiaa. Matti Pohjola (luku tekeillä olevasta käsikirjoituksesta Suomi murroksessa, Taloustieteen oppikirjasta tuttua asiaa)
|
|
- Onni Laaksonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Talouskasvun historiaa Matti Pohjola (luku tekeillä olevasta käsikirjoituksesta Suomi murroksessa, Taloustieteen oppikirjasta tuttua asiaa) Taloudellisella kasvulla tarkoitetaan kansantalouden tavaroiden ja palvelujen tuotantokyvyn kasvua. Sitä mitataan asiayhteyden mukaan joko bruttokansantuotteen (bkt) tai asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen kasvulla. 1 Talouskasvu merkitsee aineellisen elintason kasvua siinä mielessä, että asukasta kohden käytettävissä olevien tavaroiden ja palvelujen määrä sekä niiden hankkimiseksi tarvittavat tulot kasvavat. Kansakunnan hyvinvointia talouskasvu lisää siten periaatteessa samalla tavoin yhtä hyvin tai huonosti kuin yksittäisen ihmisen hyvinvointi kasvaa hänen tulojensa noustessa. Taloudellinen kasvu on ihmiskunnan historiassa verrattain uusi ilmiö. Maata on viljelty vuoden ajan, mutta vasta viimeiset 200 vuotta ovat olleet aineellisen elintason (bkt/asukas) jatkuvan kasvun aikaa. Maailman kokonaistuotanto ja väkiluku kasvoivat suunnilleen samaa tahtia molemmat hitaasti aina 1800-luvun alkuun saakka. Keskimääräinen elintaso säilyi vakiona. Sen jälkeen tuotanto on kasvanut väkilukua nopeammin siten, että elintaso on moninkertaistunut. Talouskasvun merkitystä voi kuvata vanhalla tarinalla shakkilaudan keksijästä, joka pyysi hallitsijalta seuraavalla tavalla laskettavan palkkion keksinnöstään: asetetaan yksi riisinjyvä shakkilaudan ensimmäiselle ruudulle, kaksi toiselle, neljä kolmannelle, kahdeksan neljännelle ja niin edelleen. Lukumäärä kaksinkertaistuu aina siirryttäessä ruudusta seuraavaan. Palkkioksi hän halusi sen määrän riisiä, joka on viimeisellä ruudulla. Jotta lopputulos olisi helpompi ymmärtää, niin muutetaan tarinaa hiukan. Oletetaan, että palkkio onkin rahamääräinen: sentti ensimmäiselle, kaksi toiselle, neljä kolmannelle ja niin edelleen. Kuinka suuren palkkion keksijä saa? Jos maksuun käytetään vain shakkilaudan valkoisia ruutuja, joita on 32 kappaletta, tuloksena on 0, ,5 miljoonaa euroa. Jos käytetään sekä valkoisia että mustia ruutuja, on palkkio 0, miljardia euroa. Tarina opettaa, että tärkeämpää kuin se, kuinka suuren summan saa tietyllä hetkellä (sentti vai kaksi) on se, kuinka nopeasti summa kaksinkertaistuu (valkoiset vai kaikki ruudut). Ihmiset ovat hyviä arvioimaan yhteenlaskun tuloksia, mutta huonoja laskemaan kertaantumisen vaikutuksia. Talouskasvu on siksi usein aliarvostetussa asemassa sekä talouspolitiikassa että yhteiskunnallisessa keskustelussa. 1 Bruttokansantuote (bkt) on kansantalouden tiettynä aikana (esimerkiksi vuodessa) tuottamien lopputuotteiden rahamääräinen summa eli kokonaistuotannon arvo. Se kuvaa yritysten ja muiden tuotantoyksiköiden aikaansaamien arvonlisien (tuotannon arvo miinus käytettyjen välituotteiden arvo) summaa. Se vastaa myös kotimaassa syntyneitä tuotannontekijätuloja, joten se toimii kansantalouden tulotason mittarina. Verrattaessa bruttokansantuotetta eri vuosina on hintatason yleisen muutoksen eli inflaation vaikutus poistettava. Tämä tehdään mittaamalla bruttokansantuote tietyn perusvuodeksi valitun vuoden hinnoin. Bruttokansantuotteen määrällä tarkoitetaan tällaista, valitun viitevuoden hintoihin laskettua bruttokansantuotteen arvoa. Sen muutosaste on talouskasvun keskeisin mittari. Kansainvälisiä vertailuja tehtäessä muutetaan eri valuutoissa ilmaistut bkt-luvut vertailukelpoisiksi ns. ostovoimapariteettien avulla. Ne ottavat valuuttamarkkinoilla vallitsevia valuuttakursseja paremmin huomioon erot maiden välisissä hintatasoissa eli tulojen ostovoimassa.
2 2 Niitä hallitsevat kansalaisten arkeen tulotason kautta suoraan vaikuttavat tekijät kuten palkat, verotus ja työllisyys. Tulojen kasvuvauhtia ei voi kukaan suoraan säädellä, vaan se määräytyy lukuisten tekijöiden vuorovaikutuksesta yrityksissä ja muilla työpaikoilla. Pitkällä aikavälillä talouskasvu peittää kuitenkin alleen kaikki muut talouskysymykset. Jos tulot kasvavat prosentin vuodessa, kaksinkertaistuvat ne vain joka 70:s vuosi. Jos vauhti on 2 prosenttia, aikaa kuluu enää 35 vuotta, jos 10 prosenttia niin vain 7 vuotta. Ei ole väliä sillä, saako ihminen ansiotulonsa dollareissa, euroissa vai juaneissa tai onko kansantalous rikas vai köyhä, tärkeämpää on kuinka nopeasti tulotaso kasvaa. Koska kasvu toimii korkoa korolle periaatteella, kertaantuvat kasvuvauhtien pienet erot suuriksi eroiksi tulotasoissa muutamassa vuosikymmenessä. Suomi on yksi talouskasvusta parhaiten hyötyneistä maista. Se pääsi kasvuprosessiin mukaan myöhemmin kuin monet muut nykyisin rikkaat maat, mutta onnistui kuromaan elintasoeroa johtaviin maihin kiinni siten, että sijoitus OECD-maiden keskinäisessä elintasovertailuissa on Ison-Britannian ja Ranskan välissä 16:s. Kuten myöhemmin nähdään, monissa hyvinvoinnin kansainvälisissä vertailuissa saavutukset ovat vieläkin parempia. Kuvio 2.1 näyttää asukasta kohden mitatun bruttokansantuotteen kehityksen Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Suomessa vuodesta 1860 vuoteen Eri valuutoissa ilmaistut kansantuotteet on muutettu euroiksi maiden väliset hintatasoerot huomioon ottavilla ostovoimapariteeteilla eli valuuttakursseilla, joilla valuuttojen ostovoimat ovat yhtä suuret. Yhdysvallat on valittu vertailukohteeksi maailman elintasojohtajana, Saksa eurooppalaisena ja Ruotsi pohjoismaisena esikuvana Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi Kuvio 2.1. Bruttokansantuote asukasta kohden vuosina (euroa viitevuoden 2010 hinnoin, ostovoimakorjattu; lähteet: Kansalliset tilastokeskukset, ja OECD). (päivitetty heinäkuussa 2016)
3 3 Tarkastelujaksolla bkt asukasta kohden kasvoi Saksassa keskimäärin 1,8 Yhdysvalloissa 1,9, Ruotsissa 2,0 ja Suomessa 2,1 prosenttia vuodessa. Erot näyttävät mitättömän pieniltä, mutta kuvion suhdelukuasteikko tuo esiin niiden merkityksen 155 vuoden aikana: elintaso kasvoi Suomessa 25, Ruotsissa 22, Yhdysvalloissa 18 ja Saksassa 15-kertaiseksi. Kolme keskeistä havaintoa käy kuviosta hyvin ilmi. Ensimmäinen on se, että kaikissa maissa talouskasvu kiihtyi lyhyitä taantuma- tai lamajaksoja lukuun ottamatta 1800-luvulta aina 1970-luvulle saakka. Sen jälkeen se on ollut selvästi hitaampaa, ja erityisen heikkoa kasvu on ollut kansainvälisen finanssikriisin jälkeen. Kasvun hidastumisen syitä ja seurauksia tarkastellaan jäljempänä tarkemmin luvussa 5. Toinen havainto on elintasoerojen supistuminen. Vielä 1800-luvun puolivälissä Suomi ja Ruotsi olivat selvästi Saksaa ja Yhdysvaltoja köyhempiä, mutta ovat kuroneet elintasoeroa umpeen sadan viime vuoden aikana. Ruotsi on jopa ohittanut Saksan, jonka Suomikin saavutti ainakin hetkellisesti viime vuosikymmenellä. Eurooppalaista elintasoa on meillä tavoiteltu kautta historian, mutta vasta hiljattain siihen päästiin. Käyntiin lähdettyään talouskasvu on tehokas elintasoerojen tasaaja. Yhdysvalloissa saavutettiin ja ohitettiin läntisen Euroopan elintaso jo 1800-luvun alussa. Suomen lisäksi myös muun muassa Japani pystyi samaan toisen maailmansodan jälkeen 30 vuodessa. Kiina tehnee tämän seuraavan 20 vuoden aikana. Siellä on jo nyt ylitetty maailman keskimääräinen elintaso, vaikka maa oli Afrikkaa köyhempi vielä 1980-luvulla. Taloudellinen kasvu on suuri lupaus paremmasta kehittyville maille. Optimistisimpien arvioiden mukaan maailma onkin uuden aikakauden kynnyksellä siinä mielessä, että talouskasvu voi supistaa elintasoeroja seuraavan vuoden ajan. 2 Eriarvoisuuden aikakausi saattaa näin jäädä lyhyeksi, vain muutaman sadan vuoden mittaiseksi, ihmiskunnan historiassa. Kun ennen tasa-arvo toteutui siten, että kaikki maat olivat likimain yhtä köyhiä, voi se tulevaisuudessa toteutua siten, että kaikki ovat aineellisella elintasolla mitattuna rikkaita. Kolmas havainto on, ettei talouskasvu ole missään maassa ollut tasaista, vaan erityisesti lamaperiodit erottuvat selvästi. Kullakin maalla on oma historiansa. Maailmansotien tuhoisat vaikutukset näkyvät Saksan elintason romahtamisena ja 1940-luvulla. Päinvastoin kuin joskus kuulee väitettävän sodat eivät ole talouskasvulle hyväksi luvun lama vaikutti kaikkein eniten Yhdysvalloissa, jonka kasvuhistoriassa se on täysin poikkeuksellinen kausi. Vuosien finanssikriisin aiheuttama taantuma on siihen verrattuna vähäpätöinen. Ruotsi näyttää selvinneen kaikkien vähimmillä kasvuvaurioilla sekä sodista että maailmantalouden taantumista. Ensimmäisen maailmansota ja kansalaissota ovat Suomen talouskasvun synkintä aikaa. 3 Asukasta kohden mitattu bkt putosi peräti 35 prosenttia vuodesta 1913 vuoteen Rauhan ajan kriiseistä 1990-luvun lama on toistaiseksi syvin, sillä elintaso laski 11 prosenttia vuosina Sitä seurasi 2 Robert E. Lucas Jr. Lucas, R.E., Some Macroeconomics for the 21 st Century, Journal of Economic Perspectives 14, 2000, Väestön hyvinvoinnin kannalta nälkävuodet ovat vieläkin synkempiä, sillä väkiluku supistui 6 prosenttia. Bruttokansantuote putosi tuolloin kuitenkin vain vuonna 1867 ja elpyi heti jo seuraavana. Asukasta kohden laskettu bkt näin ollen kasvoi, mutta ei suinkaan talouskasvun ansioista. Se käynnistyi vasta nälkävuosien jälkeen.
4 4 kuitenkin erittäin ripeän kasvun kausi, joka päättyi 9 prosentin romahdukseen vuonna Sen jälkeinen ajanjakso on ollut siinä mielessä erikoinen, ettei kasvu ole elpynyt Ruotsin ja Yhdysvaltojen tavoin. Suomen pitkään jatkunut vaurastuminen näyttää pysähtyneen. Talouskasvu ei ole itsessään päämäärä, vaan se on keino hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Kasvun pysähtyminen merkitsee sitä, etteivät esimerkiksi julkisten hyvinvointipalvelujen rahoittamiseksi kannettavat verotulotkaan enää kasva, mikä pakottaa palvelujen karsimiseen. Lisäksi eriarvoisuus kasvaa, sillä taloudessa, jossa keskimääräiset tulot (bkt/asukas) eivät kasva, voi joku lisätä tulojaan vain siten, että jonkun toisen tulot vastaavasti laskevat. Monia yhteiskunnallisia ongelmia on siksi helpompi hoitaa vakaan kasvun oloissa. Talouskasvun merkityksen ymmärtämiseksi tarkastellaan ensin sen vaikutusta hyvinvointiin. Palataan sen jälkeen kasvun pysähtymisen syihin ja uuden nousun keinoihin.
5 5 Tuottavuuden merkitys Talouskasvun historian tarkastelu paljasti Suomen elintason kasvaneen vertailumaita nopeammin. Eroa rikkaimpiin maihin kurottiin kiinni ensin 1950-luvulta aina 1980-luvulle saakka ja jälleen 1990-laman jälkeen kuluvan vuosikymmenen alkuun saakka. Nyt kasvu on pysähtynyt, ja kuilu Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin kasvaa jälleen. Mikä selittää yhtäältä talouskasvun kiihtymisen ja hidastumisen ja toisaalta eri maiden väliset erot kasvuvauhdeissa? Miksi nopea kasvu voi yht äkkiä pysähtyä ilman näkyvää ulkoista syytä? Mistä talouskasvu siis syntyy? Kasvun lähteiden jäljittäminen on hyvä aloittaa jakamalla elintaso osatekijöihinsä: bkt asukasta kohden = bkt tehtyä työtuntia kohden tehdyt työtunnit asukasta kohden. Näistä tekijöistä ensimmäinen kuvaa työn tuottavuutta ja toinen työn määrää. Heti nähdään, että elintason jatkuva kasvu voi pitkän päälle perustua vain tuottavuuden kasvuun, sillä työn määrä ei voi rajatta kasvaa. Väkiluku ja työajan pituus asettavat sille luonnollisen ylärajan. Työn tuottavuudelle ei sen sijaan ole olemassa mitään käsitteellistä kattoa. Bruttokansantuote työtuntia kohden voi kasvaa rajatta varsinkin silloin, kun kasvu on luonteeltaan tuotteiden laadun paranemista tai niiden lukumäärän kasvua. 32,0 Bkt asukasta kohden 16,0 Bkt tehtyä työtun;a kohden Työtunnit asukasta kohden 8,0 4,0 2,0 1,0 0, Kuvio 2. Elintaso ja sen osatekijät, indeksejä, 1860 = 1 (lähde: omat laskelmat, Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja historiasarjat) (päivitetty)
6 6 Suomen elintason kasvu 155 vuoden aikana on syntynyt yksinomaan työn tuottavuudesta (kuvio 2). Bruttokansantuote asukasta kohden on noussut 25-kertaiseksi, vaikka työn määrä on hieman supistunut. Selityksenä on työn tuottavuuden kasvu 26-kertaiseksi. Nobelisti Paul Krugmanin sanoin productivity isn t everything but in the long run it is almost everything. 4 Työn määrä suhteessa asukaslukuun kohosi 1900-luvun alusta 1960-luvulla saakka, mikä näkyy kuviossa elintason tuottavuutta suurempana kasvuna. Sen jälkeen työ on vähentynyt vuotuisen työajan lyhentymisen vuoksi, jolloin elintaso on noussut yksinomaan tuottavuuden kasvusta. Viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin 1960-luvun lopulla ja viisiviikkoiseen vuosilomaan 1970-luvun aikana. Näin osa tuottavuuden kasvusta hyödynnettiin vapaa-ajan kasvuna luvun laman aikana työn määrä supistui voimakkaasti, kun työttömyysaste nousi kolmesta lähes 17:ään prosenttiin. Työn tuottavuus ei sitä vastoin silloinkaan supistunut. Se on kasvanut kaiken aikaa 1800-luvulta viime vuosiin saakka sotien aiheuttamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Suomen nykyisten talousongelmien kummallisin piirre onkin tuottavuuden kasvun pysähtyminen. Bruttokansantuote tehtyä työtuntia kohden ei ole noussut vuoden 2007 jälkeen. Näin ei ole käynyt koskaan ennen rauhan oloissa. Viime aikoina myös tehdyt työtunnit ovat vähentyneet, mikä selittää elintason (bkt/asukas) alenemisen vuoden 2011 jälkeen. Työn kysyntä on supistunut aina ennenkin taantumassa ja lamassa eli tilanteessa, jossa tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntä on kokonaistarjontaa vähäisempää. Tuottavuuskasvun lakkaaminen merkitsee sen sijaan, ettei työllä aikaan saatu arvonlisäys (bkt) enää kasva, mikä on pitkällä aikavälillä suhdanneluonteista taantumaa vakavampi ongelma. Kuten myöhemmin nähdään, tuottavuus syntyy viime kädessä ideoista siitä, että tuotannossa osataan yhdistää raaka-aineita tavalla, joka tekee niistä arvokkaampia kuin raaka-aineet itsessään ovat. Sen kasvun heikentyminen merkitsee siten arvonlisäystä kasvattavien ideoiden hiipumista kasvun reseptin hukkaamista. Tuottavuuden kasvun hidastuminen ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, vaan paljastuu useampien teollisuusmaiden tilastoista. Kuviosta 3 (b) näkyy työn tuottavuuden kasvun hidastuminen myös Yhdysvalloissa, Saksassa ja Ruotsissa. Havainto on synnyttänyt keskustelun talouskasvun mahdollisesta loppumisesta, mihin palataan jäljempänä. Kuvio 3 paljastaa Yhdysvaltojen muita korkeamman elintason syntyneen sekä ylivertaisesta tuottavuudesta että työn suuresta määrästä. Suomen vertailumaita alhaisempi bkt asukasta kohden johtuu puolestaan heikosta työn tuottavuudesta, sillä työtunnit ovat asukasta kohden olleet Ruotsin ja Yhdysvaltojen tasolla ja selvästi Saksaa suuremmat. Saksa menestyy elintasovertailussa hyvän tuottavuuden ansiosta työn määrän ollessa vertailumaita pienemmän. Monissa Keski-Euroopan maissa aineellinen elintaso Yhdysvaltoja alempi samasta syystä kuin Saksassa: eurooppalaiset tekevät pääsääntöisesti vähemmän töitä kuin amerikkalaiset muun muassa pitkien vuosilomien takia. OECD:n tilastojen mukaan työvuoden pituus on Saksassa ja Yhdysvalloissa tuntia. Suomessa tehdään 1 650, Ruotsissa 1610 tuntia. Asukasta kohden laskettuun työn määrään vaikuttaa työajan pituuden lisäksi se, kuinka suuri osa väestöstä käy töissä, jolloin esimerkiksi naisten työvoimaan osallistumisen asteella on merkityksensä. 4 Paul Krugman, The Age of Diminished Expectations, MIT Press 1990, s. Xx.
7 Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi (a) Bruttokansantuote asukasta kohden (viitevuoden 2010 hinnoin, euroa, ostovoimakorjattu) Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi (b) Bruttokansantuote tehtyä työtuntia kohden (viitevuoden 2010 hinnoin, euroa, ostovoimakorjattu) Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi (c) Tehdyt työtunnit asukasta kohden Kuvio 3. Elintaso ja sen osatekijät, (lähde: omat laskelmat, OECD Productivity Database) (päivitetty)
8 8 Tuottavuuden merkitystä talouskasvun lähteenä kuulee joskus talouspoliittisessa keskustelussa tulkittavan sillä tavoin väärin, että sen nähdään johtavan työn vähenemiseen ja siten työttömyyteen. Virhe on siinä, ettei bruttokansantuotteen määrä ole suinkaan vakio, vaan se kasvaa joko työn tuottavuuden noustessa tai tehdyn työn lisääntyessä. Taloustiede tekeekin elintason ja sen osatekijöiden suhteesta kausaalisen selittämällä, mitkä asiat vaikuttavat tuottavuuden kasvuun ja mitkä työn määrän kasvuun. Työn määrä ei vaikuta elintason kasvuun, mutta vaikuttaa toki sen tasoon. Mitä suurempi osa väestöstä on töissä ja mitä pitempää työpäivää tehdään, sitä korkeampi on bruttokansantuote asukasta kohden. Työn tuottavuuden ja siten elintason kasvuvauhtiin eivät nämä tekijät kuitenkaan vaikuta. Tämä pätee myös yksittäisiin palkansaajiin. Tekemättä työtä emme saa palkkaa. Tulotasomme ei kuitenkaan nouse vuodesta toiseen ensisijaisesti siksi, että tekisimme enemmän töitä, vaan ennen kaikkea siksi, että palkkatasomme kohoaa. Palkkojen nousu perustuu puolestaan työn tuottavuuden kasvuun kansantaloudessa. Talouspolitiikan kannalta työn tuottavuuden ja sen määrän erilaiset kasvuvaikutukset tarkoittavat muun muassa sitä, ettei työmarkkinoiden rakenteella ole yksiselitteistä vaikutusta talouskasvuun. On vaikea kuvitella, miten työmarkkinat vaikuttaisivat yhteiskunnallisesti tai kaupallisesti käyttökelpoisten ideoiden eli innovaatioiden syntymiseen, joista talouskasvu syntyy. Paljon helpompi on ymmärtää, miten ne vaikuttavat esimerkiksi työttömyyteen. Talouspolitiikassa voi siten harjoittaa työnjakoa: teknologia- ja innovaatiopolitiikka keskittyy talouskasvun edistämiseen, työvoima- ja työllisyyspolitiikka työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseen. Kuvion 3 vertailusta käy ilmi, että Suomella on parantamisen varaa elintason molemmissa osatekijöissä. Työnteon lisääminen ei kuitenkaan välttämättä kasvata hyvinvointia, sillä vapaa-aika on hyvinvoinnin keskeinen osatekijä. Se, että Euroopassa tehdään vähemmän töitä kuin Yhdysvalloissa, voi johtua siitä, että eurooppalaiset arvostavat vapaa-aikaa amerikkalaisia enemmän. Elintason kasvattaminen tapahtuisi näin hyvinvoinnin kustannuksella. Työn tuottavuuden parantaminen olisikin parempi keino, sillä sen avulla tavoitella kahta hyvää asiaa: korkeaa elintasoa ja runsasta vapaa-aikaa. Tuottavuuskasvun pysähtyminen on kasvavan huolen aihe siksi, että tiedämme työpanoksen vähenevän tulevina vuosikymmeninä väestön ikääntyessä. Olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa työikäisen väestö supistuu. Elintaso voi silloin kasvaa vain tuottavuudesta. Mutta miten se saataisiin uuteen nousuun?
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
Lisätiedot14 Talouskasvu ja tuottavuus
14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja
Lisätiedot31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka. Matti Pohjola
31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka Matti Pohjola 1. Kurssin osaamistavoitteet Kurssin suorittaneet a) tuntevat Suomen kansantalouden rakenteen ja talouspolitiikan instituutiot, b) tietävät, mitä
LisätiedotTalouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle
Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*
Lisätiedot16 Talouskasvu: määritelmä, mittaaminen ja historiaa
16 Talouskasvu: määritelmä, mittaaminen ja historiaa 1. Määritelmä ja mittaaminen 2. Kansainväliset elintasovertailut 3. Talouskasvun historiaa Materiaali on pääosin Taloustieteen oppikirjaa (luvut 8-9)
LisätiedotTiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183
Lisätiedot31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka. Matti Pohjola
31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka Matti Pohjola 1. Kurssin osaamistavoitteet Kurssin suorittaneet a) tuntevat Suomen kansantalouden rakenteen ja talouspolitiikan instituutiot, b) tietävät, mitä
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
Lisätiedottalouskasvun lähteenä Matti Pohjola
Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus
LisätiedotICT, tuottavuus ja talouskasvu
ICT, tuottavuus ja talouskasvu Taloustieteilijän näkökulma Matti Pohjola 31.1.219 ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotKansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.
Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja
Lisätiedot14 Taloudellinen kasvu
14 Taloudellinen kasvu 1. Määritelmä ja mittaaminen 2. Kansainväliset elintasovertailut 3. Talouskasvun historiaa Materiaali on pääosin oppikirjaa täydentävää (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-25, 31;
LisätiedotLausunto kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa
Lausunto kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa Matti Pohjola 8.6.216 Professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Euron edut ja haitat Euroon liittyy
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotEuro ei ole Suomen talousongelmien syy * Matti Pohjola Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Euro ei ole Suomen talousongelmien syy * Matti Pohjola Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Talous- ja rahaliittoa kritisoivassa keskustelussa väitetään Suomen talouskasvun olevan heikkoa ja työttömyyden
LisätiedotGlobalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Esityksen rakenne 1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 2) Globalisaatio 3) Velkakriisi 4) Suomen talouskasvu 5) Miten Suomen käy?
LisätiedotEuroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013
Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina
LisätiedotHunningolta huipulle
Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotMaailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019
Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin
LisätiedotMiten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa
Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys
LisätiedotNäköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen
Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen KEVA-päivä 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen näkymissä
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotTaantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa
LisätiedotKansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
LisätiedotMaailmantalouden trendit
Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1
LisätiedotDigitalisaatio tuottavuuskasvun mahdollistajana ja taloudellisen kasvun lähteenä. Matti Pohjola
Digitalisaatio tuottavuuskasvun mahdollistajana ja taloudellisen kasvun lähteenä Matti Pohjola Suomen talouskasvu on pysähtynyt Volyymi-indeksi, 1975 = 1 2 siksi että työn tuottavuus supistuu Indeksejä,
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotLiite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto
Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotSuomen talouskasvu ja sen lähteet
Kansantaloudellinen aikakauskirja 113. vsk. 3/2017 Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860 2015 Matti Pohjola Vuosina 1861 2015 sekä elintaso (bkt/asukas) että työn tuottavuus (bkt/työtunnit) kasvoivat
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Talvi 2018 Tiedotustilaisuus 17.12.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.12.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden korkeasuhdanne on taittumassa. Työllisyys
LisätiedotSuomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
LisätiedotTalouspolitiikka ja tilastot
Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi
LisätiedotKauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm
Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella
LisätiedotSuomen taloustilanne. 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys
Suomen taloustilanne 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys Matti Pohjola 1. Elintason (bkt/asukas) kasvu 64 Bkt
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotSuomen taloustilanne. 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys
Suomen taloustilanne 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys Matti Pohjola 1. Elintason (bkt/asukas) kasvu 64 000
LisätiedotSuomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset
Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti
LisätiedotNuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa
Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012
2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotTeknologiateollisuuden / Suomen näkymät
Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,
LisätiedotMaailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!
LisätiedotEuro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotVenäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki
Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotKuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN
Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2014
Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotTyö muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA
Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten
LisätiedotJOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
LisätiedotTuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma
Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma Kuntajohtajapäivät, Kuopio 30.8.2012 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto Puh. 050-318
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotMaailman taloustilanne ja Lapin matkailu
Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS
LisätiedotVälillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa
Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos
LisätiedotMaailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka
Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien
LisätiedotSata vuotta taloutta mitä seuraavaksi?
Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi? Riihimäen Hyvinkään kauppakamari Syyskokous 5.12.2017 Jussi Mustonen 2 Suomi maailman väestökartalla - näkyy juuri ja juuri Väestön jakautuminen nyt Väestön jakautuminen
LisätiedotBLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat
BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2016
Kansantalous 2017 Tuottavuustutkimukset 2016 Työn tuottavuus kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2016 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
LisätiedotDigitalisaation merkitys kansantaloudessa ja tulevaisuuden työssä
Digitalisaation merkitys kansantaloudessa ja tulevaisuuden työssä 7.12.2017, Matti Paavonen, pääekonomisti / Palvelualojen työnantajat Palta ry 1 2010-l 2000-l 1990-l 1980-l Digitalisaatio on tuonut finanssialalle
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotTalouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista
3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Vaihtoehtoislaskelma: Mitä jos viennin ja tuottavuuden kasvu olisikin nopeampaa? 3 VAIHTOEHTOISLASKELMA Mitä jos viennin ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu
LisätiedotSuomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation
Talouskatsaus 10.9.2019 Jukka Palokangas 9.9.2019 Teknologiateollisuus 1 Suomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation 9.9.2019 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus
LisätiedotTalouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä
Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotHyvän vastauksen piirteet
Hyvän vastauksen piirteet Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 7.5.2019 kl. 9.00-13.00 1. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. (a) Suhteellinen etu (comparative advantage)
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotMaailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
LisätiedotKappale 1: Makrotaloustiede. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 1: Makrotaloustiede KT34 Makroteoria I Juha Tervala Makrotaloustiede Talouden kokonaissuureiden, kuten kansantuotteen, työllisyyden, inflaation ja työttömyysasteen tutkiminen. Taloussanomien taloussanakirja
LisätiedotKansantuotteen kasvuvauhti puolittuu vuoteen 2028
Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 3/2008 Kansantuotteen kasvuvauhti puolittuu vuoteen 2028 Jorma Tuukkanen Finanssineuvos Valtiovarainministeriö taustaa Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotSuhteellinen etu, ulkomaankauppa ja elinkeinorakenteen muutos Matti Pohjola (luku tekeillä olevasta käsikirjoituksesta Suomi murroksessa)
1 Suhteellinen etu, ulkomaankauppa ja elinkeinorakenteen muutos Matti Pohjola (luku tekeillä olevasta käsikirjoituksesta Suomi murroksessa) Suhteellisen edun periaate on taloustieteen teorioista tärkein:
LisätiedotNäköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen
Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2015
Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014
01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
Lisätiedot