10-2. Talouskasvun lähteet ja teoriaa. Matti Pohjola (luku tekeillä olevasta käsikirjoituksesta Suomi murroksessa) Talouskasvun lähteet
|
|
- Anja Majanlahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Talouskasvun lähteet ja teoriaa Matti Pohjola (luku tekeillä olevasta käsikirjoituksesta Suomi murroksessa) Talouskasvun lähteet Talousteorian mukaan työn tuottavuuden kasvulle on kolme keskeistä lähdettä: henkinen pääoma, aineellinen pääoma ja teknologia. Henkistä pääomaa voidaan mitata työvoiman koulutustasolla ja aineellista pääomaa tuotannossa käytettävien koneiden, laitteiden ja rakenteiden määrällä. Teknologia on sen sijaan vaikeammin arvioitavissa. Sillä tarkoitetaan nimittäin kaikkea tietoa siitä, miten tuotantopanosten avulla raaka-aineista saadaan hyödykkeitä, joita kuluttajat käyttävät tarpeidensa tyydyttämiseen. 1 Henkinen pääoma karttuu koulutuksen kautta, ja sen merkitys on helppo ymmärtää. Mitä enemmän osaamme, sitä paremmin teemme työmme. Koulutus voi toimia talouskasvun veturina kuitenkin vain, jos se edistää tuottavuuden kasvua. On selvää, ettei kaikki koulutus edes tähtää tähän, vaan sillä on myös muita hyvinvointia edistäviä tavoitteita. Se on siltä osin kulutusta eikä investointia elintason kasvattamiseen. Työikäisen väestön keskimääräisillä koulutusvuosilla mitattu henkinen pääoma on ollut Suomessa kaiken aikaan vertailumaita selvästi pienempi, vaikka se on kasvanut nopeinta vauhtia (kuvio 4). Ensimmäiset kansakoulut perustettiin meillä jo 1850-luvulla, mutta käyminen oli vapaaehtoista. Oppivelvollisuuslaki säädettiin varsin myöhään vasta vuonna 1921, kun se Ruotsissa tuli voimaan 1840-luvulla, osissa Saksaa ja Yhdysvaltoja jo tätäkin aiemmin Yhdysvallat 12 Saksa 11 Ruotsi 10 Suomi Kuvio 4. Työikäisen (15 64-vuotiaat) väestön koulutustaso keskimääräisillä koulutusvuosilla arvioituna (lähde: Barro-Lee Educational Attainment Dataset, 1 Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, SanomaPro 2014, s
2 2 Kansakoulun piteneminen kuudesta kahdeksanvuotiseksi 1950-luvun lopulla sekä oppikoulun ja yliopistojen kasvanut suosio näkyvät keskimääräisen koulutustason nopeana kasvuna ja luvuilla. Koulutusvuodet nousivat neljästä kymmeneen ajanjaksolla eli 6/50 vuodella kalenterivuotta kohden. Koulutuksen vaikutuksia selvittävien tutkimusten mukaan jokainen lisävuosi kasvattaa palkkaa noin 9 prosenttia. 2 Jos palkan ajatellaan kuvastavan työntekijän tuottavuutta, voi koulutuksen näin laskea lisänneen työn tuottavuutta 9 6/50 = 1,1 prosenttiyksikköä vuodessa. Kun työn tuottavuus kasvoi samaan aikaan 3,7 prosentin vuosivauhtia, tarkoittaa tämä karkea laskelma koulutuksen luoneen vajaan kolmanneksen tuottavuuden kasvusta. Yllättävää kuviossa 4 on, ettei PISA-tutkimusten perusteella koulutuksen mallimaana pidetty Suomi yllä aivan terävimpään kärkeen työikäisten väestön keskimääräisillä koulutusvuosilla mitaten, vaikka onkin 40 parhaan joukossa maailmassa. Ero oli vuonna 2010 Yhdysvaltoihin 2,5 vuotta, Saksaan 1,9 ja Ruotsiin 1,2 vuotta. Sitä selittää osin oppivelvollisuuskoulutuksen lyhyt kesto, mutta myös johtaviin maihin verrattuna alhainen korkea-asteen koulutusvuosien määrä. Koulutuksen taso ei myöskään enää automaattisesti ajan myötä nouse, sillä suomalaiset nuoret eivät ole vanhempia ikäluokkia paremmin koulutettuja. Vaarana on, että Suomi jää vielä nykyistäkin enemmän kilpailijamaista jälkeen. 3 Aineellinen pääoma koneet, laitteet ja rakenteet on tuottavuuden toinen lähde. Mitä enemmän ja parempia työvälineitä meillä on käytössämme, sitä enemmän saamme aikaan. Aineellinen pääoma kertyy investoinneista, jotka rahoitetaan säästämällä eli kulutuksesta pidättäytymällä. Kirjassaan Onko maallamme malttia vaurastua? pääministeri Urho Kekkonen selitti selkeällä tavalla (s. 56), miten ainoastaan pääomien kokoamisen tietä voimme toteuttaa laajentamisohjelmamme, ainoastaan täten kykenemme turvaamaan koko kansan elintason pysyväisen nousun ja edelleen (s ), miksi tilapäisesti on pakko luopua kulutuksen lisäämisen linjalta. Toisin sanoen, kansakunnalle on tehtävä selväksi, että parempi tulevaisuus on saavutettavissa ainoastaan hetkellisillä uhrauksilla. Ajatus on varsin yksinkertainen ja intuitiivinen: mitä enemmän säästetään ja investoidaan, sitä nopeampaa on talouskasvu ja sitä korkeammaksi kasvaa hyvinvointi tulevaisuudessa. Oppi juontaa juurensa talouskasvun ensimmäisistä teorioista ja 1940-luvuilta, ja se on myöhemmin nimetty pääomafundamentalismiksi. Kuviosta 5 selviää, miten sitä toteutettiin Suomessa 1950-luvulta luvun loppuun saakka. Investointien osuus bruttokansantuotteesta kaksinkertaistui ollen keskimäärin 27 prosenttia, joka oli noin 5 prosenttiyksikköä suurempi kuin Yhdysvalloissa. Myös Ruotsissa ja Saksassa investointiasteet olivat pitkään korkeita mutta eivät kuitenkaan Suomen veroisia. Viime aikoina ne ovat olleet kaikissa maissa samaa luokkaa, hieman yli 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kansallista investointiohjelmaa toteutettiin meillä monin eri tavoin luvun alussa valittiin investointivetoinen, raskaan teollisuuden merkitystä korostava ja valtiojohtoinen talouskasvun strategia talouspolitiikan keskeiseksi malliksi. Valtionomistus nähtiin keskeiseksi keinoksi. Perusteluna käytettiin aluepolitiikkaa, tavoiteltua rakennemuutosta maataloudesta teollisuuteen, tuotannon omavaraisuutta ja uskoa yksityisen sektorin rahoituksen riittämättömyyteen. Presidentti Kekkosen tammikuussa 1968 pitämän vaalipuheen mukaan valtion on tulevaisuudessa pakko hoitaa tätä vauhdittajan tehtävää sitä enemmän, mitä vanhoillisempaa ja yhteistyöhaluttomampaa kansantalouden 2 Rita Asplund, Inhimillinen pääoma ja palkat Suomessa: Paluu perusmalliin, ETLAn keskusteluaiheita no. 721, Aleksi Kalenius, Suomalaisten koulutusrakenne ja sen kehittyminen kansainvälisessä vertailussa, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:17. 4 Matti Pohjola, Tehoton pääoma, WSOY 1996, luku 3.
3 3 yksityinen osa on. Harjoitetun politiikan seurauksena valtio on vieläkin teollisuuden merkittävä omistaja Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi Kuvio 5. Investointien osuus bruttokansantuotteesta, % (lähde: omat laskelmat, Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja historiasarjat, U.S. Bureau of Economic Analysis, National Economic Accounts sekä OECD Statistical Database) (päivitetty) Rahoitusmarkkinat olivat tiukasti säännellyt 1930-luvulta 1980-luvun lopulle saakka. Pankkien otto- ja antolainauskorkojen sääntely piti korot alhaisina reaaliset korot usein jopa negatiivisina, mikä johti luottojen krooniseen ylikysyntään ja siten säännöstelyyn. Se käytännössä kanavoi kotitalouksien säästöt teollisten investointien rahoittamiseen. Yksityisten pankkien ja luottolaitosten voimavarojen niukkuus johti lisäksi siihen, että Suomen Pankista tuli merkittävä voima- ja sähkölaitosten, teollisuuden ja suurten vientiyritysten luotottaja 1940-luvun lopulta 1960-luvulle saakka. 5 Sen luototuksen osuus esimerkiksi paperitehtaiden ottamista lainoista oli korkeimmillaan 40 prosentin tuntumassa. Metsäteollisuuden laajentumisen lisäksi Suomen Pankki pyrki tukemaan myös uusien vientialojen syntyä ja koko tuotantorakenteen monipuolistumista. Investointien rahoittaminen edellytti myös palkkojen nousun hillitsemistä. Sitä toteutettiin ensin hintaja palkkasääntelyn avulla 1940-luvun alusta 1950-luvun puoliväliin. Sen jälkeen taloudellisten intressien yhteensovittaminen tapahtui pääasiassa valtiovallan ja elinkeinoelämän kesken sääntelyn purkamisen jälkeen aina 1960-luvun lopulle saakka, jolloin luotiin keskitetyn tulopolitiikan 5 Antti Kuusterä ja Juha Tarkka, Suomen Pankki 200 vuotta Parlamentin pankki (nide II), Otava 2012, s
4 4 kolmikantainen malli. Sen kautta poliittista painoarvoaan kasvattaneet palkansaajat pääsivät mukaan kansallisten etujen yhteensovitteluun. Tämä korporatismiksi kutsuttu yhteiskuntamalli oli vastaus Kekkosen kirjassaan (s. 86) kyselemään menettelytapaan määrätä, miten suuri osa kansantulosta on tiettynä ajanjaksona käytettävä kulutukseen ja kuinka suuri osa investointeihin sekä tämän johdolla ratkaistava palkkapoliittiset kysymykset. Palkkamaltin vastineeksi palkansaajille luvattiin parempaa terveydenhoitoa, sosiaaliturvaa, kolutusta, lasten päivähoitoa ja muita hyvinvointiyhteiskunnan palveluja, joiden tarjonnasta päätti valtiovalta ja joita kasvava julkinen sektori tuotti. Aineellisen pääoman merkitystä talouskasvun lähteenä painottanut talouspolitiikka toimi hyvin, kun sitä arvioidaan tuotannon pääomavaltaistumisella. Kuviosta 6 näkyy, miten pääomakerroin eli nettopääomakannan ja bruttokansantuotteen suhde nousi nopeasti 1950-luvulta 1980-luvulle saakka, jolloin se oli korkeampi kuin Yhdysvalloissa. 6 Pääomaköyhästä Suomesta oli tullut rikas kansantalous luvulta lähtien pääomakerroin on laskenut molemmissa maissa, mutta on Suomessa edelleen korkeampi kuin Yhdysvalloissa. Pääomapula ei siten voi olla tuottavuuden ja elintason kasvun pysähtymisen syy. 4,5 4,0 Yhdysvallat Suomi 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Kuvio 6. Pääomakerroin eli nettopääomakannan suhde bruttokansantuotteeseen kiintein viitevuoden 2010 hinnoin (lähde: omat laskelmat, Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja historiasarjat sekä U.S. Bureau of Economic Analysis, National Economic Accounts) (päivitetty) Pääomafundamentalismin oppi perustui talouskasvun ensimmäisiin teorioihin, jotka painottivat aineellisten investointien tärkeyttä kasvun lähteenä. Niissä pääomakannan ja bruttokansantuotteen suhdetta pidettiin annettuna vakiona. Näin ollen bkt kasvaa aina sitä nopeammin, mitä suurempi on pääomakannan kasvuvauhti. 6 Bruttopääomakanta on tuottajien hallussa ja vielä käytössä olevien varojen arvo laskettuna uutta vastaavin hinnoin. Se koostuu menneiden investointien kumuloituneesta arvosta. Nettopääomakanta saadaan vähentämällä bruttopääomakannasta kumuloitunut kiinteän pääoman kuluminen.
5 5 Nämä teoriat sivuuttivat kuitenkin kokonaan pääoman alenevan rajatuottavuuden lain. Sen mukaan pääomakannan kasvattaminen kyllä lisää tuotantoa mutta vähenevää vauhtia ja ennen pitkää vaikutus pysähtyy kokonaan. Näin ollen investointien kiihdyttäminen on järkevää vain silloin, kun pääoma on niukka tuotannontekijä. Jatkuvaa kasvua ei tällä tavoin pystytä luomaan. Talouskasvun moderni teoria sai alkunsa 1950-luvun lopulla Robert M. Solow n oivalluksesta laajentaa teoriaa tällä tavoin. Hän osoitti, että säästämisasteen kasvattaminen kyllä kiihdyttää talouskasvua tilapäisesti ja että paljon säästävästä kansantaloudesta tulee rikas pääoman määrällä mitaten mutta että jatkuva kasvu voi syntyä vain teknologian kehityksestä. Solow palkittiin tästä oivalluksestaan taloustieteen nobelilla vuonna Ajatellaan käytännön esimerkkinä vaikkapa maataloutta, jossa käytetään hevosia tuotannontekijöinä. Niiden määrän kasvattaminen lisää tuotantoa ja työn tuottavuutta vain tiettyyn rajaan saakka, jolloin hevosiin investoimisen tarve lopulta ehtyy. Kun traktorin uutena keksintönä korvaa hevosen, lisääntyy investoimisen tarve ja automaation myötä nousee myös työn tuottavuus sekä maatalouden tuotanto. Näin teknologian kehityksen tuottama uusi innovaatio lisää sekä investointeja että talouskasvua. Investoinnit eivät itsessään luo talouskasvua, vaan ovat seurausta teknologian kehityksestä. Hevosia oli Suomessa noin kappaletta silloin, kun ensimmäinen polttomoottorilla toimiva traktori tuotiin maahan vuonna Traktorien lukumäärä kasvoi ensin hitaasti, mutta ylitti hevosten määrän 1960-luvulla. Nyt traktoreita on ja hevosia , joista maatiloilla enää Hevosten valtakaudella maa- ja metsätalouden työn tuottavuus kaksinkertaistui, traktoreiden valtakaudella se on kasvanut kahdeksankertaiseksi. 7 Teknologian kehitys onkin työn tuottavuuden kasvun kolmas ja kaikkein tärkein lähde. Ilman sitä ei tarvita parempaa koulutusta eikä uusia koneita ja laitteita. Teknologia on tietoa siitä, miten tuotantopanosten avulla raaka-aineista saadaan hyödykkeitä, joita kuluttajat käyttävät tarpeidensa tyydyttämiseen. Ruuan valmistus on arkinen esimerkki talouskasvusta ja sen lähteistä. Uunit, padat ja kattilat ovat aineellista pääomaa, ja kokkikoulutus on henkistä pääomaa. Ruokaresepti on puolestaan teknologiaa eli tietoa siitä, miten aineksista saadaan aikaan maittava ateria. Kun ateria myydään ravintolassa asiakkaalle, kasvaa bruttokansantuote aterian hinnan verran. Ravintolan kontribuutio bruttokansantuotteeseen saadaan laskettua vähentämällä aterian hinnasta siihen käytettyjen aineksien arvo. Bruttokansantuote kuvaa näin tuotannosta syntyvän arvon lisäystä, kun arvoa mitataan kuluttajien maksuhalukkuudella eli tuotteiden markkinahinnoilla. Aterian nauttineen asiakkaan hyvinvointi puolestaan kasvaa hänen tyydyttäessä ravinto- ja muita tarpeitaan. Suomen taloushistoriassa puun jalostamisen ja malmien rikastamisen teknologiat ovat olleet erityisen tärkeitä. Nokia Oyj sai alkunsa siitä, kun Saksassa perusmetallin opintoja 25-vuotiaana stipendiaattina harjoittanut Fredrik Idestam pääsi vuonna 1864 sattumalta tutustumaan paperin uuden raaka-aineen, puuhiokkeen valmistusmenetelmään. Ymmärrettyään, että siitä valmistettu paperi tulee halvemmaksi kuin pellavalumpusta tehty, hän perusti Suomeen palattuaan puuhiomot Tampereelle ja Nokialle. 8 7 Lähteet: Hippos ry, Tilastokeskuksen Moottoriajoneuvorekisteri ja Historiasarjat 8 Martti Häikiö, Nokia Oyj:n historia 1: Fuusio, Edita 2001, s
6 6 Teknologialla ei kuitenkaan tarkoiteta pelkästään tavaroiden valmistamiseen ja palvelujen tuottamiseen liittyvää tietoa, vaan se kattaa koko arvoketjun raaka-aineista lopputuotteiden kulutukseen. Esimerkiksi johtamismenetelmät ovat teknologiaa. Teknologian kehittyminen tarkoittaa sitä, että samoista määristä tuotannontekijöitä saadaan joko enemmän tai entistä parempilaatuisia lopputuotteita tai jopa kokonaan uusia tuotteita. Sekä teknologia että henkinen pääoma ovat tietoa. Niiden ero on se, että henkinen pääoma on sitoutunut ihmiseen mutta teknologia on tietovaranto, joka on kaikkien käytettävissä. Ihmisen kuollessa hänen henkinen pääomansa häviää eikä siirry muille. Jokaisen on itse hankittava koulutuksensa. Teknologinen tietämys, kuten ruokareseptikin tai vaikkapa Pythagoraan lause, siirtyy sukupolvelta toiselle ja yrityksestä tai maasta toiseen. Kerran keksittyä ei tarvitse keksiä uudelleen. Tästä syystä teknologiaa voi pitää koulutusta tärkeämpänä kasvun lähteenä, vaikkakin teknologiaa on vaikea omaksua ilman riittävää koulutusta.
7 7 Kasvun lähteiden merkitys Elintason kasvu syntyy sekä työn määrän että ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvusta. Työn tuottavuus nousee puolestaan henkisen ja aineellisen pääoman kasvun myötä sekä teknologian kehittymisestä. Jotta kasvutekijöiden keskinäiseen merkitykseen voisi ottaa kantaa, on pääoman ja teknologian vaikutukset mitattava. Koulutuksen tai ylipäänsä työvoiman rakenteen (koulutustaso, ikärakenne, sukupuoli) kontribuutio kansantuotteen kasvuun saadaan laskettua kertomalla erityyppisten työntekijöiden tekemien työtuntien kasvu heidän palkoillaan ja laskemalla nämä kontribuutiot yhteen. Jos koulutetun työvoiman palkkataso on korkeampi kuin kouluttamattoman, syntyy koulutuksen kasvukontribuutio joko siitä, että työvoimaa siirtyy koulutuksen kautta paremmin palkattuihin töihin, tai siitä, että koulutuksen tuottama palkanlisäys kasvaa. Palkan ajatellaan tässä tarkastelussa kuvastavan työn rajatuottavuutta eli sitä, kuinka paljon työvoiman lisääminen kasvattaa tuotantoa. Pääoman kasvukontribuutio saadaan vastaavasti kertomalla pääoman määrän kasvu sen tuottoasteella, joka mittaa pääoman rajatuottavuutta eli sitä, miten pääoman lisäys kasvattaa tuotantoa. Koska pääomakanta koostuu lukuisista pääomatavaroista, vaikuttaa määrän lisäksi pääoman rakenne: mitä enemmän investoidaan korkean tuottavuuden pääomaan, sitä suurempi on pääoman kasvuvaikutus. Siten esimerkiksi varastotilojen korvaaminen varastojen minimointiin suunnitelluilla tietojärjestelmillä voi kasvattaa arvonlisäystä ja siten työn tuottavuutta vähittäiskaupassa. Tällaisen ns. kasvulaskennan ongelma on, ettei teknologian kontribuutiota voi suoraan mitata. Menetelmän kehittäneen Robert M. Solow n nerokas idea olikin laskea se jäännöksenä vähentämällä havaitusta työn tuottavuuden kasvusta edellä kerrotulla tavalla mitatut työpanoksen rakenteen ja aineellisen pääoman kontribuutiot. Sitä kutsutaan yleensä kokonaistuottavuuden kasvuksi. 9 Tulosta tulkittaessa on pidettävä mielessä, että jäännösterminä se sisältää myös muiden tekijöiden kuin teknologian kehityksen vaikutuksen. Yksi tärkeimmistä on tuotantokapasiteetin käyttöaste. Siksi on tavanomaista tehdä kasvulaskenta vähintään viiden vuoden pituisille ajanjaksoille siten, että periodin alku- ja loppuvuosi osuvat samaan suhdannevaiheeseen. Näin saadaan poistettua kapasiteetin käyttöasteen vaihtelun vaikutus. Taulukko 1 ja kuvio 7 esittävät tällaisen laskelman tulokset. Ne kuvaavat elintason (bkt/asukas) kasvun ja eri kasvutekijöiden kontribuutiot eli vaikutukset elintason kasvuun 1950-luvun alusta vuoteen 2015 saakka. Taulukko esittää keskimääräiset vuotuiset muutosasteet. Kuviossa vuotuiset ne on laskettu kumulatiivisesti yhteen siten, että vuoden 1951 muutosprosenttiin lisätään vuoden 1952 muutos, saatuun summaan vuoden 1953 muutos jne. Asukasta kohden laskettu bruttokansantuote kasvoi yhteensä 170 prosenttia eli keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa. Asukasta kohden lasketut työtunnit vähenivät puolestaan vajaat 30 prosenttia eli keskimäärin 0,4 prosentin vuosivauhdilla. Työn tuottavuuden (bkt/työtunnit) voi laskea nousseen siten 2,6 (-0,4) = 3 prosentin vuosivauhtia, mikä on kansainvälisesti verraten erinomainen saavutus, kuten jo aiemmin todettiin. 9 Kasvulaskennan idean voi yhden työpanoksen ja yhden pääomapanoksen tapauksessa esittää seuraavasti. Olkoot Y, H ja K tuotannon, työtuntien ja pääoman määrän havaitut muutokset sekä w (reaali)palkka ja r pääoman reaalinen tuottoaste. Silloin Y = w H + r K + R, jossa R kuvaa muiden tekijöiden kuin tuotantopanosten (mm. teknologian) vaikutusta tuotannon kasvuun. R lasketaan jäännöksenä R = Y - w H - r K. Vaikutukset työn tuottavuuden Y/H kasvuvauhtiin saadaan vähentämällä tuotannon kasvuvauhdista työtuntien kasvuvauhti: Y/Y- H/H.
8 8 Taulukko 1. Elintason (bkt/asukas) vuotuinen muutos (%) ja osatekijöiden kontribuutiot (%-yksikköä) (Lähde: omat laskelmat, Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja Historiasarjat) Työtunnit asukasta kohden Kontribuutiot työn tuottavuuden (bkt/työtunnit) muutokseen Bkt asukasta kohden Bkt työtuntia kohden Henkinen pääoma Aineellinen pääoma ,6-0,4 3,1 0,6 0,1 2, ,8 0,4 3,5 0,3 0,6 2, ,4-0,4 4,7 1,2 0,4 3, ,3-0,8 4,0 1,3 0,3 2, ,7-0,3 3,0 0,0 0,1 2, ,9-1,3 3,2 0,8-1,1 3, ,3 0,0 1,3 0,3-0,1 1, ,4-0,6 0,2 0,3 0,5-0,5 Kokonaistuottavuus Bkt asukasta kohden Työtunnit asukasta kohden Henkinen pääoma Aineellinen pääoma KokonaistuoCavuus Kuvio 7. Elintason (bkt/asukas) kumulatiivinen muutos (%) ja osatekijöiden kontribuutiot (%-yksikköä) (Lähde: omat laskelmat, Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja Historiasarjat) Viime vuosina talouskasvussa on kuitenkin tapahtunut dramaattinen muutos. Elintaso on supistunut siksi, että työn tuottavuuden kasvu on pysähtynyt ja työn määrä vähentynyt. Työtuntien voi odottaakin supistuvan pitkällä aikavälillä ja vähenevän erityisesti matalasuhdanteessa, mutta työn tuottavuuden kasvun pysähtymistä ei ole ennen koettu. Taulukko ja kuvio paljastavat syyn löytyvän
9 9 kokonaistuottavuuden supistumisesta. Sen vuotuinen kasvuvauhti on pudonnut tavanomaisesta 3 prosentista negatiiviseksi. Tuottavuuskasvun muut osatekijät henkinen ja aineellinen pääoma ylläpitävät tuottavuutta sen sijaan odotusten mukaisesti. Koska työpanoksen rakenteesta ei ole olemassa yksityiskohtaisia tietoja koko ajanjaksolta, on henkisen pääoman kasvukontribuutio mitattu näissä laskelmissa hyvin yksinkertaisella tavalla. Edellä kuviossa 4 esitetty työikäisen väestön keskimääräisen koulutustason kasvu on kerrottu niillä koulutuksen tuottoasteilla, joita kansainvälisissä vertailuissa käytetään. 10 Kontribuutioksi saadaan 40 prosenttia kumulatiivisesti eli 0,6 prosenttia vuotta kohden. Pääomaa mitataan nettopääomakannalla (kuvio 5) ja sen tuottoaste on arvioitu pääomatulojen kautta. Liitteessä 1 kerrotulla tavalla huomioon on otettu, että osa pääomanmuodostuksesta syntyy teknologian kehityksestä, kuten esimerkki hevosista ja traktoreista osoitti. Tältä osin kasvun lähteenä ei ole pääoma, vaan teknologia. Tämä selittääkin, miksi aineellisen pääoman kontribuutio kumulatiiviseen kasvuun oli vain noin 5 prosenttia eli 0,1 prosenttia vuodessa. Tulos on kasvuteorian mukainen, sillä pitkällä aikavälillä investoinnit eivät kiihdytä talouskasvua, ja pääomakerroin asettuu vakaassa ympäristössä vakioksi. Ensimmäisen parin vuosikymmenen ajan pääomakerroin kasvoi harjoitetun investointeja tukevan politiikan seurauksena. Pääoman syveneminen kiihdyttikin osaltaan elintason kasvua luvun alusta viime vuosikymmen loppuun saakka jälkeen sen vaikutus oli puolestaan negatiivinen, minkä voi tulkita myös myönteisessä valossa pääoman käytön tehostumiseksi. 11 Kokonaistuottavuuden muutoksella arvioidun teknologian kehityksen kasvukontribuutio on ylivoimaisesti suurin. Se oli kumulatiivisesti arvioiden 150 prosenttia eli keskimäärin 2,3 prosenttia vuodessa koko ajanjaksolla. Lähes kaikki elintason 2,6 prosentin vuosikasvusta on siten teknologian edistymisen ansiota. Vuoden 2007 jälkeen se kontribuutio on kuitenkin ollut negatiivinen. Kun teknologia on tietoa, ideoita ja osaamista siitä, miten tuotannontekijöiden avulla luodaan arvonlisäystä eli jalostetaan raaka-aineista arvokkaita lopputuotteita, näyttää siltä kuin kasvun reseptit olisi hukattu. Kasvun pysähtymisen syitä ja uuden nousun mahdollisuuksia tarkastellaan jäljempänä tarkemmin. Kansainvälinen vertailu vahvistaa teknologian merkityksen. Maiden välisistä elintaso- tai tuottavuuseroista (bkt/työntekijä) prosenttia selittyy kokonaistuottavuudella. 12 Vuonna 2011 Suomen bkt tehtyä työtuntia kohden oli ostovoimapariteetein arvioituna noin 80 prosenttia Yhdysvaltojen tasosta (kuvio 3). Henkistä pääomaa Suomella oli vähemmän (kuvio 4) mutta pääomakerroin oli vastaavasti suurempi (kuvio 5). Tuottavuusero selittyi näin ollen kokonaan kokonaistuottavuudella. 13 Kasvulaskenta on erinomainen menetelmä osittaa talouskasvu osatekijöihinsä, mutta se ei ole teoria. Se ei siksi kerro, mistä talouskasvu syntyy, eikä siten paljasta tuottavuuden kasvun hidastumisen syytä. 10 Yhden lisäkoulutusvuoden tuotoksi oletetaan 13,4 prosenttia ensimmäiseltä neljältä vuodelta, 10,4 prosenttia seuraavilta neljältä ja 6,8 prosenttia lopuilta vuosilta (lähde: Penn Word Table 8.1, 11 Ks. Matti Pohjola, Tehoton pääoma, WSOY Charles I. Jones, The Facts of Economic Growth, 2015, 13 Penn World Table 8.1 tietokannan mukaan Suomen kokonaistuottavuus oli 60 prosenttia Yhdysvaltojen tasosta luvun alussa, nousi korkeimmillaan yli 90 prosenttiin 2000-luvun alkuvuosina, mutta on nyt pudonnut 80 prosenttiin.
10 10 Tähän tarvitaan teoriaa. Kasvuteorian mukaan talouskasvu syntyy viime kädessä teknologian kehityksestä. Investoiminen henkiseen ja aineelliseen pääomaan ovat keinoja ottaa uutta teknologiaa käyttöön. Ilman teknologian kehittymistä ei tarvitse opetella uusia tuotantotapoja, eikä investoida uudentyyppisiin koneisiin ja laitteisiin. Tuotantoteorian perusoppien mukaan investoinnit sekä aineelliseen että henkiseen pääomaan osoittautuvat ennen pitkää tehottomiksi, ellei teknologia kehity. Tämä johtuu alenevan rajatuottavuuden laista. Kun investointien myötä pääoman määrä kasvaa, niin työn tuottavuus kasvaa myös mutta vähenevää vauhtia. Ennen pitkää kasvu pysähtyy, ellei teknologia kehity. Maata on viljelty vuotta. Kyntöaura keksittiin vuotta sitten, mutta traktori vasta 1800-luvun lopussa. Teknologian tulevan kehityksen ennakoiminen ja siihen vaikuttaminen ovat siksi avainasemassa, jos talouspolitiikan tavoitteena on kääntää tuottavuuden hidastuva kasvu kiihtyväksi. Tähän aiheeseen palataan kasvuteorian esittelyn ja talouden rakennemuutoksen kuvauksen jälkeen.
11 11 Talouskasvun teoriaa Talouskasvu syntyy ideoista siitä, että tuotannossa osataan yhdistää raaka-aineita ja välituotteita tavalla, joka tekee niistä arvokkaampia kuin ne itsessään ovat. Talouskasvu on viime kädessä valmistusreseptien lukumäärän kasvua, eikä pelkästään sitä, että jotakin tuotetta valmistetaan jatkuvasti entistä enemmän. Vain 30 prosenttia niistä tavaroista ja palveluista, joita nyt kulutamme, tunnettiin 100 vuotta sitten. 70 prosenttia tuotteista on uusia. Monet niistä ovat sellaisia, joilla tyydytetään samoja tarpeita kuin aiemmin nyt jo käytöstä poistuneilla tuotteilla. Uudet tuotteet ovat parempilaatuisina korvanneet vanhat. Talouskasvu on siksi myös tuotteiden laadun kasvua. Ajatellaan esimerkkinä matkapuhelinta. Sillä voi puhua kuten lankapuhelimellakin mutta tehdä myös paljon muita asioita. Vaikka puhelimien kokonaismäärä kansantaloudessa ei kasvaisikaan siirryttäessä lankapuhelimista matkapuhelimiin, niin bruttokansantuote kasvaa. Bruttokansantuotteessa lopputuotteet lasketaan nimittäin yhteen niiden hintojen arvoisina. Kansantuote nousee, kun tuotantorakenne muuttuu lankapuhelimien valmistuksesta korkeampihintaisten matkapuhelimien valmistukseen. Jos hinta kuvastaa laatua, on talouskasvu laadun kasvua. Tämä on eri asia kuin hintatason yleinen nousu, jonka vaikutus poistetaan bruttokansantuotteen määrää laskettaessa. Koska ideoiden lukumäärälle ei ole olemassa ylärajaa, ei myöskään talouskasvulle ole periaatteessa rajoitteita. Ideoiden lukumäärä on rajaton siksi, että olemassa olevaa tietoa voi yhdistellä lukemattomin monin eri tavoin. Alkuaineita on maapallolla 118 kappaletta. Niitä voi yhdistää toisiinsa , erilaisella tavalla, joten ideat eivät maailmasta lopu. Haasteena on löytää niistä arvokkaat. Yhdistämällä neljää alkuainetta fyysikot keksivät pari vuosikymmentä sitten ensimmäisen ns. korkean lämpötilan suprajohteen eli aineen, jossa sähkövirta etenee häviöttömästi absoluuttista nollapistettä selvästi korkeammissa lämpötiloissa. Alkuaineista saadaan 178 miljoonaa erilaista neljän alkuaineen yhdistelmää. Kun aineita on vielä sekoitettava tietyissä suhteissa, lämpötilassa ja paineessa, on neljän alkuaineen reseptejä tuhansia miljardeja. Pizzan valmistus on arkisempi esimerkki: kahdesta vaihtoehtoisesta täytteestä ja kahdesta eri mausteesta saadaan kahdeksan erilaista pizzaa, mutta neljästä täytteestä ja viidestä mausteesta jo 128 pizzaa. Kotiinkuljetus lisää vaihtoehtojen määrän 256:een. Talouskasvua syntyy sekä suurista tieteellisistä keksinnöistä että pienistä arkisista innovaatioista. Innovaatiot ovat yhteiskunnallisesti tai kaupallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa tai osaamista. Tuoteinnovaatiot ovat uusia tuotteita, prosessi-innovaatiot uusi tapoja tehdä jo tunnettuja tuotteita. Tuottavuutta kasvattavat innovaatiot ovat talouskasvun keskeinen lähde. Aivan samalla tavoin kuin ruokareseptejä, innovaatioita voi kopioida muilta tai kehittää itse. Elintasossa johtavia maita jäljessä olevien kansantalouksien kasvu perustuu suurelta osin muiden jo kehittämien innovaatioiden soveltamiseen. Talouden avaaminen kansainväliselle kaupalle ja muulle vuorovaikutukselle on siksi yksinkertainen keino edistää talouskasvua. Näin saa käyttöön jo muualla kehitettyä teknologiaa. Kansainvälisestä yhteisöstä eristäytyneessä Pohjois-Koreassa elintaso on alle kymmenesosa Etelä- Korean elintasosta, vaikka talouskasvun lähtökohdat olivat molemmissa maissa samat Korean jakautuessa kahtia 1940-luvun lopulla. Elintaso itsenäisessä Virossa oli likimain yhtä hyvä kuin Suomessa 1930-luvulla, mutta putosi noin kahteen kolmasosaan Suomen tasosta Neuvostoliittoon kuuluessaan. Talouskasvusta käytävässä keskustelussa korostetaan usein luonnonvarojen rajallisuutta ja kasvun epäsuotuisia vaikutuksia. Samalla kuitenkin uusien ideoiden synnyttämät kasvumahdollisuudet
12 12 aliarvioidaan. On vaikea ymmärtää, kuinka paljon on vielä keksimättä. Tämä johtuu siitä, että uuden keksinnön (esimerkiksi uusi tapa yhdistää alkuaineita tai uusi pizzamauste) myötä reseptien lukumäärä ei kasva summaperiaatteen mukaan vain yhdellä vaan tuloperiaatteen mukaan moninkertaisesti. Uusi keksintö voidaan nimittäin yhdistää moniin jo tunnettuihin keksintöihin. Kun esimerkiksi autot kytketään tietotekniikan avulla internetiin, syntyy itseohjautuva auto. Raaka-aineiden määrä maapallolla on rajallinen ja tuotannosta voi syntyä saasteita, mutta luonnonvarojen ehtyminen ja ympäristöongelmat ovat esimerkkejä markkinoiden toimimattomuudesta ja talouspolitiikan epäonnistumisesta, eivät talouskasvun itsessään aiheuttamia. Talouskasvu lisää valintavaihtoehtojen lukumäärää yhteiskunnassa, mikä ei ongelmia itsessään aiheuta. Niitä syntyy vääristä valinnoista. Kuvio 8 esittää talouskasvun teorian kaaviona. Tavaroiden ja palvelujen tuottaminen vaatii sekä aineellista että henkistä pääomaa ja työvoimaa. Tavarat ja palvelut ovat tuotteina ilmeneviä ideoita. Valmistus on ideoiden reseptien monistamista. Kasvu syntyy teknologian kehityksestä eli reseptien lukumäärän kasvusta. Se on prosessi, jonka panoksina ovat tieto jo olemassa olevista teknologioista ja se osa koulutetusta työvoimasta, joka työskentelee teknologian kehittämisen parissa sekä yrityksissä että muualla yhteiskunnassa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k) on systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Henkinen pääoma eli koulute/u työvoima Aineellinen pääoma ja koulu/amaton työvoima Kulu/ajat eli ko6taloudet Teknologia: 6eto, ideat, osaaminen Paten6t ja tekijänoikeudet Tavaroiden ja palvelujen tuotanto, bkt = Tavaroiden ja palvelujen kysyntä Kasvu Tuotanto Hyvinvoin/ Kuvio 8. Talouskasvun teoria Kuvion avulla voi hahmottaa talouskasvuun ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kasvu on sitä nopeampaa, mitä enemmän on tietoa jo olemassa olevasta teknologiasta. Kuten edellä korostettiin,
13 13 kansantalouden avaaminen kansainväliselle vuorovaikutukselle ulkomaankaupan kautta on tärkeä kasvun lähde, sillä näin pääsee muiden jo kehittämän tiedon lähteille. Toiseksi, mitä enemmän henkistä pääomaa sijoittuu tutkimus- ja kehitystoimintaan, sitä todennäköisemmin teknologia kehittyy ja kansantalous kasvaa. Talouskasvu riippuu siten kaikista niistä instituutioista, jotka vaikuttavat koulutetun työvoiman kohdentumiseen tutkimukseen ja kehittämiseen. Kaikki koulutettu työvoima ei kuitenkaan sinne päädy, sillä sitä tarvitaan myös tuotannossa. Palkat ohjaavat työvoiman sijoittumista. Kolmanneksi, kasvuun vaikuttavat myös ne instituutiot, jotka säätelevät, kuinka suuren korvauksen innovaatioiden kehittäjät saavat ideoistaan. Siksi omistusoikeus, patentit ja tekijänoikeudet ovat yhteiskunnan tärkeitä rakenteita. Markkinataloudessa yritykset saattavat investoida teknologiaan liian vähän, kun asiaa tarkastellaan koko yhteiskunnan näkökulmasta. Syynä ovat teknologiaan liittyvät positiiviset ulkoisvaikutukset. Teknologia on tietoa, joka on myös muiden kuin sen luojan käytettävissä. Silloin sen yhteiskunnallinen rajatuottavuus on suurempi kuin yksityinen, jolloin yhteiskunnan kannattaa tukea sekä koulutusta että tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tämä on teknologiapolitiikan keskeinen tehtävä. Suomessa tutkimus- ja kehitysinvestointien osuus bruttokansantuotteesta on maailman korkeimpia, vajaat kolme prosenttia (kuvio 9a). Kaksi kolmasosaa siitä on yritysten itsensä rahoittamaa ja yksi kolmasosa julkisen rahoituksen varassa tehtyä. Myös tutkijoiden lukumäärällä arvioiden Suomi on maailman kärkeä, sillä tutkimuksen parissa työskentelee noin 1,4 prosenttia työvoimasta. Saksassa ja Yhdysvalloissa heidän osuutensa on alle prosentin (kuvio 9b). 4,6 4,4 4,2 4,0 3,8 Ruotsi Suomi Yhdysvallat 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, ,8 1,7 Suomi 1,6 Ruotsi 1,5 Saksa 1,4 1,3 Yhdysvallat 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0, (a) Tutkimus- ja kehitysinvestointien (b) Tutkijoiden osuus työvoimasta, % osuus bruttokansantuotteesta, % Kuvio 9. Tutkimus ja kehitystoiminta (lähde: OECD Main Science and Technology Indicators) Tutkimus ja kehittäminen oli Suomessa vertailumaita vähäisempää kansantalouden kokoon suhteutettuna vielä 1980-luvulla, mutta se kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla. Viime vuosina t&ktoiminta on supistunut sekä investoinneilla että tukijoiden määrällä mitattuna. Erityisesti bkt-osuus on pudonnut nopeasti. Kuten myöhemmin nähdään, se on suurelta osin seurausta elektroniikkateollisuuden tuotannon romahduksesta, mutta myös julkinen sektori supistanut t&k-toimintaansa.
14 14 Liite 1. Kasvulaskennan menetelmä Ajatellaan kokonaistuotannon määrän Y syntyvän teknologiasta A, aineellisesta pääomasta K, työntekijöiden henkisestä pääomasta h ja tehtyjen työtuntien määrästä L vaikkapa Cobb-Douglas tuotantofunktion määrittämällä tavalla: Y = A K α (hl) 1-α, jossa α on kokonaistuotannon jousto pääomakannan suhteen. Sitä voidaan mitata pääomatulojen osuudella kokonaistuotannon arvosta. Termejä järjestelemällä saadaan työn tuottavuus Y/L kirjoitettua muotoon Y/L = A 1/(1-α) (K/Y) α/(1-α) h. Solow n kasvuteorian mukaan tasapainoisen kasvun ehtona on, että pääomakerroin K/Y on vakio. Se ei siten vaikuta pitkällä aikavälillä ollenkaan työn tuottavuuden Y/L kasvuun, joka syntyy teknologian A kehityksen ja työpanoksen laadun h käytännössä koulutuksen vaikutuksista. Asukasta kohden laskettu bruttokansantuotteella mitattu kokonaistuotanto on siten Y/N = (L/N)(Y/L) = (L/N) A 1/(1-α) (K/Y) α/(1-α) h, jossa N = väkiluku. Mittaamalla muutosasteita logaritmisilla prosenteilla (Δlog) saadaan elintason muutosvauhti ositettua tekijöihinsä: Δlog(Y/N) = Δlog(L/N) + Δlogh + (α/(1- α))δlog(k/y) + (1/(1- α))δloga. Kun yhtälön kaikki muut termit paitsi viimeisenä esitetty kokonaistuottavuuden kontribuutio voidaan mitata tilastoista, saadaan se laskettua residuaalina.
talouskasvun lähteenä Matti Pohjola
Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotICT, tuottavuus ja talouskasvu
ICT, tuottavuus ja talouskasvu Taloustieteilijän näkökulma Matti Pohjola 31.1.219 ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu
LisätiedotKasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013
Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
Lisätiedot14 Talouskasvu ja tuottavuus
14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja
LisätiedotSuomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset
Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
LisätiedotTalouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle
Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*
Lisätiedot13. Yleiskäyttöiset teknologiat tuottavuuden kasvun lähteinä
13. Yleiskäyttöiset teknologiat tuottavuuden kasvun lähteinä Opimme aiemmin, että teknologian kehitys (eli kokonaistuottavuuden kasvu) on työn tuottavuuden kasvun tärkein lähde Taloushistorian tutkimus
LisätiedotSuomen talouskasvu ja sen lähteet
Kansantaloudellinen aikakauskirja 113. vsk. 3/2017 Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860 2015 Matti Pohjola Vuosina 1861 2015 sekä elintaso (bkt/asukas) että työn tuottavuus (bkt/työtunnit) kasvoivat
LisätiedotMiten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa
Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi
LisätiedotDigitalisaatio tuottavuuskasvun mahdollistajana ja taloudellisen kasvun lähteenä. Matti Pohjola
Digitalisaatio tuottavuuskasvun mahdollistajana ja taloudellisen kasvun lähteenä Matti Pohjola Suomen talouskasvu on pysähtynyt Volyymi-indeksi, 1975 = 1 2 siksi että työn tuottavuus supistuu Indeksejä,
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2015
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2016
Kansantalous 2017 Tuottavuustutkimukset 2016 Työn tuottavuus kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2016 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
LisätiedotSuhteellinen etu, ulkomaankauppa ja elinkeinorakenteen muutos Matti Pohjola (luku tekeillä olevasta käsikirjoituksesta Suomi murroksessa)
1 Suhteellinen etu, ulkomaankauppa ja elinkeinorakenteen muutos Matti Pohjola (luku tekeillä olevasta käsikirjoituksesta Suomi murroksessa) Suhteellisen edun periaate on taloustieteen teorioista tärkein:
LisätiedotNuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa
Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2013
Kansantalous 2014 Tuottavuustutkimukset 2013 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2013 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2013 oli 0,6 prosenttia
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotTaantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa
LisätiedotKansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.
Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2014
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2014 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2014 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2014 oli 0,4 prosenttia
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotJOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotTalous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri
Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen
LisätiedotTalouskasvun lähteet tulevina vuosikymmeninä
Talouskasvun lähteet tulevina vuosikymmeninä Suomen Pankki 1 Viime vuosina kasvu odotuksia heikompaa 120 Yhdysvallat Suomi BKT:n määrä, indeksi, 2008 I = 100 115 110 Trendi 2000 2005 105 100 95 90 85 80
LisätiedotGlobalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Esityksen rakenne 1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 2) Globalisaatio 3) Velkakriisi 4) Suomen talouskasvu 5) Miten Suomen käy?
LisätiedotKuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN
Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:
LisätiedotTuottavuuden kasvu ja ICT
Pääjohtaja Erkki Liikanen Tuottavuuden kasvu ja ICT Helsinki, 10.10.2006 Tuottavuuden kasvu ja ICT Talouskasvu on nuori ilmiö Tuottavuuden nousun avain ensin sähkö, nyt ICT ja sen käyttöönotto ICT-investoinneista
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotYhteenvetoa, johtopäätöksiä ja politiikkaa
Yhteenvetoa, johtopäätöksiä ja politiikkaa Suomalaisilla päättäjillä on ollut vahvoja kasvuvisioita, mutta nyt sellainen puuttuu: Ainoastaan pääomien kokoamisen tietä voimme toteuttaa teollisuuden laajentamisohjelmamme,
LisätiedotVaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta
Lisätiedot31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka. Matti Pohjola
31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka Matti Pohjola 1. Kurssin osaamistavoitteet Kurssin suorittaneet a) tuntevat Suomen kansantalouden rakenteen ja talouspolitiikan instituutiot, b) tietävät, mitä
LisätiedotVUOSISADAN TALOUSMURROS KANNATTAA HYÖDYNTÄÄ
VUOSISADAN TALOUSMURROS KANNATTAA HYÖDYNTÄÄ Elämme nyt teknologian ja talouden murrosta, jollaisia koetaan vain kerran vuosisadassa. Talouden uudet muutosvoimat pitää osata käyttää tälläkin kertaa hyväksi.
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
LisätiedotLiite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto
Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotSuomen talous ja talouspolitiikka (31C00300) Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Suomen talous ja talouspolitiikka (31C00300) 26.10.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti,
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotSuomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation
Talouskatsaus 10.9.2019 Jukka Palokangas 9.9.2019 Teknologiateollisuus 1 Suomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation 9.9.2019 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus
LisätiedotTalousnäkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas
Talousnäkymät 5.4.2018 Pääekonomisti Jukka Palokangas 4.4.2018 Teknologiateollisuus 1 Maailmankauppa on ollut hyvässä vauhdissa Tuonnin määrän kehitys 4.4.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotTyö muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA
Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotJuha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013
Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
Lisätiedot16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)
16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.
LisätiedotTutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia
Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2017
Kansantalous 2018 Tuottavuustutkimukset 2017 Työn tuottavuus kasvoi 2,0 prosenttia vuonna 2017 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
LisätiedotOsa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)
Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien
LisätiedotBLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat
BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen
LisätiedotEsityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
LisätiedotMiten Suomen käy? Tuottavuuden kasvu nyt ja tulevaisuudessa
Miten Suomen käy? Tuottavuuden kasvu nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Hyvinvointiyhteiskunta: Kimalaisen lento? BKT asukasta kohden suhteessa USAan (USA = 100) 100 90 80 70 60 50 40 30 USA IRL AUT
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotPalveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys
Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH
LisätiedotTalouspolitiikka ja tilastot
Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotTiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotEuroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013
Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina
LisätiedotKansantalous, opettajan aineisto
Kansantalous, opettajan aineisto Timo Lindholm, Juhani Kettunen ISBN 978-951-37-5498-3 Linja I MIKROTALOUSTIEDE 1 Kansantalouden peruskäsitteet 2 Rajakäsitteet 3 Kysyntä ja tarjonta 4 Joustot 5 Kilpailumuodot
LisätiedotMaailmantalouden trendit
Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotKansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
LisätiedotKevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita
EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotTeknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista
LisätiedotTeknologiateollisuuden / Suomen näkymät
Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
LisätiedotLOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan
LisätiedotTeknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja
Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista
LisätiedotTyövoiman liikkuvuuden merkitys yritysten kilpailukykyyn Suomessa ja tunnin juna Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopisto ja Turun kauppakamari
Työvoiman liikkuvuuden merkitys yritysten kilpailukykyyn Suomessa ja tunnin juna Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopisto ja Turun kauppakamari 6.10.2015 Aineettomat investoinnit Organisaatio OC ( johtaminen,
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäbiotalous
Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden
Lisätiedot10-1. Talouskasvun historiaa. Matti Pohjola (luku tekeillä olevasta käsikirjoituksesta Suomi murroksessa, Taloustieteen oppikirjasta tuttua asiaa)
1 10-1. Talouskasvun historiaa Matti Pohjola (luku tekeillä olevasta käsikirjoituksesta Suomi murroksessa, Taloustieteen oppikirjasta tuttua asiaa) Taloudellisella kasvulla tarkoitetaan kansantalouden
LisätiedotHyödykkeet ja tuotannontekijät
Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,
LisätiedotSata vuotta taloutta mitä seuraavaksi?
Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi? Riihimäen Hyvinkään kauppakamari Syyskokous 5.12.2017 Jussi Mustonen 2 Suomi maailman väestökartalla - näkyy juuri ja juuri Väestön jakautuminen nyt Väestön jakautuminen
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu
LisätiedotElintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset
LisätiedotVenäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki
Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Tammikuu 2019 Teollisuuden investoinnit kääntyvät lievään nousuun Investointi- aste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien arvon odotetaan kasvavan tänä vuonna 3,9 miljardiin
Lisätiedot14 Talouskasvu ja tuottavuus
14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuus, tuotantofunktio ja teknologinen kehitys
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotTyön ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa
Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako
LisätiedotElinkeinoelämän Keskusliitto EK. sivu 1/7 TEOLLISUUDEN INVESTOINTITIEDUSTELU
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK sivu 1/7 TEOLLISUUDEN INVESTOINTITIEDUSTELU Tervetuloa vastaamaan Elinkeinoelämän Keskusliiton EK investointitiedusteluun. Samalla toivomme Teidän päivittävän yritystänne
LisätiedotDigitalisaation merkitys kansantaloudessa ja tulevaisuuden työssä
Digitalisaation merkitys kansantaloudessa ja tulevaisuuden työssä 7.12.2017, Matti Paavonen, pääekonomisti / Palvelualojen työnantajat Palta ry 1 2010-l 2000-l 1990-l 1980-l Digitalisaatio on tuonut finanssialalle
Lisätiedot