5. Kansantalouden rakennemuutos
|
|
- Hanna-Mari Heino
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 5. Kansantalouden rakennemuutos Elinkeinorakenteen nopea muutos on jäänyt talouden heikon suhdannekehityksen varjoon. Tässä luennossa sitä tuodaan esiin: 1) Elinkeinorakenteen muutos ) Rakennemuutoksen lähteet 3) Kansantalouden nykyinen rakennemuutos a) Tehdasteollisuuden kasvu on romahtanut, mutta yksityiset palvelut pitävät kasvua yllä b) Rakennemuutos tehdasteollisuudesta tietointensiivisiin palveluihin c) Teollisuuden romahdus ei selity työvoimakustannuksilla, vaan ongelma on vaikeampi: kasvun entiset reseptit eivät enää toimi d) Olisiko tulevaisuus tietointensiivisissä palveluissa? Lukemista: verkkosivulla olevat kirjoitukseni 5-1 Elinkeinorakenteen muutos 5-2 Vuosisadan talousmurros Matti Pohjola 1
2 1) Elinkeinorakenteen muutos : viennin rakenne Viennin rakenne paljastaa kansantalouden suhteellisen edun - Maa vie ulkomaille niitä tuotteita, joiden valmistuksessa sillä on suhteellinen etu Viennin rakenne (ks. seuraavat kuviot): - 18-luvun alussa maa- ja metsätalouden tuotteita eli viljaa, voita, kalaa, karjaa, tervaa, lautaa ja lankkuja - 18-luvun lopusta alkaen selluloosaa ja paperia - Metalliteollisuuden merkitys kasvanut 195-luvulta alkaen: rauta ja teräs, koneet ja laitteet, henkilöautot - Palvelujen merkitys kasvanut viime vuosikymmeneltä lähtien: tietotekniikka ja erilaiset liike-elämän palvelut Vienti ei itsessään ole talouskasvun lähde, mutta se on pienelle kansantaloudelle hyvä keino osaamisen hyödyntämiseen - Suuret markkinat => suurtuotannon edut voidaan hyödyntää => tehokkuus ja tuottavuus nousevat => elintaso kasvaa Ongelmana on viime vuosina ollut, ettei vienti ole kasvanut - tavaravienti on pudonnut vuoden 26 tasolleen, eikä palveluvientikään ole paljon kasvanut 2
3 Viennin suhde bruttokansantuotteeseen, % Tavarat ja palvelut yhteensä Tavarat Palvelut Tavaraviennin bkt-suhde on supistunut viime vuosina, palvelujen kasvanut => Viennin rakenteesta voi päätellä kansantalouden suhteellisen edun olevan siirtymässä tavaroiden valmistuksesta palvelujen tuottamiseen Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja Historiasarjat 3
4 Tavaraviennin rakenne, %-osuudet Metalliteollisuuden tuo7eet Kemialliset tuo7eet Puu, paperi ja painotuo7eet Muut tavarat Elintarvikkeet Metalliteollisuus on tärkein vientiala => Tekeillä olevassa palkkasopimusten uudessa Suomen mallissa palkankorotukset tehtäneen metallin ehdoin Lähde: Tilastokeskus, Suomen tilastollinen vuosikirja 216 4
5 Korkean teknologian osuus tavaraviennistä on vähentynyt entisestä high tech maasta on tullut low tech Määritelmä: Korkean teknologian tavarat ovat sellaisia, joiden tutkimukseen ja kehittämiseen käytetään vähintään 4 % toimialan liikevaihdosta Yhdysvallat Saksa Ruotsi Suomi Korkeaa teknologiaa - lääketeollisuus - elektroniikkateollisuus = toimialat, joilla T&K-menojen osuus liikevaihdosta on suuri (> 4 % liikevaihdosta) Korkean teknologian suuri osuus selittyy Nokian puhelimilla. Nykyään puolet korkean teknologian viennistä on terveysteknologiaa 5 5
6 Korkean teknologian osuus tavaraviennistä Euroopan unionissa 215, % => Johtopäätös: Suomi on pudonnut väärään sarjaan! Malta Irlan/ Ranska Hollan/ Luxemburg Kypros EU Iso-Britannia Lähde: Eurostat Database Tsekki Viro Unkari Saksa Itävalta Ruotsi Tanska Belgium Latvia Slovakia Puola LieJua Romania Kroa/a Suomi Italia Slovenia Espanja Bulgaria Kreikka Portugali 6
7 Palveluviennin rakenne, %-osuudet Televies.ntä-,.etotekniikkaja.etopalvelut Liike-elämän palvelut 25 Rojal.t ja lisenssimaksut Rakentaminen ja projek.toimitukset Muut palvelut Huom: Palvelujen viennin tilastointi uudistettiin 213, vertailukelpoisia tietoja ei siksi ole aiemmilta vuosilta Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 7
8 Rakennemuutos näkyy viennissä: palvelujen osuus viennistä on 3 % -- palveluvienti on korkeaa teknologiaa, tavaravienti suhteellisen alhaista teknologiaa Viennin arvo 215: 76,6 mrd. Tavaroiden vien+: Paperi ja pahvi 7,3 Rauta ja teräs 3,9 Öljyjalosteet 3,5 Eri toimialojen erikoiskoneet 3,5 Sähkökoneet ja -laigeet 3,1 YleiskäyGöiset teolliset koneet ja laigeet 3, MooGoriajoneuvot 2,7 Muut metallit 2,1 Voimakoneet ja moogorit 2, Paperimassa 1,8 54,1 mrd. Palvelujen vien+: 22,5 mrd. Tietotekniikkapalvelut 7, Tekniset, kaupankäynnin ja muut liike-elämän palvelut 2,6 Rakentaminen ulkomailla 1,9 Tutkimus- ja kehigämistoiminnan tulosten käygölisenssit 1,8 Yritysten ja liikkeenjohdon konsultoin+palvelut 1, Palvelujen osuus viennin arvosta on 3 %, sama kuin Ruotsissa 8
9 Ongelma: Vienti on kasvanut heikosti Vienti viitevuoden 21 hinnoin (milj. ) Tavaroiden ja palvelujen vien9 Tavaroiden vien9 Palveluiden vien Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 9
10 Elinkeinorakenteen muutos : toimialarakenne 18-luvulla Suomi oli maatalousvaltainen maa - alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden osuus kokonaistuotannosta oli yli puolet Maamme teollistui 19-luvun alkupuoliskolla - koko teollisuuden osuus tuotannosta kasvoi 1:stä 3:een prosenttiin - Koko teollisuus = kaivostoiminta ja louhinta + tehdasteollisuus + energiahuolto + vesi- ja jätehuolto Palveluyhteiskunnaksi Suomi muuttui jo 197-luvulla - palvelujen tuotanto muodosti yli puolet bruttoarvonlisäyksestä Nyt käynnissä oleva rakennemuutos - Koko teollisuuden osuus bruttoarvonlisäyksestä on pudonnut 3:stä 2:een prosenttiin 15 vuodessa. - Osuuden vastaavan suuruinen kasvattaminen kesti aikanaan 4 vuotta, 191-luvulta 195-luvulle. - Vuoden 27 jälkeen tehdasteollisuuden osuus kokonaistuotannosta on supistunut 25 prosentista 17 prosenttiin. - Tämä vastaa tavaraviennin bkt-osuuden supistumista, koska tavaravienti on teollisuuden tehdastuotteita. Toisaalta palvelujen osuus on noussut sekä 1 kokonaistuotannossa että viennissä.
11 Elinkeinorakenne: päätoimialojen osuudet bruttoarvonlisäyksestä, % Alkutuotanto Koko teollisuus Tehdasteollisuus Rakentaminen Palvelut Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja Historiasarjat 11
12 Elinkeinorakenteen muutos ja talouskasvu Elinkeinorakenteen muutos ensin alkutuotannosta teollisuuteen ja myöhemmin teollisuudesta palveluihin näkyy myös talouskasvussa (ks. seuraavat kuviot) - Teollistumisen myötä kokonaistuotannon kasvuvauhti kiihtyi 18-luvun puolivälistä 195- ja 196-luvuille saakka - Alkutuotannon merkitys talouskasvussa väheni kaiken aikaa ja hiipui kokonaan 196-luvulle tultaessa. - Teollisuuden merkitys vastaavasti kasvoi 192-luvulta alkaen ja säilyi suurena vuosituhannen vaihteeseen saakka sen kontribuutio kokonaistuotannon kasvuvauhtiin oli kaiken aikaa oli 1 2 prosenttiyksikköä 193-lukua lukuun ottamatta luvulla tehdasteollisuuden tuotanto on supistunut, ja sen myötä myös kansantalouden kokonaistuotanto on vähentynyt - Näin ei ole käynyt koskaan aiemmin Muita pienempänä toimialana rakentamisen vaikutus talouskasvuun on ollut päätoimialoista selvästi vähäisin - Sodan jälkeisen jälleenrakennuksen vuosikymmeninä 194- ja 195- luvuilla sen kontribuutio kasvuun oli suurempi kuin muina aikoina 12
13 Palvelujen merkitys talouskasvussa on ollut kaikkein suurin - Tämä käy ilmi erityisen selvästi kokonaistuotannon kumulatiivista kasvua esittävästä kuviosta - Peräti 45 prosenttia kaikesta kasvusta vuoden 186 jälkeen on syntynyt palvelualoilla. Teollisuuden osuus on 35, alkutuotannon 14 ja rakentamisen 6 prosenttia - Palvelut ovat säilyttäneet suhteellisen merkityksensä ja ovat ylläpitäneet kansantalouden kasvua kaiken aikaa, myös viime vuosina Yhteenveto - Suomi teollistui ja talouskasvu kiihtyi itsenäisyytemme ensimmäisten viiden vuosikymmenen ajan. - Kasvu on sen jälkeen hidastunut, ja nyt se on pysähtynyt kokonaan, kun teollisuuden arvonlisäys on romahtanut. - Palvelut ovat ylläpitäneet kasvua kaiken aikaa, mutta niiden vaikutus ei ole ollut riittävän suuri nostamaan koko kansantaloutta uudelle kasvu-uralle. - Miten Suomen käy seuraavina vuosikymmeninä? Jääkö kasvu pysyvästi heikoksi, uudistuuko teollisuus vai vahvistuuko palvelujen vaikutus kasvuun? 13
14 Bruttoarvonlisäyksen volyymin kasvu, %, ja päätoimialojen kontribuutiot, %-yksikköä, eri vuosikymmeninä Toimialan kasvukontribuutio = toimialan osuus kansantalouden bruttoarvonlisäyksestä x toimialan bruttoarvonlisäyksen volyymin kasvu 5, 4,5 4, 3,5 Palvelut Rakentaminen Koko teollisuus Alkutuotanto Bru@oarvonlisäys 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5-1, Lähde: Omat laskelmat, Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja Historiasarjat 14
15 Bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiivinen kasvu, %, ja päätoimialojen kontribuutiot, %-yksikköä Bruoarvonlisäys 4 Palvelut Koko teollisuus 34 Alkutuotanto 32 Rakentaminen Lähde: Omat laskelmat, Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja Historiasarjat 15
16 2) Rakennemuutoksen lähteet Talouskasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta, jonka tärkein lähde on uudet ideat eli teknologian kehitys - johon perehdymme tarkemmin kurssin toisella jaksolla Työn tuottavuuden kasvu => kotitalouksin eli kuluttajien tulojen kasvu Kuluttajat puolestaan määräävät kasvun suunnan eli sen millä toimialoilla tuotanto kasvaa - Tulojen kasvaessa lisääntyy niiden tuotteiden kysyntä, joiden tulojousto on suuri - esimerkiksi teollisuustuoteet 1 vuotta sitten ja terveyspalvelut nyt - Hintojen laskiessa kasvaa niiden tuotteiden kysyntä, joiden hintajousto on itseisarvoltaan suuri eli joiden kysyntä on hinnan suhteen joustavaa Rakennemuutos: maatalous => teollisuus => palvelut 16
17 Kysynnän ja liikevaihdon/arvonlisäyksen välinen yhteys Hinta, P Uusien tuotteiden kysyntä on joustavaa: P laskee => myyntitulot PQ kasvat Kysyntäkäyrä Vanhojen tuotteiden kysyntä on joustamatonta: P laskee => myyntitulot PQ laskevat Määrä, Q 17
18 Lähde: Jones, The Facts of Economic Growth, Handbook of Macroeconomics
19 3) Kansantalouden nykyinen rakennemuutos Kertausta luennosta 1 Suomen taloustilanne: - Suomen kansantalous kasvoi muuta euroaluetta paremmin ja Ruotsin tahtia vuoteen 28 saakka - Vuoden 29 taantumasta noustiin ensin Saksan ja Ruotsin tavoin, mutta uuteen taantumaan jouduttiin 212, josta ei olla vieläkään toivuttu - Toimialojen kasvukontribuutioiden tarkastelusta opimme ongelmien johtuvan tehdasteollisuuden romahduksesta jota tarkastellaan tässä luennossa lähemmin - Kysyntäpuolella ongelmat ovat näkyneet nettoviennin ja investointien kasvuvaikutusten hiipumisena - Suomen hallituksen talouspolitiikan linjana on palauttaa tehdasteollisuuden kasvu hintakilpailukyvyn kohentamisen (= palkkojen alentamisen) kautta, mikä lisää vientiä, investointeja ja aikanaan myös tuloja ja kulutusta - Mutta toimiiko tämä politiikka, jos tehdasteollisuuden ongelmat eivät johdu palkoista, vaan ovat rakenteellisia? => Kiky-sopimukseen pitää suhtautua realistisesti Onneksi koko kansantalous ole ongelmissa - sillä korkean teknologian palvelut (mm. informaatio ja viestintä) ovat vahvassa kasvussa 19
20 3 a) Tehdasteollisuuden kasvu on romahtanut, mutta yksityiset palvelut pitävät kasvua yllä Seuraavat kuviot esittävät koko kansantalouden, sen sektorien ja tärkeimpien toimialojen kokonaistuotannon kehityksen neljännesvuosittain ajanjaksolla mitataan bruttoarvonlisäyksellä viitevuoden 21 hinnoin (miljoonaa euroa) Havainnot: Kansantalouden kokonaistuotanto on nyt samalla tasolla kuin vuoden 27 alussa mutta siis pienempi kuin vuonna 28 Tehdasteollisuuden tuotanto on pudonnut vuoden 24 tasolle ja on nyt 25 % pienempi kuin huippuvuonna 27 sähkö- ja elektroniikkateollisuus sekä muu metalliteollisuus ovat romahtaneet metsäteollisuus ei enää supistu, mutta ei kasvakaan kemianteollisuuden (= öljynjalostus, kemikaalit, lääketeollisuus, kumi- ja muovituotteet) tuotanto on hieman korkeampi kuin 28 Yksityiset palvelut ovat ylläpitäneet talouskasvua erityisesti informaatio ja viestintä, joka kasvaa voimakkaasti Informaatio ja viestintä on bruttoarvonlisäykseltään jo kaksi kertaa metsäteollisuuden kokoinen ja kaksi kolmasosaa metalliteollisuudesta (= sähkö ja elektroniikka sekä muu metalliteollisuus) kansantaloutemme uusi vahvuus Myös ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta eli liike-elämän palvelut kasvavat 2
21 Kansantalouden ja sen sektoreiden bruttoarvonlisäykset neljännesvuosittain (viitevuoden 21 hinnoin milj. ) Arvonlisäys yhteensä Yksityiset palvelut Julkisyhteisöjen palvelut Tehdasteollisuus Rakentaminen Energiahuolto: vesi- ja jätehuolto Alkutuotanto Tehdasteollisuus on supistunut vuodesta 27/28 alkaen Yksityiset palvelut ovat kasvaneet kaiken aikaa Nämä trendit kumonneet toisensa Bruttoarvonlisäys on jäänyt alkuvuoden 27 tasolle Sama asia näytettiin aiemmin kasvukontribuutioiden avulla (luento 1, dia 19) 21
22 Tehdasteollisuuden toimialoja Yksityisiä palvelualoja Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kemianteollisuus Metsäteollisuus Kauppa Amma1llinen, 1eteellinen ja tekninen toiminta: hallinto- ja tukipalvelut Informaa1o ja vies1ntä Liikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta
23 Valtaosa kokonaistuotannon kumulatiivisesta kasvusta on syntynyt tehdasteollisuudessa ja yksityisissä palveluissa, mutta nyt teollisuuden kontribuutio on supistunut (luento 1, dia 19) Toimialan kontribuutio = osuus bruttoarvonlisäyksestä bruttoarvonlisäyksen volyymin kasvu Bruoarvonlisäys perushintaan Yksityiset palvelut Tehdasteollisuus Muu jalostustoiminta Alkutuotanto Julkisyhteisöjen palvelut
24 3 b) Rakennemuutos tehdasteollisuudesta tietointensiivisiin markkinapalveluihin Tietointensiiviset markkinapalvelut = hinnoitellaan markkinoilla; tuottavat tietoa ja/tai käyttävät muita enemmän koulutettua työvoimaa = informaatio ja viestintä; ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; rahoitus ja vakuutus 3 Tehdasteollisuuden osuus kansantalouden bruttoarvonlisäyksestä, % Tietointensiivisten markkinapalvelujen osuus, % Saksa 2 Iso-Britannia Suomi Ruotsi 15 Ruotsi Yhdysvallat 15 Yhdysvallat Euroalue 1 Euroalue Iso-Britannia 1 Saksa Suomi
25 Talouskasvun vertailua (luento, dia 11) Bkt:n volyymi-indeksi neljännesvuosittain, 2 = 1 Ruotsi Yhdysvallat Suomi Saksa Euroalue Tanska Italia Ruotsin kasvu on ollut Suomea selvästi parempaa
26 Ruotsin Suomea parempi kasvu on syntynyt palveluista: Bruttoarvonlisäyksen kumulatiivinen kasvu ja toimialojen kontribuutiot , % 32 Suomi 32 Ruotsi Koko kansantalouden bru:oarvonlisäys Koko kansantalouden bru:oarvonlisäys 2 Tehdateollisuuden kontribuuao 2 Tehdateollisuuden kontribuuao Markkinapalvelujen kontribuuao Markkinapalvelujen kontribuuao josta Aetointensiivisten palvelujen kontribuuao josta Aetointensiivisten palvelujen kontribuuao ja muiden markkinapalvelujen kontribuuao Muun kansantalouden kontribuuao ja muiden markkinapalvelujen kontribuuao Muun kansantalouden kontribuuao
27 Helsinki-Uusimaa on pitänyt kasvua yllä, muu Suomi on taantunut Bruttoarvonlisäyksen kumulatiivinen kasvu ja suuralueiden kontribuutiot, % KOKO SUOMI Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Ahvenanmaa
28 Talouskasvu ja rakennemuutos Helsinki-Uusimaa -alueella Bruttoarvonlisäyksen kumulatiivinen kasvu ja sektoreiden kontribuutiot, % Bruoarvonlisäyksen kasvu Markkinapalvelujen kontribuuao josta Aetointensiivisten palvelujen kontribuuao Muun talouden kontribuuao Tehdasteollisuuden kontribuuao
29 Talouskasvun alueellisten erojen lisääntyminen selittää monia aikamme ilmiöitä, mm. brexitin Lähde: Andrew Haldane, Whose recovery?, Bank of England, Speech 3 June
30 3 c) Tehdasteollisuuden romahdus ei selity työvoimakustannuksilla, vaan ongelma on vaikeampi: kasvun entiset reseptit eivät enää toimi Mediassa, poliitikkojen ja etujärjestöjen kannanotoissa kansantalouden ongelmien syyksi esitetään usein, että Suomen tehdasteollisuuden palkat ovat liian korkeat Seuraavat kuviot näyttävät kuitenkin, ettei syy voi olla näin yksinkertainen, vaan ongelma on vaikeampi Tehdasteollisuuden bruttoarvonlisäys kasvoi voimakkaasti mutta työvoimakustannukset maltillisesti vuosina Vaikka palkat Suomessa ovat nousseet nopeammin kuin esimerkiksi Saksassa, ovat ne tasoltaan vielä alhaisemmat. Suomi eroaa muista maista siten, että arvonlisäys on romahtanut, muualla se on kasvanut Tästä ei tietenkään seuraa, etteikö palkankorotuksista luopuminen olisi järkevää, jos vaihtoehtona on irtisanomiset Reaalipalkat ovat Suomessa laskeneet jo 2-3 vuotta, mutta ongelmana on, ettei työn tuottavuus ole kasvanut 3
31 Kilpailukyvyn ongelma: palkat vai tuottavuus? (kertausta peruskurssilta) Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon palkoista, tuottavuudesta ja kilpailukyvystä Kokoomuksen Sari Sairaanhoitajalle (vuonna 27) antamasta palkkalupauksesta alkoi palkkakierre nousevin korotuksin. Se vei Suomen kilpailukyvyn. Juha Akkanen, HS pääkirjoitus On esitetty, että kansantalouden kilpailukyvyn parantamiseksi pitäisi palkkoja alentaa On kuitenkin varsin helppo näyttää, etteivät Suomen kansantalouden ongelmat johdu korkeista palkoista, eikä ongelmien ratkaisu ole siksi niin yksinkertainen 31 31
32 Tehdasteollisuuden bruttoarvonlisäys ja työvoimakustannukset 45 Suomi Ruotsi Saksa Arvonlisäys (PY) Työvoimakustannukset (wl) Bruttoarvonlisäys käytetään: - työvoimakustannuksiin - pääomakorvauksiin ja poistoihin => Tuotannon kannattavuutta voi arvioida epäsuorasti työvoimakustannusten osuudella bruttoarvonlisäyksestä (= reaalinen yksikkötyökustannus = wl/py, w = palkka, Y = työllisyys, P = arvonlisäyksen eli tuotteen hinta, Y = arvonlisäys) 32
33 Reaaliset yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset/bruttoarvonlisäys (wl/py) = reaalipalkka/työn tuottavuus ((w/p)/(y/l)) Saksa Suomi Ruotsi Suomen hintakilpailukyky on heikentynyt bruttoarvonlisäyksen supistumisen eli työn tuottavuuden alenemisen vuoksi 33
34 Reaalipalkka (w/p) ja työn tuottavuus (Y/L) Suomessa, indeksejä 1997= 1: Reaalipalkat ovat laskeneet jo usean vuoden ajan Koko kansantalous Tehdasteollisuus 1,5 2,1 1,45 Bruoarvonlisäys 2, Työn tuo4avuus 1,4 1,35 Reaalipalkka Työn tuoavuus 1,9 1,8 Reaalipalkka Bru4oarvonlisäys 1,3 1,7 1,25 1,2 1,6 1,5 1,4 1,15 1,3 1,1 1,2 1,5 1,1 1, ,
35 Koska arvonlisäys syntyy teknologiasta eli resepteistä tiedosta, ideoista ja osaamisesta, ongelmana on, etteivät perinteiset reseptit enää toimi Raaka-aineet, välituotteet ja palvelut Teknologia - tieto, ideat, osaaminen Arvonlisäys = lopputuotteiden arvo raaka-aineiden, välituotteiden ja palvelujen arvo Tuotteet - tavarat ja palvelut Arvonlisäys Y = A F(K,H,L) 35 35
36 3 d) Olisiko tulevaisuus tietointensiivissä palveluissa? Suomen vaurastuminen on perustunut maailmantalouden pitkäaikaisten muutosvoimien industrialismin ja nationalismin hyödyntämiseen Ongelmana on nyt tehdasteollisuuden arvonlisäyksen eli jalostusarvon romahtaminen eikä perinteinen tehdasteollisuus toimi enää talouskasvun ajurina meillä eikä muualla Koko kansantalous ei kuitenkaan ole taantumassa, sillä yksityinen palvelutuotanto erityisesti informaatio ja viestintä on pitänyt kasvu yllä Käynnissä on rakennemuutos tehdasteollisuudesta tietointensiivisiin palveluihin Olisiko kasvun ja hyvinvoinnin tulevaisuus siis näissa palveluissa, jotka ovat paljolti digitoitavissa? Asiaan palataan kurssin jälkimmäisellä jaksolla 36
4. Kansantalouden rakennemuutos
4. Kansantalouden rakennemuutos 1) Elinkeinorakenteen muutos 186-215 2) Kansantalouden nykyinen rakennekriisi/murros a) Tehdasteollisuuden kasvu on romahtanut, mutta yksityiset palvelut pitävät kasvua
LisätiedotSuhteellinen etu, ulkomaankauppa ja elinkeinorakenteen muutos Matti Pohjola (luku tekeillä olevasta käsikirjoituksesta Suomi murroksessa)
1 Suhteellinen etu, ulkomaankauppa ja elinkeinorakenteen muutos Matti Pohjola (luku tekeillä olevasta käsikirjoituksesta Suomi murroksessa) Suhteellisen edun periaate on taloustieteen teorioista tärkein:
LisätiedotICT, tuottavuus ja talouskasvu
ICT, tuottavuus ja talouskasvu Taloustieteilijän näkökulma Matti Pohjola 31.1.219 ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotSuomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset
Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
Lisätiedot17.2.2015 Matti Paavonen 1
1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100
LisätiedotVUOSISADAN TALOUSMURROS KANNATTAA HYÖDYNTÄÄ
VUOSISADAN TALOUSMURROS KANNATTAA HYÖDYNTÄÄ Elämme nyt teknologian ja talouden murrosta, jollaisia koetaan vain kerran vuosisadassa. Talouden uudet muutosvoimat pitää osata käyttää tälläkin kertaa hyväksi.
LisätiedotKustannuskilpailukyvyn tasosta
Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotVienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus
Vienti osana kansantaloutta 1 Mistä vienti koostuu nykyään? Mikä on viennin rooli kansantaloudessamme? Onko Suomi riippuvainen viennistä? Miksi vientisektorille on tärkeää miten muiden toimialojen työvoimakustannukset
LisätiedotMiten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen
Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotKansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3
LisätiedotTaantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotKuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen
Lisätiedottalouskasvun lähteenä Matti Pohjola
Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus
LisätiedotTalous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri
Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen
LisätiedotTeknologiateollisuuden / Suomen näkymät
Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,
LisätiedotTalouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
Lisätiedot16.4.2015 Matti Paavonen 1
1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät
Lisätiedot10 Tuottavuus ja kilpailukyky (Taloustieteen oppikirja, s )
10 Tuottavuus ja kilpailukyky (Taloustieteen oppikirja, s. 90-94) Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon palkoista, tuottavuudesta ja kilpailukyvystä Kokoomuksen Sari Sairaanhoitajalle (vuonna 2007)
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN
LisätiedotSuomen taloustilanne. 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys
Suomen taloustilanne 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys Matti Pohjola 1. Elintason (bkt/asukas) kasvu 64 Bkt
LisätiedotKilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku
Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa
LisätiedotSuomen taloustilanne. 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys
Suomen taloustilanne 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys Matti Pohjola 1. Elintason (bkt/asukas) kasvu 64 000
LisätiedotEuroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100)
Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=) 105 95 USA Saksa Ruotsi Euroalue Suomi 85 Venäjä 2008/2 2009/2 2010/2 2011/2 2012/2 Lähteet: OECD
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotPalvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan
Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen
LisätiedotMissä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000
LisätiedotAjankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
LisätiedotBruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty viime kuukausina
Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 219 on heikennetty viime kuukausina 3,2 3 2,8 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 BKT:n konsensus-ennusteet vuodelle 219, % 218, tammi helmi maalis huhti
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotSuomen talous. Kohti laaja-alaisempaa kasvua, vienti kirittää investointeja. Pörssisäätiön tilaisuus
Seppo Honkapohja johtokunnan varapuheenjohtaja, Suomen Pankki Suomen talous Kohti laaja-alaisempaa kasvua, vienti kirittää investointeja Pörssisäätiön tilaisuus 6.9.2017 6.9.2017 Julkinen 1 Maailmantalouden
LisätiedotTalousnäkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas
Talousnäkymät 5.4.2018 Pääekonomisti Jukka Palokangas 4.4.2018 Teknologiateollisuus 1 Maailmankauppa on ollut hyvässä vauhdissa Tuonnin määrän kehitys 4.4.2018 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The
LisätiedotSuhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014
Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,
LisätiedotTeknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino
Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino Yli 50 % koko viennistä. Työllisyysvaikutus suoraan lähes 320 000, välilliset vaikutukset mukaan lukien 675 000 ihmistä. Vaikutus arvonlisään yhteensä
LisätiedotLausunto kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa
Lausunto kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa Matti Pohjola 8.6.216 Professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Euron edut ja haitat Euroon liittyy
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti
LisätiedotKilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla
LisätiedotDigitaalinen talous ja kilpailukyky
Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotBruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa 8.8.217 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond 1 Suomen talouskasvua on tukenut viimeaikoina myös viennin lisääntyminen 8.8.217
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015
LisätiedotKULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100
KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 2012-2014 Euro & talous 3/2012 Pääjohtaja 1 Kasvunäkymät vaimenevat 2 Suomen talous kasvaa lähivuosina hitaasti 180 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko) Viitevuoden
LisätiedotMiten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori
Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori Tausta Integroituneet markkinat Markkinasignaalit maailmalta kansainvälisten markkinoiden tarjonta ja kysyntä tuonti
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotMiten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa
Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
LisätiedotKaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa
Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%
LisätiedotKustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa
Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa
LisätiedotKauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti
Lisätiedot31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka. Matti Pohjola
31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka Matti Pohjola 1. Kurssin osaamistavoitteet Kurssin suorittaneet a) tuntevat Suomen kansantalouden rakenteen ja talouspolitiikan instituutiot, b) tietävät, mitä
LisätiedotTalouskatsaus. Ilkka Kaukoranta pääekonomisti, SAK Maarakennuspäivät,
Talouskatsaus Ilkka Kaukoranta pääekonomisti, SAK Maarakennuspäivät, 28.9.2017 Talouden iso kuva Suunta on hyvä, mutta taso on yhä heikko. Pieni avotalous on suhdanneherkkä. Erityistä kilpailukykyongelmaa
LisätiedotKaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 11-12 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan työlliset 1 298 henkilöä 14 % Autokauppa Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 55 % 31 % Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.
Lisätiedot24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia
2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin
LisätiedotKurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160
LisätiedotBruttokansantuotteen takamatkan kurominen umpeen edellyttää Suomessa 3,0 %:n talouskasvua vuosittain
Bruttokansantuotteen takamatkan kurominen umpeen edellyttää Suomessa 3,0 %:n talouskasvua vuosittain 2018-2023 26.4.2018 Teknologiateollisuus *) IMF ennuste euroalueelle huhtikuussa 2018: 2,4 % vuonna
Lisätiedot