Yhteenvetoa, johtopäätöksiä ja politiikkaa

Transkriptio

1 Yhteenvetoa, johtopäätöksiä ja politiikkaa Suomalaisilla päättäjillä on ollut vahvoja kasvuvisioita, mutta nyt sellainen puuttuu: Ainoastaan pääomien kokoamisen tietä voimme toteuttaa teollisuuden laajentamisohjelmamme, ainoastaan täten kykenemme turvaamaan koko kansan elintason pysyväisen nousun...tilapäisesti on pakko luopua kulutuksen lisäämisen linjalta. Toisin sanoen, kansakunnalle on tehtävä selväksi, että parempi tulevaisuus on saavutettavissa ainoastaan hetkellisillä uhrauksilla. Pääministeri Urho Kekkonen 1952, Onko maallamme malttia vaurastua? Suomi on ehkä ensimmäisenä maana kehittymässä tietoyhteiskunnaksi. Tehtävä on haastava, eikä meillä ole esikuvaa, jota seurata. Suomalaisten on tunnettava tervettä ylpeyttä historiallisesta asemastaan tässä kehityksessä ja tunnustettava velvollisuutensa. Tasapainoinen kehittyminen tietoyhteiskunnaksi on sekä Suomen kansallinen hanke että meidän eurooppalainen, ehkä laajempikin tehtävämme. Presidentti Martti Ahtisaari, 1997 Matti Pohjola 1

2 Talouspolitiikan ja talouspoliittisen keskustelun painopisteet ovat nykyään muualla kuin talouskasvussa 1) Hintakilpailukyky Hintakilpailukyvystä huolehtiminen yksikkötyökustannuksia (palkat/ bruttoarvonlisäys) alentamalla on järkevää politiikkaa lyhyellä aikavälillä yritysten kannattavuuden ja työllisyyden turvaamiseksi, mutta tällä tavoin alennetetaan vain tuotantokustannuksia, ei luoda uusia ideoita, joista kasvu lopulta syntyy Talouskasvun teorioissa/malleissa ei ole yksikkötyökustannuksia mukana Kaldorin paradoksi : toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä talouskasvu oli nopeinta niissä maissa, joissa yksikkötyökustannukset nousivat Lähde: Vihriälän luento, dia 74 2

3 2) Julkisen talouden tasapainottaminen ja velkasuhteen alentaminen on järkevää politiikkaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevan rahoituksen turvaamisen näkökulmasta ja varautumisena tuleviin kriiseihin, jotta taas olisi tarvittaessa mahdollisuus ottaa lisää velkaa mutta ei mitenkään kiihdytä talouskasvua ja jopa heikentää sitä, jos leikataan koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehittämisestä Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, % Yhteensä Valtio Maakuntahallinto Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot Lähde: Tilastokeskus, VM VM Valtionvelka Mrd. euroa (vasen asteikko) Suhteessa BKT:een, % (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM VM34098 Lähde: Spolanderin luento 3

4 3) Työmarkkinoiden rakenteet: työehtosopimusten yleissitovuuden heikentäminen, paikallisen sopimustoiminnan edistäminen ym. Työmarkkinoiden instituutioita pitää tarkastella työmarkkinoiden toimivuuden, esimerkiksi työllisyyden, näkökulmasta sillä niiden merkitys työn tuottavuuden kasvuun on epäselvä... kuten alla oleva kuvio osoittaa: Sopimustoiminnan kattavuuden asteen ja työn tuottavuuden kasvun muutoksen välillä ei ole korrelaatiota Paikallinen sopimustoiminta voi tosin edistää uusien idoiden käyttöönottoa 1,5 Työn tuottavuuden kasvuvauhdin muutos, %: / ,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0 ESP DEU BEL USA FRA SWE TUR FIN Työehtosopimustoiminnan kattavuuden aste, % -2,5-3,0 POL IRL NOR -3,5 GRC 4-4,0

5 4) Verotuksen taso Verotuksen tason ja talouskasvun kesken ei ole selvää syy-yhteyttä Elintaso (bkt/asukas) ja verotuksen taso korreloivat positiivisesti... mikä on helppo ymmärtää siitä näkökulmasta, että verotuksen tuotto käytetään yleensä talouskasvu edistäviin tarkoituksiin, kuten koulutukseen, lain ja järjestyksen ylläpitoon ym. Verotuksen rakenne voi toki vaikuttaa kasvuun, tulojen ja säästämisen verotus negatiivisesti Kokonaisveroaste, % Bkt/asukas suhteessa Yhdysvaltoihin Jones, The Facts of Economic Growth,

6 5) Työn murros on nousemassa nykyisen hallituksen ja eduskunnan agendalle Jaettu ymmärrys työn murroksesta. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Tässä ei ole juurikaan taloustieteellistä analyysiä 6

7 Talouskasvun strategia Suomen elintason (bkt/asukas) kasvu vuosina on syntynyt yksinomaan työn tuottavuuden kasvusta, josta puolestaan - kaksi kolmasosaa on tullut ideoiden (eli kokonaistuottavuuden) kontribuutiona - ja yksi kolmasosa henkisen pääoman (koulutuksen) kontribuutiona - Kiinteän pääoman merkitys on ollut vähäinen: sen avulla voi kiihdyttää työn tuottavuuden kasvua vain tilapäisesti (kuten meillä tehtiin Kekkosen vision vaikutuksesta1950-luvulta 1980-luvulle) Suomi on ollut kaiken aikaa avoin talous ulkomaankaupan bktosuudella mitattuna (ks. Vihriälän luento) ja pystynyt siten hyödyntämään globalisaation edut Pienellä kansantaloudella ei mielestäni voi olla kuin yksi talouskasvun strategia: hyödyntää maailmantalouden muutosvoimat 7

8 Maailmantalouden muutosvoimat ennen ja nyt Industrialismi ja nationalismi ennen Teollinen valmistus on atomien järjestämistä uuteen, arvokkaampaan järjestykseen Sähkövoima käyttövoimana eli yleiskäyttöisenä teknologiana Teolliset yritykset kulkivat kehityksen kärjessä Meillä metsä- ja metalliteollisuus Kansalliset ja toimialojen intressit tärkeitä, mm. hintakilpailukyky Digitalisaatio ja globalisaatio nyt Digitaalinen palvelutuotanto on bittien yhdistämistä arvokkaalla tavalla uudelleen, informaation muokkaamista tiedoksi ICT ja digitalisaatio yleiskäyttöisenä teknologiana Korkean teknologian palveluyritykset kulkevat kärjessä Informaatio ja viestintä sekä liike-elämän palvelut Markkinat ovat aidosti globaalit: toiminnot keskittävät digitaalisille alustoille (esim. Facebook) 8

9 Talouspolitiikkaa: Teknologian kehitys on mahdollisuus, joka on käytettävä hyvinvoinnin kasvun hyväksi Uudet ideat => työn tuottavuuden kasvu = elintason kasvu => hyvinvoinnin kasvu Uusia ideoita on aiempaa vaikeampi löytää, jolloin tietyn kasvuvauhdin saavuttamiseksi on investoitava entistä enemmän niiden lähteisiin Ideoiden kasvuvauhtiin voidaan vaikuttaa lisäämällä koulutusta investoimalla tutkimukseen ja kehittämiseen niiden ulkoisvaikutukset ovat myönteisiä ja suuria T&k-investointien yhteiskunnalliset tuottoasteet ovat prosenttia yksityisiä tuottoja suuremmat purkamalla sääntelyä ja edistämällä kilpailua, jotta muuallakin luodut uudet ideat saadaan nopeasti käyttöön Suomi on henkisen pääoman määrässä vielä verrokkimaita jäljessä ja leikkaa nyt tutkimuksesta ja kehittämisestä... mutta aineellista pääomaa on meillä runsaasti 9

10 Tutkimus ja kehittäminen tuottavuuden lähteenä Tutkimus ja kehittäminen: - Yksityiset tuottoasteet % - Yhteiskunnalliset tuottoasteet prosenttia yksityisiä suuremmat Lähde: Pierre Mohnen h.ps://tem.fi/documents/ / /pierre_mohnen_ /0ef3e5d9-bba6-4b3a-9d44-d27dcc4fabf8

11 T&K-investoinKen osuus bru.oarvonlisäyksestä ja bru.okansantuo.eesta, % 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Osuus bru1oarvonlisäykdestä Osuus bru1okansantuo1eesta 0, T&K-investoinnit, miljoonaa euroa Koko kansantalous Yritykset Julkisyhteisöt Sähkö- ja elektroniikkateollisuus T&K-investoinKen osuus bru.okansantuo.eesta, % 4,6 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 Ruotsi Suomi Yhdysvallat 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,

12 Yleisiä yritys- ja investointitukia ei tarvita Kiinteän pääoman puute ei ole hidastanut tuottavuuden kasvua Aloittavien (eli uusien) yritysten tukeminen on kuitenkin yhteiskunnan kannalta järkevää koska aloittavilla yrityksillä on sekä tuote- että liiketoimintariski. ja koska tuoteriskin jakaminen voi ulkoisvaikutuksen vuoksi olla yhteiskunnan kannalta järkevää mutta liiketoimintariskin kantamiseen ei yhteiskunnan tule osallistua Tietotekniikka, digitalisaatio, robotiikka, tekoäly ym. automatisoivat työtehtäviä. mutta eivät tee ihmisiä tarpeettomiksi tuotannossa työtä katoaa mutta uutta syntyy tilalle ja korkeasti koulutetun työn kysyntä kasvaa => Tarvitaan toimia, jotta auttavat ihmisiä työllistymään uusiin tehtäviin 12

13 Uusia ideoita (eli tuotteita ja tuotantotapoja) syntyy nyt tietointensiivisillä palvelualoilla samaan tapaan kuin 150 menneen vuoden aikana on syntynyt teollisilla aloilla Teollisten tuotteiden kysyntä vähenee => työpaikat katoavat Palvelujen kysyntä kasvaa => työpaikat lisääntyvät Suomi kulkee tässä rakennemuutoksessa verrokkimaiden perässä (luento 5) Rakennemuutoksen edistäminen on järkevää politiikkaa Suurena tietotekniikan käyttäjänä julkinen sektori voi vauhdittaa digitalisaatiota ja edistää tuottavuuden kasvua kansallinen palveluväylä, liikennekaari, digitaalinen SOTE-uudistus 13

14 Tiede ja teknologia ovat avainasemassa Tiede loi puitteet teollistumiseen perustuvalle talouskasvulle Tiede on yhtä tärkeässä asemassa myös nyt ja tulevaisuudessa ICT:n ja digitalisaation epäsuora vaikutus tieteen kehityksen kautta on vielä kokematta Aalto-yliopisto maailman huipulle 2030 mennessä mm. digitalisaation ja energian tutkimuksessa - Digiplatform - Energiaplatform 14

15 Esimerkkejä leikkauksista valtion 2017 talousarviossa Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka Hallitus on joutunut sopeuttamaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa julkisen talouden reunaehtoihin Suomessa t&k-menojen bkt-suhde (nyt noin 3 %) on laskenut 7 vuotta peräkkäin ja on jo selvästi pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa Myös valtion t&k-menojen bkt-suhde on laskenut vuodesta 2009 alkaen (1,1 %) ja sen ennakoidaan laskevan edelleen lähivuosina (0,8:aan prosenttiin) Koulutus Vuoden 2017 talousarviossa toteutettavat säästöt OKM:n pääluokassa 29 ovat 287 miljoonaa Ammatillinen koulutus 190 milj. Korkeakoulut ja tutkimus 35 milj. Opintotuki 46 milj. Hallitukset OKM:n hallinnonalalle päättämät valtionrahoituksen menovähennykset vuosille ovat yhteensä 1,5 miljardia Ongelma: Nämä päätöksen hidastavat potentiaalisen bkt:n kasvua, jonka heikkous on jo nyt Suomen kansantalouden suurin ongelma 15

16 Lopuksi 1) Maailma ennen: nationalismi + industrialismi Teollisuus kasvun veturina 2) Maailma nyt: globalisaatio + digitalisaatio Digitaaliset palvelut kasvun veturina 3) Teollisuuden hintakilpailukyvyn korostaminen ratkaisuna Suomen ongelmiin on paluuta menneeseen maailmaan - Hyvä kustannuskilpailukyky on välttämätön mutta ei riittävä ehto menestymiselle 4) Tarvitaan rohkeampi kansallinen visio: - Digitaalisuus on nostettava keskiöön hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa. - Lisäksi on investoiva koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehittämiseen 5) Digiyhteiskunta ei ole top down vaan on bottom up Nuoret ja koulut ovat avainasemassa 6) Julkinen sektori ei ole pelkkä taakka, vaan se voi olla muutoksen mahdollistaja 16

17 Muistakaa antaa kurssipalautetta! Olette sitä kautta mukana opetuksen kehittämisessä! 17