PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2007

Transkriptio

1 1 (1) FI.PLM /2030/ JAKELU PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE Puolustusministeriö on päättänyt vahvistaa valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 11 :n nojalla vuoden tärkeimmät tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle puolustusministeriön toimialalla sekä hallinnonalan ja sen virastojen ja laitosten toiminnalliselle tuloksellisuudelle tämän hallinnonalan tulostavoiteasiakirjan mukaisesti. Puolustusministeriön osastojen ja erillisyksiköiden sekä puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen on sisäisessä tulosohjausprosessissaan huolehdittava siitä, että tässä tulostavoiteasiakirjassa mainitut tulostavoitteet tulevat asianmukaisesti niiden toteutumisesta vastuussa olevien henkilöiden tietoon. Puolustusministeriön vahvistamat tulostavoitteet toimitetaan talousarvioasetuksen 14 :n mukaisesti tiedoksi valtiontalouden tarkastusvirastolle ja valtiokonttorille. Tulostavoiteasiakirja toimitetaan lisäksi tiedoksi myös valtiontilintarkastajille ja valtiovarainministeriölle. PUOLUSTUSMINISTERI Seppo Kääriäinen Kansliapäällikkö Kari Rimpi LIITTEET JAKELU TIEDOKSI - Puolustusministeriön toimialan tärkeimmät yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet vuodelle (liite 1) - Puolustusministeriön tärkeimmät tulostavoitteet vuodelle (liite 2) - Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välinen tulossopimus vuodelle (liite 3) - Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle (liite 4) PLM:n osastot ja yksiköt Pääesikunta Puolustushallinnon rakennuslaitos Valtiontilintarkastajat Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiovarainministeriö Valtiokonttori Pääesikunnan suunnitteluosasto Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi s-posti, internet Postadress Besöksadress Telefon Fax e-post, internet Postal Address Office Telephone Fax , internet Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A (09) (09) puolustusministerio@defmin.fi PL Helsinki Internat Internat FI Helsinki Finland Finland

2 LIITE 1 1(1) PUOLUSTUSMINISTERIÖN TOIMIALAN TÄRKEIMMÄT YHTEISKUNNALLLISEN VAIKUTTAVUUDEN TULOSTAVOITTEET VUODELLE Vuoden talousarvioesityksessä (pääluokan 27 selvitysosa) asetettiin seuraavat puolustusministeriön toimialaa koskevat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet vuodelle : Kansallista puolustusta ylläpidetään ja kehitetään niin, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Tähän liittyen parannetaan uskottavaa puolustuskykyä sekä sotilaallisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy- ja torjuntakykyä. Puolustusjärjestelmää kehitetään valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti siten, että toiminnan tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Puolustusministeriön hallinnonalan yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta kehitetään muun yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseksi. Puolustushallinnon kykyä kansainväliseen yhteistoimintaan ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan kehitetään. Sotilaallista kriisinhallintakykyä parannetaan kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste on EU:n taisteluosastoihin osallistumisessa ja siihen liittyvän suorituskyvyn luomisessa.

3 LIITE 2 1(2) PUOLUSTUSMINISTERIÖN TÄRKEIMMÄT TULOSTAVOITTEET VUODELLE Vuoden talousarvioesityksessä (luku Puolustuspolitiikka ja hallinto) puolustusministeriö asetti toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämistä ohjataan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten ja valtiojohdon päätösten mukaisesti. Hallinnonalan toimintaa kehitetään tavoitteena siirtyä pysyvistä, kiinteistä järjestelyistä joustavampiin, enemmän liikkumatilaa antaviin toiminta- ja hallintomalleihin. Tilaaja-tuottajamalliin pohjautuvia toimintamalleja otetaan laajaalaisesti käyttöön. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelua, hallinnonalan strategista suunnittelua ja toiminnan kehittämistä sekä valtioneuvoston yhteistä ennakointitoimintaa tuetaan oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisesti suunnatun tutkimuksen avulla. Puolustushallinnon henkilöstöjärjestelmää kehitetään vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman ja hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaisesti. Henkilöstön asemaan vaikuttavissa rakennemuutos- ja toimintamallien kehittämishankkeissa noudatetaan hyvän työnantajan menettelytapoja. Asevelvollisten taloudellis-sosiaalista asemaa edistetään asevelvollisten poikkihallinnollisessa yhteistyöfoorumissa. Puolustusvoimien suorituskykyä parannetaan tehokkaalla suunnittelulla ja hankintatoiminnalla, joihin liittyvää ministeriön ohjausta ja seurantaa kehitetään. Asevelvollisuuslakia ja puolustusvoimista annettua lakia koskevat kokonaisuudistukset sekä vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva säädöshanke viedään päätökseen. Kansainvälistä puolustuspoliittista yhteistyötä syvennetään hallinnonalan strategisten linjausten mukaisesti. Kansainväliseen puolustusmateriaalialan yhteistyöhön osallistutaan kansallisista lähtökohdista. EU:n puolustusmateriaalialan yhteistyön kehittämiseen osallistutaan aktiivisesti kaikilla Euroopan puolustusviraston (EDA) neljällä toimialueella. Puolustusvoimien materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus varmistetaan. Kansainvälistä hankintaja ylläpitoyhteistyötä ja teollisuuden vientiedellytyksiä kehitetään. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä ohjataan puolustusvoimien kokonaissuorituskykyä kehittävällä ja yhteiskunnan varautumiskykyä tukevalla tavalla. Kehitetään kykyä antaa virka-apua erityisesti ei-sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyen sekä kotimaassa että ulkomailla. Ministeriön toimintakykyä normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa parannetaan. Tehdään kokonaisarvio puolustusministeriön hallinnonalan keskushallinnon toiminnan kehittämistarpeista.

4 LIITE 2 2(2) Puolustusministeriö asetti lisäksi vuoden talousarvioesityksessä momentilla (Puolustusministeriön toimintamenot) henkisten voimavarojen hallinnalle seuraavat tulostavoitteet: Varmistetaan työkyvyn kehittämisprosessin toimivuus ja osaamisen hallinta. Erityistä huomiota kiinnitetään esimiestaitojen kehittämiseen ja koko henkilöstön ammatillisuuden vahvistamiseen. Henkilöstön työkyvyn turvaamiseksi Tyky-toimintaprosessi otetaan täysimääräisesti käyttöön ja laaditaan osaamisen kehittämisohjelma. Työtyytyväisyysindeksin tulee ylittää muiden ministeriöiden keskimääräinen taso.

5 LIITE 3 PLM KD NO 983/2010/2006 TULOSSOPIMUS Torstaina käydyssä puolustusvoimien vuoden toimintaa koskevissa tulosneuvotteluissa sovittiin liitteessä 1 esitetyistä puolustusvoimille asetettavista tulostavoitteista vuodelle. Tulossopimuksen liitteenä (LIITE 2) on esitetty periaatteet sopimuskauden aikana toteutettavasta tuloksellisuuden raportoinnista. Eduskunta on hyväksynyt valtion vuoden talousarvion, joka sisältää taulukossa esitetyt puolustusvoimien määrärahat Puolustusvoimien vuoden määrärahat ovat: Momentti/1000 e Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot Puolustusmateriaalihankinnat Puolustusvoimien toimintamenot Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen kotimaan toimintamenot Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot Kurssivaihtelut Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot Puolustusministeriö on jakanut puolustusvoimille edellä esitetyt määrärahat puolustusministeriön talousarvion täytäntöönpanoasiakirjalla Helsingissä 9. päivänä helmikuuta Puolustusministeri Puolustusvoimain komentaja Seppo Kääriäinen Amiraali Juhani Kaskeala LIITTEET LIITE 1 Puolustusvoimien tulostavoitteet vuodelle LIITE 2 Puolustusvoimien raportointi vuodelta

6 LIITE 3.1 PUOLUSTUSVOIMIEN TULOSTAVOITTEET VUODELLE A. KEHITTÄMISOHJELMIEN TOTEUTTAMINEN Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä Aloitetaan puolustusvoimien 2010-luvun tarpeita vastaavan kaikkien puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luominen. Järjestelmän on mahdollistettava sähköinen tietojen ja tilannekuvan vaihto myös EU:n ja Naton käytössä olevien järjestelmien kanssa. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä on käytössä vuonna Vuosi Otetaan käyttöön asetetut vaatimukset täyttävä valtakunnallista operatiivista johtamista tukeva tietojärjestelmä (OPJO2). Tiedustelun ja merivoimien päätietojärjestelmän päivitys aloitetaan osana uutta, koko puolustusvoimien tvjjärjestelmää. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 43,1 102,9 Toimintamenomäärärahat 16,1 40,7 Puolustushaarat Tavoite: Luodaan puolustusvoimille strategisen iskun ennaltaehkäisy ja torjuntakyky vuoteen 2008 mennessä. Maavoimat 1. Maavoimat saavuttaa strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan kyvyn vuoden 2008 kuluessa pääosiltaan. Kolme valmiusprikaatia on varustettu pääosin valmiusyhtymäkonseptin mukaisesti prikaati 2005 järjestelmillä. Joukko JP (XA 203) (1) Op Op Op JP (AMV) (1) Koul Koul Op JP (XA 185) (1) Op Op Op JP (CV9030) (3) Koul Koul Op JP (NA 140) (3) Op Op Op Mektst-os (Leo) (2) Koul Koul Koul TykPsto (3) Op Op Op ItPsto (3) Koul Koul Koul *) E-VP (3) Op Op Op PionP (3) Koul Koul Op HekoP (1) Koul Koul Koul **) ErikJP (1) Koul Koul Op koul = koulutus, op = operatiivinen valmius *) 1. Op= 2009, 2. Op=2010 **) 1. Op= 2010, 2. Op=2012

7 2 Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 232,5 476 Toimintamenomäärärahat Puolustusvoimien erikoisjoukkokyky Luodaan puolustusvoimille erikoisjoukkokyky, jolla kyetään vastaamaan kansallisen puolustuksen tarpeisiin. Osaa erikoisjoukkopataljoonasta käytetään EU:n nopean toiminnan joukoissa sekä vaativissa virka-aputehtävissä Suomessa. Vuosi Yksi erikoisoperaatiojoukkue on vuoden alusta kokonaisuudessaan operointikykyinen. Kyky osallistua EU:n nopean toiminnan joukkoihin. Lentotiedustelupatteri on toimintavalmis. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö, sisältyy maavoimien kohdan 1 käyttöön 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat Toimintamenomäärärahat Operatiivisten joukkojen liikkuvuutta ja suorituskykyä parannetaan. Valmiusprikaatien tulivoimaa ja liikkuvuutta kehitetään hankkimalla panssaroituja kranaatinheitinajoneuvoja, panssaroitua kuljetuskalustoa ja liikkeenedistämiskalustoa sekä aloittamalla Kainuun Prikaatin telakuorma-autojen korvaaminen. Vuosi Jatketaan operatiivisten prikaatien suorituskyvyn, erityisesti johtamisen ja pimeätoiminnan, täydentäviä hankintoja (VYV2). Luodaan TTK-PROTO tutkimuksella edellytykset seuraavien vuosien täydentäville hankinnoille. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö, sisältyy maavoimien kohdan 1 käyttöön 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat Toimintamenomäärärahat Maavoimien iskukyvyn kehittäminen Maavoimille hankitaan erikoisampumatarvikkeita ja raskaita raketinheittimiä. Vuosi Maavoimien iskukyvyn kehittäminen ja jalkaväkimiinojen korvaaminen aloitetaan hankkimalla raskaita raketinheittimiä asevaikutuksen ulottamiseksi vastustajan operatiiviseen syvyyteen. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö, sisältyy maavoimien kohdan 1 käyttöön 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 20 30,4 Toimintamenomäärärahat 0 0

8 3 5. Alueellisten joukkojen kehittäminen Alueellisten joukkojen kykyä sotilaskohteiden nopeaan suojaamiseen, virka-avun antamiseen muille viranomaisille sekä kykyä yhteiskunnan elintärkeiden kohteiden suojaamiseen kehitetään. Pääkaupunkiseudun joukkojen valmiutta turvata valtion johdon toimintaedellytykset ja suojata yhteiskunnan elintärkeät kohteet pääkaupunkiseudulla parannetaan edelleen. Vuosi Käynnistetään suojelukomppanioiden kehittämisen hankinnat täysimääräisesti. Luodaan moottoroidun taisteluosaston ja pioneerirykmentin kehittämisen tutkimuksella edellytykset ao. joukkojen vuoden 2008 kokoonpanotarkistuksille ja ohjeistuksille. Jatketaan sotilas- ja muiden yhteiskunnan elintärkeiden kohteiden suojaamisen kehittämisselvityksiä. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö, sisältyy maavoimien kohdan 1 käyttöön 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat Toimintamenomäärärahat Jalkaväkimiinojen korvaaminen Uskottava puolustuskyky ylläpidetään toteuttamalla jalkaväkimiinat korvaavien järjestelmien hankinnat vuosina Tätä varten muodostetaan 300 milj. euron alakehittämisohjelma, joka koostuu olemassa olevista kehittämisohjelmista 100 milj. euron hankkeista sekä jalkaväkimiinojen korvaamiseksi puolustusvoimille osoitetusta 200 milj. euron lisärahoituksesta vuosina Vuosi Aloitetaan korvaamisessa käytettävien sensori- ja lyhyen kantaman torjuntajärjestelmien sekä modernien panssarimiina- ja panosjärjestelmien tutkiminen ja kokeilu hankintavalmiuden luomiseksi. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 0 2 Toimintamenomäärärahat 0 0 Merivoimat Merivoimien kehittämisen painopiste on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta tärkeiden meriyhteyksien suojaamisessa. Pintatorjuntakykyä ylläpidetään nykyisellä tasolla. Kehittämisessä huomioidaan kansainvälisen kriisinhallinnan asettamat vaatimukset. Vuoteen 2008 mennessä toteutetaan Laivue 2000:n hankinnat, aloitetaan miinantorjuntalaivueen hankinnat, peruskorjataan Hämeenmaa- luokka, saatetaan loppuun MTO-85 modernisointi sekä parannetaan rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja suorituskykyä hankkimalla uutta kalustoa ja kouluttamalla uudet joukot. Miinantorjuntakyvyn kehittämistä jatketaan hankkimalla uusi miinantorjuntalaivue vuoteen 2012 mennessä. Pintatorjuntakykyä ylläpidetään korvaamalla poistuva Helsinki-luokka Hamina-luokan ohjusveneistä muodostuvalla laivueella ja peruskorjaamalla Rauma-luokka. Rauma-luokan

9 4 peruskorjauksella parannetaan myös meriyhteyksien suojaamiseen liittyen vedenalaisen sodankäynnin kykyä. Vuosi Laivue 2000:n kaikilla aluksilla on saavutettu operatiivinen valmius. Miinalaiva Hämeenmaalla on saavutettu materiaalinen toimintavalmius. Meritorjuntaohjusjärjestelmä 85:n modernisointi on saatettu kokonaan päätökseen. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 69,4 127,6 Toimintamenomäärärahat 3,2 7,6 Ilmavoimat Ilmavoimat kehittää suorituskykyään: - varustamalla ja kouluttamalla kokoonpanoiltaan ja sotavarustukseltaan uudistetut sodan ajan joukot ja näihin liittyen toteuttamalla valmiustukikohtien taistelukestävyyden parantamisen kehittämällä passiivista puolustusta ja toimintakyvyn palauttamista, - valvonta- ja johtamisjärjestelmän kehittämisen toteuttamalla sensorifuusiohankkeen ja operatiivisen ja tulenkäytön johtamisjärjestelmän yhteensopivuus- ja liikkuvuushankkeet ml Opnet-1 alustan kehittäminen, - toteuttamalla torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 1 -hankkeen (kaksi kolmesta hävittäjälentolaivueesta varustettu vuoden 2008 loppuun mennessä), - toteuttamalla lentokoulutusjärjestelmän uudistuksen ja kevyen kuljetuskonekaluston uusinnan. Vuosi Siirtymiskykyiset tukikohdan johtopaikat on otettu käyttöön. Yksi hävittäjälentolaivue on varustettu ja koulutettu päivitetyllä kyvyllä. Käynnistetään torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 2 hankkeen valmistelu. Aloitetaan ilmavoimien ilmastamaahan kyvyn luomiseen tähtäävä valmistelu (järjestelmäkehitys), jotta kyky on osittain operatiivisessa käytössä 2012 alkaen. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 58,8 130,1 Toimintamenomäärärahat 1,7 3,7

10 Ilmatorjunta 5 Tehostetaan Pääkaupugin ja puolustushaarojen ilmatorjuntaa. Vuosi Jatketaan pitkän ja keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmän sekä ammusilmatorjunnan (35 ItK modernisointi tai uusi ase) hankinnan valmisteluja. Kehitetään pääkaupunkiseudun ja valmiusprikaatien ilmatorjunnan tulenkäytön johtokeskuksia. Aloitetaan ItO 90 ohjusjärjestelmän modernisointi. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 109,7 137,3 Toimintamenomäärärahat 0,8 2,1 B. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Tulosalue 1. Strateginen ja operatiivinen suunnittelu ja johtaminen Tulostavoite 2005 (tot) 2006 (tot) VNS2004 toimeenpanon toteutus PLM:n ohjauskirjeen on on on mukaisesti Tulosalueelle suunnittelut htv:t Tulosalueelle suunnitellut milj. eurot 48,4 48,5 53,9 Tulosalue 2. Tutkimustoiminta ja kehittäminen Tulostavoite 2005 (tot) 2006 (tot) Pv:n tutkimusohjelman tutkimustoiminnan onnistuneisuus* x x 3,9* Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankintavalmistelun 3,9 3,9*** 3,9*** onnistuneisuus (TTK, PROTO, STAL- VA)** Tulosalueelle suunnittelut htv:t Tulosalueelle suunnitellut milj. eurot 25,8 26,0 27,2 *) Puolustusvoimien tutkimusohjelman tutkimuksen vaikuttavuus perustuu itsearvioinnille. Mittaristo (asteikko) muodostuu vaihteluvälistä 1-5, jossa arvo 1 kuvaa onnistumisen alatasoa ja arvo 5 sen ylätasoa. Keskiarvo muodostuu tutkimuksen suorittajille suunnatusta arvioinnista on kuvattu onnistumista eri asteikolla ja uuteen mittaristoon siirrytään vaihteittain vuoden aikana. **) Teknisen tutkimus, tuotekehitys ja hankintavalmistelun onnistuneisuus kuvataan tilausvaltuuksien tavoitteiden saavuttamisena. Tavoitteiden saavuttamista on selvitetty kehittämisohjelmien omistajille suunnatulla, PEMATOS:n laatimalla, vuotuisella kyselyllä (asteikko 1-5). ***) Arvio

11 Tulosalue 3. Asevelvollisten ylläpito ja koulutus 6 Toteutetaan asevelvollisten koulutus vuonna Tulostavoite 2005 (tot) 2006 Joukkotuotannossa olevien sa-yksiköiden koulutustaso 3,9 3,5 3,5 on vähintään SA-joukkoihin koulutetaan ikäluokasta kaikki terveydentilansa puolesta sopivat miehet arvio arvio Kertausharjoituksissa koulutettujen määrä suhteessa 85% 17% 17% tarpeeseen (määrä/tarve ml. vapeht) indeksi Asevelvolliskoulutetun vuorokausikustannukset (keskiarvo kokonaismenoista) * Asevelvollisten koulutuksen työn tuottavuus yhteensä koulutetut asevelvolliset (vm, res, vapeht) / htv:t ) ka 14,4 koulutettua/ kouluttaja ka 11,4 koulutettua/ kouluttaja ka 11,4 koulutettua/ kouluttaja Tulosalueelle suunnitellut htv:t Tulosalueelle suunnitellut milj. eurot 431,3 428,1 438,5 * keskimääräinen vuorokausikustannus lasketaan jakamalla kokonaismenot asevelvollisten (varusmiehet + reserviläiset) vuorokausilla konsernitasolla Tulosalue 4. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön koulutus Tulostavoite 2005 (tot) 2006 Perus- ja jatkokoulutettujen koulutustaso (L) 3,5 3,5 3,5 Perus- ja jatkokoulutuksen työn tuottavuus yht. (peruskoulutetut / htv:t ) 0,4 0,3 0,35 230/664 Perus- ja jatkokoulutuksen kustannukset suhteessa 247,8 288,5 305,2 koulutettuihin (Tu) Tulosalueelle suunnitellut htv:t yhteensä Tulosalueelle suunnitellut milj. eurot 78,0 79,3 80,4 Tulosalue 5. Puolustusvoimien materiaalinen valmius: materiaalin käyttö, huolto, hankinta, kehittäminen ja luopuminen Tulostavoite 2005 (tot) 2006 Sotavarustuksen käytettävyys (arvio) x x x *) Tulosalueelle suunnittelut htv:t Tulosalueelle suunnitellut milj. eurot 566,5 562,4 564,3 TTK, PROTO, STALVA tutkimustoiminnan kustannukset on otettu huomioon tulosalueella 2. *) PV laatii tehokkuusmittarit

12 7 Tulosalue 6. Maanpuolustustahdon ylläpito ja yhteiskuntasuhteet Kansalaisten maanpuolustustahtoa ja myönteistä suhtautumista puolustusvoimiin ylläpidetään ja edistetään. Tulostavoite Asevelvollisten maanpuolustustahto on tasolla Palkatun henkilöstön maanpuolustustahto on hyvällä tasolla x x x Tulosalueelle suunnittelut htv:t Tulosalueelle suunnitellut milj. eurot 28,5 28,9 29,0 Tulosalue 7. Tilannekuvan ylläpito, aluevalvonta ja sotilastiedustelu sekä virka-apu 1. Puolustusvoimien tilannekuva pidetään ajantasaisena siten, että se mahdollistaa puolustussuunnittelun ja oikea-aikaisen päätöksenteon siten, että aluevalvontalain ja puolustusvoimista annetun lain mukaiset tehtävät kyetään täyttämään. Tulostavoite 2005 (tot) 2006 Tilannekuvan taso * Tulosalueelle suunnittelut htv:t Tulosalueelle suunnitellut milj. eurot 135,7 140,6 130,2 *) Tilannekuvan taso: 1. Huono, 2. Välttävä, 3. Tyydyttävä, 4. Hyvä ja 5. Erinomainen. 2. Toteutetaan virka-apuvelvoitteet laadukkaasti. Tulostavoite 2005 (tot) 2006 Pyydettyjen ja annettujen virka-apukertojen määrä 928 x x (toteuma) Annetun virka-avun htv:t 2 x x Annetun virka-avun milj. eurot 0,87 x x Tulosalue 8. Kansainvälinen yhteistyö ja sotilaallinen kriisinhallinta 1. Osallistutaan kriisinhallintaoperaatioihin valtiojohdon päätösten mukaisesti, jatketaan puolustusvoimille eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä ja ylläpidetään valmiutta osallistua uusiin operaatioihin lyhyelläkin varoitusajalla. 2. Suomen kansainväliset valmiusjoukot 30 vuorokauden lähtövalmiudessa, EU:n nopean toiminnan joukot 5 vrk:n lähtövalmiudessa 1.1. alkaen

13 Joukkopooliin kuuluvat 30 vrk:n toimeenpanovalmiudessa olevat joukot ja uusien suorituskykyjen kehittämisen alustava aikataulu: 8 Maavoimat/Joukko 2006 Jääkäripataljoona FOC FOC Prikaatin johtamiskyky (Esikuntakomppania ja viestikomppania) IOC FOC Pioneeripataljoona FOC FOC CIMIC-komppania IOC FOC NBC-osasto IOC IOC Erikoisoperaatiojoukko*) FOC FOC Elektronisen sodankäynnin osasto IOC Tiedustelulennokkiyksikkö IOC *) yksi ryhmä merivoimista IOC = Initial Operational Capability (alustava operointikyky) FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky) Merivoimat/Joukko 2006 Johtoalus IOC IOC Ryhmä/Erikoisoperaatiojoukko *) FOC FOC Rannikkojääkäriyksikkö IOC IOC Alustarkastusryhmä IOC *) liittyy maavoimien erikoisoperaatiojoukkoon IOC = Initial Operational Capability (alustava operointikyky) FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky) Joukkopooliin kuuluvat 5 vrk:n toimeenpanovalmiudessa olevat joukot. Suomen osallistuminen EU:n taisteluosastoihin: Joukko 2006 Saksalais-hollantilais-suomalainen BG Ruotsalais-norjalais-suomalais-virolainen BG IOC=Initial Operational Capability (alustava operointikyky) FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky) *) suunnitteluasteella, kontribuutio on alustava. IOC FOC IOC Tämänhetkisten suunnitelmien mukaisesti saksalais-hollantilais-suomalainen taisteluosasto olisi ensimmäistä kertaa valmiudessa vuoden alkupuoliskon ja ruotsalais-suomalais-norjalais-virolainen taisteluosasto vuoden 2008 alkupuoliskon. Tulostavoite 2005 (tot) 2006 Tulosalueelle suunnittelut htv:t Tulosalueelle suunnitellut milj. eurot 17,3 14,9 14,1

14 C. KOKONAISRESURSSIEN KÄYTTÖ 9 1. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen VNS 2004 ja PLM:n asiaa tarkentavan ohjauskirjeen mukaisesti. Tämän seuranta toteutetaan tulosalueen 1 raportoinnin osana. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen valmistellaan siten, että uusittu, strategisen suunnitelman vaatimuksia vastaava johtamis- ja hallintojärjestelmä astuu voimaan kokonaisuudessaan Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisessa on myös huomioitava hallituksen esitys puolustusvoimalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 264/2006 vp) sekä huomioitava PLM:n laatima asiaa tarkentava ohjauskirje. Vuosi Saatetaan loppuun Pääesikunnan uudelleen organisointi. Aloitetaan Merivoimien esikunnan siirtäminen Turkuun sekä puolustusvoimien Turun alueen toimintojen yhdistäminen. Maavoimaesikunta lakkautetaan ja sen tilalle perustetaan itsenäinen puolustushaaraesikunta, Maavoimien Esikunta. Nykyiset maanpuolustusalueet ja sotilasläänit lakkautetaan. Maavoimien alueellisiksi johtoportaiksi perustetaan seitsemän sotilasläänin esikuntaa. Maavoimien paikallisiksi johtoportaiksi perustetaan aluetoimistot. Varikoiden yhdistäminen ja varastoinnin keskittäminen on toteutettu VNS 2004 ohjauskirjeen mukaisesti mennessä.. 2. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 1. Puolustusvoimien henkilöstövoimavaroja kehitetään puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman 2005 ja VNS 2004 ohjauskirjeen linjausten perusteella. Puolustusvoimien henkilöstöstrategiaa päivitetään ja ylläpidetään henkilöstöpoliittisen ohjelman perusteella. - Puolustusvoimien henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen mukautetaan palvelemaan tehtävien toteuttamista ja puolustusjärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman 2005 ja VNS 2004 ohjauskirjeen linjausten perusteella. - Henkilöstöjohtamisen edellytykset turvataan kehittämällä puolustusvoimien koulutusjärjestelmää, työskentely- ja opiskeluympäristöjä sekä osaamisen hallintaa ja ohjausta. - Puolustusvoimien henkilöstön toimintakykyä vahvistetaan edistämällä oikeudenmukaista, terveellistä ja turvallista työ- ja toimintakulttuuria sekä tukemalla työelämän monimuotoisuutta. - Uuden vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestelmän kehittämiseen liittyen vuonna 2006 aloitetaan puolustusvoimien maakuntajoukkojen nimeäminen ja Maanpuolustuskoulutus ry:n koulutus- ja tukiyksiköiden muodostaminen.

15 10 2. Puolustusvoimien henkilöstömenot käännetään laskuun kohti vuoden 2004 tasoa vuoteen 2008 mennessä. Tulostavoite 2005 (tot) 2006 Pv:n työilmapiirin taso (1-5)/ mittaus joka toinen -- 3,9 -- vuosi Henkilöstön motivoituneisuus (1-5)/ mittaus -- 3,6 -- joka toinen vuosi Palkatun sotilashenkilöstön kenttäkelpoisuus 3,9 3,9 3,9 (1-5) Henkinen työkyky (1-7) -- 5,1 -- Johtaminen (1-5) --- 3,7 -- Tiedottaminen (1-5) 3,7 3,7 3,7 Puolustusvoimien ulkoinen työnantajakuva taso (1-5) 3,2 3,2 3,2 3. Resurssien käyttö Tulostavoite 2005 (tot) 2006 Puolustusbudjetista noin kolmannes (1/3) käytetään 30,13 % 32,49 % 31,07 % puolustusmateriaalihankintoihin. Puolustusmateriaalihankintojen suunnittelun luotettavuutta parannetaan ja hankintojen toteuttamista tehostetaan siten, että puolustusmateriaalin 25,4% 13% 12% hankintamäärärahojen siirtyvien erien suuruus on enintään ja käytettävissä olevien puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen sitomaton osuus on 4,7% 5% 5% korkeintaan Tilausvaltuuksien kokonaismääristä tulee olla sidottu valtuuden myöntämisvuonna vähintään 48,7% 85% 90% Toimitilojen määrä (htm 2) 3,57 3,51 3,49 Puolustusvoimien maksuperustelain mukaisen toiminnan liiketaloudellinen ylijäämä on vähintään 111% 104% 105% 4. Tietohallinto Tietohallintoa kehitetään hyväksytyn puolustushallinnon tietohallintostrategian mukaisesti. Operatiivinen ympäristö on eriytetty hallinnollisesta ympäristöstä sekä se on toteutettu EU- ja NATO-yhteensopivasti ja kaikkien turvallisuustilanteiden asettamien vaatimusten mukaisesti. Hallinnollisen ympäristön kehittämisessä hyödynnetään valtiohallinnon yhteisiä rakenteita, ratkaisuja ja palveluja. Osallistutaan TURVE/SecNet-hankkeeseen, jolla luodaan edellytykset turvallisuusviranomaisten syvään yhteistoimintaan.

16 LIITE 3.2 1(2) PUOLUSTUSVOIMIEN RAPORTOINTI VUODELTA 1. Kuukausiraportointi Puolustusvoimat laatii määrärahojen käytöstä ja tulojen kertymisestä kuukausiraportin ja toimittaa sen tarkastelujankohtaa seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä virallisena asiakirjana puolustusministeriölle ja lisäksi erikseen sähköisessä muodossa ministeriön talousyksikölle. Ensimmäinen kuukausiraportti laaditaan tilanteesta. Määrärahojen käytöstä ja sidonnasta raportoidaan erikseen momenteittain, tulosalueittain, puolustushaaroittain ja talousarvioehdotukseen sisältyneen liikekirjanpidon tiliryhmäerittelyn mukaisesti. Tilausvaltuuksien käytöstä raportoidaan valtuuskohtaiset yhteenvetotiedot. Lisäksi puolustusvoimat toimittaa kuukausittain tilanteesta alkaen seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä ulkoasiainministeriölle ja puolustusministeriölle seuraavat tiedot sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahojen käytöstä: käytettävissä olevat määrärahat, tulot ja menot sekä sidonnat momenteittain, tuotot ja kulut liikekirjanpidon tiliryhmittäin ja operaatioittain, henkilömäärät ja muut sotilaalliseen kriisinhallintaan käytössä olevat resurssit, tilastot avoimista saatavista YK:lta ja niitä koskevat korvaussuoritukset. 2. Tilausvaltuuksien käyttö- ja sitomistilannetta koskeva raportointi Puolustusvoimat laatii yksityiskohtaisemmasta tilausvaltuuksien käyttö- ja sitomistilanteesta erillisen valtiovarainministeriön edellyttämän seurantaraportin ja toimittaa sen puolustusministeriölle kolme kertaa vuodessa. Tilausvaltuuksien käyttö- ja sitomistilanne eritellään raportissa valtuuskohtaisesti valtuuden perustelumuistiossa kuvatun pääjaottelun mukaisesti. Raporttiin sisällytetään myös puolustusvoimien arvio tilausvaltuuksien sitomis- ja käyttötilanteen kehittymisestä loppuvuoden aikana. Raportti laaditaan tilanteesta mennessä, tilanteesta mennessä ja tilanteesta mennessä. Puolustusvoimat laatii raportin siten, että se on toimitettavissa sellaisenaan puolustusministeriön saatekommentein varustettuna valtiovarainministeriölle. Puolustusvoimat toimittaa raportin puolustusministeriölle virallisena paperiasiakirjana ja sen lisäksi sähköisessä muodossa ministeriön talousyksikölle. 3. Osavuosiraportointi Puolustusvoimat laatii tilanteesta osavuosiraportin ja toimittaa sen puolustusministeriölle mennessä. Osavuosiraporttiin sisällytetään kuvaus seuraavista asioista: - Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä tulossopimuksessa asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisen aste ja muu oleellinen tuloskehitys alkuvuoden ajalta (kuvauksen painopiste talousarvioesitykseen sisällytettyjen tavoitteiden toteutumisessa) - Määrärahojen, tilausvaltuuksien ja henkilöstövoimavarojen käytön kytkeytyminen tuloskehitykseen - Tulosanalyysiin perustuva arvio tavoitteiden saavuttamisesta ja resurssien käytöstä vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja muut oleelliset johtopäätökset - Analyysi ja johtopäätökset puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteistä ja niiden tuloksista - Puolustusvoimien sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat keskeiset havainnot.

17 LIITE 3.2 2(2) 4. Vuosiraportointi Puolustusvoimien vuosiraportointi vuodelta sisältää tilinpäätökseen sisältyvien tilinpäätöslaskelmien ja liitetietojen ohella seuraavat asiakirjat, jotka toimitetaan puolustusministeriölle mennessä: - Valtion talousarvioasetuksen 63 :n ja 65 :n mukainen toimintakertomus, joka on laadittu noudattaen Valtiokonttorin asiasta antamia ohjeita. - Vuosiraportti, joka sisältää tiliviraston toimintakertomusta kattavammat (julkiset) tiedot puolustusvoimien vuoden toiminnasta, tuloksellisuudesta ja resurssien käytöstä. - Erillisenä asiakirjana puolustusvoimien vuoden toimintaa ja tuloksellisuutta kuvaavat ei-julkiset tiedot, jotka on turvaluokiteltu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta lain (621/1999) poikkeussäännösten nojalla. Vuosiraportointi sisältää resurssien käytön osalta mm. seuraavat tiedot: - Puolustusmateriaalihankintamäärärahojen ja tilausvaltuuksien käyttöä sekä puolustusvoimien toimintamenomäärärahoja koskeva tarkastelu - Henkilötyövuosimäärä kolmelta viimeiseltä vuodelta erikseen puolustushaaroittain, henkilöstöryhmittäin sekä tulosalueittain/toiminnoittain eriteltynä - Palkkausmenot kuluryhmittäin eriteltynä kolmelta viimeiseltä vuodelta ja analyysi palkkausmenojen kehityksestä - Asevelvollisten koulutuksen ja ylläpidon menot (pl. sisäiset erät) - Puolustusvoimien käyttämien toimitilojen määrä käyttötarkoitusryhmittäin (tilanne vuoden alussa, käyttöön otetut uudet tilat, käytöstä poistuneet tilat, tilanne vuoden lopussa) - Vuonna valmistuneet toimitilahankkeet, hankkeiden alkuperäinen kustannusarvio ja toteutuneet kustannukset, niiden erotus sekä syyt mahdollisiin oleellisiin poikkeamiin - Alueista ja toimitiloista maksetut pääomavuokrat ja ylläpitomenot kolmelta viimeiseltä vuodelta - Räjähdeturvallisuuden ja räjähteiden varastoinnin kehittäminen (tavoitteet ja niiden toteutuminen) - Kotimaisten puolustusmateriaalihankintojen osuus vuonna käytetyistä puolustusmateriaalihankintamäärärahoista vastakaupat ja elinjaksokustannukset huomioon ottaen (erittely vakiintuneen käytännön mukaisesti). Kaikkien tulossopimuksessa asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan keskeisiltä osin tilinpäätökseen sisältyvässä julkisessa toimintakertomuksessa painopisteen ollessa talousarvioesitykseen sisällytettyjen tavoitteiden toteutumisessa. Määrärahojen ja tilausvaltuuksien käyttö kytketään tuloksellisuuteen. 5. Valtionhallinnon internetraportointipalvelu (Netra) Valtion talousarvioasetuksen mukaan tilivirastojen tulee sijoittaa vahvistetut tulostavoitteet ja tilinpäätöstiedot Valtiokonttorin ylläpitämään yleisessä tietoverkossa saatavilla olevaan tietopalveluun. Tällainen Valtiokonttorin ylläpitämä tietopalvelu on tällä hetkellä internetpohjainen Netra-palvelu. Tiedot sisällytetään Netraan, ellei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista (621/1999) muuta johdu. Valtiokonttorin antaman määräyksen mukaan tuloksellisuustietojen (tavoitteet, toteumat) osalta Netran käyttöönotossa on vuoden loppuun saakka ulottuva siirtymäaika, jonka kuluessa vähintään vuodelle asetetut tulostavoitteet tulee päivittää Netra-palveluun. Netran käyttönotossa puolustusministeriön hallinnonalalla sovelletaan lisäksi siitä annettuja ministeriön erillisiä ohjeita.

18 LIITE 4 TULOSSOPIMUS Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtajan välisessä tulosneuvottelussa on sovittu oheisessa liitteessä esitetyistä Puolustushallinnon rakennuslaitokselle vuodelle asetettavista tulostavoitteista ja niiden toteutumisen seurannasta. Helsingissä 28. päivänä helmikuuta

19 2 PUOLUSTUSMINISTERIÖN JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE Puolustusministeriö ja Puolustushallinnon rakennuslaitos ovat sopineet laitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle. 1. Yleiset kehittämistavoitteet: Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaa, osaamista ja organisaatiota kehitetään vastaamaan puolustusvoimien tarpeita. Laitoksesta kehitetään puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti puolustushallinnon kansallisia ja kansainvälisiä haasteita vastaava kiinteistö-, rakennus-, ylläpito- ja ympäristöalan asiantuntija-, hankinta- ja tuottajaorganisaatio, osaamiskeskus. - Rakennuslaitoksesta tehty kokonaistarkastelu valmistui Selvitystyötä jatketaan projektiryhmässä, joka koostuu puolustusministeriön, puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen asiantuntijoista. Rakennuslaitos varaa riittävät resurssit selvitystyöhön. Tuetaan puolustusvoimia vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanoon liittyvän tila-, alue- ja ympäristöhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä otetaan puolustusvoimien rakennemuutos huomioon Rakennuslaitoksen oman organisaation ja toiminnan kehittämisessä. - Valmistaudutaan vuoden 2008 selonteon tukemiseen. Tuotetaan rakennuttamispalvelut, Senaatti-kiinteistöjen ja Pääesikunnan sopiman investointiohjelman hankesuunnittelutehtävät, kiinteistö- ja ympäristöpalvelut, siivouspalvelut ja asiantuntijapalvelut laadukkaasti ja kilpailukykyisesti tehtyjen kumppanuussopimusten ja asiantuntijapalvelusopimusten mukaisesti. Parannetaan Rakennuslaitoksen toiminnan tuloksellisuutta, läpinäkyvyyttä, kilpailukykyä ja vertailukelpoisuutta toimintojen rationalisoinnin, ulkoistamisen sekä palvelujen tuotteistamisen avulla. Tuotteistaminen tukee ulkoistamisen perusteiden selvittämistä. Annetaan omistajille tukea puolustushallinnon toimitiloja ja rakenteita koskevan peruskorjausohjelman laatimisessa ja toteutuksessa. Erityisenä painopistealueena ovat rakennusten mahdolliset terveyshaitta- ja kunto-ongelmat. Ylläpidetään asiakastyytyväisyyden tasoa panostamalla keskeisiin asiakastyytyväisyyden painopistealueisiin. Kokonaistyytyväisyyden keskiarvona laskettu tavoitearvo on 3,8 asteikolla 1 5. Nykyinen asiakastyytyväisyysindeksi on 3,78. Nostetaan työtyytyväisyyden tasoa panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Työtyytyväisyyden tavoitearvo on 3,70 asteikolla 1 5. Nykyinen työtyytyväisyysindeksi on 3,57. Rakennuslaitoksen ja merivoimien välinen valmiussuunnitelma valmistellaan vuoden aikana. Valmiussuunnitelma on kokonaisuudessaan valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. - Ilmavoimien ja Rakennuslaitoksen välinen yhteistoimintasopimus poikkeusolojen järjestelyistä allekirjoitettiin Kehitetään erikseen sovittavalla tavalla kiinteistö- ja ympäristötoimen tiedonhallintajärjestelmiä palvelemaan tehokkaasti puolustushallinnon ja omistajien tiedonhallintatarpeita.

20 3 Kehitetään ja koordinoidaan pohjoismaista kiinteistö- ja ympäristöalan yhteistyötä osallistumalla yhteistyökokousten ja työryhmien toimintaan Pääesikunnan kanssa tehtävässä asiantuntijapalvelusopimuksessa tarkemmin määritellyllä tavalla. Kehitetään Rakennuslaitoksen kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla. Kaikille toimialoille yhteiset: Tulosmittarit toteutuma toteutuma tavoite Asiakastyytyväisyys (1 5) 3,75 3,78 3,8 Työtyytyväisyys (1 5) 3,61 3,57 3,7 Liikevaihto/htv, Henkilötyövuosien kehitys Rakennuttamispalvelujen tulostavoitteet Rakennuttamispalvelut ja asiantuntijapalvelut tuotetaan laadukkaasti ja kilpailukykyisesti tehtyjen kumppanuussopimusten ja asiantuntijapalvelusopimuksen mukaisesti. Toteutetaan Senaatti-kiinteistöjen ja Pääesikunnan sopiman investointiohjelman hankesuunnittelutehtävät Pääesikunnan tilausten mukaisesti. 3. Ylläpitopalvelujen tulostavoitteet 3.1. Kiinteistöpalvelujen tulostavoitteet Tuotetaan kiinteistö- ja ympäristöpalvelut ja asiantuntijapalvelut sopimusten ja palvelukuvausten sekä mahdollisten lisä- ja käyttäjäpalvelusopimusten mukaisessa laajuudessa, aikataulussa ja kustannuksissa Teknisten palvelujen tulostavoitteet Tehdään vuosikorjaukset rakennuksiin, ulkoalueisiin ja rakenteisiin kunnossapito-ohjelman ja valtakunnallisesti sovitun kunnossapitokehyksen puitteissa käyttäjän tarpeet ja omistajien tavoitteet huomioiden. Erityisesti varmistetaan toimitilojen jatkuva käytettävyys. Tuotetaan erillistilaukset ja pieninvestoinnit sopimusten mukaisessa laajuudessa, aikatauluissa ja kustannuksissa Siivouspalvelujen tulostavoitteet Tuotetaan siivouspalvelut sopimusten ja palveluliitteen sekä mahdollisten lisä- ja käyttäjäpalvelusopimusten mukaisessa laajuudessa, aikatauluissa ja kustannuksissa Energiapalvelujen tulostavoitteet Parannetaan energian toimintavarmuutta erityisesti kriittisissä kohteissa. Varmistetaan kustannuskilpailukyky energian hankinnassa. Parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen mukaisesti teettämällä energiakatselmuksia ja toteuttamalla katselmusten edellyttämät energiansäästötoimet omistajan osoittamien varojen puitteissa. Lisätään käyttäjän tietoisuutta energian kustannuksista ja kulutuksista lisäämällä käyttäjäkoulutusta.

21 4 Kiinteistöjen ylläpidon, energiapalvelujen ja asuntotoimen tunnusluvuille asetetaan seuraavat tavoitetasot: Tunnusluku 2005 PhRakL:n ylläpitämät toimitilarakennukset: Kiinteistönhoito Hoito /htm 2 /kk (Ei sis. kiinteistöveroa eikä ns. käyttäjäpalveluita) Hoito m 2 /htv Siivouspalvelut Siivouspalvelut /sm 2 /kk Eur/oma henkilökunta sm 2 /kk Siivouspalveluiden ulkoistamisaste Oman henkilökunnan sm 2 /htv Tekniset palvelut Vuosikorjaukset /htm 2 /kk Teknisten palveluiden ulkoistamisaste Asuntotoimi Vuokrattavat asunnot kpl/htv toteutuma 0, ,77 0,77 14 % ,43 57 % 2006 ennakoitu 0, ,76 0,77 20 % ,44 60 % TAVOITE 0, ,76 0,77 24 % Lämmön ominaiskulutus kwh/rm 3 L 40,1 39,5 39,2 Euroa/MWh (lämpöenergia) lämmön hinta 47,28 52,70 53,60 Sähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 S 13,3 13,0 13,0 Euroa/MWh (sähköenergia) sähkön hinta 73,04 78,30 98,70 Veden ominaiskulutus l/rm 3 L Euroa/ m 3 (vesi) veden hinta 2,20 2,80 2,95 0,45 62 % Käytettävien tunnuslukujen kuvaus Kiinteistönhoito Hoito /htm 2 /kk Hoito m 2 /htv Siivouspalvelut Siivouspalvelut /sm 2 /kk Eur/oma henkilökunta sm 2 /kk Siivouspalveluiden ulkoistamisaste Oman henkilökunnan sm 2 /htv kaikki Vuosikorjaukset Vuosikorjaukset /htm 2 /kk Teknisten palvelujen ulkoistamisaste Asuntotoimi Vuokrattavia asuntoja kpl/htv Kiinteistönhoidon kustannusten keskiarvo koko puolustushallinnossa ml. kaikki käyttötarkoitusryhmät (sisältää myös teknisen huollon) Hoidettavat neliömetrit/henkilötyövuosi Siivouspalvelukustannusten keskiarvo siivottavaa neliömetriä kohden ml. kaikki käyttötarkoitusryhmät Oman henkilökunnan siivouspalvelukustannusten keskiarvo siivottavaa neliömetriä kohden Ulkopuolisten palvelujen osuus liikevaihdosta Oman henkilökunnan siivottavat neliömetrit per henkilötyövuosi ml. käyttötarkoitusryhmät Vuosikorjauskustannusten keskiarvo huoneistoneliömetriä kohden koko puolustushallinnossa ml. kaikki käyttötarkoitusryhmät Ulkopuolisten palvelujen osuus liikevaihdosta Vuokrattavien asuntojen määrä per asuntoasioiden hoitoon käytetty henkilötyövuosi. Lämpö, sähkö, vesi Lämmön ominaiskulutus kwh/rm 3 L lämmön keskiarvokulutus lämmitettyä rakennuskuutiota kohden koko puolustushallinnossa, lämmöntarvekorjaus tehty Jyväskylän tasoon 5053 Euroa/MWh (lämpöenergia) lämmön hinnan keskimääräinen tavoitetaso Sähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 S sähkön keskiarvokulutus sähköistettyä rakennuskuutiota kohden koko puolustushallinnossa Euroa/MWh (sähköenergia) Veden ominaiskulutus l/rm 3 L sähkön hinnan keskimääräinen tavoitetaso veden keskiarvokulutus lämmitettyä rakennuskuutiota kohden koko puolustushallinnossa Euroa/m 3 (vesi) veden hinnan keskimääräinen tavoitetaso

22 5 Toiminnan laajuustietoja Vuosi 2005 toteutuma Vuosi 2006 arvio Vuosi tavoitetaso Huoneistoala (1000 htm 2 )(ylläpidettävät toimitilarakennukset) Lämmitetty rakennustilavuus (1000 m 3 ) Siivousala (1000 sm 2 ), toimitilarakennukset Taulukossa on mukana puolustushallinnon laajuustiedot yhteensä (Pv, PLM, PHRAKL) 4. Hallintopalvelujen tulostavoitteet Tuotetaan hallintopalvelut tehokkaasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Lisätään laitoksen toiminnan tuloksellisuusinformaatiota ja toiminnan läpinäkyvyyttä raportoinnin avulla. Kehitetään henkilöstön osaamista liittyen Rakennuslaitoksen asiantuntijaroolin kehittämiseen, kansainvälisen yhteistyön lisääntymiseen ja maanpuolustustietämyksen syventämiseen. Parannetaan Rakennuslaitoksen henkilöstön työhyvinvointia ja vähennetään eläke- ja sairauskuluja työhyvinvointia tukevan toimintamallin avulla. 5. Ulkopuolisia palveluja koskevat tulostavoitteet Puolustushallinnon ulkopuolelle tuotettujen palvelujen liiketaloudellinen kannattavuus varmistetaan sisällyttämällä riittävä kate palvelujen hintaan. 6. Maksullisen toiminnan tulos (vahvistetun budjetin mukaan) Puolustushallinnon rakennuslaitoksen nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tavoitteellinen tuotto-/kululaskelma on vuonna toimialoittain seuraava: Milj. Kiinteist öpalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Siivouspalvelut Rakennuttamispalvelut Yhteensä Myyntituotot 28,1 15,5 33,5 51,4 3,0 131,8 Liikevaihto 28,1 15,5 33,5 51,4 3,0 131,8 Muuttuvat kulut -24,5-13,9-31,2-50,1-2,3-122 Omien toimitilojen 0,2 0,2 0,2 0,3 0 1,0 ylläpito Myyntikate 3,9 1,9 2,6 1,6 0,7 10,8 Kiinteät kulut -3,5-1,6-2,6-1,6-0,7-9,9 Käyttökate 0,4 0, ,9 Poistot -0,4-0, ,9 Jäämä Hallinnon kulut sisältyvät toimialojen kiinteisiin kuluihin. Myyntituotot yhteensä sisältää 0,1 M hallinnon tuottoja. 7. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1000 euroa) TP TP TA Maksullisen toiminnan tuotot - suoritteiden myyntituotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot kustannukset) Kustannusvastaavuus, %

23 6 8. Seuranta ja raportointi 8.1 Kuukausiraportointi Puolustushallinnon rakennuslaitos laatii puolustusministeriölle alla mainitut tiedot sisältävän kuukausiraportin ja toimittaa sen tarkastelujankohtaa seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä sähköisessä muodossa ministeriön talousyksikölle. Ensimmäinen kuukausiraportti laaditaan tilanteesta. Kuukausiraporttiin sisällytetään seuraavat tiedot: - Tuloslaskelma, joka sisältää erittelyn kuluvan vuoden tuotoista, kuluista ja muista tuloslaskelman eristä koko rakennuslaitoksen osalta ja vertailun edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan ja kuluvan vuoden budjettiin. - Graafisena esityksenä (PowerPoint) muuttuvat kulut toimialoittain kuluvalta vuodelta sekä niiden vertailu edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan ja kuluvan vuoden budjettiin. 8.2 Osavuosiraportointi Puolustushallinnon rakennuslaitos laatii tilanteesta osavuosiraportin ja toimittaa sen puolustusministeriölle mennessä. Osavuosiraporttiin sisällytetään kuvaus seuraavista asioista: - Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston osastopäällikön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtajan välisessä tulossopimuksessa asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisen aste ja muu oleellinen tuloskehitys alkuvuoden ajalta (kuvauksen painopiste talousarvioesitykseen sisällytettyjen tavoitteiden toteutumisessa) - Koko rakennuslaitosta ja sen toimialoja koskeva tuloslaskelmatarkastelu, jossa verrataan tuottojen ja kulujen kertymistä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan ja kuluvan vuoden budjettiin. - Tulosanalyysiin perustuva arvio tavoitteiden saavuttamisesta ja talousarvion toteutumisesta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla sekä muut oleelliset johtopäätökset. - Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat keskeiset havainnot. 8.3 Vuosiraportointi Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vuosiraportointi vuodelta sisältää tilinpäätökseen sisältyvien tilinpäätöslaskelmien ja liitetietojen ohella valtion talousarvioasetuksen 63 :n ja 65 :n mukaisen toimintakertomuksen, joka on laadittu noudattaen Valtiokonttorin asiasta antamia ohjeita ja puolustusministeriön osavuosiraporttipalautteessaan mahdollisesti antamia lisäohjeita. Asiakirjat toimitetaan puolustusministeriölle mennessä. Toimintakertomukseen sisältyvässä tulosanalyysissa kiinnitetään erityistä huomiota rakennuslaitoksen palvelutuotannon vertailukelpoisuuden ja kilpailukyvyn analysointiin.

24 7 8.4 Valtionhallinnon internetraportointipalvelu (Netra) Valtion talousarvioasetuksen mukaan tilivirastojen tulee sijoittaa vahvistetut tulostavoitteet ja tilinpäätöstiedot Valtiokonttorin ylläpitämään yleisessä tietoverkossa saatavilla olevaan tietopalveluun. Tällainen tietopalvelu on tällä hetkellä internetpohjainen Netra-palvelu. Tiedot sisällytetään Netraan, ellei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista (621/1999) muuta johdu. Valtiokonttorin antaman määräyksen mukaan tuloksellisuustietojen (tavoitteet, toteumat) osalta Netran käyttöönotossa on vuoden loppuun saakka ulottuva siirtymäaika, jonka kuluessa vähintään vuodelle asetetut tulostavoitteet tulee päivittää Netra-palveluun. Netran käyttönotossa puolustusministeriön hallinnonalalla sovelletaan lisäksi siitä annettuja ministeriön erillisiä ohjeita.