PUOLUSTUSMINISTERIÖN TOIMIALAN TÄRKEIMMÄT YHTEISKUNNALLLISEN VAIKUTTAVUUDEN TULOSTAVOITTEET VUODELLE 2005

Transkriptio

1 1(3) LIITE 1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TOIMIALAN TÄRKEIMMÄT YHTEISKUNNALLLISEN VAIKUTTAVUUDEN TULOSTAVOITTEET VUODELLE 2005 Vuoden 2005 talousarvioesityksessä (pääluokan 27 selvitysosa) asetettiin seuraavat puolustusministeriön toimialaa koskevat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet vuodelle 2005: Puolustuspolitiikka Valtioneuvoston asettama yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite: Puolustusvoimia kehitetään vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti (alustava tulostavoite talousarvioesityksessä). Valtioneuvoston vuonna 2004 antaman turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tultua hyväksytyksi eduskunnassa puolustusvoimia kehitetään sen linjausten mukaisesti. Ministeriön esittämä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite: Turvataan valtiojohdolle mahdollisimman laaja turvallisuuspoliittinen toimintavapaus: ylläpitämällä ja kehittämällä uskottavaa kansallista puolustuskykyä, joka mahdollistaa liittoutumisen jatkamalla valmiuksien luomista sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Sotilaallinen maanpuolustus Valtioneuvoston asettamat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet: Kansallisessa varautumisessa ja maanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon myös uudenlaiset riskit ja uhat. Suomen omaa puolustusvälineteollisuutta tuetaan. Asevientipolitiikassa noudatetaan EU:n yhteistä säännöstöä. Ministeriön esittämät yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet: Parannetaan uskottavaa puolustuskykyä jatkamalla strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn luomista: Aloitetaan puolustusvoimien yhteisen itvj-järjestelmän kehittäminen luomalla vuoden 2005 aikana yhteisen integroidun tietoverkon ja kansainvälisen yhteentoimivuuden vaatimusten mukainen arkkitehtuuri.

2 2(3) Jatketaan maavoimien valmiusprikaatien varustamista ja koulutusta siten, että valmiusyhtymät ovat operatiivisesti valmiina vuoden 2008 loppuun mennessä. Vuoden 2005 aikana otetaan tärkeimmät uudet järjestelmät koulutuskäyttöön. Kehitetään merivoimien kykyä meriyhteyksien suojaamiseen ylläpitämällä merivoimien pintatorjuntakykyä, kehittämällä liikkuvaa rannikkopuolustusta ja aloittamalla miinantorjuntakyvyn luominen. Vuoden 2005 aikana jatketaan Laivue 2000:een liittyviä hankintoja, modernisoidaan meritorjuntaohjuskalusto sekä aloitetaan miinantorjuntakyvyn kehittämiseen liittyvien järjestelmien hankinta. Kehitetään ilmavoimien hävittäjätorjunnan ja ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmän suorituskykyä ja tukeutumisjärjestelmän taistelunkestävyyttä. Vuoden 2005 aikana jatketaan torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitystä, kehitetään johtoportaiden kriisiajan tilannetietoisuutta ja johtamiskykyä sekä parannetaan päätukikohtien taistelunkestävyyttä. Jatketaan puolustusvoimille eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä ottaen huomioon EU:n kriisinhallinnan kehittämistä koskevat päätökset. Vuoden 2005 aikana laaditaan suunnitelma nopean toiminnan kyvyn luomiseksi ja lisäämiseksi kansainvälisiin valmiusjoukkoihin. Ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta. Pyrkimyksenä on että, ikäluokasta koulutetaan kaikki varusmiespalvelukseen terveydentilansa puolesta sopivat miehet. Kertausharjoituksissa koulutetaan henkilöä. Aloitetaan toimintavuonna toimenpiteet, joilla puolustusvoimien henkilöstömenot käännetään laskuun kohti vuoden 2004 tasoa vuoden 2008 loppuun mennessä. Ylläpidetään kansalaisten kestävää maanpuolustustahtoa siten, että kansalaisista % katsoo, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Ministeriön esittämä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite: Kehitetään ja ylläpidetään kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisella yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen edellyttämää suorituskykyä takaamaan valtiojohdolle toimintavapaus erilaisissa kansallista turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa: seuraamalla miten ministeriöt sisällyttävät kehittämisohjelmat hallinnonalansa talousarvioehdotuksiin ja toiminta- ja taloussuunnitelmiin järjestämällä valtionhallinnon valmiusharjoitus VALHA Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta Valtioneuvoston asettama yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite: Puolustusvoimien mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistehtäviin kehitetään ottaen huomioon myös kansallisen puolustuksen tarpeet.

3 3(3) Ministeriön esittämä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite: Vahvistetaan pohjoisen Euroopan vakautta ja lisätään kansainvälistä turvallisuutta osallistumalla kriisinhallintaoperaatioihin valtiojohdon päätösten mukaisesti sekä ylläpitämällä valmiutta osallistua uusiin operaatioihin lyhyelläkin varoitusajalla. Hallinnon organisaation ja toimintatapojen kehittäminen ja tutkimustoiminta Ministeriön esittämät yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet: Hallinnonalan toiminnan ja rakenteiden kokonaiskehittämistä jatketaan. Suuntalinjoina korostuvat uusien joustavien verkottumiseen perustuvien toimintamallien kehittäminen sekä tietohallinnon uudelleen järjestelyt. Tutkimustoiminta tukee hallinnonalan strategista päätöksentekoa ja kehittämistä tuottamalla relevanttia tutkimustietoa. Painopisteenä on valmistella ja käynnistää turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon edellyttämät tutkimustehtävät.

4 1(2) LIITE 2 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TÄRKEIMMÄT TULOSTAVOITTEET VUODELLE 2005 Vuoden 2005 talousarvioesityksessä (luku Puolustusministeriö) asetettiin seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005: Puolustuspolitiikka Tarkistetaan sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet, joilla ohjataan puolustusjärjestelmän ylläpitämistä ja kehittämistä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa esitettyjen keskeisten periaatteiden mukaisesti koko PTS-kaudelle. Vaikutetaan aktiivisesti kansainväliseen puolustuspoliittiseen yhteistyöhön. Valmistaudutaan EU-puheenjohtajakauteen asettamalla tavoitteet ja sijoittamalla tarvittava lisähenkilöstö tehtäviin. Sotilaallinen maanpuolustus Annetaan puolustusvoimille tutkimuksiin perustuvat suunnitteluperusteet ja ohjaus, jossa on huomioitu suorituskykyvaatimukset, resurssit, johtamis- ja hallintojärjestelmä ja toimintatavat. Kehitetään puolustushallinnon henkilöstöjärjestelmää puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaisesti. Toteutetaan hallinnonalan henkilöstön asemaan vaikuttavat kehittämishankkeet noudattaen esimerkillisen työnantajan menettelytapoja. Lisätään materiaaliyhteistyötä Pohjoismaiden, EU:n ja muiden Suomen kannalta keskeisten maiden kanssa. Kootaan puolustusmateriaalihankintoja koskevat uudet tilausvaltuudet hyväksyttyjen linjausten mukaisesti ja varmistetaan tilausvaltuushankintojen riittävä valmiusaste. Kehitetään puolustushallinnon alue-, toimitila- ja ympäristöhallintaa kansallisten ja kansainvälisten vaatimusten edellyttämällä tavalla. Ohjataan johtamis- ja hallintojärjestelmäuudistusta sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon sisältyvien muiden rakenteellisten uudistusten toteuttamista. Toteutetaan hallinnonalan tukitoiminnan ja -rakenteen kokonaistarkastelu, jonka lähtökohtana on verkottumiseen perustuva yhteistyö tilaaja-tuottaja -mallin pohjalta. Käynnistetään tutkimustoiminnan vaikuttavuuden arviointi ja osallistutaan siihen liittyviin kehittämishankkeisiin.

5 2(2) Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Kootaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian tarkistamiseen liittyvä tausta-aineisto. Vahvistetaan kokonaismaanpuolustusta ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista tukevaa tutkimusta. Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta Kehitetään EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa erityisenä painopisteenä kansallisen kriisinhallintakyvyn kehittäminen erikoisosaamisen alueilla ml. nopean toiminnan kyvyn kehittäminen. Valmistellaan Suomen osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin valtiojohdon päätösten mukaisesti erityisenä painopisteenä määräaikainen osallistuminen kansallisen kyvyn kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisiin operaatioihin. Ohjataan PARP-prosessissa kumppanuustavoitteiden valintaa ja toteuttamista. Toteutetaan EU:n kriisinhallintavalmius Suomen osalta vuoteen 2006 mennessä Helsinki Headline Goal mukaisesti. Ohjataan kansainvälisten joukkojen materiaalisen kehittämisohjelman toteuttaminen. Osallistutaan kansainväliseen asevalvonta- ja aseidenriisuntatoimintaan ja seurataan puolustushallinnon toimintalinjausten toteutumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Valmistellaan tarvittavat kansalliset toimenpiteet. Hallinnon organisaation ja toimintatapojen kehittäminen ja tutkimustoiminta Ministeriön tilannekeskus on perustettu, runkohenkilöstö on sijoitettu, suojatut yhteydet yhteistoimintaosapuoliin on käytössä ja tilannekeskus on osallistunut valmiusharjoituksiin. Ministeriön kriisinajan toimintakyky on testattu valtiohallinnon valmiusharjoituksessa ja valmiussuunnitelmat on päivitetty harjoituksen kokemusten perusteella.

6 LIITE 3 PLM KD NO 316/2020/2004 TULOSSOPIMUS Maanantaina käydyissä puolustusvoimien vuoden 2005 toimintaa koskevissa tulosneuvotteluissa sovittiin liitteessä 1 esitetyistä puolustusvoimille asetettavista tulostavoitteista vuodelle Eduskunta on hyväksynyt valtion vuoden 2005 talousarvion, joka sisältää taulukossa esitetyt puolustusvoimien määrärahat. Puolustusvoimien vuoden 2005 määrärahakehykset ovat: 2005 Momentti/1000 e Puolustusmateriaalihankinnat Puolustusvoimien toimintamenot Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot Puolustusministeriö vahvistaa puolustusvoimien määräkehykset puolustusministeriön talousarvion toimeenpanoasiakirjalla. Helsingissä 23. päivänä joulukuuta 2004 Seppo Kääriäinen Puolustusministeri Juhani Kaskeala Amiraali Puolustusvoimain komentaja 2 LIITETTÄ

7 LIITE 3.1 PUOLUSTUSVOIMIEN TULOSTAVOITTEET VUODELLE KEHITTÄMISOHJELMIEN TOTEUTTAMINEN Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä Aloitetaan puolustusvoimien 2010-luvun tarpeita vastaavan kaikkien puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luominen. Järjestelmän on mahdollistettava sähköinen tietojen ja tilannekuvan vaihto, EU:n ja Naton käytössä olevien järjestelmien kanssa. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä on käytössä vuonna Vanhoista, nyt käytössä olevista järjestelmistä luovutaan. Vuosi 2005 Luodaan koko puolustusvoimille yhteisen tietoverkon ja kansainvälisen yhteentoimivuuden vaatimusten mukainen TVJ-arkkitehtuuri. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen valmistellaan siten, että uusittu, strategisen suunnitelman vaatimuksia vastaava johtamis- ja hallintojärjestelmä astuu voimaan kokonaisuudessaan Puolustushaarat 1. Luodaan puolustusvoimille strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky vuoteen 2008 mennessä. 1a) Maavoimat saavuttaa strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan kyvyn vuonna 2008 varustamalla kolme jääkäriprikaatia valmiusprikaateiksi valmiusyhtymäkonseptin mukaisesti kaikilla prikaati 2005 järjestelmillä Joukko JP (XA 203) (1) Koul Op Op Op JP (CV9030) (1) Koul Koul Koul Op JP (AMV) (1) Koul Koul Op Mektst-os (Leo) (2) Koul Koul Koul Koul *) TykPsto (3) Koul Op Op Op ItPsto (3) Koul Koul Op Op E-VP (3) Koul Op Op Op PionP (3) Koul Koul Op HekoP (1) Koul Koul Koul Op koul = koulutus, op = operatiivinen valmius *) 1. Op= 2010, 2. Op= Prikaatin jääkäripataljoonista osa varustetaan nykyaikaisilla taisteluajoneuvoilla ja ne ovat koulutettuina operatiivisessa valmiudessa vuodesta 2008 alkaen. Lepard 2 A 4 - taistelupanssarivaunuilla varustetut mekanisoidut taisteluosastot saatetaan operatiiviseen valmiuteen vuosina Valmiusyhtymien tykistö- ja ilmatorjuntapatteristot saadaan varustettua ja koulutettua vuosien 2005 ja 2006 aikana. Prikaatien esikunta- ja viestipataljoonat ovat vuodesta 2006 ja pioneeripataljoonat vuodesta 2008 alkaen varustettu ja operatiivisesti valmiita. Helikopteripataljoonan kehittäminen etenee siten, että se saavuttaa operatiivisen valmiuden vuoden 2008 aikana.

8 2 1b) Merivoimien kehittämisen painopiste on meriyhteyksien suojaamisessa. Vuoteen 2008 mennessä toteutetaan Laivue 2000:n hankinnat, aloitetaan miinantorjuntalaivueen hankinnat, peruskorjataan Hämeenmaa-lk, modernisoidaan MTO-85 sekä parannetaan rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja suorituskykyä hankkimalla uutta kalustoa ja kouluttamalla uudet joukot. Vuosi 2005 Meritorjuntaohjuksen (MTO-85) modernisointi on viety päätökseen ja miinantorjuntakyvyn kehittämiseksi on luotu hankintavalmius. 1c) Ilmavoimat kehittää strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakykyä vuoteen 2008 mennessä: - varustamalla ja kouluttamalla kokoonpanoiltaan ja sotavarustukseltaan uudistetut sodan ajan joukot ja näihin liittyen toteuttamalla valmiustukikohtien taistelukestävyyden parantamisen kehittämällä passiivista puolustusta ja toimintakyvyn palauttamista, - valvonta- ja johtamisjärjestelmän kehittämisen toteuttamalla sensorifuusiohankkeen ja operatiivisen ja tulenkäytön johtamisjärjestelmän yhteensopivuus- ja liikkuvuushankkeet ml Opnet- 1 alustan kehittäminen, - toteuttamalla torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 1 -hankkeen (kaksi kolmesta hävittäjälentolaivueesta varustettu vuoden 2008 loppuun mennessä), - toteuttamalla lentokoulutusjärjestelmän uudistuksen ja kevyen kuljetuskonekaluston uusinnan. Vuosi 2005 Kolmen valmiustukikohdan raivaamiskyky ja välttävä suojeluvalvontakyky on luotu. Ilmavoimien Esikunnan ja lennostojen operaatiokeskukset on perusvarusteltu. Sensorifuusiohankkeen (MST, Multi Sensor Tracking) 1. vaihe on käynnistetty. Torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 1 - hankkeen prototyyppivaihe on viety päätökseen. Kansainvälisten joukkojen kehittämisohjelma Vuosi Laaditaan suunnitelma nopean toiminnan kyvyn luomiseksi ja lisäämiseksi kansainvälisiin valmiusjoukkoihin 2. Jatketaan puolustusvoimille eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä, ottaen huomioon EU:n kriisinhallinnan kehittämistä koskevat päätökset Taulukossa on esitetty Suomen kansainvälisten valmiusjoukkojen valmiuden kehittyminen. Joukko Jääkäripataljoona IOC FOC FOC Prikaatin johtamiskyky IOC FOC FOC (Esikuntakomppania ja viestikomppania) Pioneeripataljoona IOC FOC FOC Kuljetuskomppania IOC FOC FOC CIMIC-komppania IOC IOC FOC Miinalaiva IOC IOC IOC NBC-osasto IOC FOC FOC Erikoisoperaatiojoukko IOC FOC FOC IOC = Initial Operational Capability (alustava operointikyky) FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky)

9 3 Henkilöstöjärjestelmä Henkilöstöalan kehittämisohjelman hankkeiden kautta turvataan puolustusvoimille ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on laadultaan ja määrältään riittävä kriisin ja rauhan ajan tarpeisiin. Kehittämisohjelman tavoitteet ja resurssien käytön painopisteet ovat: Henkilöstöjohtaminen Henkilöstörakennetta ja -määrää tarkistetaan koko palkatun henkilöstön osalta. Palkatun sotilashenkilöstön rakenteen painotuksia tarkistetaan. Vuosi 2005 Toimintavuonna jatkettavilla toimilla tähdätään henkilöstömenojen kasvun pysäyttämiseen ja henkilötyövuosimäärien vähentämiseen alkavalla TTS-kaudella: - sopimussotilaiden määrän vähentäminen - siviilihenkilöstömäärän vähentäminen - palkatun sotilashenkilöstön rakenteen ja tehtävätasojen tarkistaminen (perustutkintojen valmistumisvahvuuksien laskeminen ja sotilasammattihenkilöstön määrän ja tehtävien tarkistaminen) Henkilöstön osaaminen Henkilöstön osaamisen ja rekrytoinnin varmistaminen kehittämällä palkatun henkilöstön ja asevelvollisten koulutusjärjestelmiä, työskentely- ja opiskeluympäristöjä sekä rekrytointia ja osaamisen hallintaa. Henkilöstön toimintakyky ja hyvinvointi Henkilöstön toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja henkilöstöalan toimintakulttuurin muutoksen vahvistaminen tasapainottamalla organisaation tehtäviä ja henkilöstövoimavaroja sekä ylläpitämällä ja kehittämällä henkilöstön henkistä ja fyysistä toimintakykyä. 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Tulosalue 1, Strateginen ja operatiivinen suunnittelu ja johtaminen, tilannekuvan ylläpito, aluevalvonta ja sotilastiedustelu 1. Puolustusvoimien tilannekuva pidetään ajantasaisena siten, että se mahdollistaa puolustussuunnittelun ja oikea-aikaisen päätöksenteon siten, että aluevalvontalain ja puolustusvoimista annetun lain mukaiset tehtävät kyetään täyttämään. 2. Puolustusvoimien valmius ja suorituskyky muodostavat ajantasaisen ja turvallisuusympäristöä vastaavan ennaltaehkäisevän sotilaallisen pidäkkeen. 3. Käynnistetään vuoden 2004 selonteon rakennemuutoksen edellyttämät toimet. Tulostavoite (suunn/tot) (tot) (suunn) (suunn) Tulosalueelle suunnitellut htv:t

10 4 Tulosalue 2. Asevelvollisten ylläpito ja koulutus Toteutetaan asevelvollisten koulutus vuonna 2005 Tulostavoite 2002 (suunn/tot) 2003 (suunn/tot) 2004 (suunn) 2005 (suunn) Varusmieskoulutus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus, muonitus, terveydenhuolto ja muu asevelvollisten ylläpito Saapumiserien koulutetut 25500/ / Varusmieskoulutuksen työn tuottavuus lasketaan kotiutuneiden koulutettujen varusmiesten ja tulosalueen htv:ien suhteena Joukkotuotantoyksiköiden varusmiesten 3,5/3,6 3,5/3,6 3,5 3,5 koulutustaso on vähintään Palvelusvuorokauden hinta, euroa ---/36 40/ Reserviläiskoulutus Kertausharjoituksissa koulutetaan vähintään ---/ / Kertausharjoituksissa koulutettavien 3,5/3,5 3,5/3,9 3,5 3,5 reserviläisyksiköiden koulutustaso on vähintään Kertausharjoitusvuorokauden hinta --/ / Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutetut (kpl) on ---/ / vähintään Tulosalueelle suunnitellut htv:t Tulosalue 3, Puolustusvoimien palkatun henkilöstön koulutus - Toteutetaan erikseen käsketyt perus-, jatko- ja täydennyskurssit laadukkaasti. - Puolustusvoimat valmistelee palkatun henkilöstön koulutus- ja osaamistarpeiden mittoittamisen sekä toiminnan ja resurssien seuraamisen edellyttämät toimintatavat ja mittarit osana osaamisen hallinta -hanketta. - Puolustusvoimat toteuttaa henkilöstönsä osaamiskartoituksen ja ottaa käyttöön henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnittelun osana kehittämiskeskustelun toimintatapamallia. - Täydennyskoulutusjärjestelmää kehitetään puolustushaara- ja toimialakohtaisen tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon sotilasammattihenkilöstön laajenevat tehtävät. Tulostavoite TAE05 (tav) Peruskoulutetut -sotatieteiden maisterit sotatieteiden kandidaatit määräaikaiset reservin upseerit upseerin tutkinto opistoupseerit Täydennyskoulutetut EuK MpKK Tohtorin tutkinto Opistoupseerin jatkokurssi Tulosalueelle suunnitellut htv:t 680

11 5 Tulosalue 4, Puolustusvoimien materiaalinen valmius (materiaalin käyttö, huolto, hankinta, kehittäminen ja luopuminen) - Maavoimien, ilmavoimien ja merivoimien hallinnassa oleva materiaali on kohdennettu sodan ajan joukoille operatiivisen suunnitelman mukaisesti. - Materiaalin varastointijärjestelmää kehitetään tehokkaasti siten, että vuoden 2012 loppuun mennessä varastoinnissa on otettu huomioon sodan ajan joukoille asetetut valmiusvaatimukset sekä annetut PRP-määräykset - Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sisällytetään materiaalin elinjakson hallinta sisältäen kunnossapitoon ja materiaalista luopumiseen liittyvät asiat Tulostavoite (suunn/tot) (tot) (suunn) (suunn) Tulosalueelle suunnitellut htv:t Tulosalue 5, Kansainvälinen yhteistyö ja sotilaallinen kriisinhallinta 1. Osallistutaan valtiojohdon päätösten mukaisesti kansainväliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan Tulostavoite 2002 (suunn/tot) 2003 (suunn/tot) 2004 (suunn) 2005 (suunn) Valmiusjoukon toimeenpanovalmius (1-5) ---/3 ---/3,2 4 4 ylläpidetään tasolla (ml. materiaalinen valmius) Tulosalueelle suunnitellut htv:t Toimeenpannaan PARP-prosessissa hyväksytyt kumppanuustavoitteet 3. Osallistutaan EU:n puolustusmateriaali-, voimavara- ja tutkimusviraston toiminnan käynnistämiseen ja toimintaan 4. Valmistaudutaan EU-puheenjohtajakauteen Tulosalue 6, Tutkimus ja kehittäminen Tulostavoite (suunn/tot) (suunn/tot) (suunn) (suunn) Tulosalueelle suunnitellut htv:t Tulosalue 7, Maanpuolustustahdon ylläpito ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukeminen Kansalaisten maanpuolustustahtoa ja myönteistä suhtautumista puolustusvoimiin ylläpidetään ja edistetään. Tulostavoite (suunn/tot) (suunn/tot) (suunn) (suunn) Varusmiesten maanpuolustustahto on tasolla ---/4,0 4,0/4,3 4 4 Reserviläisten maanpuolustustahto on tasolla Tulosalueelle suunnitellut htv:t

12 6 3 KOKONAISRESURSSIEN KÄYTTÖ 1. Käytetään tehokkaasti taloudellisia resursseja Tulostavoite 2002 (suunn/tot) 2003 (suunn/tot) 2004 (suunn) 2005 (suunn) Puolustusmateriaalihankintojen suunnittelun luotettavuutta parannetaan ja hankintojen toteuttamista tehostetaan siten, että puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen siirtyvien erien suuruus on enintään 15%/27,5% 15%/25,5% 15% 14% ja käytettävissä olevien puolustusmateriaalin 5%/7,2% 5%/2,5% 5% 5% hankintamäärärahojen sitomaton osuus on korkeintaan Tilausvaltuuksien kokonaismääristä tulee olla sidottu 80% 85% valtuuden myöntämisvuonna vähintään Puolustusvoimien maksuperustelain mukaisen ---/ % 4% toiminnan liiketaloudellinen ylijäämä on vähintään Vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävistä määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. 50%/ 50%/78,7% 50% 50% 2. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Puolustusvoimien henkilöstöjohtamista toteutetaan ja kehitetään puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman strategialinjausten ja PTS:n tarkennusten mukaisesti - työyhteisö, työilmapiiri ja työnantajakuva Tulostavoite 2002 (suunn/tot) 2003 (suunn/tot) 2004 (suunn) 2005 (suunn) Pv:n työilmapiirin taso (1-5)/ mittaus joka toinen ---/3,9 3,9/ 3,9 -- vuosi Henkilöstön motivoituneisuus (1-5)/mittaus joka ---/3,5 3,6/ 3,6 -- toinen vuosi Palkatun sotilashenkilöstön kenttäkelpoisuus (1-5) ---/3,8 3,8/ 3,9 3,9 Henkinen työkyky (1-7) ---/5,1 5,1/ 5,1 -- Puolustusvoimien ulkoinen työnantajakuva taso (1-5) ---/3,2 3,2/ 3,2 3,2 3. Kumppanuusohjelma Vuosi 2005 Laaditaan kumppanuusselvitykset käynnissäolevista kumppanuusohjelman pilottihankkeista. 4. Alue-, toimitila ja ympäristönhallinta Vuosi Päivitetään alue-, toimitila ja ympäristöstrategiat - Kiinteistöalan kehittämisohjelma viimeistellään ottaen huomioon kiinteistöhallintouudistusta käsittelevän neuvottelukunnan uudistuksesta tekemät arviot. - Tarkistetaan ympäristöalan kehittämisohjelma. - Puolustusvoimat osallistuu omalta osaltaan Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen uudistuksen toteutukseen vuonna 2004 valmistuvan suunnitelman mukaisesti.

13 LIITE 3.2 TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUMAN RAPORTOINTI Pääesikunnan tulee noudattaa vuonna 2005 puolustusministeriölle toimitettavissa taloutta koskevissa raporteissa tulosneuvotteluissa sovittua raportoinnin tulosyksikkörakennetta: - Pääesikunta - maavoimat - ilmavoimat - merivoimat - yhteiset menot Kuukausittain seuraavan kuukauden 15.päivään mennessä määrärahojen käytön momenteittain ja talousarvion mitoituslaskelman tiliryhmäerittelyn mukaisesti. Kolme kertaa vuodessa (30.4., ja tilanteesta) tilausvaltuuksien käyttö- ja sitomistilanteen tilausvaltuuskohtaisesti niiden perustelumuistion pääjaottelun mukaisesti eriteltynä. Raporttiin lisätään arvio sitomis- ja käyttötilanteen kehittymisestä. Pääesikunnan tulee toimittaa kuukausittain seuraavan kuukauden 15.päivään mennessä UM:lle ja PLM:lle tarvittavat tiedot rauhanturvaamistoiminnan määrärahojen käytöstä: määrärahat, tulot ja menot sekä sidonnat momenteittain, tuotot ja kulut liikekirjanpidon tiliryhmittäin ja operaatioittain, henkilömäärät ja muut rauhanturvaamistoimintaan käytössä olevat resurssit, tilastot avoimista saatavista YK:lta ja niitä koskevat korvaussuoritukset. Kaksi kertaa vuodessa tulos- ja vuosiraportissa sovittujen tulostavoitteiden toteutumisen, tulosalueille kohdistetut henkilötyövuodet sekä niihin ja talousarviossa esitetyille puolustusvoimien tulosyksiköille kohdistuvat menot / kustannukset.

14 LIITE 4 PLM KD Nro 316/2020/2004 TULOSSOPIMUS Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtajan välisessä tulosneuvottelussa on sovittu oheisessa liitteessä esitetyistä Puolustushallinnon rakennuslaitokselle vuodelle 2005 asetettavista tulostavoitteista ja niiden toteutumisen seurannasta. Helsingissä 17. päivänä helmikuuta 2005 Eero Lavonen Resurssipoliittisen osaston päällikkö Pekka Salojärvi Rakennuslaitoksen johtajan sij. Liite = 4 sivua

15 LIITE 4.1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005 Puolustusministeriö ja Puolustushallinnon rakennuslaitos ovat sopineet laitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Yleiset kehittämistavoitteet Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminta, osaaminen ja organisaatio kehitetään vastaamaan puolustusvoimien tarpeita. Laitoksesta kehitetään puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti puolustushallinnon kansallisia ja kansainvälisiä haasteita vastaava kiinteistö-, rakennus-, ylläpito- ja ympäristöalan asiantuntija-, hankinta- ja tuottajaorganisaatio. Edistetään kiinteistöuudistuksen tavoitteiden saavuttamista ja osapuolten hyvää yhteistyötä ja osallistutaan aktiivisesti kiinteistöuudistuksen seuraamista varten perustettujen eri työryhmien ja neuvottelukuntien työskentelyyn. Kehitetään Rakennuslaitoksen valmiussuunnittelua Pääesikunnan antamien määräysten, ohjeiden sekä aikataulujen mukaisesti. Osallistutaan puolustusministeriön johtamaan VALHA-harjoitukseen vuonna Parannetaan Rakennuslaitoksen toiminnan tuloksellisuutta, läpinäkyvyyttä, kilpailukykyä ja vertailukelpoisuutta toimintojen rationalisoinnin, ulkoistamisen sekä palvelujen tuotteistamisen avulla. Nostetaan asiakastyytyväisyyden tasoa. Kokonaistyytyväisyyden keskiarvona laskettu tavoitearvo on 3,8 asteikolla 1 5. Nykyinen arvo on 3,70. Nostetaan työtyytyväisyyden tasoa panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Työtyytyväisyyden tavoitearvo on 3,70 asteikolla 1 5. Nykyinen työtyytyväisyysindeksi on 3,61. Kehitetään erikseen sovittavalla tavalla kiinteistö- ja ympäristöalan tiedonhallintajärjestelmiä palvelemaan tehokkaasti puolustushallinnon ja omistajien tiedonhallintatarpeita. Lisätään käyttäjien tietoisuutta kiinteistö- ja ympäristöalasta asiakas- ja koulutustilaisuuksissa. Kehitetään ja koordinoidaan pohjoismaista kiinteistö- ja ympäristöalan yhteistyötä. Kehitetään Rakennuslaitoksen kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla. 2. Rakennuttamispalvelujen tulostavoitteet Rakennuttamispalvelut ja asiantuntijapalvelut tuotetaan laadukkaasti ja kilpailukykyisesti tehtyjen kumppanuussopimusten ja asiantuntijapalvelusopimuksen mukaisesti. Toteutetaan Senaatti-kiinteistöjen ja Pääesikunnan sopiman investointiohjelman hankesuunnittelutehtävät annetussa aikataulussa Pääesikunnan tilausten mukaisesti.

16 2 3. Ylläpidon tulostavoitteet 3.1 Kiinteistöpalvelujen tulostavoitteet Tuotetaan kiinteistö- ja ympäristöpalvelut ja asiantuntijapalvelut sopimusten ja palveluliitteen sekä mahdollisten lisä- ja käyttäjäpalvelusopimusten mukaisessa laajuudessa, aikatauluissa ja kustannuksissa. 3.2 Teknisten palvelujen tulostavoitteet Tehdään vuosikorjaukset kunnossapito-ohjelman ja valtakunnallisesti sovitun kunnossapitokehyksen puitteissa käyttäjän tarpeet ja omistajien tavoitteet huomioiden rakennuksiin, ulkoalueisiin ja rakenteisiin. Toteutetaan erillistilaukset sopimusten mukaisessa laajuudessa, aikatauluissa ja kustannuksissa. Toteutetaan pieninvestoinnit sopimusten mukaisessa laajuudessa, aikatauluissa ja kustannuksissa. 4. Siivouspalvelujen tulostavoitteet Tuotetaan siivouspalvelut sopimusten ja palveluliitteen sekä mahdollisten lisä- ja käyttäjäpalvelusopimusten mukaisessa laajuudessa, aikatauluissa ja kustannuksissa. 5. Energiapalvelujen tulostavoitteet Parannetaan energian toimintavarmuutta erityisesti kriittisissä kohteissa. Varmistetaan kustannuskilpailukyky energian hankinnassa. Parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen mukaisesti teettämällä energiakatselmuksia ja toteuttamalla katselmusten edellyttämät energiansäästötoimet omistajan osoittamien varojen puitteissa. Lisätään käyttäjän tietoisuutta energian kustannuksista ja kulutuksista lisäämällä käyttäjäkoulutusta. 6. Hallintopalvelujen tulostavoitteet Tuotetaan hallintopalvelut tehokkaasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Lisätään laitoksen toiminnan tuloksellisuusinformaatiota ja toiminnan läpinäkyvyyttä raportoinnin avulla. Kehitetään henkilöstön osaamista liittyen Rakennuslaitoksen asiantuntijaroolin kehittämiseen, kansainvälisen yhteistyön lisääntymiseen ja maanpuolustustietämyksen syventämiseen. Parannetaan Rakennuslaitoksen henkilöstön työhyvinvointia ja vähennetään eläke- ja sairaskuluja työhyvinvointia tukevan toimintamallin avulla. Otetaan käyttöön uudet palkkausjärjestelmät. 7. Ulkopuolisia palveluja koskevat tulostavoitteet Puolustushallinnon ulkopuolelle tuotettujen palvelujen liiketaloudellinen kannattavuus varmistetaan sisällyttämällä riittävä kate palvelujen hintaan.

17 3 8. Maksullisen toiminnan tulos Puolustushallinnon rakennuslaitoksen nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tavoitteellinen tuotto-/kululaskelma on vuonna 2005 toimialueittain seuraava: Kiinteistöpalvelut (milj. ) Siivouspalvelut (milj. ) Tekniset palvelut (milj. ) Energiapalvelut (milj. ) Rakennuttamispalvelut (milj. ) Hallinto (milj. ) Yhteensä (milj. ) Myyntituotot 27,4 15,1 34,3 45,7 2,9 0,2 125,6 Myynnin oikaisuerät Liikevaihto 27,4 15,1 34,3 45,7 2,9 125,6 Muuttuvat kulut -23,7-13,4-31,9-44,2-2,1-115,3 Omien toimitilojen ylläpito 0,3 0,2 0,2 0,3 0 1,0 Myyntikate 4,0 1,9 2,6 1,8 0,8 0,2 11,3 Kiinteät kulut -3,6-1,5-2,6-1,8-0,8 0,2-10,1 Käyttökate 0,4 0, ,3 1,2 Poistot 0,4 0, ,3-1,2 Jäämä Hallinnon kulut sisältyvät toimialojen kiinteisiin kuluihin. 9. Tunnuslukujen tavoitetasot Kiinteistöjen ylläpidon ja energiapalvelujen tunnusluvuille asetetaan vuodelle 2005 seuraavat tavoitetasot: Tunnusluku PhRakL:n ylläpitämät toimitilarakennukset: Hoito /htm 2 /kk (Ei sis. kiinteistöveroa eikä ns. käyttäjäpalveluita) Vuosikorjaus /htm 2 /kk Vuoden 2003 toteutuma Vuoden 2004 toteutuma Vuoden 2005 tavoitetaso 0,83 0,42 0,81 0,42 0,50 0,43 Siivouspalvelut /sm 2 /kk 0,80 Lämmön ominaiskulutus kwh/rm 3 L 40,5 38,2 40,0 Euro/MWh (lämpöenergia) lämmön hinta 43,2 41,6 46,2 Sähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 S 13,1 13,4 13,0 Euro/MWh (sähköenergia) sähkön hinta 80,6 65,5 77,5 Veden ominaiskulutus l/rm3l Euro/vm 3 (vesi) veden hinta 1,9 1,9 2,8 Henkilötyövuoden hinta euro/htv Toiminnan laajuustietoja Vuosi 2003 toteutuma Vuosi 2004 ennakoitu Vuosi 2005 tavoitetaso Huoneistoala (1000 htm 2 ) (ylläpidettävät toimitilarakennukset) Lämmitetty rakennustilavuus (1000 m 3 ) Siivousala (1000 sm 2 ), toimitilarakennukset Henkilöstömäärän kehitys (htv) Rakennuslaitos muuttuu puolustushallinnon kiinteistöratkaisuun liittyen asteittain yhä enemmän palvelun tuottajasta palvelujen hankinta- ja asiantuntijaorganisaatioksi. Vähennykset toteutetaan pääosin ns. luonnollisen poistuman avulla.

18 4 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (milj. euroa) Yhteensä toteutuma toteutuma (budj) Maksullisen toiminnan tuotot Myyntituotot 23,4 25,8 22,7 Muut tuotot 98,9 96,0 102,9 Tuotot yhteensä 122,3 121,8 125,6 Maksullisen toiminnan kustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat -44,1-39,4-43,6 Henkilöstökulut -40,1-40,6-42,7 Vuokrat -2,0-1,9-2,0 Ulkopuoliset palvelut -34,0-36,7-33,1 Muut erilliskustannukset -1,9-2,0-2,9 Erilliskustannukset yhteensä -122,2-120,7 124,3 Käyttöjäämä 0,2 1,1 1,3 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Poistot koneista ja kalustosta -1,2-1,2-1,2 Korot -0,3-0,2-0,3 Toimitilojen pääomakustannus 0,0 0,0 0.0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä -1,5-1,4-1,5 Kokonaiskustannukset yhteensä -123,7 122,1 125,8 Ylijäämä (+)/alijäämä (-) -1,3-0,3-0,2 Tuotot % kokonaiskustannuksista yhteensä Tulostavoitteiden toteutumisen seuranta Puolustushallinnon rakennuslaitos raportoi tässä tulossopimuksessa asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta ja mahdollisten merkittävien poikkeamien syistä puolustusministeriölle tilanteesta elokuun loppuun mennessä toimitettavassa osavuosiraportissa sekä koko vuoden 2005 osalta mennessä toimitettavassa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vuoden 2005 tilinpäätöksessä.