Puolustusministeriön hallinnonala

Transkriptio

1 Puolustusministeriön hallinnonala 01. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa euroa. Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toimintamenomäärärahojen vakiosisällön mukaisiin tarkoituksiin. Lisäksi tuloja saa käyttää myös peruskorjaus- tai perusparannusmenojen väliaikaiseen rahoittamiseen. Selvitysosa: Toiminnalliset tulostavoitteet Rakennuslaitoksen tuloksellisuus muodostuu asiakastyytyväisyydestä, työtyytyväisyydestä, hintakehityksestä verrattuna markkinoiden hintakehitykseen, ulkoistettujen toimintojen kilpailutuksen onnistumisesta, toimitilojen ja laitteiden käytettävyyden ja energiatehokkuuden parantumisesta sekä oman työn tehokkuuden lisäämisestä. Toiminnallinen tehokkuus Varmistetaan puolustushallinnolle järjestettävien palvelujen laatu, kilpailukyky, saatavuus ja toimintavarmuus. Lisätään palvelujen markkinaehtoisuutta turvallisuus ja valmiuskyky huomioiden. Kiinteistöjen ylläpidon, energiapalvelujen ja asuntotoimen tunnusluvuille asetetaan seuraavat tavoitetasot: Tunnusluku ennakoitu arvio Kiinteistönhoito Kiinteistönhoidon hintakehityksen vertailu % 2,7-0,7-2,0-2,0 Hoito /htm 2 (Ei sis. kiinteistöveroa eikä ns. käyttäjäpalveluita) 0,48 0,50 0,48 0,48 Hoito m 2 /htv Siivouspalvelut Siivouspalvelujen hintakehityksen vertailu % -4,0-0,3-2,0-2,0 Siivouspalvelut /sm 2 0,74 0,79 0,76 0,75 Siivouspalvelujen ulkoistamisaste % Tekniset palvelut Vuosikorjaukset /htm 2 /kk 0,44 0,49 0,45 0,45 Teknisten palveluiden ulkoistamisaste % Asuntotoimi Vuokrattavat asunnot kpl/htv Energiapalvelut Lämmön ominaiskulutus kwh/rm 3 /L 39,1 39,1 39,0 39,0 Sähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 /S 13,7 13,9 13,0 13,0 Veden ominaiskulutus l/rm 3 /L

2 Tuotokset ja laadunhallinta Tunnusluku ennakoitu arvio Kiinteistöpalvelut Huoneistoala (htm 2 ) Rakennustilavuus (rm 3 ) Lämmitetty rakennustilavuus (rm 3 ) Siivouspalvelut Siivousala (sm 2 ) Tekniset palvelut Vuosikorjausprojektit (kpl) Erillistilausprojektit (kpl) Pieninvestointiprojektit (kpl) Energiapalvelut Toimitettu lämpö (MWh) Toimitettu sähkö (MWh) Toimitettu vesi (1 000 m 3 ) Rakennuttamispalvelut Valmistuneet hankesuunnitelmat (kpl) Valmistuneet hankkeet (kpl) Hallinto (sisäinen palvelukeskus) Ostolaskut (kpl) Myyntilaskut (kpl) Matkalaskut (kpl) Palkansaajien määrä (lkm) Asiakastyytyväisyys (1 5) 3,78 3,84 3,8 3,9 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tavoitteena on säilyttää työtyytyväisyys vuoden 2007 tasolla panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Tunnusluku ennakoitu tavoite Työtyytyväisyys (1 5) 3,57 3,57 3,7 3,6 Rakennuslaitoksen tulot kertyvät valtion maksuperustelain (150/1992) ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen maksullisista suoritteista annetun puolustusministeriön asetuksen (1300/2007) mukaan hinnoiteltavista suoritteista, joita puolustushallinnolle tuotetaan omakustannushintaan ja ulkopuolisille liiketaloudellisin perustein. Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 70 henkilötyövuotta tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 2007 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttotulot Bruttomenot Nettotulot

3 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2007 budjetoitu varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % talousarvio talousarvio tilinpäätös Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa euroa. Momentille kertyviä tuloja saa käyttää irtaimen omaisuuden myynnistä aiheutuviin menoihin, kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa tehtävistä materiaalin vaihtosopimuksista aiheutuviin menoihin sekä muihin irtaimen omaisuuden hankinta- ja huoltomenoihin. Selvitysosa: Tulot ja menot Bruttotulot Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista Bruttomenot Irtaimen omaisuuden myynti-, hankinta- ja huoltomenot Nettotulot talousarvio talousarvio tilinpäätös

4 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. Selvitysosa: Momentille kertyvät tulot ovat sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyviä kustannusten korvauksia ja muita tuloja, momentin määrärahoin hankitun irtaimen omaisuuden myyntituloja sekä hallinnonalan tilivirastojen sellaisia tuloja, joita ei ole budjetoitu muille momenteille. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös

5 Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Toimintaympäristön kuvaus Kansallisen suvereniteetin puolustamisen lisäksi asevoimien suorituskykyä suunnataan laaja-alaisten turvallisuusuhkien sekä kansainvälisen kriisinhallinnan edellyttämien tehtävien toteuttamiseen. Suomen turvallisuuteen vaikuttavat yhä enemmän paitsi sotilaallinen myös taloudellinen ja poliittinen kehitys Euroopassa ja lähialueillamme sekä maailmanlaajuisesti. Tästä johtuen kansallinen turvallisuus perustuu enenevässä määrin perinteisen kansallisen puolustuskyvyn lisäksi yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiskykyyn kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa sekä kykyyn reagoida ja ehkäistä kansainvälisten kriisien ja turvallisuusuhkien syntymistä kansainvälisen kriisinhallinnan ja yhteistoiminnan avulla. Toimintaympäristömme säilynee vakaana. Vaikka lähitulevaisuudessa maatamme vastaan ei kohdistune välitöntä sotilaallista uhkaa, Venäjä ylläpitää lähiympäristössämme edelleen merkittävää sotilaallista potentiaalia, joka on laadullisesti kehittynyt viime vuosina. Tämä edellyttää Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja pitkäjänteistä kehittämistä. Puolustusministeriön hallinnonalan suorituskykyjen kehittämisen haasteena tulee säilymään tulevina vuosina toiminnan ylläpitoon tarvittavien resurssien riittävyys sekä teknologian hankinnan, käytön ja ylläpidon kallistuminen. Toiminnan ja talouden tasapainottamiseen tähtääviä hallinnonalan sisäisiä toimia joudutaan tästä johtuen jatkamaan kustannuspaineiden hallitsemiseksi sekä toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden, tuottavuuden ja laadun ylläpitämiseksi. Talousarvioesityksen lähtökohdat Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtiojohdon toimintavapaus. Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta ja puolustus rakentuu alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallinen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet tavoite Vaikuttavuus asteikolla 1 5 tavoite Vaikuttavuus asteikolla 1 5 Suomen etujen mukaisen puolustuspolitiikan toteuttaminen 4,0 4,0 Kansallisen puolustuksen ylläpito ja kehittäminen 3,4 3,4 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen yhteensovittaminen ja puolustusministeriön hallinnonalan osallistuminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseen 3,5 3,5 Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan 3,2 3,2 5

6 Yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan asteikolla 1 5 ottamalla huomioon eri painokertoimin puolustusministeriön ja sen alaisten virastojen toiminnan vaikuttavuus edellä mainittujen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisessa. Arviointiasteikossa 1=huono, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä ja 5=erinomainen. Vaikuttavuustavoitteisiin liittyvät menot (milj. euroa) toteutunut 2007 toteutunut ennakoitu arvio Puolustuspolitiikka Kansallinen puolustus Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan Yhteensä Puolustusministeriön hallinnonalalla sitoudutaan hallitusohjelman mukaisesti edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet kansallisen ja kansainvälisen puolustuspolitiikan, sotilaallisen maanpuolustamisen ja turvallisuuden toimijana. Tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän ehkäisemiseksi on puolustusvoimissa laadittu valtakunnallinen tasa-arvosuunnitelma, joka on kytketty osaksi vuosittaista suunnitteluprosessia, työhyvinvointi- ja työsuojelutoimintaa sekä varusmiestoimikuntien toimintaa. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kunnioittavan toimintakulttuurin periaatteet huomioidaan suunnittelussa, toiminnassa ja johtamisessa. Tuottavuusohjelman vaikutukset Puolustusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 619 henkilötyövuotta Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tilausvaltuus Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) tilausvaltuus Hawk Mk 66-koneiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) tilausvaltuus 31 1 Vuosien osalta kassaperusteinen. Ei sisällä arvonlisäveromenoja eikä UM:n pääluokkaan budjetoituja kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoja. 6

7 Hallinnonalan määrärahat vuosina 2007 v tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. Muutos esitys % 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Puolustushallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Sotilaallinen maanpuolustus Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (17.) Hornet 413 -koneen korjaus (siirtomääräraha 3 v) Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) (19.) Hawk Mk 66-koneiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) Sotilaallinen kriisinhallinta (01.) Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen kotimaan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sotilaallisen kriisinhallinnan kalustoja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v) Kurssivaihtelut (arviomääräraha) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä

8 Selvitysosa: PUOLUSTUSMINISTERIÖ 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikan valmistelusta ja toimeenpanosta sekä sotilaallisen maanpuolustuksen ohjauksesta. Puolustuspolitiikan valmistelun ja toimeenpanon lisäksi puolustusministeriö vastaa sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja muista toimintaedellytyksistä, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisesta sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Talousarvioesityksen lähtökohdat Suomen turvallisuusympäristöön vaikuttaa lähialueiden ohella yhä enemmän maailmanlaajuinen sotilaallinen, poliittinen ja taloudellinen kehitys. EU on Suomelle jatkossakin tärkein viitekehys. EU-maiden keskinäinen solidaarisuus vahvistaa Euroopan vakautta ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Tämä edellyttää Suomelta solidaarisuutta muita jäsenmaita kohtaan ja osallistumista yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen. Sotilaallisen huoltovarmuuden riippuvuus eurooppalaisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä kasvaa. Huoltovarmuutemme turvaaminen edellyttää kansainvälisiä sopimusjärjestelyjä sekä pitkäkestoisia strategisia kumppanuuksia materiaalin ja palvelujen tuottajien kanssa. Kokonaismaanpuolustuksen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen merkitys ja samalla hallinnonalojen välisen yhteistyön tarve kasvavat. Puolustushallinnon on kyettävä tiiviiseen yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan muiden viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla. Kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan osalta osallistuminen EU:n taisteluosastojen toimintaan vaikuttaa siihen, että sotilaallisen kriisinhallinnan vaativuus kasvaa. Sotilas- ja siviilitoimijoiden yhteistyö kriisinhallinnassa lisääntyy. Tarve yhteistoimintakyvyn ja uusien suorituskykyjen kehittämiseen kasvaa, mikä edellyttää panostusta korkeaan teknologiaan, laatuun ja erikoisosaamisalueiden hallitsemiseen. Julkisen ja yksityisen sektorin roolit ovat murroksessa. Julkisessa hallinnossa keskitytään lähivuosina yhä enemmän ydintoimintojen toteuttamiseen. Myös puolustushallinto joutuu tarkastelemaan toimintojaan kriittisesti ja etsimään uusia toimintatapoja, joissa korostuvat yhteiskunnan eri toimijoiden erikoistumisen ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen. 8

9 Vaikuttavuustavoitteet Tulostavoite tavoite Vaikuttavuus asteikolla 1 5 tavoite Vaikuttavuus asteikolla 1 5 Puolustuspolitiikka Puolustuspolitiikan valmistelu Puolustushallinnolla on ennakoiva, ajantasainen strategia, jolla varmistetaan turvallisuusympäristön kehityksen, maanpuolustusta koskevan päätöksenteon ja tehtävien, suorituskykyjen sekä resurssien välinen tasapaino. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten kantojen laatimiseen. 4 4 Hallinnonalan ohjaus Hallinnonalan ohjauksella varmistetaan puolustuspoliittisten linjausten, kokonaismaanpuolustusta koskevien velvoitteiden ja sotilaallisen kriisinhallinnan asettamien vaatimusten siirtyminen käytännöksi puolustusministeriön hallinnonalalla sekä vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän kehittäminen. 4 4 Kansallinen puolustus Ylläpidetään puolustusministeriön operatiivisen johtamisen edellyttämää johtamis- ja päätöksentekokykyä sekä hallinnonalan tilannekuvaa. 3 3 Sotilaallinen huoltovarmuus on turvattu kaikissa tilanteissa. Puolustushallinnon toimenpitein turvataan materiaalin yhteensopivuus ja kotimainen integrointi- ja ylläpitokyky sekä kriisiajan vauriokorjauskyky. 4 4 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Puolustusministeriö sovittaa turvallisuus- ja puolustusasiain komitean avustamana yhteen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvät valtioneuvostotason toiminnot väestön elinmahdollisuuksien sekä yhteiskunnan turvallisuuden ja valtion itsenäisyyden turvaamiseksi. 4 4 Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Kyky osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan. Siihen osallistuminen ja sen kehittäminen perustuvat laaja-alaiseen kansainväliseen yhteistyöhön sekä EU:n että muiden puolustushallinnon alan toimijoiden kanssa, jossa korostuu sotilas- ja siviilikriisinhallinnan muodostama kokonaisuus. Kansallisella tasolla tavoitteena on rakentaa sellaiset sotilaallisen kriisinhallinnan toimintaedellytykset, yleisjärjestelyt ja keskeiset toimintaperiaatteet, jotka mahdollistavat Suomen osallistumisen kriisinhallintaan. 4 4 Vaikuttavuutta arvioidaan asteikolla 1-5, jossa 1=huono, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä ja 5=erinomainen. PUOLUSTUSHALLINNON PALVELUKESKUS Puolustushallinnon palvelukeskuksen toiminta-ajatuksena on tuottaa ja kehittää asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti henkilöstö- ja taloushallinnon palveluita sekä rauhan että poikkeusolojen aikana puolustushallinnon virastoille sekä muille valtion virastoille. Puolustushallinnon palvelukeskus on yksi viidestä valtiohallinnon palvelukeskuksesta ja toimii osana valtion palvelukeskusverkostoa. Talousarvioesityksen lähtökohdat Valtionhallintoon perustettujen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten toimintatapoja, toimialaa, prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään koordinoidusti yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien määrittelyjen mukaisesti. Ministeriöt ohjaavat hallinnonalansa virastot tekemään päätöksen talous- ja henkilöstöhallinnonpalvelujen tuottamisesta palvelukeskustoimintamallilla viimeistään vuonna. Perustetuista talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksista kootaan vuoden 2010 alusta lukien yksi, valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva virasto. Puolustushallinnon palvelukeskuksen tavoitteena on parantaa asiakasvirastojensa hallinnon tuottavuutta ja laatua sekä mahdollistaa asiakasvirastojen voimavarojen suuntaaminen ydintehtäviin. Puolustushallinnon palvelukeskuksen toimintalinjana on 9

10 vuonna asiantuntijaroolin kasvattaminen, oman palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden lisääminen sekä siirtyminen osaksi valtionhallinnon palvelukeskusta. Vuoden alussa palvelukeskuksen asiakkaina ovat puolustusministeriö, puolustusvoimat ja ulkoasiainministeriö. Puolustushallinnon rakennuslaitos siirtyy palvelukeskuksen asiakkaaksi vuoden loppuun mennessä. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Talousarvioesityksen lähtökohdat Hallinnonalalle asetetut voimakkaat säästötavoitteet, puolustushallinnon kumppanuusohjelma sekä puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmäuudistus edellyttävät myös Rakennuslaitoksen organisaation ja toiminnan sekä kustannustehokkuuden jatkuvaa kehittämistä. Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kasvattaminen, kiinteistöpalvelujen markkinaehtoistaminen omaa palvelutuotantoa supistamalla sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Vaikuttavuustavoitteet Tulostavoite Mittari ennakoitu asteikolla 1 5 tavoite asteikolla 1 5 Sotilaallisen maanpuolustuksen tukeminen Rakennuslaitoksen suorituskykyä sotilaallisen maanpuolustuksen tukemisessa on lisätty. Yhteiskunnan tukeminen Rakennuslaitoksen suorituskykyä tukea puolustusvoimia virka-avun antamisessa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi on lisätty. Kansainvälinen yhteistoiminta ja sotilaallinen kriisinhallintakyky Rakennuslaitoksen kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla on ylläpidetty osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin seminaareihin ja työryhmiin. Rakennuslaitoksen kykyä tukea puolustusvoimien toimintaa sotilaallisessa kriisinhallinnassa on lisätty määrittämällä rakennuslaitoksen tehtävät ja yhteistyön toimintamalli sotilaallisessa kriisinhallinnassa. Valmiuden taso sotilaallisen maanpuolustuksen tukemisessa. 2 2,5 Valmiuden taso yhteiskunnan häiriötilanteiden varalta. Yhdyskunta- ja ympäristöalan kansainvälisen osaamisen ja yhteistyön taso. Suorituskyky sotilaallisen kriisinhallinnan tukemisessa , Vaikuttavuutta arvioidaan asteikolla 1-5, jossa 1=huono, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä ja 5=erinomainen. 10

11 01. Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (Munitions Safety Information Analysis Center) ja Euroopan puolustusviraston maksuosuuksien maksamiseen ja 2) ETY-järjestön luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöönpanosta sekä näistä johtuvista hallinnollisista toimista aiheutuvien menojen maksamiseen. Selvitysosa: Toiminnalliset tulostavoitteet Toiminnallinen tehokkuus ennakoitu arvio Taloudellisuus Menot tulosalueittain (1 000 euroa) 2 Puolustuspolitiikka Kansallinen puolustus Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Yhteensä Tuottavuus Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) Puolustuspolitiikka Kansallinen puolustus Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Yhteensä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyys (1 5) - 3,3 3,4 3,4 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Virka- ja työehtosopimus sekä palkkapoliittiset kehittämistoimenpiteet 586 Toimitilakustannukset 144 Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen Tuottavuustoimet -44 Muut muutokset -51 Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Vuoden menoihin sisältyy 5,8 milj. euroa julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistämiseen. 11

12 02. Puolustushallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Selvitysosa: Määräraha käytetään palvelukeskuksen toiminnan edellyttämiin investointeihin. Menot sisällytetään myöhempinä vuosina poistoina asiakasvirastoilta perittäviin korvauksiin. Tulojen ja menojen kasvu aiheutuu ulkoasiainministeriön asiakkuudesta. Toiminnalliset tulostavoitteet Toiminnallinen tehokkuus ennakoitu tavoite Taloudellisuus Ostolaskupalvelut (euroa/lasku) 2,45 2,80 Henkilöstöhallinnon palvelut yhteensä (euroa/palvelussuhde) 143,00 147,00 Palkanlaskentapalvelut ja niihin liittyvät henkilöstöhallinnon palvelut (euroa/palkkalaskelma) 10,50 11,20 Tuottavuus Ostolaskupalvelut, suorakirjattavat (laskujen määrä/htv) Palkanlaskentapalvelut (palkkalaskelmien määrä/htv) Tuotokset ja laadunhallinta arvio arvio Tuotokset Tuotettujen palkkalaskelmien määrä (kpl) Käsiteltyjen ostolaskujen määrä (kpl) Käsiteltyjen kirjanpitotositteiden määrä (kpl) Laadunhallinta (asteikolla 1 5) Palvelukyky ja laatu taloushallintopalveluissa (asiakastyytyväisyyskyselyn yleisarvosana) 3,5 3,5 Palvelukyky ja laatu henkilöstöhallintopalveluissa (asiakastyytyväisyyskyselyn yleisarvosana) 3,5 3,5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen ennakoitu tavoite Työtyytyväisyyskyselyn yleisarvosana (1 5) 3,7 3,7 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot talousarvio talousarvio

13 23. Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Selvitysosa: Määrärahaa on tarkoitus käyttää sellaisiin tietoteknisiin investointeihin, tutkimuksiin sekä koulutus- ja muihin palveluihin, joilla parannetaan julkisen hallinnon verkkoturvallisuutta. talousarvio Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Sotilaallinen maanpuolustus Selvitysosa: Puolustusvoimien tehtäviä ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Näistä tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, joka muodostaa perustan muiden tehtävien suorittamiselle. Talousarvioesityksen lähtökohdat Suomen puolustamisen lähtökohtana on turvallisuusympäristöön suhteutettu puolustuskyky. Puolustusratkaisu perustuu kansalaisten vahvaan maanpuolustustahtoon, yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja perusoikeudet sekä valtionjohdon toimintavapaus ja laillinen yhteiskuntajärjestys. Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää sellaista puolustuskykyä ja vallitsevaan tilanteeseen suhteutettua valmiutta, joka ennalta ehkäisee sotilaallisten uhkien kohdistumisen maahamme. Puolustusvoimat osallistuu aktiivisesti viranomaisten väliseen yhteistyöhön ja viranomaisyhteistyön kehittämiseen. Puolustusvoimissa parannetaan kykyä antaa virkaapuna henkilöstöä, joukkoja ja materiaalia muiden viranomaisten käyttöön laatimalla suunnitelma muiden viranomaisten tukemiseksi. Suunnitelma otetaan käyttöön vuoden aikana. Viranomaisten tukemista harjoitellaan valtakunnallisissa valmius- ja pääsotaharjoituksissa sekä osallistumalla muiden viranomaisten pelastus- ja yhteistoimintaharjoituksiin. Kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistutaan vastaavalla tasolla kuin vuonna. Puolustusvoimien kykyä osallistua nykyistä vaativimpiin ja nopeammin käynnistettäviin kriisinhallintaoperaatioihin kehitetään. Painopisteenä on operaatioiden kokonaisvaltainen suunnittelu ja viranomaisyhteistyön kehittäminen operaatiotasolla. 13

14 Vaikuttavuustavoitteet Tulostavoite tavoite Suorituskyky asteikolla 1 5 tavoite Suorituskyky asteikolla 1 5 Valtakunnan sotilaallisen puolustamisen suorituskyky Tilannekuva Tilannekuva joka mahdollistaa riittävän strategisen tason ennakkovaroituksen saamisen. 4 4 Aluevalvonta Aluevalvontajärjestelmä joka pystyy alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja alueloukkausten torjumiseen. 3 3 Valmius Maavoimien tulee kyetä puolustukseen koko valtakunnan alueella sekä sotilaallisten hyökkäysten ennaltaehkäisyyn ja torjumiseen muiden puolustushaarojen tukemana. Maavoimien joukkotuotanto- ja liikekannallepano-organisaation tulee mahdollistaa joukkojen joustava perustaminen tilanteen edellyttämässä laajuudessa. 3 3 Merivoimien tulee kyetä meriyhteyksien suojaamiseen ja meritse tapahtuvien hyökkäysten torjuntaan yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen kanssa. Merivoimien joukkotuotanto- ja liikekannallepano-organisaation tulee mahdollistaa joukkojen joustava perustaminen tilanteen edellyttämässä laajuudessa. 3 3 Ilmavoimien tulee kyetä ilmahyökkäysten torjumiseen, kauaskantoiseen tulenkäyttöön ilmasta maahan sekä lentokuljetuksiin. Ilmavoimien joukkotuotanto- ja liikekannallepano-organisaation tulee mahdollistaa joukkojen joustava perustaminen tilanteen edellyttämässä laajuudessa. 4 4 Pääesikunnan tulee kyetä keskittymään puolustusvoimien kokonaiskehittämiseen ja puolustushaarojen yhteisoperaatioiden suunnitteluun ja johtamiseen. 3 3 Muiden viranomaisten tukeminen Puolustusvoimien tulee kyetä yhteiskunnan elintärkeiden kohteiden suojaamiseen ja virka-avun antamiseen muille viranomaisille. Maavoimat 3,5 3,7 Merivoimat 3,5 3,7 Ilmavoimat 3,5 3,7 Pääesikunta 3,5 3,7 Sotilaallisen kriisinhallinnan tukeminen Puolustusvoimien tulee kehittää sotilaallisen kriisinhallinnan edellyttämiä kykyjä ja kyetä varustamaan kriisinhallintajoukot.. Maavoimat 3,2 3 Merivoimat 3,2 3 Ilmavoimat 3,2 2 Pääesikunta 3,2 4 Puolustusvoimien järjestelmien ja joukkojen osalta asteikon mittariston perusteet ovat seuraavat: 5 - Joukko/suorituskyky täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset 4 - Joukolla/suorituskyvyllä on pieniä puutteita, jotka ovat kuitenkin helposti korjattavissa ja joukko täyttää sille asetetut vaatimukset 3 - Joukko/suorituskyky täyttää vain sille asetetut vähittäisvaatimukset 2 - Joukon/suorituskyvyn puutteet haittaavat suuresti sille asetettujen vaatimusten saavuttamista 1 - Joukko/suorituskyky ei kykene täyttämään sille asetettuja vaatimuksia. 14

15 Puolustusvoimien järjestelmien ja joukkojen suorituskyky muodostuu seuraavien osatekijöiden integroituna kokonaisuutena: Käyttö- ja toimintaperiaatteet Osaava ja taistelutahtoinen henkilöstö Ajanmukainen ja määrävahvuinen materiaali Toiminnan edellyttämä infrastruktuuri sekä Puolustusvoimien omat sekä koko yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarjoamat tukeutumismahdollisuudet. 01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen, 2) enintään euroa puolustusvoimien toiminnallisista tarpeista aiheutuvien palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen, 3) enintään euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle sekä merkittäville urheilutapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen, 4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin ja 5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin. Valtuudet Vuonna saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2010 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2012 loppuun mennessä enintään euroa ja vuoden 2013 loppuun mennessä enintään euroa. Vuonna saa tehdä sopimuksia Ilmatorjuntajärjestelmien 05 ja 05M:n huolto- ja ylläpitosopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2012 loppuun mennessä enintään euroa ja vuoden 2013 loppuun mennessä enintään euroa. Vuonna saa tehdä Huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen varustaminen (HR) -hankkeen sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään euroa ja vuoden 2012 loppuun mennessä enintään euroa. 15

16 Vuonna saa tehdä Puolustusvoimien ilmakuljetuskyky 2 (PVIK2 2010) - hankkeen sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään ja vuoden 2011 loppuun mennessä enintään euroa. Uuteen tilausvaltuuteen sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja. Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. Selvitysosa: Toiminnalliset tulostavoitteet Toiminnallinen tehokkuus ennakoitu arvio Taloudellisuus Menot tulosalueittain (1 000 euroa) 3 Tilannekuva ja aluevalvonta Valmius/maavoimat Valmius/merivoimat Valmius/ilmavoimat Valmius/Pääesikunta Valmius/yhteiset Muiden viranomaisten tukeminen Sotilaallinen kriisinhallinta Yhteensä Tuottavuus Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) 3 Tilannekuva ja aluevalvonta Valmius/maavoimat Valmius/merivoimat Valmius/ilmavoimat Valmius/Pääesikunta Valmius/yhteiset Muiden viranomaisten tukeminen Sotilaallinen kriisinhallinta Yhteensä Asevelvollisten koulutusvuorokausien määrä/koulutuksen henkilötyövuosimäärä Pääesikunnan, puolustushaarojen ja sotilasläänien esikuntien henkilötyövuosimäärä/puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä 0,11 0,11 0,09 0,14 Materiaalin korjaamo-, huolto- ja kunnossapitotoiminnan henkilötyövuosimäärä Tuotettujen aterioiden määrä/muonituksen henkilötyövuosimäärä Henkilöstö- ja taloushallinnon henkilötyövuosimäärä Kannattavuus Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus -% on vähintään Tuotokset Koulutetut ja varustetut sodan ajan joukot Pääesikunta ja alaiset laitokset Rajavartiolaitos Sisältää momentit , , ja

17 Maavoimat Operatiiviset joukot Valmiusprikaatit Panssariprikaati Jääkäriprikaatit Mekanisoidut taisteluosastot Moottoroidut taisteluosastot Helikopteripataljoona Erikoisjääkäripataljoona Alueelliset joukot Jalkaväkiprikaatit Erilliset pataljoonat/taisteluosastot Paikallispuolustusyksiköt, maakuntajoukot Merivoimat Ohjusvenelaivueet Miinantorjuntalaivueet Miinalaivat Miinalautat Rannikkojääkäripataljoonat ja erilliset rannikkojääkäriyksiköt Rannikko-ohjuskomppaniat Meritorjuntaohjuspatterit Kiinteä ja liikkuva rannikkotykistö 23+11= = = =16 Ilmavoimat Hornet -hävittäjälaivueet Hawk-hävittäjälaivue Tukilentolaivue Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen ennakoitu tavoite Työtyytyväisyys (1 5) 4,0-3,8 - Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä KASI-järjestelmän huolto- ja ylläpito - tilausvaltuus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset KASI-järjestelmän tilausvaltuus yhteensä ItOhj90-järjestelmän huolto -tilausvaltuus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset ItOhj90-järjestelmän huolto -tilausvaltuus yhteensä Alkeislentokoulutuksen ulkoistamisen tilausvaltuus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Alkeislentokoulutuksen ulkoistamisen tilausvaltuus yhteensä NH90 koulutuspalvelut -tilausvaltuus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset NH90 koulutuspalvelut -tilausvaltuus yhteensä Vuoden 2007 toimintamenojen tilausvaltuus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden 2007 toimintamenojen tilausvaltuus yhteensä

18 Maalilaitehankinnat -tilausvaltuus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Maalilaitehankinnat -tilausvaltuus yhteensä Käyttöajoneuvojen hankinnat -tilausvaltuus Vuoden sitoumukset Käyttöajoneuvojen hankinnat -tilausvaltuus yhteensä Taistelijan vaatetushankinnat -tilausvaltuus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Taistelijan vaatetushankinnat -tilausvaltuus yhteensä Sodankylän vaatetuskorjaamon palveluhankinta -tilausvaltuus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Sodankylän vaatetuskorjaamon palveluhankinta - tilausvaltuus yhteensä Vuoden toimintamenojen tilausvaltuus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden toimintamenojen tilausvaltuus yhteensä Maavoimien materiaalin kunnossapitopalvelut - tilausvaltuus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Maavoimien materiaalin kunnossapitopalvelut - tilausvaltuus yhteensä Vuoden toimintamenojen tilausvaltuus Vuoden sitoumukset Vuoden toimintamenojen tilausvaltuus yhteensä Huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen varustaminen (HR) -tilausvaltuus Vuoden sitoumukset Huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen varustaminen (HR) -tilausvaltuus yhteensä Puolustusvoimien ilmakuljetuskyky 2 (PVIK2-2010) -tilausvaltuus Vuoden sitoumukset Puolustusvoimien ilmakuljetuskyky 2 (PVIK2-2010) -tilausvaltuus yhteensä ITO 2005 ja 2005M huolto -tilausvaltuus Vuoden sitoumukset ITO 2005 ja 2005M huolto -tilausvaltuus yhteensä Valtuudet yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Valtion virkaehtosopimus ja palkkapoliittiset kehittämistoimenpiteet Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5 %) Puolustuksen välttämätön lisätarve Uusien säädösten mukainen varusmiesten kuljettajakoulutus Lisäeläkemaksu (Maavoimien materiaalin kunnossapitopalvelut -tilausvaltuus) Puolustushallinnon kiinteistöuudistus Määrärahasiirto momentille Yhteensä Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 549 henkilötyövuotta tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Uudet tilausvaltuudet kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vuosille 2012 vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa. 18

19 Aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu maksuja vuonna enintään euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2007 varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2007 varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) puolustusmateriaalin sekä puolustusvoimien muun kaluston ja välineistön hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, 2) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja 3) järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen. Määrärahasta saa käyttää euroa Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH ) -tilausvaltuuden menojen maksamiseen, euroa Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankintavalmistelu 2007 (TTK-PROTO 2007) -tilausvaltuuden menojen maksamiseen, euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin. 19

20 Valtuus Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden aikana tehdä sopimuksia Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH ) -tilausvaltuuteen sisällytettyjen aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti muuttamatta aiemmin talousarvioissa päätettyjä menojen vuotuisia jakaumia. Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuuden (PVKEH ) määrä on enintään euroa ja vuonna saa tehdä sotilaalliseen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2015 enintään euroa. Valtuuden käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2012 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2013 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2014 loppuun mennessä enintään euroa ja vuoden 2015 loppuun mennessä enintään euroa. Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH ) -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5 %) Siirto momentilta SAC -tilausvaltuus (LTAE II ) PKILPU -tilausvaltuus (LTAE II ) Muut muutokset, kuten valtuuksien menoajoitusmuutoksia yms Yhteensä Puolustusmateriaalihankintoja koskevien tilausvaltuuksien osalta on tehty budjetointitavan muutos, jossa välittömästi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyvistä tilausvaltuuksista on muodostettu yksi tilausvaltuuskokonaisuus. Uudistuksella on lisätty eduskunnalle annettavaa informaatiota puolustusvoimien meneillään olevista ja suunnitelluista hankinnoista. Alla olevassa valtuuksia koskevassa taulukossa yli 40 milj. euron suuruiset jo päätetyt hankinnat on eritelty hankintakohtaisesti ja suunniteltujen hankintojen osalta on aikaisempaa yksityiskohtaisemmin selvitetty niiden kehittämisohjelmien tavoitteet, joihin hankinnat liittyvät. Budjetointitavan muutoksella on myös mahdollistettu eri hankintojen välisten maksatusten menoajoitusmuutosten joustava toteuttaminen. 20

21 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. - Korvataan puolustushaarojen itsenäiset järjestelmät ja sovellukset yhteisellä johtamisjärjestelmällä. - Luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita sekä kehitetään ITVJ tiedonsiirtoverkkoa. - Uudistetaan tietohallintoa ja tietoteknistä integraatiota sekä lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja. - Laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä parantamalla toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta. - Otetaan käyttöön uuteen arkkitehtuuriin perustuvia operatiivisen johtamisen tietojärjestelmäkokonaisuuden palveluita sekä keskitetään ja siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittelyympäristöön. - Jatketaan puolustusvoimien 2010-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johta- Hankinnan kokonaisarvo PUOLUSTUSVOIMIEN MATERIAALI- NEN KEHITTÄMINEN (PVKEH ) PÄÄTETYT HANKINNAT NH-90 kuljetushelikopterit (VYV 1 ja HTH) Miinantorjunta-alus (PVKEH 2006) Hornet MLU 1 (IHT 2004 ja PVKEH 2006) Hornet MLU 2 (PVKEH 2007) ItO2005 Manpad (PVKEH 2007) Puolustusvoimien iskukyky, ilmasta maahan kyky (PVKEH 2007) Ilmataisteluohjukset (PVKEH ) Ilmataisteluohjukset (PKILPU ) Muut päätetyt hankinnat Ennen vuotta tehdyt sitoumukset SUUNNITELLUT HANKINNAT Puolustusvoimien johtamisen kehittäminen Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen kehittäminen Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen kehittäminen Logistiikan kehittäminen Maapuolustuksen kehittäminen Meripuolustuksen kehittäminen Ilmapuolustuksen kehittäminen Jalkaväkimiinojen korvaaminen Koulutus- ja valmiusampumatarvikkeet (KOVA) Vuoden sitoumukset yhteensä PVKEH yhteensä TEKNINEN TUTKIMUS, TUOTEKEHI-TYS JA HANKEVALMISTELU (TTK- PROTO 2007) Ennen vuotta tehdyt sitoumukset TTK-PROTO 2007 yhteensä VALTUUDET YHTEENSÄ Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH ) -tilausvaltuus liittyy seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin ja niillä tavoiteltaviin suorituskykyihin: 21

22 misjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen tieto- ja tilannekuvavaihto (EU ja Nato). Vanhoista, nyt käytössä olevista järjestelmistä luovutaan. Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma Tuotetaan yhteisoperaatioiden johtamiseen ennakkovaroituskyky, analysoitu tiedustelutilannekuva ja lyhytviiveinen valvonta- ja maalitilannekuva. - Käynnistetään valvontajärjestelmän uusiminen ja varustetaan Rajavartiolaitoksen yksiköitä. - Toteutetaan yhteisen maalitilannekuvan luova MST-hanke sekä hanke, jolla ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuva tiedustelu- ja valvontakyky operatiivistaktiselle tasolle. - Ennakkovaroituskykyä parannetaan kehittämällä järjestelmän analysointikykyä. Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen kehittämisohjelma Rakennetaan ja ylläpidetään operatiivisia suorituskykyjä, joilla vaikutetaan oman tai hyökkääjän toiminnan kannalta merkittäviin operaatioihin, avaintoimintoihin tai rakenteisiin. - Päivitetään keskeiset asejärjestelmät ja käynnistetään vaikuttamisen järjestelmätutkimus. - Parannetaan vaikuttamiskykyä ottamalla käyttöön raskas raketinheitinjärjestelmä ja kehitetään erikoisjääkäripataljoonaa. - Käynnistetään Hornet -torjuntahävittjien ilmasta - maahan -kyvyn luominen järjestelmäpäivityksellä. Logistiikan kehittämisohjelma Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla mahdollistetaan puolustusvoimien muiden suorituskykyjen toimeenpano, ylläpito ja käyttö sekä suorituskyvyn palauttaminen. - Kehitetään logistiikan johtamisjärjestelmää ja käynnistetään huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen varustaminen - Integroidaan puolustushaarojen huoltojärjestelmät tiiviimmin kansainvälistyvään elinkeinoelämään yhteensopivaksi - Yhdenmukaistetaan materiaalihankkeiden toteuttamista puolustushaaroissa. Kehitetään strategista kumppanuutta lisäämällä poikkeusolojen huoltovarmuutta ja edistämällä toiminnan taloudellisuutta. - Jatketaan puolustusministeriön räjähdepäätöksen (PRP) mukaisen varastointijärjestelmän kehittämistä. - Kehitetään kuljetuskykyä käynnistämällä helikopteripataljoonan muodostaminen ja hyödyntämällä kansainvälisen strategisen kuljetuskyvyn hankkeita sekä uusitaan yhteyskoneet. Maapuolustuksen kehittämisohjelma Kehitetään operatiivisten joukkojen liikkuvuuden ja tulivoiman suorituskykyä sekä ylläpidetään alueellisten joukkojen suorituskykyä. - Jatketaan operatiivisten joukkojen varustamista (johtaminen, tulivoima, suoja ja liikkuvuus) ja luodaan edellytykset alueellisten joukkojen kehittämiselle - Kehitetään valmiusprikaatien tulivoimaa (kotimaiset ampumatarvikehankinnat ja valmiusprikaatien materiaalin täydentäminen). - Kehitetään suojelukykyä ja uusitaan lähipanssarintorjunta-aseistusta. - Aloitetaan jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaavien järjestelmien hankinnat. - Luovutaan ajanmukaisen suorituskykynsä menettävästä materiaalista. Meripuolustuksen kehittämisohjelma Kehitetään meriyhteyksien turvaamisen suorituskykyä. - Parannetaan kykyä meritilannekuvan muodostamiseen, alueellisen koskemattomuuden valvontaan, alueloukkausten torjumiseen sekä meriyhteyksien suojaamiseen. - Otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset. Painopiste on meriyhteyksien suojaamisen ja miinantorjuntakyvyn parantamisessa sekä liikkuvissa rannikkojoukoissa. Ylläpidetään pintatorjuntakyky nykytasolla. Parannetaan kykyä muiden viranomaisten tukemiseen - Luovutaan vanhenevista miinanraivaajista sekä osasta kiinteää rannikkotykistöä ensi vuosikymmenen alkuun mennessä. Ilmapuolustuksen kehittämisohjelma Tavoitteena ilmatorjunnan kehittäminen sekä Hornet -järjestelmän suorituskyvyn ylläpitäminen. - Kehitetään pääkaupunkiseudun ilmatorjunnan suorituskykyä ja jatketaan Hornet F18 -kaluston elinjaksopäivityksiä. - Modernisoidaan ilmatorjunnan johtamisjärjestelmiä sekä kehitetään valmiusprikaatien ilmatorjuntaa. - Aloitetaan pääkaupunkiseudun ja ilmavoimien tukikohtien ilmatorjuntajärjestelmien kehittäminen. - Parannetaan Hornet -torjuntahävittäjien taistelukykyä ja tukeutumisedellytyksiä. PVKEH -tilausvaltuuteen sisältyvät uudet hankkeet Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelmaan sisältyvällä ilmavoimien tutkavalvonnan kehittämishankkeella hankitaan uusi siirrettävä tutkajärjestelmä (KEVA 2010) sekä uudistetaan kaukovalvontatutkakalustoa (KAVA MLU) siten, että sen elinkaari jatkuu vuoteen 2025 asti. 22