toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2011 www.defmin.fi"

Transkriptio

1 Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

2 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 1 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM Helsinki //2005 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA VUOSILLE - Puolustusministeriö lähettää ohessa valtiovarainministeriölle hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille -. Sen lähtökohtana on eduskunnan viime vuonna hyväksymän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon hallittu toimeenpano. Hallinnonalan kehysehdotus lähetetään valtiovarainministeriölle eri asiakirjalla. Maanpuolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Tämän päivän ratkaisujen vaikutukset puolustuskykyyn ulottuvat vuosikymmenten päähän. Turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon sisältyvät puolustusjärjestelmän kehittämislinjaukset ja erityisesti rauhan ajan puolustusvoimien kehittäminen muodostavat puolustushallinnon pitkän aikavälin uudistusohjelman lähtökohdat. Puolustuksen pitkäjänteinen ja hallittu kehittäminen edellyttää, että suunnittelun keskeiset lähtökohdat, kehittämislinjaukset ja rahoitus voidaan ennakoida riittävällä varmuudella. Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtionjohdon toimintavapaus. Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta, ja puolustus rakentuu alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallinen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen. Vuosien - keskeisimmät tavoitteet voidaan kiteyttää kolmeen kokonaisuuteen. Ensimmäisenä keskeisimpänä tavoitteena on kansallisen puolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen niin, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että toimin- POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A Vaihde Kirjaamo PL 31 HELSINKI (09) (09) HELSINKI

3 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 2 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM Helsinki //2005 nan tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Tavoitteena on, että puolustusjärjestelmän kehittäminen, toiminta ja resurssit saadaan tasapainoon pitkällä aikavälillä niin, että Suomen puolustuksen uskottavuus kyetään ylläpitämään ja riittävä liikkumavara muutoksiin samalla säilytetään. Tavoitteena on VNS2004:n mukaisten linjausten huomioon ottaminen ja tavoitteiden saavuttaminen käytössä olevilla rajallisilla resursseilla sekä näihin liittyvän puolustusvoimien perustellun ja pitkäjänteisen rakennemuutoksen toimeenpano. Puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottaminen asetettujen suorituskykyjen rahoittamiseksi lähivuosina on mittava haaste. Toisena keskeisenä tavoitteena on kehittää puolustushallinnon yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta muun yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseksi. Puolustusvoimien kykyä antaa virka-apua muille turvallisuusviranomaisille parannetaan erityisesti ei-sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyen sekä kotimaassa että ulkomailla. Puolustussuunnittelussa otetaan huomioon varautuminen muiden viranomaisten tukemiseen myös EU:n yhteisvastuulausekkeen edellyttämällä tavalla. Suunnittelukaudella parannetaan ministeriön edellytyksiä onnistua kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamistehtävässään. Kolmantena keskeisenä tavoitteena on kehittää puolustushallinnon kykyä kansainväliseen yhteistoimintaan ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Painopiste sotilaallisessa kriisinhallinnassa on kyvyn luomisessa osallistumiseksi EU:n taisteluosastoihin. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan pyritään suunnittelukauden aikana säilyttämään määrällisesti noin 1000 hengen tasolla ja operaatioihin välittömästi liittyvät vuotuiset menot noin 100 milj. euron tasolla. Puolustuksen kehittämisessä tarvittavien resurssien ja toimintamenosäästöjen luomiseksi toteutetaan puolustusvoimissa johtamis- ja hallintorakenteen uudistus ja jatketaan rakennemuutosta. Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisen ja rationalisoimistoimenpiteiden myötä tavoitteena on vähentää noin henkilötyövuotta vuoden 2012 loppuun mennessä. Samanaikaisesti tavoitteena on kohdentaa puolustusvoimien kehittämisohjelmiin nykyisistä tehtävistä vähintään 500 henkilötyövuotta. Vuosien kehyspäätös sisälsi alkuvuosille yhteensä 40 miljoonan euron lisäleikkaukset vuoden 2004 selonteon edellyttämästä rahoitustasosta. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että vuosina 2006 ja ei tehdä lainkaan hinta- ja kustannustason tarkistusta. POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A Vaihde Kirjaamo PL 31 HELSINKI (09) (09) HELSINKI

4 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 3 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM Helsinki //2005 Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tavoitteita ei saavuteta, mikäli selonteon edellyttämistä rationalisointitoimenpiteistä (1200 htv) syntyviä hyötyjä ei saada täysimääräisesti hallinnonalan käyttöön. Puolustusministeriön hallinnonalan kehysehdotus vuosille - on valmisteltu siten, että vuodelle kertausharjoituskoulutukseen ja muuhun harjoitustoimintaan kohdistettavaksi suunnitelluista tilapäisistä ja epätarkoituksenmukaisista säästötoimenpiteistä voitaisiin luopua, jalkaväkimiinat korvaavien järjestelmien hankinnat voitaisiin suorittaa alunperin suunnitellulla tavalla, kotimaisen ruuti- ja ampumatarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä tuettaisiin eduskunnan edellyttämällä tavalla, puolustusvoimien rakenneuudistuksen toimeenpanosta ja tuottavuusohjelman toteutumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulisivat täysimääräisesti katetuiksi, toimitilojen osalta olisi mahdollista tehdä toiminnallisten tarpeiden ja räjähteiden turvallisen varastoinnin edellyttämät välttämättömät uusinvestoinnit ja perusparannukset, sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkoitettujen suomalaisten taisteluosastojen lisääntyviin palkkausmenoihin olisi riittävä rahoitus ja maakuntajoukkojen koulutuksessa olisi käytettävissä tarvittava toimintakeskusverkosto. Tukitoimintoihin kohdistettavat henkilöstön vähentämistavoitteet aiheuttavat palvelujen ostosta vähintään vastaavat kustannukset keskipitkällä aikavälillä, jolloin mahdollisia tuottavuushyötyjä hankkeista kertyy käytännössä vasta vuodesta alkaen. Vuosina on rakenteellisilla toimilla, kuten johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisella, varuskuntarakenteen kehittämisellä, varikkoja varastokentän supistamisella, joukko-osastojen lakkauttamisella sekä tuottavuuden parantamisella ja toimintoja painopisteyttämällä saavutettava keskimäärin noin 60 milj. euron vuotuinen rahoitusmahdollisuus asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Puolustusministeriö on tuonut esille muutosehdotukset hallinnonalan kehysehdotuksessaan. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen Kansliapäällikkö Matti Ahola LIITTEET Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille - POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A Vaihde Kirjaamo PL 31 HELSINKI (09) (09) HELSINKI

5 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 4 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM Helsinki //2005 JAKELU TIEDOKSI Valtiovarainministeriö (20 kpl) Puolustusministeri Kansliapäällikkö PLM osastot ja yksiköt Puolustusvoimain komentaja Pääesikunta (50 kpl) Puolustushallinnon rakennuslaitos (5 kpl) Eduskunnan kirjasto (2 kpl) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaosto (15 kpl) Eduskunnan ulkoasianvaliokunta (20 kpl) Eduskunnan puolustusvaliokunta (30 kpl) Valtiotalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A Vaihde Kirjaamo PL 31 HELSINKI (09) (09) HELSINKI

6 SISÄLLYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VUODEN 2004 TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN SELONTEKO JA HALLITUKSEN STRATEGIA-ASIAKIRJAN LINJAUKSET ARVOT, TAHTOTILA JA TOIMINTA-AJATUS PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN ARVOT TAHTOTILA TOIMINTA-AJATUS HALLINNONALAN TOIMINTALINJAT JA TAVOITTEET - (27. PÄÄLUOKKA) KESKEISIMMÄT TAVOITTEET RESURSSIT TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI HALLINNONALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET VUOSILLE TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET JA KEHITTÄMISHANKKEET POLITIIKKASEKTOREITTAIN TTS-KAUDELLA PUOLUSTUSPOLITIIKKA JA HALLINTO (27.01) Puolustusministeriön toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Tärkeimmät tulostavoitteet Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Toiminnalliset tulostavoitteet SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS (27.10) Puolustusvoimien toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Kehittämisohjelmat, niiden päämäärät ja niille asetetut tärkeimmät tulostavoitteet Toiminnallinen tuloksellisuus Kokonaisresurssien käyttö SOTILAALLINEN KRIISINHALLINTA (27.30) Toimintalinjat ja päämäärät Tärkeimmät tulostavoitteet PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS (27.92.) Rakennuslaitoksen visio ja toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Tärkeimmät tulostavoitteet PERUSLASKELMA JA KEHYSEHDOTUS HENKILÖSTÖMÄÄRÄARVIO PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN HENKILÖSTÖJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS ALUE-, TOIMITILA JA YMPÄRISTÖNHALLINTA LIITTEET LIITE 1 Puolustusministeriön alustavat toiminnalliset tulostavoitteet vuosille - LIITE 2 Puolustusvoimien alustavat tulostavoitteet vuosille -

7 2 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Suomen lähialueiden vakaus on vahvistunut Euroopan unionin ja NATO:n laajentumisen sekä Euroopan unionin integraation syvenemisen myötä. Samalla kansainvälinen tilanne yleisesti ja myös Suomen kannalta on kuitenkin haasteellisempi. Suomen turvallisuuteen vaikuttavat yhä enenevässä määrin paitsi sotilaallinen myös taloudellinen ja poliittinen kehitys Euroopassa sekä maailmanlaajuisesti. EU on Suomelle jatkossakin tärkein viitekehys. EU-maiden keskinäinen solidaarisuus vahvistaa Euroopan vakautta ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Tämä edellyttää myös Suomelta täysimääräistä panostusta syventyvään yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä solidaarisuutta muita jäsenmaita kohtaan. Sotilaalliset turvatakuut on saatavissa ainoastaan NATO-jäsenyyden kautta. Toimintaympäristömme säilynee vakaana. Vaikka lähitulevaisuudessa maatamme vastaan ei kohdistune välitöntä sotilaallista uhkaa, ylläpidetään lähiympäristössämme edelleen merkittävää sotilaallista potentiaalia. Tämä edellyttää Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja pitkäjänteistä kehittämistä. Puolustushallinnon keskeisimmäksi haasteeksi on noussut hallinnonalalla käytössä olevien resurssien riittävyys. Suomen puolustuksen uskottavuuden ja riittävän puolustuskyvyn ylläpitäminen sekä kehittäminen puolustushallinnon nykyresursseilla käy yhä haasteellisemmaksi. Tällöin on keskityttävä lisääntyvässä määrin valtakunnan toiminnan kannalta keskeisten toimintojen, alueiden ja kohteiden sotilaalliseen puolustukseen. Sotilaallisen kriisinhallinnan vaativuus kasvaa. Sen haasteena ovat nopeaa liikkeellelähtöä edellyttävät, sotilaallisesti vaativat ja kaukana Euroopasta toteutettavat tehtävät. Sotilas- ja siviilitoimijoiden yhteistyö kriisinhallinnassa lisääntyy. Tarve yhteistoimintakyvyn ja uusien joukkotyyppien kehittämiseen kasvaa, mikä merkitsee panostamista korkeaan teknologiaan, laatuun ja erikoisosaamisalueiden hallitsemiseen. Sotilaallisen kriisinhallinnan toimintakyvyn kehittäminen ja osallistuminen on sovitettava noin 100 milj. euron rahoitustasolle. Yhä useammat kansalliset strategiset turvallisuusedut eivät ole sidottuna valtion alueeseen. Euroopan maiden puolustusratkaisut perustuvat tiivistyvään monikansalliseen yhteistyöhön, lisääntyvään ammattimaisuuteen, pieneneviin joukkomääriin ja moderniin sotateknologiaan. Painopiste on siirtymässä kansallisesta puolustuksesta kansainväliseen kriisinhallintaan. Myös Suomen puolustusvoimia kehitetään entistä yhteistoimintakykyisemmäksi. Syvenevällä kansainvälisellä yhteistoiminnalla tuetaan puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämistä. Kokonaismaanpuolustuksen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen painoarvo ja samalla hallinnonalojen välisen yhteistyön merkitys kasvavat. Uusien uhkakuvien myötä puolustusvoimien sotilaallisia suorituskykyjä on kyettävä käyttämään myös muiden viranomaisten tukena ei-sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan sekä niiden seurausten hallintaan ja jälkihoitoon kotimaassa tai tarvittaessa maan rajojen ulkopuolella. Puolustushallinnon on kyettävä tiiviiseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan

8 3 yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla. Puolustusvoimien tärkeimpänä tehtävänä säilyy edelleen Suomen sotilaallinen puolustaminen. Suomessa julkisen ja yksityisen sektorin roolit ovat murroksessa. Julkisessa hallinnossa keskitytään lähivuosina yhä enemmän ydintoimintojen toteuttamiseen. Puolustushallinnon kehittymisen tulee seurata yhteiskuntaa kohtaavia muutoksia ajantasaisesti ja yhteiskunnan tavoitteita tukien. Myös puolustushallinto joutuu tarkastelemaan toimintojaan kriittisesti ja etsimään uusia toimintatapoja, joissa korostuvat yhteiskunnan eri toimijoiden erikoistumisen ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen. Suomessa on käynnissä merkittävä väestörakenteen muutos: suomalaisten määrä kääntyy laskuun ja väestö vanhenee. Väestörakenteen muutos vaikuttaa talouskehitykseen sekä työllisyyteen ja sillä on myös mittavia julkistaloudellisia seurauksia. Varusmiespalvelukseen tulevien 20-vuotiaiden miespuolisten ikäluokkien koossa merkittävimmät muutokset ovat jo tapahtuneet. Kutsuntoihin tulevan miespuolisen ikäluokan koko kasvaa lievästi vuosina (v noin ). Tämän jälkeen 20-vuotiaiden miespuolisten ikäluokkien koko alenee tasolle vuoteen 2030 saakka. Ikääntyvän väestön oloissa puolustushallinnon on kyettävä houkuttelemaan, pitämään palveluksessaan ja tarjoamaan kehittymismahdollisuuksia osaavalle henkilöstölle tietoyhteiskunnan kiristyvässä työvoimakilpailussa. Tämän vuoksi on huolehdittava hyvän työnantajan menettelytavoin yleisestä työnantajakuvasta, tehtävien houkuttelevuudesta, kannustavien palkkausjärjestelmien kehittämisestä ja toimivuudesta sekä hyvästä työilmapiiristä. Hyvinvointivaltion säilyttäminen myös tulevaisuudessa on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen tavoite. Valtiontalouden tasapaino edellyttää hyvin toimivaa ja tehokasta julkista sektoria. Tämä vaatii myös puolustushallinnon toiminnalta kustannustehokkuutta. Valtiontalouden kehysmenettely ja koko vaalikautta koskevat sitovat kehykset asettavat suunnittelukaudella tiukat vaatimukset toiminnan ja talouden suunnittelulle. Puolustusvoimien kriisivalmiuden varmistaminen edellyttää kansallisia ja kansainvälisiä huoltovarmuuteen liittyviä sopimuksia ja järjestelyjä, sillä mahdollisuudet turvata maamme huoltovarmuus pelkästään kansallisin toimenpitein ovat riittämättömät. EU:n jäsenyys antaa mahdollisuuden hyödyntää unionin ja sen jäsenmaiden voimavaroja. Maanpuolustustahdon säilyminen Suomessa korkeana ei ole itsestään selvää. Historialliset tekijät säilyvät, mutta kansalaisten suhtautuminen muuttuu sodan kokemusten jäädessä vuosikymmenien päähän. Puolustusministeriön hallinnonalan on tuettava kansalaisten maanpuolustustahdon ylläpitoa ja varauduttava ennakoivasti maanpuolustustahtoon vaikuttaviin muutoksiin. Avoimella, oikea-aikaisella ja totuudenmukaisella viestinnällä on tärkeä rooli korkean maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. Näihin keskeisimpiin tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää hallinnonalalla ennakoivampaa ohjausta, joustavaa ja vaihtoehtoista suunnittelua sekä tutkimuksen integroimista johtamiseen, suunnitteluun ja kehittämistoimintaan.

9 4 2 VUODEN 2004 TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN SELONTEKO JA HALLITUKSEN STRATEGIA-ASIAKIRJAN LIN- JAUKSET Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan peruslinjaus on vahvistettu valtioneuvoston eduskunnalle antamassa ja sen hyväksymässä selonteossa. Siinä asetetaan periaatteet ja tavoitteet Suomen toimintalinjalle sekä tarjotaan kansainvälisen toimintaympäristön arvioinnin pohjalta kehys sen toimeenpanolle eri sektoreilla. Valtioneuvosto toimii näiden peruslinjausten toimeenpanemiseksi, ottaen huomioon eduskunnan lausumat. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja tähtää maan itsenäisyyden ja demokraattisten perusarvojen turvaamiseen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toimintalinja perustuu johdonmukaiseen ulkopolitiikkaan, vahvaan kansainväliseen asemaan ja aktiiviseen toimintaan Euroopan unionin jäsenenä sekä uskottavaan kansalliseen puolustukseen ja yhteiskunnan toimivuuteen. Toimintalinjaan kuuluu vastuun kantaminen kansainvälisestä turvallisuudesta ja vakaudesta sekä rauhanomaisesta muutoksesta yhteisten arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Suomi osallistuu aloitteellisesti ja täysimääräisesti unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistyöhön ja toimeenpanoon. Unionin yhtenäisyys, keskinäinen yhteisvastuu ja yhteiset sitoumukset tälläkin alalla lisäävät Suomen turvallisuutta. Suomi ylläpitää ja kehittää sotilaallista puolustuskykyään turvallisuusympäristönsä vaatimusten mukaisesti. Sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen puolustusratkaisu perustuu uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn, jolla pyritään ennalta ehkäisemään turvallisuusuhkien syntyminen Suomen aluetta kohtaan. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön eri kriisitilanteissa. Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta ja puolustus rakennetaan alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Puolustusvoimia kehitetään turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen mukaisesti. Puolustuksen kehittäminen valtioneuvoston selonteossa 2004 kuvatulla tavalla edellyttää johtamis- ja hallintorakenteen uudistamista ja rakennemuutoksen jatkamista sekä puolustusministeriön hallinnonalan määrärahojen säilyttämistä nykytasolla selonteon linjausten mukaisesti. Uskottavan kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi puolustusbudjetista noin kolmannes pyritään käyttämään puolustusmateriaalihankintoihin. Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomi kehittää ja laajentaa osallistumistaan siviilikriisinhallintaan erityisesti Euroopan unionin mutta myös muiden järjestöjen ja toimintamuotojen puitteissa. Kansallisia voimavaroja kehitetään laaja-alaisesti. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Tämä edellyttää uusien toimintamuotojen omaksumista, nykyistä monipuolisempien ja suorituskykyisempien sotilaallisten voimavarojen kehittämistä ja osallistumista aktiivisesti monikansalliseen harjoitustoimintaan.

10 5 Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan säilyy nykytasolla. Uutena lisävaatimuksia tuovana osallistumismuotona on toiminta kahdessa EU:n monikansallisessa taisteluosastossa. Osallistuminen NATO:n rauhankumppanuusohjelmaan vahvistaa kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja tukee kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä. Hallitus noudattaa asevientipolitiikassa Euroopan unionin yhteistä säännöstöä. Suomen omaa puolustusvälineteollisuutta, sen teknologista osaamista ja työllistämisvaikutuksia tuetaan. Kansallisessa varautumisessa ja maanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon myös uudenlaiset riskit ja uhat. Suunnittelussa ja kehittämisessä painotetaan muun muassa huoltovarmuuden, väestönsuojelun, tietojärjestelmien suojaamisen ja viestinnän valmiuksia. Myös ympäristötuhot ja muut suuronnettomuusuhat otetaan huomioon varautumisessa. Yhteistoimintaa viranomaisten välillä ja kykyä antaa virka-apua muille viranomaisille kehitetään edelleen. Kansallisen turvallisuuden edellyttämää suorituskykyä kehitetään ja ylläpidetään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian mukaisesti. Lähivuosina hallinnonalojen tähän toimintaan liittyvien suorituskykyjen ylläpitämisen ja kehittämisen painopiste on valtion johtamisessa tarvittavan tilannekuvan muodostamisessa, vakavan rikollisuuden, ml. terrorismin paljastavassa tiedustelutoiminnassa, sähköisten tieto- ja viestijärjestelmien toimivuuden turvaamisessa ja terveydensuojelussa. Valtioneuvoston marraskuussa 2003 tehty periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista ja siihen liittyvä strategia tarkistetaan turvallisuus- ja puolustusasiain komitean valmistelemana vuonna ARVOT, TAHTOTILA JA TOIMINTA-AJATUS 3.1 Puolustusministeriön hallinnonalan arvot Puolustusministeriön hallinnonalan arvot ovat turvallisuus, luotettavuus, uskottavuus ja isänmaallisuus. Arvot ovat hallinnonalan ylimmän johdon työvälineitä, joilla omalta osaltaan ohjataan koko hallinnonalalla työskentelevää henkilöstöä toimimaan yhteisen tahtotilan saavuttamisen hyväksi. Toimimalla arvojemme mukaisesti vahvistamme samalla kansalaistemme maanpuolustustahtoa. Turvallisuus Puolustamme maatamme koko valtakunnan alueella. Meillä on keskeinen rooli yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen turvaamisessa ja osallistumme Suomen sisäisen turvallisuuden uhkien ennalta ehkäisemiseen ja torjumiseen. Osallistumme kansainväliseen yhteistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan. Roolimme vahvistaa kansalaistemme turvallisuuden tunnetta.

11 6 3.2 Tahtotila Luotettavuus Toimimme kaikissa tilanteissa osana demokraattista yhteiskuntaa siten, että valtionjohdolla, kansalaisillamme, yhteistoimintatahoillamme ja omilla työntekijöillämme on ehdoton luottamus hallinnonalaamme. Uskottavuus Toimintamme hallinnonalana lujittaa puolustuskykymme kansallista ja kansainvälistä uskottavuutta, mikä on tärkein tekijä Suomeen kohdistuvien ulkoisten uhkien ennalta ehkäisemisessä. Isänmaallisuus 3.3 Toiminta-ajatus Teemme työtä isänmaan tulevaisuuden hyväksi kunnioittaen aiempien sukupolvien uhrauksia ja pitäen omalta osaltamme huolen siitä, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus itsenäisiin ratkaisuihin kehittyvässä kansainvälisessä turvallisuusympäristössä. Puolustusministeriö vastaa Suomen puolustuspolitiikasta. Puolustusministeriö on valtionjohdon luotettava asiantuntija ja valtionhallinnon merkittävä vaikuttaja turvallisuuspolitiikassa. Puolustusvoimilla on turvallisuusympäristöön nähden uskottava suorituskyky ehkäistä ennalta ja torjua Suomeen kohdistuvia sotilaallisia uhkia. Puolustusministeriön asema kokonaismaanpuolustuksen toimien yhteen sovittamisessa on muiden hallinnonalojen tunnustama, ja siihen liittyy avoin sekä kiinteä vuorovaikutus koko valtionhallinnossa. Puolustusministeriöllä ja puolustusvoimilla on kyky kansainväliseen yhteistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan valtionjohdon päätösten mukaisesti. Puolustusministeriön hallinnonala etenee tahtotilaan ydinosaamisalueilla, joita ovat Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, sotilaallinen maanpuolustus, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen sekä kansainvälinen yhteistoiminta ja sotilaallinen kriisinhallinta. Hallinnonalan ydinosaamisalueiden kriittiset menestystekijät määritetään sekä niiden edellyttämä osaava henkilöstö rekrytoidaan ja koulutetaan. Suhteet kaikkiin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistoimintatahoihin hallinnonalan ydinosaamisalueilla rakennetaan lujiksi ja luottamuksellisiksi.

12 7 Hallinnonalan tehtäviä ja toimintoja rationalisoimalla turvataan kriittisten menestystekijöiden edellyttämät voimavarat. Puolustusministeriö kehitetään hallinnonalan ydinosaamisalueiden strategisen tason suunnittelijaksi, ohjaajaksi ja toteuttajaksi. Puolustusvoimien suorituskykyä sotilaalliseen maanpuolustukseen ja sotilaalliseen kriisinhallintaan kehitetään ja ylläpidetään turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti. Suorituskyvyn kehittämisellä turvataan myös virka-avun antaminen muille kokonaismaanpuolustuksen viranomaistahoille yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Puolustushallinnon rakennuslaitos kehitetään puolustushallinnon kotimaiseksi ja kansainvälisiä haasteita vastaavaksi kiinteistötoimen rauhanajan ja poikkeusolojen osaamiskeskukseksi. 4 HALLINNONALAN TOIMINTALINJAT JA TAVOITTEET - (27. PÄÄLUOKKA) 4.1 Keskeisimmät tavoitteet Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtionjohdon toimintavapaus. Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta, ja puolustus rakentuu alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallinen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen. Vuosien - keskeisimmät tavoitteet voidaan kiteyttää kolmeen kokonaisuuteen. Ensimmäisenä keskeisimpänä tavoitteena on kansallisen puolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen niin, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että toiminnan tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Tavoitteena on, että puolustusjärjestelmän kehittäminen, toiminta ja resurssit saadaan tasapainoon pitkällä aikavälillä niin, että Suomen puolustuksen uskottavuus kyetään ylläpitämään ja riittävä liikkumavara muutoksiin samalla säilytetään. Tavoitteena on VNS2004:n mukaisten linjausten huomioon ottaminen ja tavoitteiden saavuttaminen käytössä olevilla rajallisilla resursseilla sekä näihin liittyvän puolustusvoimien perustellun ja pitkäjänteisen rakennemuutoksen toimeenpano. Puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottaminen asetettujen suorituskykyjen rahoittamiseksi lähivuosina on mittava haaste.

13 8 Toisena keskeisenä tavoitteena on kehittää puolustusministeriön hallinnonalan yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta muun yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseksi. Puolustusvoimien kykyä antaa virka-apua muille turvallisuusviranomaisille parannetaan erityisesti eisotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyen sekä kotimaassa että ulkomailla. Puolustussuunnittelussa otetaan huomioon varautuminen muiden viranomaisten tukemiseen myös EU:n yhteisvastuulausekkeen edellyttämällä tavalla. Suunnittelukaudella parannetaan ministeriön edellytyksiä onnistua kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamistehtävässään. Kolmantena keskeisenä tavoitteena on kehittää kykyä kansainväliseen yhteistoimintaan ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Painopiste sotilaallisessa kriisinhallinnassa on kyvyn luomisessa osallistumiseksi EU:n taisteluosastoihin. Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö on oleellinen osa Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa ja se tukee Suomen omaa puolustusta. Sotilaallista puolustusta kehitetään niin, että Suomi voi toimia aktiivisena jäsenenä Euroopan unionin muodostamassa turvallisuusyhteisössä ja osoittaa tarvittavat sotilaalliset voimavarat unionin velvoitteiden edellyttämiin toimiin. Syvenevällä kansainvälisellä yhteistoiminnalla tuetaan puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämistä. Kansainvälisen sotilaallisen yhteistoiminnan mahdollistamiseksi kehitetään puolustusvoimien toiminnallista ja materiaalista yhteensopivuutta NATO-standardien ja -normien mukaisesti. Asevalvonnan uutena painopistealueena ovat joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen liittyvät toimet. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan pyritään suunnittelukauden aikana säilyttämään määrällisesti noin 1000 hengen tasolla ja operaatioihin välittömästi liittyvät vuotuiset menot noin 100 milj. euron tasolla. 4.2 Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi VNS 6/2004 mukaisesti puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat mitoitetaan vuosien menokehyksen mukaisesti. Sama reaalinen taso säilytetään vuosina Puolustuksen kehittämisessä tarvittavien resurssien ja toimintamenosäästöjen luomiseksi toteutetaan puolustusvoimissa johtamis- ja hallintorakenteen uudistus ja jatketaan rakennemuutosta. Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisen ja rationalisoimistoimenpiteiden myötä tavoitteena on vähentää noin henkilötyövuotta vuoden 2012 loppuun mennessä. Samanaikaisesti tavoitteena on kohdentaa puolustusvoimien kehittämisohjelmiin nykyisistä tehtävistä vähintään 500 henkilötyövuotta. Vuosien kehyspäätös sisälsi alkuvuosille yhteensä 40 miljoonan euron lisäleikkaukset vuoden 2004 selonteon edellyttämästä rahoitustasosta. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että vuosina 2006 ja ei tehdä lainkaan hinta- ja kustannustason tarkistusta.

14 9 Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tavoitteita ei saavuteta, mikäli selonteon edellyttämistä rationalisointitoimenpiteistä (1200 htv) syntyviä hyötyjä ei saada täysimääräisesti hallinnonalan käyttöön. Mahdolliset uudet kehysleikkaukset ja se, että kustannusnousua ei kompensoitaisi täysimääräisesti suunnittelukaudella johtaisivat toteutuessaan koko puolustusjärjestelmän ja yleisen asevelvollisuuden uudelleen tarkasteluun. Käytännössä ainoa keino säästöjen saavuttamiseksi on joukko-osastojen lisälakkauttaminen suunnittelukaudella (2+2:n lisäksi), mikä sekin tuottaisi hyötyjä vasta muutaman vuoden kuluttua päätöksestä. Tämä ei mahdollistaisi tavoitteena olevan koko miespuolisen varusmiesikäluokan kouluttamista ja johtaisi siten samalla siirtymiseen valikoivaan asevelvollisuuteen. Valtioneuvoston vuosien kehyspäätöksen ja tuottavuuden toimenpideohjelman mukaisia henkilöstön vähennystavoitetta ei ole myöskään mahdollista saavuttaa ilman, että koko puolustusratkaisun keskeiset elementit otetaan uudelleen tarkasteluun. Uusia vuoden 2004 selonteon vuoteen 2012 ulottuvalle tarkasteluajanjaksolle mahdollisesti ydintoimintaan kohdistettavia henkilöstön vähentämistavoitteita ei ole mahdollista toteuttaa ilman joukko-osastojen lakkauttamisia ja henkilöstön irtisanomisia. Toisaalta mahdollisesti tukitoimintoihin kohdistettavat henkilöstön vähentämistavoitteet aiheuttavat palvelujen ostosta vähintään vastaavat kustannukset keskipitkällä aikavälillä, jolloin mahdollisia tuottavuushyötyjä hankkeista kertyy käytännössä vasta vuodesta alkaen. Puolustusministeriön hallinnonalan kehysehdotus vuosille - on valmisteltu siten, että vuodelle kertausharjoituskoulutukseen ja muuhun harjoitustoimintaan kohdistettavaksi suunnitelluista tilapäisistä ja epätarkoituksenmukaisista säästötoimenpiteistä voitaisiin luopua, jalkaväkimiinat korvaavien järjestelmien hankinnat voitaisiin suorittaa alunperin suunnitellulla tavalla, kotimaisen ruuti- ja ampumatarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä tuettaisiin eduskunnan edellyttämällä tavalla, puolustusvoimien rakenneuudistuksen toimeenpanosta ja tuottavuusohjelman toteutumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulisivat täysimääräisesti katetuiksi, toimitilojen osalta olisi mahdollista tehdä toiminnallisten tarpeiden ja räjähteiden turvallisen varastoinnin edellyttämät välttämättömät uusinvestoinnit ja perusparannukset, sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkoitettujen suomalaisten taisteluosastojen lisääntyviin palkkausmenoihin olisi riittävä rahoitus ja maakuntajoukkojen koulutuksessa olisi käytettävissä tarvittava toimintakeskusverkosto. Vuosina on rakenteellisilla toimilla, kuten johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisella, varuskuntarakenteen kehittämisellä, varikko- ja varastokentän supistamisella, joukko-osastojen lakkauttamisella sekä tuottavuuden parantamisella ja toimintoja painopisteyttämällä saavutettava keskimäärin noin 60 milj. euron vuotuinen rahoitusmahdollisuus asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Puolustusministeriö on tuonut esille muutosehdotukset hallinnonalan kehysehdotuksessaan.

15 Hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille - Puolustusministeriö asettaa vuosille - alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: A. Puolustuspolitiikka ja sotilaallinen maanpuolustus 1. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sotilaallisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja -torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden yhteiskunnan turvallisuusviranomaisten kanssa. Tavoite edellyttää: 1.1 Laadultaan ja määrältään riittävää rauhan- ja sodan ajan henkilöstöä ja yhteiskunnan koulutusjärjestelmään sopivaa koulutusjärjestelmää 1.2 Kykyä säädellä puolustusvalmiutta tilanteen edellyttämällä tavalla 1.3 Määrällisesti ja laadullisesti riittävää ajanmukaista sotavarustusta 1.4 Uhkia vastaavaa tiedustelu-, aluevalvonta - ja johtamiskykyä 1.5 Valmiutta kansainväliseen yhteistyöhön kriisitilanteissa 1.6 Vaativan virka-avun antokykyä muille turvallisuusviranomaisille Vuonna puolustusvoimien kokonaisvahvuus on ja tärkeimmät joukot ovat: Maavoimat - kokonaisvahvuus operatiiviset joukot (60 000); painopisteenä 3 valmiusprikaatia - alueelliset joukot ( ); mukaan lukien maakuntajoukot Merivoimat - kokonaisvahvuus alusyksiköt; painopisteenä kaksi ohjuslaivuetta, miinantorjuntalaivueet ja miinalaivat - rannikkojoukot; liikkuvat rannikkojoukot Ilmavoimat - kokonaisvahvuus hävittäjälaivuetta

16 11 2. Sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen. 2.1 Kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytysten ja tutkimusyhteisön tutkimusedellytysten ylläpito 2.2 Integroituminen eurooppalaiseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön ja materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus 2.3 Olemassa olevan sotavarustuksen ylläpitokyky 3. Keskeisen sotilaallisen maanpuolustuksen lainsäädännön sekä puolustushallinnon tehtävien ja hallintojärjestelmän ajanmukaisuus. 4. Sotilaallisen maanpuolustuksen yleinen hyväksyttävyys ja kestävä maanpuolustustahto. B. Sotilaallinen kriisinhallinta 4.1 Ylläpitää omalta osaltaan kansalaisten kestävää maanpuolustustahtoa siten, että kansalaisista vähintään 75% katsoo, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta (MTS, vuonna 2005 luku oli 77 %). 5. Toimintaympäristön muutosta vastaava kriisinhallintakyky 5.1 Nopea valmius osallistua kriisinhallinnan operaatioihin 5.2 Monipuoliset ja suorituskykyiset joukot C. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 6. Turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kaikissa tilanteissa sovittamalla yhteen julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteet ja kansalaisten vapaaehtoinen toiminta. 7. Turvataan osaltaan valtakunnan itsenäisyys ja kansalaisten elinmahdollisuudet.

17 12 5 TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET JA KEHITTÄMISHANKKEET PO- LITIIKKASEKTOREITTAIN TTS-KAUDELLA 5.1 Puolustuspolitiikka ja hallinto (27.01) Puolustusministeriön toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Puolustusministeriön hallinnonalalla toteutetaan TTS kaudella merkittävää muutosprosessia puolustusjärjestelmässämme. Sen tavoitteena on pitää puolustusvoimat suorituskykyisenä päätehtäväänsä ja luvun vaatimuksiin nähden. Puolustusministeriö on poliittisen päätöksenteon valmistelijana ja hallinnonalansa ohjaajana asettanut TTS kaudella seuraavat toimintalinjat ja painopisteet: Puolustusministeriön rooli suhteessa toimintaympäristöön Hallinnonalan ohjaus - Kehitetään yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta erityisesti muiden turvallisuusviranomaisten kanssa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa kaikissa tilanteissa. - Toimitaan rakentavasti yhteistyössä puolustusministeriön kaikilla tasoilla keskeisten kansainvälisten ja kansallisten yhteistyötahojen kanssa ja edistetään samalla hallinnonalan intressien huomioon ottamista. - Varmistetaan, että puolustushallinnon strategisessa suunnittelussa on huomioitu hallitusohjelmassa ja hallituksen strategia-asiakirjassa tehdyt linjaukset. - Puolustusjärjestelmän kehittämistä ohjataan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten ja valtiojohdon päätösten mukaisesti. - Puolustusjärjestelmän kehittäminen, toiminta ja resurssit saatetaan tasapainoon pitkällä aikavälillä niin, että Suomen puolustuksen uskottavuus kyetään ylläpitämään ja riittävä liikkumavara muutoksiin samalla säilytetään. - Kehitetään hallinnonalan toiminnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta puolustushallinnon tuottavuusohjelman puitteissa siten, että saavutettu tuottavuushyöty kohdennetaan keskeisiltä osin hallinnonalalle. - Selkiinnytetään palvelukeskusten ohjausmekanismit ja sen yhteydessä puolustushallinnon rakennuslaitoksen rooli puolustusministeriön hallinnonalalla. Ministeriön sisäinen kehittäminen - Puolustusministeriön toimintaa ja osaamista kehitetään ministeriön ohjausroolin ja kansainvälistyvän toimintaympäristön edellyttämällä tavalla.

18 13 - Varmistetaan ministeriön toimintavalmiutta vastata normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin Tärkeimmät tulostavoitteet Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Puolustuspolitiikka ja hallinto - Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sotilaallisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja -torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden yhteiskunnan turvallisuusviranomaisten kanssa. Mittari: Puolustusvoimien kehittämisohjelmille ja toiminnan tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisaste. - Sotilaallinen huoltovarmuus on turvattu. - Kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytykset ja tutkimusyhteisön tutkimusedellytykset on ylläpidetty. - Eurooppalaiseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön on integroiduttu ja materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus on turvattu. Mittari: MoU -sopimusverkosto ja muut järjestelyt saatettu ja pidetty ajan tasalla sekä huoltovarmuusasiat huomioitu kahden- ja monenvälisissä sopimuksissa. R&T tutkimusmäärärahoja on lisätty ja on käynnistetty yhteiseurooppalaisia tutkimushankkeita. Ensimmäiset eurooppalaiset materiaaliyhteishankkeet on käynnistetty. Hankkeissa ei ole poikkeamia yleisistä hankintaperiaatteista. - Hallinnonalalla on käytettävissään olemassa olevat resurssit huomioon ottaen laadultaan ja määrältään riittävä rauhan ja sodan ajan henkilöstö. Mittari: Vaikuttavuustavoitetta arvioidaan uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta. Henkilöstövoimavarojen tilaa seurataan Puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaisesti. - Puolustusvoimien materiaali on määrältään riittävää, täyttää toimintakyvylle asetetut vaatimukset, on tarkoituksenmukaista ja käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuvaa sekä edesauttaa Suomen osallistumista kriisinhallintaoperaatioihin. Mittari: Materiaalin määrä suhteessa määrävahvuuteen. Hankittu materiaali on NATO - yhteensopivaa. - Keskeisen sotilaallisen maanpuolustuksen lainsäädännön sekä puolustushallinnon tehtävien ja hallintojärjestelmän ajanmukaisuus. - Hallinnonalan lainsäädännön kehittämisessä otetaan huomioon erityisesti puolustusvoimien tehtävien laajentuminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tavoitteena on myös asevelvollisia koskevien sääntelyjen kehittäminen niin, että asevelvollisille voitai-

19 14 siin nykyistä laajemmin antaa koulutusta tarvittavissa määrin myös maan rajojen ulkopuolella. - Puolustusvoimat keskittyy perustehtäviensä toteuttamiseen. Muiden tehtävien osalta syvennetään poikkihallinnollista yhteistyötä sekä tukeudutaan ulkoisilta toimittajilta saataviin palveluihin. Kaikessa perus- ja muiden tehtävien kehittämistoiminnassa huomioidaan myös kansainvälisen yhteensopivuuden vaatimukset. Puolustushallinnon keinovalikoimaa sille määrättyjen tehtävien toteuttamiseksi arvioidaan uudelleen ja esimerkiksi yleisen asevelvollisuuden ja alueellisen puolustuksen sisältöjä kehitetään aktiivisesti. Hallinnonalan toimintaa ja rakenteita kehitetään siten, että tuottavuus lisääntyy sekä toiminnan ja resurssien tasapaino varmistuu. Mittari: Sanallinen arvio kehittämiskokonaisuuksista tutkimus- arviointi ja seurantatietoa hyödyntäen. - Puolustushallinnon tietohallinto ja johtamisjärjestelmä luo edellytykset puolustusjärjestelmän kehittämiselle ja käyttämiselle. Mittari: Puolustusvoimien tietohallinnon uudistamisen toteutusaste (%) ja saavutetut säästöt vuoden 2004 tasoon nähden. - Puolustusvoimien operatiivisten järjestelmien integraatioaste (%) tavoitteesta) sekä NATO yhteensopivuuden taso Puolustusvoimat on tuottajana ja käyttäjänä SecNet:ssä sekä hyödyntää sen mahdollisuuksia syvään yhteistoimintaan turvallisuusviranomaisten kanssa. Mittari: Puolustusvoimat tuottaa ja hyödyntää kaikille turvallisuusviranomaisille tarkoitettuja palveluja (tuottaa kpl, käyttää kpl) sekä on lopettanut SecNet:n kanssa päällekkäiset toiminnot (kpl). - Sotilaallisen maanpuolustuksen yleinen hyväksyttävyys ja kestävä maanpuolustustahto. Mittari: Kansalaisista vähintään 75% katsoo, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Sotilaallinen kriisinhallinta - Toimintaympäristön muutosta vastaava kriisinhallintakyky - Nopea valmius osallistua kriisinhallinnan operaatioihin - Monipuoliset ja suorituskykyiset joukot Mittari: Puolustusvoimien kehittämisohjelmille ja toiminnan tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisaste.

20 15 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen - Turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kaikissa tilanteissa sovittamalla yhteen julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteet ja kansalaisten vapaaehtoinen toiminta. Mittari: Erillinen arviointi - Turvataan osaltaan valtakunnan itsenäisyys ja kansalaisten elinmahdollisuudet. Mittari: Erillinen arviointi Toiminnalliset tulostavoitteet Puolustusministeriön toiminnalliset tulostavoitteet tulosalueittain on esitetty liitteessä Sotilaallinen maanpuolustus (27.10) Puolustusvoimien toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Puolustusvoimien ydintehtävänä on sotilaallinen maanpuolustus. Puolustusvoimien kykyjä voidaan käyttää kansainvälisessä kriisinhallinnassa ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Suunnittelukaudella puolustusvoimien haasteena on vuoden 2004 valtioneuvoston selonteon mukaisten linjausten ja kehittämiskohteiden sekä säästövelvoitteiden toimeenpano. Merkittävimpänä tehtävänä on toteuttaa puolustuksen rakennemuutos ja siihen liittyen johtamis- ja hallintojärjestelmän, varikko- ja varastointijärjestelmän sekä koulutusorganisaation uudistus. Puolustusvoimien toiminnan päämääränä on varmistaa kansallisen puolustuksen uskottavuus muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Puolustuksen kehittämisen voimavaroja käytetään ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseksi. Vuoteen mennessä puolustusvoimille luodaan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Laajemman sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky ylläpidetään uhkaa vastaavalla tavalla. Puolustusvoimien toiminnan painopisteenä on suunnittelukaudella johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistuksen toteuttaminen. Suunnittelukaudella puolustusvoimat tasapainottaa toimintaansa ja talouttansa. Niukkenevista resursseista huolimatta asevelvollisten sosiaalis-taloudellista asemaa parannetaan ja asevelvollisuuden keskeyttämisen syitä pyritään ennakoivasti vähentämään. Kutsuntoja tehostetaan ja ennakkotarkastusjärjestelmää parannetaan. Päivärahoja ja erilliskorvauksia korotetaan vuonna. Suunnitelman mukaisesti vuonna kaikki lomamatkat muuttuvat maksuttomiksi sekä päivärahoja korotetaan vuonna. Varusmieskoulutuksesta ei tingitä. Puolustusvoimat pyrkii parantamaan varusmieskoulutuksen yhteiskunnallista hyväksi luettavuutta.

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.5182 Helsinki 29.9.2004 10945/2010/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.5182 Helsinki 29.9.2004 10945/2010/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) PLM ak 10945/2010/2003-24.3.2004 Vuosien 2006-2009 toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinta LISÄOHJE VUOSIEN 2006-2009 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADIN- NALLE Ohessa

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös (27.11.2003) yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi otetaan huomioon kaikessa valmiussuunnittelussa.

Valtioneuvoston periaatepäätös (27.11.2003) yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi otetaan huomioon kaikessa valmiussuunnittelussa. 1 JOHDANTO Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman perustana ovat hallitusohjelma ja sitä tarkentava hallituksen strategia-asiakirja, valtiontalouden kehyspäätös vuosille 2005-2008,

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012)

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) 1 (35) Valtiovarainministeriö Budjettiosasto PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) Puolustusministeriö lähettää ohessa valtiovarainministeriölle

Lisätiedot

VUOSIEN 2008-2011 TOIMINTA-JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADINTA

VUOSIEN 2008-2011 TOIMINTA-JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADINTA OHJE 1 (16) Puolustuspoliittinen osasto 21.6.2006 241/2010/2006 1. Hallitusohjelma 2003 ja hallituksen strategia-asiakirja 2. Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2004, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2005 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2006 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 22 päivänä syyskuuta lähettäessään hallituksen

Lisätiedot

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma Puolustusministeriön strateginen suunnitelma 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Arvot... 2 Strateginen visio... 3 Skenaariot... 4 Strategia... 7 Puolustuskyvyn kehittäminen... 8 Puolustuskyvyn käyttö...

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

12.27. Puolustusministeriön hallinnonala

12.27. Puolustusministeriön hallinnonala 12.27. Puolustusministeriön hallinnonala 01. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 8 000 euroa. Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toimintamenomäärärahojen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (19) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.3440 Helsinki 24.3.2004 10945/2010/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (19) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.3440 Helsinki 24.3.2004 10945/2010/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (19) Valtiontalouden kehykset 2005 2008, Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 9/2003 Tulosohjauksen terävöittäminen, PLM KD 10027/2590/2003 2.3.2004 Ehdotus valtioneuvoston

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2005 SISÄLLYSLUETTELO... JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN.1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON ORGANISAATIO...4 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS...6 Toiminnan vaikuttavuus...6 Toiminnallinen

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008 1 JOHDANTO... 2 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET...

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008 1 JOHDANTO... 2 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 3 2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS JA SUOMEN TURVALLISUUS...3

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) FI.PLM.4555 Helsinki 23.6.2004 38/2520/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) FI.PLM.4555 Helsinki 23.6.2004 38/2520/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) Pääesikunta Puolustusvoimat-tiliviraston toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2003-31.12.2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖN KANNANOTTO PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖKSESTÄ

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN

NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Toimintakenttä 2. Perusrakenteiden kehittäminen 3. Tukitoimintojen kehittäminen 1. TOIMINTAKENTTÄ vastaa osana valtioneuvostoa - puolustuspolitiikkaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kansainvälisen puolustuspolitiikan strategia 2007-2025

Kansainvälisen puolustuspolitiikan strategia 2007-2025 Kansainvälisen puolustuspolitiikan strategia 2007-2025 strategia 2007-2025 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Kansikuva: Puolustusvoimat/Porin Prikaari/Matti Vihurila Muut kuvalähteet:

Lisätiedot

LIITTYY PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAAN 2009-2012 LIITE 1

LIITTYY PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAAN 2009-2012 LIITE 1 LIITTYY PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAAN 2009-2012 LIITE 1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TÄRKEIMMÄT TULOSTAVOITTEET JA KEHITTÄMISHANKKEET VUOSILLE 2009-2012 Toiminnalliset tulostavoitteet

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Euroopan Unionin turvallisuusstrategian ja Valtioneuvoston selonteko, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012, linjaamassa

Lisätiedot

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristön kuvaus Suomen puolustusta ylläpidetään ja kehitetään toimintaympäristössä, jossa toimijoiden keskinäisriippuvuus

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015 Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö Kybertalkoot 23.9.2015 Sotilastiedustelun tehtävät Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristöstä Ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä Operatiivisen suunnittelun

Lisätiedot

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristön kuvaus Suomen puolustusta ylläpidetään ja kehitetään toimintaympäristössä,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 2 TULOSSOPIMUS Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen 30.10.2010 Aapo Cederberg Pääsihteeri KOKONAISMAANPUOLUSTUS Yhteistyö sota-aikana Vahva perinne PUOLUSTUSMINISTERIÖN TOIMIALA 1) Puolustuspolitiikka; 2) Sotilaallinen

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (11) Puolustuspoliittinen osasto. Helsinki.6.2003 10342/2010/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (11) Puolustuspoliittinen osasto. Helsinki.6.2003 10342/2010/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (11) Valtiontalouden kehykset 2004 2007, Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 9/2003 Tulosohjauksen terävöittäminen, puolustusministeriön hallinnonalan strateginen ohjausprosessi

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Osastrategia. Puolustushallinnon viestintä

Osastrategia. Puolustushallinnon viestintä Osastrategia Puolustushallinnon viestintä Sisällysluettelo Viestinnän tavoitetila 2020... 1 Muuttuva viestintäympäristö... 4 Puolustushallinnon viestinnän visio... 6 Viestinnän tarvitsemat kyvyt... 7 Osaamisen

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 OSAVUOSIRAPORTISTA

PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 OSAVUOSIRAPORTISTA 1 (5) Pääesikunta PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 OSAVUOSIRAPORTISTA 1. Puolustusministeriön palaute osana tulosohjausprosessia Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan

Lisätiedot

RES 2020 -strategia. Syyskokous 14.11.2015 Pori. www.reservilaisliitto.fi

RES 2020 -strategia. Syyskokous 14.11.2015 Pori. www.reservilaisliitto.fi RES 2020 -strategia Syyskokous 14.11.2015 Pori 2 Strategia 2016 2020 Sisältö Reserviläisliiton strategia 2016-2020.................6 Toiminnan arvot............................6 Toiminta-ajatus............................

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet. Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu

Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet. Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu Tietoasiantuntijat ry On tiedon tuottajien, tiedon välittäjien ja uuden tiedon luojien yhdistys.

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

puolustuksen pitkän aikavälin haasteet

puolustuksen pitkän aikavälin haasteet eduskunnan kanslian julkaisu 3/2014 puolustuksen pitkän aikavälin haasteet parlamentaarinen selvitysryhmä Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet parlamentaarinen selvitysryhmä Eduskunnan kanslian julkaisu

Lisätiedot

Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan

Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan Sotilasaikakauslehti kysyi puoluejohtajilta ajankohtaisista turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aiheista 1. Ukrainan kriisi on muuttanut

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Puolustusvoimat Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Toimintaympäristö EU:n jäsen NATO:n jäsen Molempien jäsen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 1 Miksi Puolustusvoimat? Sodat ja kriisit Euroopassa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot