toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2011 www.defmin.fi"

Transkriptio

1 Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

2 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 1 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM Helsinki //2005 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA VUOSILLE - Puolustusministeriö lähettää ohessa valtiovarainministeriölle hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille -. Sen lähtökohtana on eduskunnan viime vuonna hyväksymän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon hallittu toimeenpano. Hallinnonalan kehysehdotus lähetetään valtiovarainministeriölle eri asiakirjalla. Maanpuolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Tämän päivän ratkaisujen vaikutukset puolustuskykyyn ulottuvat vuosikymmenten päähän. Turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon sisältyvät puolustusjärjestelmän kehittämislinjaukset ja erityisesti rauhan ajan puolustusvoimien kehittäminen muodostavat puolustushallinnon pitkän aikavälin uudistusohjelman lähtökohdat. Puolustuksen pitkäjänteinen ja hallittu kehittäminen edellyttää, että suunnittelun keskeiset lähtökohdat, kehittämislinjaukset ja rahoitus voidaan ennakoida riittävällä varmuudella. Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtionjohdon toimintavapaus. Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta, ja puolustus rakentuu alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallinen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen. Vuosien - keskeisimmät tavoitteet voidaan kiteyttää kolmeen kokonaisuuteen. Ensimmäisenä keskeisimpänä tavoitteena on kansallisen puolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen niin, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että toimin- POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A Vaihde Kirjaamo PL 31 HELSINKI (09) (09) HELSINKI

3 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 2 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM Helsinki //2005 nan tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Tavoitteena on, että puolustusjärjestelmän kehittäminen, toiminta ja resurssit saadaan tasapainoon pitkällä aikavälillä niin, että Suomen puolustuksen uskottavuus kyetään ylläpitämään ja riittävä liikkumavara muutoksiin samalla säilytetään. Tavoitteena on VNS2004:n mukaisten linjausten huomioon ottaminen ja tavoitteiden saavuttaminen käytössä olevilla rajallisilla resursseilla sekä näihin liittyvän puolustusvoimien perustellun ja pitkäjänteisen rakennemuutoksen toimeenpano. Puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottaminen asetettujen suorituskykyjen rahoittamiseksi lähivuosina on mittava haaste. Toisena keskeisenä tavoitteena on kehittää puolustushallinnon yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta muun yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseksi. Puolustusvoimien kykyä antaa virka-apua muille turvallisuusviranomaisille parannetaan erityisesti ei-sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyen sekä kotimaassa että ulkomailla. Puolustussuunnittelussa otetaan huomioon varautuminen muiden viranomaisten tukemiseen myös EU:n yhteisvastuulausekkeen edellyttämällä tavalla. Suunnittelukaudella parannetaan ministeriön edellytyksiä onnistua kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamistehtävässään. Kolmantena keskeisenä tavoitteena on kehittää puolustushallinnon kykyä kansainväliseen yhteistoimintaan ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Painopiste sotilaallisessa kriisinhallinnassa on kyvyn luomisessa osallistumiseksi EU:n taisteluosastoihin. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan pyritään suunnittelukauden aikana säilyttämään määrällisesti noin 1000 hengen tasolla ja operaatioihin välittömästi liittyvät vuotuiset menot noin 100 milj. euron tasolla. Puolustuksen kehittämisessä tarvittavien resurssien ja toimintamenosäästöjen luomiseksi toteutetaan puolustusvoimissa johtamis- ja hallintorakenteen uudistus ja jatketaan rakennemuutosta. Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisen ja rationalisoimistoimenpiteiden myötä tavoitteena on vähentää noin henkilötyövuotta vuoden 2012 loppuun mennessä. Samanaikaisesti tavoitteena on kohdentaa puolustusvoimien kehittämisohjelmiin nykyisistä tehtävistä vähintään 500 henkilötyövuotta. Vuosien kehyspäätös sisälsi alkuvuosille yhteensä 40 miljoonan euron lisäleikkaukset vuoden 2004 selonteon edellyttämästä rahoitustasosta. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että vuosina 2006 ja ei tehdä lainkaan hinta- ja kustannustason tarkistusta. POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A Vaihde Kirjaamo PL 31 HELSINKI (09) (09) HELSINKI

4 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 3 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM Helsinki //2005 Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tavoitteita ei saavuteta, mikäli selonteon edellyttämistä rationalisointitoimenpiteistä (1200 htv) syntyviä hyötyjä ei saada täysimääräisesti hallinnonalan käyttöön. Puolustusministeriön hallinnonalan kehysehdotus vuosille - on valmisteltu siten, että vuodelle kertausharjoituskoulutukseen ja muuhun harjoitustoimintaan kohdistettavaksi suunnitelluista tilapäisistä ja epätarkoituksenmukaisista säästötoimenpiteistä voitaisiin luopua, jalkaväkimiinat korvaavien järjestelmien hankinnat voitaisiin suorittaa alunperin suunnitellulla tavalla, kotimaisen ruuti- ja ampumatarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä tuettaisiin eduskunnan edellyttämällä tavalla, puolustusvoimien rakenneuudistuksen toimeenpanosta ja tuottavuusohjelman toteutumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulisivat täysimääräisesti katetuiksi, toimitilojen osalta olisi mahdollista tehdä toiminnallisten tarpeiden ja räjähteiden turvallisen varastoinnin edellyttämät välttämättömät uusinvestoinnit ja perusparannukset, sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkoitettujen suomalaisten taisteluosastojen lisääntyviin palkkausmenoihin olisi riittävä rahoitus ja maakuntajoukkojen koulutuksessa olisi käytettävissä tarvittava toimintakeskusverkosto. Tukitoimintoihin kohdistettavat henkilöstön vähentämistavoitteet aiheuttavat palvelujen ostosta vähintään vastaavat kustannukset keskipitkällä aikavälillä, jolloin mahdollisia tuottavuushyötyjä hankkeista kertyy käytännössä vasta vuodesta alkaen. Vuosina on rakenteellisilla toimilla, kuten johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisella, varuskuntarakenteen kehittämisellä, varikkoja varastokentän supistamisella, joukko-osastojen lakkauttamisella sekä tuottavuuden parantamisella ja toimintoja painopisteyttämällä saavutettava keskimäärin noin 60 milj. euron vuotuinen rahoitusmahdollisuus asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Puolustusministeriö on tuonut esille muutosehdotukset hallinnonalan kehysehdotuksessaan. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen Kansliapäällikkö Matti Ahola LIITTEET Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille - POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A Vaihde Kirjaamo PL 31 HELSINKI (09) (09) HELSINKI

5 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 4 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM Helsinki //2005 JAKELU TIEDOKSI Valtiovarainministeriö (20 kpl) Puolustusministeri Kansliapäällikkö PLM osastot ja yksiköt Puolustusvoimain komentaja Pääesikunta (50 kpl) Puolustushallinnon rakennuslaitos (5 kpl) Eduskunnan kirjasto (2 kpl) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaosto (15 kpl) Eduskunnan ulkoasianvaliokunta (20 kpl) Eduskunnan puolustusvaliokunta (30 kpl) Valtiotalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A Vaihde Kirjaamo PL 31 HELSINKI (09) (09) HELSINKI

6 SISÄLLYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VUODEN 2004 TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN SELONTEKO JA HALLITUKSEN STRATEGIA-ASIAKIRJAN LINJAUKSET ARVOT, TAHTOTILA JA TOIMINTA-AJATUS PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN ARVOT TAHTOTILA TOIMINTA-AJATUS HALLINNONALAN TOIMINTALINJAT JA TAVOITTEET - (27. PÄÄLUOKKA) KESKEISIMMÄT TAVOITTEET RESURSSIT TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI HALLINNONALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET VUOSILLE TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET JA KEHITTÄMISHANKKEET POLITIIKKASEKTOREITTAIN TTS-KAUDELLA PUOLUSTUSPOLITIIKKA JA HALLINTO (27.01) Puolustusministeriön toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Tärkeimmät tulostavoitteet Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Toiminnalliset tulostavoitteet SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS (27.10) Puolustusvoimien toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Kehittämisohjelmat, niiden päämäärät ja niille asetetut tärkeimmät tulostavoitteet Toiminnallinen tuloksellisuus Kokonaisresurssien käyttö SOTILAALLINEN KRIISINHALLINTA (27.30) Toimintalinjat ja päämäärät Tärkeimmät tulostavoitteet PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS (27.92.) Rakennuslaitoksen visio ja toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Tärkeimmät tulostavoitteet PERUSLASKELMA JA KEHYSEHDOTUS HENKILÖSTÖMÄÄRÄARVIO PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN HENKILÖSTÖJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS ALUE-, TOIMITILA JA YMPÄRISTÖNHALLINTA LIITTEET LIITE 1 Puolustusministeriön alustavat toiminnalliset tulostavoitteet vuosille - LIITE 2 Puolustusvoimien alustavat tulostavoitteet vuosille -

7 2 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Suomen lähialueiden vakaus on vahvistunut Euroopan unionin ja NATO:n laajentumisen sekä Euroopan unionin integraation syvenemisen myötä. Samalla kansainvälinen tilanne yleisesti ja myös Suomen kannalta on kuitenkin haasteellisempi. Suomen turvallisuuteen vaikuttavat yhä enenevässä määrin paitsi sotilaallinen myös taloudellinen ja poliittinen kehitys Euroopassa sekä maailmanlaajuisesti. EU on Suomelle jatkossakin tärkein viitekehys. EU-maiden keskinäinen solidaarisuus vahvistaa Euroopan vakautta ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Tämä edellyttää myös Suomelta täysimääräistä panostusta syventyvään yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä solidaarisuutta muita jäsenmaita kohtaan. Sotilaalliset turvatakuut on saatavissa ainoastaan NATO-jäsenyyden kautta. Toimintaympäristömme säilynee vakaana. Vaikka lähitulevaisuudessa maatamme vastaan ei kohdistune välitöntä sotilaallista uhkaa, ylläpidetään lähiympäristössämme edelleen merkittävää sotilaallista potentiaalia. Tämä edellyttää Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja pitkäjänteistä kehittämistä. Puolustushallinnon keskeisimmäksi haasteeksi on noussut hallinnonalalla käytössä olevien resurssien riittävyys. Suomen puolustuksen uskottavuuden ja riittävän puolustuskyvyn ylläpitäminen sekä kehittäminen puolustushallinnon nykyresursseilla käy yhä haasteellisemmaksi. Tällöin on keskityttävä lisääntyvässä määrin valtakunnan toiminnan kannalta keskeisten toimintojen, alueiden ja kohteiden sotilaalliseen puolustukseen. Sotilaallisen kriisinhallinnan vaativuus kasvaa. Sen haasteena ovat nopeaa liikkeellelähtöä edellyttävät, sotilaallisesti vaativat ja kaukana Euroopasta toteutettavat tehtävät. Sotilas- ja siviilitoimijoiden yhteistyö kriisinhallinnassa lisääntyy. Tarve yhteistoimintakyvyn ja uusien joukkotyyppien kehittämiseen kasvaa, mikä merkitsee panostamista korkeaan teknologiaan, laatuun ja erikoisosaamisalueiden hallitsemiseen. Sotilaallisen kriisinhallinnan toimintakyvyn kehittäminen ja osallistuminen on sovitettava noin 100 milj. euron rahoitustasolle. Yhä useammat kansalliset strategiset turvallisuusedut eivät ole sidottuna valtion alueeseen. Euroopan maiden puolustusratkaisut perustuvat tiivistyvään monikansalliseen yhteistyöhön, lisääntyvään ammattimaisuuteen, pieneneviin joukkomääriin ja moderniin sotateknologiaan. Painopiste on siirtymässä kansallisesta puolustuksesta kansainväliseen kriisinhallintaan. Myös Suomen puolustusvoimia kehitetään entistä yhteistoimintakykyisemmäksi. Syvenevällä kansainvälisellä yhteistoiminnalla tuetaan puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämistä. Kokonaismaanpuolustuksen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen painoarvo ja samalla hallinnonalojen välisen yhteistyön merkitys kasvavat. Uusien uhkakuvien myötä puolustusvoimien sotilaallisia suorituskykyjä on kyettävä käyttämään myös muiden viranomaisten tukena ei-sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan sekä niiden seurausten hallintaan ja jälkihoitoon kotimaassa tai tarvittaessa maan rajojen ulkopuolella. Puolustushallinnon on kyettävä tiiviiseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan

8 3 yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla. Puolustusvoimien tärkeimpänä tehtävänä säilyy edelleen Suomen sotilaallinen puolustaminen. Suomessa julkisen ja yksityisen sektorin roolit ovat murroksessa. Julkisessa hallinnossa keskitytään lähivuosina yhä enemmän ydintoimintojen toteuttamiseen. Puolustushallinnon kehittymisen tulee seurata yhteiskuntaa kohtaavia muutoksia ajantasaisesti ja yhteiskunnan tavoitteita tukien. Myös puolustushallinto joutuu tarkastelemaan toimintojaan kriittisesti ja etsimään uusia toimintatapoja, joissa korostuvat yhteiskunnan eri toimijoiden erikoistumisen ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen. Suomessa on käynnissä merkittävä väestörakenteen muutos: suomalaisten määrä kääntyy laskuun ja väestö vanhenee. Väestörakenteen muutos vaikuttaa talouskehitykseen sekä työllisyyteen ja sillä on myös mittavia julkistaloudellisia seurauksia. Varusmiespalvelukseen tulevien 20-vuotiaiden miespuolisten ikäluokkien koossa merkittävimmät muutokset ovat jo tapahtuneet. Kutsuntoihin tulevan miespuolisen ikäluokan koko kasvaa lievästi vuosina (v noin ). Tämän jälkeen 20-vuotiaiden miespuolisten ikäluokkien koko alenee tasolle vuoteen 2030 saakka. Ikääntyvän väestön oloissa puolustushallinnon on kyettävä houkuttelemaan, pitämään palveluksessaan ja tarjoamaan kehittymismahdollisuuksia osaavalle henkilöstölle tietoyhteiskunnan kiristyvässä työvoimakilpailussa. Tämän vuoksi on huolehdittava hyvän työnantajan menettelytavoin yleisestä työnantajakuvasta, tehtävien houkuttelevuudesta, kannustavien palkkausjärjestelmien kehittämisestä ja toimivuudesta sekä hyvästä työilmapiiristä. Hyvinvointivaltion säilyttäminen myös tulevaisuudessa on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen tavoite. Valtiontalouden tasapaino edellyttää hyvin toimivaa ja tehokasta julkista sektoria. Tämä vaatii myös puolustushallinnon toiminnalta kustannustehokkuutta. Valtiontalouden kehysmenettely ja koko vaalikautta koskevat sitovat kehykset asettavat suunnittelukaudella tiukat vaatimukset toiminnan ja talouden suunnittelulle. Puolustusvoimien kriisivalmiuden varmistaminen edellyttää kansallisia ja kansainvälisiä huoltovarmuuteen liittyviä sopimuksia ja järjestelyjä, sillä mahdollisuudet turvata maamme huoltovarmuus pelkästään kansallisin toimenpitein ovat riittämättömät. EU:n jäsenyys antaa mahdollisuuden hyödyntää unionin ja sen jäsenmaiden voimavaroja. Maanpuolustustahdon säilyminen Suomessa korkeana ei ole itsestään selvää. Historialliset tekijät säilyvät, mutta kansalaisten suhtautuminen muuttuu sodan kokemusten jäädessä vuosikymmenien päähän. Puolustusministeriön hallinnonalan on tuettava kansalaisten maanpuolustustahdon ylläpitoa ja varauduttava ennakoivasti maanpuolustustahtoon vaikuttaviin muutoksiin. Avoimella, oikea-aikaisella ja totuudenmukaisella viestinnällä on tärkeä rooli korkean maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. Näihin keskeisimpiin tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää hallinnonalalla ennakoivampaa ohjausta, joustavaa ja vaihtoehtoista suunnittelua sekä tutkimuksen integroimista johtamiseen, suunnitteluun ja kehittämistoimintaan.

9 4 2 VUODEN 2004 TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN SELONTEKO JA HALLITUKSEN STRATEGIA-ASIAKIRJAN LIN- JAUKSET Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan peruslinjaus on vahvistettu valtioneuvoston eduskunnalle antamassa ja sen hyväksymässä selonteossa. Siinä asetetaan periaatteet ja tavoitteet Suomen toimintalinjalle sekä tarjotaan kansainvälisen toimintaympäristön arvioinnin pohjalta kehys sen toimeenpanolle eri sektoreilla. Valtioneuvosto toimii näiden peruslinjausten toimeenpanemiseksi, ottaen huomioon eduskunnan lausumat. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja tähtää maan itsenäisyyden ja demokraattisten perusarvojen turvaamiseen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toimintalinja perustuu johdonmukaiseen ulkopolitiikkaan, vahvaan kansainväliseen asemaan ja aktiiviseen toimintaan Euroopan unionin jäsenenä sekä uskottavaan kansalliseen puolustukseen ja yhteiskunnan toimivuuteen. Toimintalinjaan kuuluu vastuun kantaminen kansainvälisestä turvallisuudesta ja vakaudesta sekä rauhanomaisesta muutoksesta yhteisten arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Suomi osallistuu aloitteellisesti ja täysimääräisesti unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistyöhön ja toimeenpanoon. Unionin yhtenäisyys, keskinäinen yhteisvastuu ja yhteiset sitoumukset tälläkin alalla lisäävät Suomen turvallisuutta. Suomi ylläpitää ja kehittää sotilaallista puolustuskykyään turvallisuusympäristönsä vaatimusten mukaisesti. Sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen puolustusratkaisu perustuu uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn, jolla pyritään ennalta ehkäisemään turvallisuusuhkien syntyminen Suomen aluetta kohtaan. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön eri kriisitilanteissa. Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta ja puolustus rakennetaan alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Puolustusvoimia kehitetään turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen mukaisesti. Puolustuksen kehittäminen valtioneuvoston selonteossa 2004 kuvatulla tavalla edellyttää johtamis- ja hallintorakenteen uudistamista ja rakennemuutoksen jatkamista sekä puolustusministeriön hallinnonalan määrärahojen säilyttämistä nykytasolla selonteon linjausten mukaisesti. Uskottavan kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi puolustusbudjetista noin kolmannes pyritään käyttämään puolustusmateriaalihankintoihin. Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomi kehittää ja laajentaa osallistumistaan siviilikriisinhallintaan erityisesti Euroopan unionin mutta myös muiden järjestöjen ja toimintamuotojen puitteissa. Kansallisia voimavaroja kehitetään laaja-alaisesti. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Tämä edellyttää uusien toimintamuotojen omaksumista, nykyistä monipuolisempien ja suorituskykyisempien sotilaallisten voimavarojen kehittämistä ja osallistumista aktiivisesti monikansalliseen harjoitustoimintaan.

10 5 Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan säilyy nykytasolla. Uutena lisävaatimuksia tuovana osallistumismuotona on toiminta kahdessa EU:n monikansallisessa taisteluosastossa. Osallistuminen NATO:n rauhankumppanuusohjelmaan vahvistaa kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja tukee kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä. Hallitus noudattaa asevientipolitiikassa Euroopan unionin yhteistä säännöstöä. Suomen omaa puolustusvälineteollisuutta, sen teknologista osaamista ja työllistämisvaikutuksia tuetaan. Kansallisessa varautumisessa ja maanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon myös uudenlaiset riskit ja uhat. Suunnittelussa ja kehittämisessä painotetaan muun muassa huoltovarmuuden, väestönsuojelun, tietojärjestelmien suojaamisen ja viestinnän valmiuksia. Myös ympäristötuhot ja muut suuronnettomuusuhat otetaan huomioon varautumisessa. Yhteistoimintaa viranomaisten välillä ja kykyä antaa virka-apua muille viranomaisille kehitetään edelleen. Kansallisen turvallisuuden edellyttämää suorituskykyä kehitetään ja ylläpidetään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian mukaisesti. Lähivuosina hallinnonalojen tähän toimintaan liittyvien suorituskykyjen ylläpitämisen ja kehittämisen painopiste on valtion johtamisessa tarvittavan tilannekuvan muodostamisessa, vakavan rikollisuuden, ml. terrorismin paljastavassa tiedustelutoiminnassa, sähköisten tieto- ja viestijärjestelmien toimivuuden turvaamisessa ja terveydensuojelussa. Valtioneuvoston marraskuussa 2003 tehty periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista ja siihen liittyvä strategia tarkistetaan turvallisuus- ja puolustusasiain komitean valmistelemana vuonna ARVOT, TAHTOTILA JA TOIMINTA-AJATUS 3.1 Puolustusministeriön hallinnonalan arvot Puolustusministeriön hallinnonalan arvot ovat turvallisuus, luotettavuus, uskottavuus ja isänmaallisuus. Arvot ovat hallinnonalan ylimmän johdon työvälineitä, joilla omalta osaltaan ohjataan koko hallinnonalalla työskentelevää henkilöstöä toimimaan yhteisen tahtotilan saavuttamisen hyväksi. Toimimalla arvojemme mukaisesti vahvistamme samalla kansalaistemme maanpuolustustahtoa. Turvallisuus Puolustamme maatamme koko valtakunnan alueella. Meillä on keskeinen rooli yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen turvaamisessa ja osallistumme Suomen sisäisen turvallisuuden uhkien ennalta ehkäisemiseen ja torjumiseen. Osallistumme kansainväliseen yhteistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan. Roolimme vahvistaa kansalaistemme turvallisuuden tunnetta.

11 6 3.2 Tahtotila Luotettavuus Toimimme kaikissa tilanteissa osana demokraattista yhteiskuntaa siten, että valtionjohdolla, kansalaisillamme, yhteistoimintatahoillamme ja omilla työntekijöillämme on ehdoton luottamus hallinnonalaamme. Uskottavuus Toimintamme hallinnonalana lujittaa puolustuskykymme kansallista ja kansainvälistä uskottavuutta, mikä on tärkein tekijä Suomeen kohdistuvien ulkoisten uhkien ennalta ehkäisemisessä. Isänmaallisuus 3.3 Toiminta-ajatus Teemme työtä isänmaan tulevaisuuden hyväksi kunnioittaen aiempien sukupolvien uhrauksia ja pitäen omalta osaltamme huolen siitä, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus itsenäisiin ratkaisuihin kehittyvässä kansainvälisessä turvallisuusympäristössä. Puolustusministeriö vastaa Suomen puolustuspolitiikasta. Puolustusministeriö on valtionjohdon luotettava asiantuntija ja valtionhallinnon merkittävä vaikuttaja turvallisuuspolitiikassa. Puolustusvoimilla on turvallisuusympäristöön nähden uskottava suorituskyky ehkäistä ennalta ja torjua Suomeen kohdistuvia sotilaallisia uhkia. Puolustusministeriön asema kokonaismaanpuolustuksen toimien yhteen sovittamisessa on muiden hallinnonalojen tunnustama, ja siihen liittyy avoin sekä kiinteä vuorovaikutus koko valtionhallinnossa. Puolustusministeriöllä ja puolustusvoimilla on kyky kansainväliseen yhteistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan valtionjohdon päätösten mukaisesti. Puolustusministeriön hallinnonala etenee tahtotilaan ydinosaamisalueilla, joita ovat Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, sotilaallinen maanpuolustus, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen sekä kansainvälinen yhteistoiminta ja sotilaallinen kriisinhallinta. Hallinnonalan ydinosaamisalueiden kriittiset menestystekijät määritetään sekä niiden edellyttämä osaava henkilöstö rekrytoidaan ja koulutetaan. Suhteet kaikkiin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistoimintatahoihin hallinnonalan ydinosaamisalueilla rakennetaan lujiksi ja luottamuksellisiksi.

12 7 Hallinnonalan tehtäviä ja toimintoja rationalisoimalla turvataan kriittisten menestystekijöiden edellyttämät voimavarat. Puolustusministeriö kehitetään hallinnonalan ydinosaamisalueiden strategisen tason suunnittelijaksi, ohjaajaksi ja toteuttajaksi. Puolustusvoimien suorituskykyä sotilaalliseen maanpuolustukseen ja sotilaalliseen kriisinhallintaan kehitetään ja ylläpidetään turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti. Suorituskyvyn kehittämisellä turvataan myös virka-avun antaminen muille kokonaismaanpuolustuksen viranomaistahoille yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Puolustushallinnon rakennuslaitos kehitetään puolustushallinnon kotimaiseksi ja kansainvälisiä haasteita vastaavaksi kiinteistötoimen rauhanajan ja poikkeusolojen osaamiskeskukseksi. 4 HALLINNONALAN TOIMINTALINJAT JA TAVOITTEET - (27. PÄÄLUOKKA) 4.1 Keskeisimmät tavoitteet Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtionjohdon toimintavapaus. Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta, ja puolustus rakentuu alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallinen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen. Vuosien - keskeisimmät tavoitteet voidaan kiteyttää kolmeen kokonaisuuteen. Ensimmäisenä keskeisimpänä tavoitteena on kansallisen puolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen niin, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että toiminnan tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Tavoitteena on, että puolustusjärjestelmän kehittäminen, toiminta ja resurssit saadaan tasapainoon pitkällä aikavälillä niin, että Suomen puolustuksen uskottavuus kyetään ylläpitämään ja riittävä liikkumavara muutoksiin samalla säilytetään. Tavoitteena on VNS2004:n mukaisten linjausten huomioon ottaminen ja tavoitteiden saavuttaminen käytössä olevilla rajallisilla resursseilla sekä näihin liittyvän puolustusvoimien perustellun ja pitkäjänteisen rakennemuutoksen toimeenpano. Puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottaminen asetettujen suorituskykyjen rahoittamiseksi lähivuosina on mittava haaste.

13 8 Toisena keskeisenä tavoitteena on kehittää puolustusministeriön hallinnonalan yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta muun yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseksi. Puolustusvoimien kykyä antaa virka-apua muille turvallisuusviranomaisille parannetaan erityisesti eisotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyen sekä kotimaassa että ulkomailla. Puolustussuunnittelussa otetaan huomioon varautuminen muiden viranomaisten tukemiseen myös EU:n yhteisvastuulausekkeen edellyttämällä tavalla. Suunnittelukaudella parannetaan ministeriön edellytyksiä onnistua kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamistehtävässään. Kolmantena keskeisenä tavoitteena on kehittää kykyä kansainväliseen yhteistoimintaan ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Painopiste sotilaallisessa kriisinhallinnassa on kyvyn luomisessa osallistumiseksi EU:n taisteluosastoihin. Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö on oleellinen osa Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa ja se tukee Suomen omaa puolustusta. Sotilaallista puolustusta kehitetään niin, että Suomi voi toimia aktiivisena jäsenenä Euroopan unionin muodostamassa turvallisuusyhteisössä ja osoittaa tarvittavat sotilaalliset voimavarat unionin velvoitteiden edellyttämiin toimiin. Syvenevällä kansainvälisellä yhteistoiminnalla tuetaan puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämistä. Kansainvälisen sotilaallisen yhteistoiminnan mahdollistamiseksi kehitetään puolustusvoimien toiminnallista ja materiaalista yhteensopivuutta NATO-standardien ja -normien mukaisesti. Asevalvonnan uutena painopistealueena ovat joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen liittyvät toimet. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan pyritään suunnittelukauden aikana säilyttämään määrällisesti noin 1000 hengen tasolla ja operaatioihin välittömästi liittyvät vuotuiset menot noin 100 milj. euron tasolla. 4.2 Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi VNS 6/2004 mukaisesti puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat mitoitetaan vuosien menokehyksen mukaisesti. Sama reaalinen taso säilytetään vuosina Puolustuksen kehittämisessä tarvittavien resurssien ja toimintamenosäästöjen luomiseksi toteutetaan puolustusvoimissa johtamis- ja hallintorakenteen uudistus ja jatketaan rakennemuutosta. Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisen ja rationalisoimistoimenpiteiden myötä tavoitteena on vähentää noin henkilötyövuotta vuoden 2012 loppuun mennessä. Samanaikaisesti tavoitteena on kohdentaa puolustusvoimien kehittämisohjelmiin nykyisistä tehtävistä vähintään 500 henkilötyövuotta. Vuosien kehyspäätös sisälsi alkuvuosille yhteensä 40 miljoonan euron lisäleikkaukset vuoden 2004 selonteon edellyttämästä rahoitustasosta. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että vuosina 2006 ja ei tehdä lainkaan hinta- ja kustannustason tarkistusta.

14 9 Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tavoitteita ei saavuteta, mikäli selonteon edellyttämistä rationalisointitoimenpiteistä (1200 htv) syntyviä hyötyjä ei saada täysimääräisesti hallinnonalan käyttöön. Mahdolliset uudet kehysleikkaukset ja se, että kustannusnousua ei kompensoitaisi täysimääräisesti suunnittelukaudella johtaisivat toteutuessaan koko puolustusjärjestelmän ja yleisen asevelvollisuuden uudelleen tarkasteluun. Käytännössä ainoa keino säästöjen saavuttamiseksi on joukko-osastojen lisälakkauttaminen suunnittelukaudella (2+2:n lisäksi), mikä sekin tuottaisi hyötyjä vasta muutaman vuoden kuluttua päätöksestä. Tämä ei mahdollistaisi tavoitteena olevan koko miespuolisen varusmiesikäluokan kouluttamista ja johtaisi siten samalla siirtymiseen valikoivaan asevelvollisuuteen. Valtioneuvoston vuosien kehyspäätöksen ja tuottavuuden toimenpideohjelman mukaisia henkilöstön vähennystavoitetta ei ole myöskään mahdollista saavuttaa ilman, että koko puolustusratkaisun keskeiset elementit otetaan uudelleen tarkasteluun. Uusia vuoden 2004 selonteon vuoteen 2012 ulottuvalle tarkasteluajanjaksolle mahdollisesti ydintoimintaan kohdistettavia henkilöstön vähentämistavoitteita ei ole mahdollista toteuttaa ilman joukko-osastojen lakkauttamisia ja henkilöstön irtisanomisia. Toisaalta mahdollisesti tukitoimintoihin kohdistettavat henkilöstön vähentämistavoitteet aiheuttavat palvelujen ostosta vähintään vastaavat kustannukset keskipitkällä aikavälillä, jolloin mahdollisia tuottavuushyötyjä hankkeista kertyy käytännössä vasta vuodesta alkaen. Puolustusministeriön hallinnonalan kehysehdotus vuosille - on valmisteltu siten, että vuodelle kertausharjoituskoulutukseen ja muuhun harjoitustoimintaan kohdistettavaksi suunnitelluista tilapäisistä ja epätarkoituksenmukaisista säästötoimenpiteistä voitaisiin luopua, jalkaväkimiinat korvaavien järjestelmien hankinnat voitaisiin suorittaa alunperin suunnitellulla tavalla, kotimaisen ruuti- ja ampumatarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä tuettaisiin eduskunnan edellyttämällä tavalla, puolustusvoimien rakenneuudistuksen toimeenpanosta ja tuottavuusohjelman toteutumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulisivat täysimääräisesti katetuiksi, toimitilojen osalta olisi mahdollista tehdä toiminnallisten tarpeiden ja räjähteiden turvallisen varastoinnin edellyttämät välttämättömät uusinvestoinnit ja perusparannukset, sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkoitettujen suomalaisten taisteluosastojen lisääntyviin palkkausmenoihin olisi riittävä rahoitus ja maakuntajoukkojen koulutuksessa olisi käytettävissä tarvittava toimintakeskusverkosto. Vuosina on rakenteellisilla toimilla, kuten johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisella, varuskuntarakenteen kehittämisellä, varikko- ja varastokentän supistamisella, joukko-osastojen lakkauttamisella sekä tuottavuuden parantamisella ja toimintoja painopisteyttämällä saavutettava keskimäärin noin 60 milj. euron vuotuinen rahoitusmahdollisuus asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Puolustusministeriö on tuonut esille muutosehdotukset hallinnonalan kehysehdotuksessaan.

15 Hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille - Puolustusministeriö asettaa vuosille - alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: A. Puolustuspolitiikka ja sotilaallinen maanpuolustus 1. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sotilaallisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja -torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden yhteiskunnan turvallisuusviranomaisten kanssa. Tavoite edellyttää: 1.1 Laadultaan ja määrältään riittävää rauhan- ja sodan ajan henkilöstöä ja yhteiskunnan koulutusjärjestelmään sopivaa koulutusjärjestelmää 1.2 Kykyä säädellä puolustusvalmiutta tilanteen edellyttämällä tavalla 1.3 Määrällisesti ja laadullisesti riittävää ajanmukaista sotavarustusta 1.4 Uhkia vastaavaa tiedustelu-, aluevalvonta - ja johtamiskykyä 1.5 Valmiutta kansainväliseen yhteistyöhön kriisitilanteissa 1.6 Vaativan virka-avun antokykyä muille turvallisuusviranomaisille Vuonna puolustusvoimien kokonaisvahvuus on ja tärkeimmät joukot ovat: Maavoimat - kokonaisvahvuus operatiiviset joukot (60 000); painopisteenä 3 valmiusprikaatia - alueelliset joukot ( ); mukaan lukien maakuntajoukot Merivoimat - kokonaisvahvuus alusyksiköt; painopisteenä kaksi ohjuslaivuetta, miinantorjuntalaivueet ja miinalaivat - rannikkojoukot; liikkuvat rannikkojoukot Ilmavoimat - kokonaisvahvuus hävittäjälaivuetta

16 11 2. Sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen. 2.1 Kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytysten ja tutkimusyhteisön tutkimusedellytysten ylläpito 2.2 Integroituminen eurooppalaiseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön ja materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus 2.3 Olemassa olevan sotavarustuksen ylläpitokyky 3. Keskeisen sotilaallisen maanpuolustuksen lainsäädännön sekä puolustushallinnon tehtävien ja hallintojärjestelmän ajanmukaisuus. 4. Sotilaallisen maanpuolustuksen yleinen hyväksyttävyys ja kestävä maanpuolustustahto. B. Sotilaallinen kriisinhallinta 4.1 Ylläpitää omalta osaltaan kansalaisten kestävää maanpuolustustahtoa siten, että kansalaisista vähintään 75% katsoo, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta (MTS, vuonna 2005 luku oli 77 %). 5. Toimintaympäristön muutosta vastaava kriisinhallintakyky 5.1 Nopea valmius osallistua kriisinhallinnan operaatioihin 5.2 Monipuoliset ja suorituskykyiset joukot C. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 6. Turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kaikissa tilanteissa sovittamalla yhteen julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteet ja kansalaisten vapaaehtoinen toiminta. 7. Turvataan osaltaan valtakunnan itsenäisyys ja kansalaisten elinmahdollisuudet.

17 12 5 TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET JA KEHITTÄMISHANKKEET PO- LITIIKKASEKTOREITTAIN TTS-KAUDELLA 5.1 Puolustuspolitiikka ja hallinto (27.01) Puolustusministeriön toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Puolustusministeriön hallinnonalalla toteutetaan TTS kaudella merkittävää muutosprosessia puolustusjärjestelmässämme. Sen tavoitteena on pitää puolustusvoimat suorituskykyisenä päätehtäväänsä ja luvun vaatimuksiin nähden. Puolustusministeriö on poliittisen päätöksenteon valmistelijana ja hallinnonalansa ohjaajana asettanut TTS kaudella seuraavat toimintalinjat ja painopisteet: Puolustusministeriön rooli suhteessa toimintaympäristöön Hallinnonalan ohjaus - Kehitetään yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta erityisesti muiden turvallisuusviranomaisten kanssa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa kaikissa tilanteissa. - Toimitaan rakentavasti yhteistyössä puolustusministeriön kaikilla tasoilla keskeisten kansainvälisten ja kansallisten yhteistyötahojen kanssa ja edistetään samalla hallinnonalan intressien huomioon ottamista. - Varmistetaan, että puolustushallinnon strategisessa suunnittelussa on huomioitu hallitusohjelmassa ja hallituksen strategia-asiakirjassa tehdyt linjaukset. - Puolustusjärjestelmän kehittämistä ohjataan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten ja valtiojohdon päätösten mukaisesti. - Puolustusjärjestelmän kehittäminen, toiminta ja resurssit saatetaan tasapainoon pitkällä aikavälillä niin, että Suomen puolustuksen uskottavuus kyetään ylläpitämään ja riittävä liikkumavara muutoksiin samalla säilytetään. - Kehitetään hallinnonalan toiminnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta puolustushallinnon tuottavuusohjelman puitteissa siten, että saavutettu tuottavuushyöty kohdennetaan keskeisiltä osin hallinnonalalle. - Selkiinnytetään palvelukeskusten ohjausmekanismit ja sen yhteydessä puolustushallinnon rakennuslaitoksen rooli puolustusministeriön hallinnonalalla. Ministeriön sisäinen kehittäminen - Puolustusministeriön toimintaa ja osaamista kehitetään ministeriön ohjausroolin ja kansainvälistyvän toimintaympäristön edellyttämällä tavalla.

18 13 - Varmistetaan ministeriön toimintavalmiutta vastata normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin Tärkeimmät tulostavoitteet Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Puolustuspolitiikka ja hallinto - Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sotilaallisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja -torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden yhteiskunnan turvallisuusviranomaisten kanssa. Mittari: Puolustusvoimien kehittämisohjelmille ja toiminnan tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisaste. - Sotilaallinen huoltovarmuus on turvattu. - Kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytykset ja tutkimusyhteisön tutkimusedellytykset on ylläpidetty. - Eurooppalaiseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön on integroiduttu ja materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus on turvattu. Mittari: MoU -sopimusverkosto ja muut järjestelyt saatettu ja pidetty ajan tasalla sekä huoltovarmuusasiat huomioitu kahden- ja monenvälisissä sopimuksissa. R&T tutkimusmäärärahoja on lisätty ja on käynnistetty yhteiseurooppalaisia tutkimushankkeita. Ensimmäiset eurooppalaiset materiaaliyhteishankkeet on käynnistetty. Hankkeissa ei ole poikkeamia yleisistä hankintaperiaatteista. - Hallinnonalalla on käytettävissään olemassa olevat resurssit huomioon ottaen laadultaan ja määrältään riittävä rauhan ja sodan ajan henkilöstö. Mittari: Vaikuttavuustavoitetta arvioidaan uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta. Henkilöstövoimavarojen tilaa seurataan Puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaisesti. - Puolustusvoimien materiaali on määrältään riittävää, täyttää toimintakyvylle asetetut vaatimukset, on tarkoituksenmukaista ja käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuvaa sekä edesauttaa Suomen osallistumista kriisinhallintaoperaatioihin. Mittari: Materiaalin määrä suhteessa määrävahvuuteen. Hankittu materiaali on NATO - yhteensopivaa. - Keskeisen sotilaallisen maanpuolustuksen lainsäädännön sekä puolustushallinnon tehtävien ja hallintojärjestelmän ajanmukaisuus. - Hallinnonalan lainsäädännön kehittämisessä otetaan huomioon erityisesti puolustusvoimien tehtävien laajentuminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tavoitteena on myös asevelvollisia koskevien sääntelyjen kehittäminen niin, että asevelvollisille voitai-

19 14 siin nykyistä laajemmin antaa koulutusta tarvittavissa määrin myös maan rajojen ulkopuolella. - Puolustusvoimat keskittyy perustehtäviensä toteuttamiseen. Muiden tehtävien osalta syvennetään poikkihallinnollista yhteistyötä sekä tukeudutaan ulkoisilta toimittajilta saataviin palveluihin. Kaikessa perus- ja muiden tehtävien kehittämistoiminnassa huomioidaan myös kansainvälisen yhteensopivuuden vaatimukset. Puolustushallinnon keinovalikoimaa sille määrättyjen tehtävien toteuttamiseksi arvioidaan uudelleen ja esimerkiksi yleisen asevelvollisuuden ja alueellisen puolustuksen sisältöjä kehitetään aktiivisesti. Hallinnonalan toimintaa ja rakenteita kehitetään siten, että tuottavuus lisääntyy sekä toiminnan ja resurssien tasapaino varmistuu. Mittari: Sanallinen arvio kehittämiskokonaisuuksista tutkimus- arviointi ja seurantatietoa hyödyntäen. - Puolustushallinnon tietohallinto ja johtamisjärjestelmä luo edellytykset puolustusjärjestelmän kehittämiselle ja käyttämiselle. Mittari: Puolustusvoimien tietohallinnon uudistamisen toteutusaste (%) ja saavutetut säästöt vuoden 2004 tasoon nähden. - Puolustusvoimien operatiivisten järjestelmien integraatioaste (%) tavoitteesta) sekä NATO yhteensopivuuden taso Puolustusvoimat on tuottajana ja käyttäjänä SecNet:ssä sekä hyödyntää sen mahdollisuuksia syvään yhteistoimintaan turvallisuusviranomaisten kanssa. Mittari: Puolustusvoimat tuottaa ja hyödyntää kaikille turvallisuusviranomaisille tarkoitettuja palveluja (tuottaa kpl, käyttää kpl) sekä on lopettanut SecNet:n kanssa päällekkäiset toiminnot (kpl). - Sotilaallisen maanpuolustuksen yleinen hyväksyttävyys ja kestävä maanpuolustustahto. Mittari: Kansalaisista vähintään 75% katsoo, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Sotilaallinen kriisinhallinta - Toimintaympäristön muutosta vastaava kriisinhallintakyky - Nopea valmius osallistua kriisinhallinnan operaatioihin - Monipuoliset ja suorituskykyiset joukot Mittari: Puolustusvoimien kehittämisohjelmille ja toiminnan tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisaste.

20 15 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen - Turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kaikissa tilanteissa sovittamalla yhteen julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteet ja kansalaisten vapaaehtoinen toiminta. Mittari: Erillinen arviointi - Turvataan osaltaan valtakunnan itsenäisyys ja kansalaisten elinmahdollisuudet. Mittari: Erillinen arviointi Toiminnalliset tulostavoitteet Puolustusministeriön toiminnalliset tulostavoitteet tulosalueittain on esitetty liitteessä Sotilaallinen maanpuolustus (27.10) Puolustusvoimien toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Puolustusvoimien ydintehtävänä on sotilaallinen maanpuolustus. Puolustusvoimien kykyjä voidaan käyttää kansainvälisessä kriisinhallinnassa ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Suunnittelukaudella puolustusvoimien haasteena on vuoden 2004 valtioneuvoston selonteon mukaisten linjausten ja kehittämiskohteiden sekä säästövelvoitteiden toimeenpano. Merkittävimpänä tehtävänä on toteuttaa puolustuksen rakennemuutos ja siihen liittyen johtamis- ja hallintojärjestelmän, varikko- ja varastointijärjestelmän sekä koulutusorganisaation uudistus. Puolustusvoimien toiminnan päämääränä on varmistaa kansallisen puolustuksen uskottavuus muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Puolustuksen kehittämisen voimavaroja käytetään ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseksi. Vuoteen mennessä puolustusvoimille luodaan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Laajemman sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky ylläpidetään uhkaa vastaavalla tavalla. Puolustusvoimien toiminnan painopisteenä on suunnittelukaudella johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistuksen toteuttaminen. Suunnittelukaudella puolustusvoimat tasapainottaa toimintaansa ja talouttansa. Niukkenevista resursseista huolimatta asevelvollisten sosiaalis-taloudellista asemaa parannetaan ja asevelvollisuuden keskeyttämisen syitä pyritään ennakoivasti vähentämään. Kutsuntoja tehostetaan ja ennakkotarkastusjärjestelmää parannetaan. Päivärahoja ja erilliskorvauksia korotetaan vuonna. Suunnitelman mukaisesti vuonna kaikki lomamatkat muuttuvat maksuttomiksi sekä päivärahoja korotetaan vuonna. Varusmieskoulutuksesta ei tingitä. Puolustusvoimat pyrkii parantamaan varusmieskoulutuksen yhteiskunnallista hyväksi luettavuutta.

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

01. (27.01 ja 27.92) Puolustuspolitiikka ja hallinto

01. (27.01 ja 27.92) Puolustuspolitiikka ja hallinto S e l v i t y s o s a : PUOLUSTUSMINISTERIÖ 01. (27.01 ja 27.92) Puolustuspolitiikka ja hallinto Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikan valmistelusta

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

12.27. Puolustusministeriön hallinnonala

12.27. Puolustusministeriön hallinnonala 12.27. Puolustusministeriön hallinnonala 01. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 8 000 euroa. Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toimintamenomäärärahojen

Lisätiedot

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 23. Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 177 887 000 euroa.

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena SPPL:n jouluseminaari 8.12.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi 9.12.2015

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Turvallisuuskomitean toiminta 2015 Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Puolustusvoimien teknologiatoiminta

Puolustusvoimien teknologiatoiminta Pääesikunta Puolustusvoimien teknologiatoiminta AFCEA Helsinki Chapter Tulevaisuuden Taistelija 0 4.11. MPKK STRATL Esityksen sisältö Puolustusvoimien teknologiatoiminta Tavoitteet ja menetelmät Nykyvolyymi

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen strategia

Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen strategia Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen strategia 1 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Kuvalähteet: Puolustusvoimat, Sisäasiainministeriö, Helsingin pelastuslaitos Taitto:

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TAE

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TAE PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TAE2016 21.10.2015 Kotimaisen puolustusteollisuuden tila syksyllä 2015 Puolustusteollisuuden PKT-yritykset ovat ahdingossa. PUTU-lain voimaantulon jälkeen suurissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

01. Puolustusministeriö

01. Puolustusministeriö 01. Puolustusministeriö 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 30 916 000 euroa. Selvitysosa: Lisämäärärahantarve aiheutuu momentin määrärahan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Puolustusministeriön tutkimusja kehittämisstrategia

Puolustusministeriön tutkimusja kehittämisstrategia Puolustusministeriön tutkimusja kehittämisstrategia 1 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Kuvalähde: Puolustusvoimat Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp. LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.) Integraatio Lakiehdotukseen

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO Tulossopimus

VARASTOKIRJASTO Tulossopimus VARASTOKIRJASTO 2013-2016 Tulossopimus 19.4.2012 VARASTOKIRJASTON ORGANISAATIO OKM johtokunta johtaja metadata logistiikka JOHTOKUNTA Ari Muhonen, pj Ulla Nygren, vpj, Turun yliopisto Dorrit Gustafsson,

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Euroopan Unionin turvallisuusstrategian ja Valtioneuvoston selonteko, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012, linjaamassa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Tulosalueen johtaja Olli Snellman Maahanmuuttovirasto 4.3.2016 Vastaanotto, vastaanottokeskus ja palvelut

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

LUONNOS. Sotilastiedustelulainsäädännön valmistelu. lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström työryhmän puheenjohtaja Kuulemistilaisuus

LUONNOS. Sotilastiedustelulainsäädännön valmistelu. lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström työryhmän puheenjohtaja Kuulemistilaisuus Sotilastiedustelulainsäädännön valmistelu lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström työryhmän puheenjohtaja Kuulemistilaisuus 24.11.2016 Työryhmän työstä Säädetään uusi laki sotilastiedustelusta Tällä hetkellä

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tulosohjausverkoston tapaaminen Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusrekisterikeskus Ritva-Liisa Raatikainen 24.2.2015 Tulevaisuustyön tavoitteet Vahvistaa johtoryhmän yhteistä kokonaisnäkemystä ORK:n visiosta, strategisista tavoitteista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Uudistumisella tuottavuusloikka

Uudistumisella tuottavuusloikka Uudistumisella tuottavuusloikka Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 18.8.2016 www.alueuudistus.fi 17.8.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot