PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (19) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.3440 Helsinki /2010/2003

Transkriptio

1 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (19) Valtiontalouden kehykset , Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 9/2003 Tulosohjauksen terävöittäminen, PLM KD 10027/2590/ Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi valtion talousarviosta annetun asetuksen muuttamiseksi, VM määräys toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioehdotusten laadinta (luonnos ), PLM KD 206/0100/2003 Puolustusvoimien toimintamenojen mitoitusta selvittävän työryhmän väliraportti, PLM KD 0150:00/02/02/1998 Puolustusministeriön hallinnonalan strateginen ohjausprosessi VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADINTA 1 PERUSTEET Tässä asiakirjassa annetaan vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimiseksi alustavia ohjeita, jotka täydentyvät vuoden 2004 valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistuttua. Puolustusministeriö, puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos laativat vuosia koskevan toiminta- ja taloussuunnitelmansa valtiovarainministeriön antamia yleisiä laadintaohjeita (luonnos ) sekä tässä asiakirjassa annettuja perusteita ja puolustusministeriön hallinnonalaa koskevia erityisohjeita noudattaen mennessä. Puolustusministeriön taloussäännön 14 ja 15 :n mukaan ministeriön osastot ja toimintayksiköt laativat omasta toiminnastaan toiminta- ja taloussuunnitelman ministeriön hallintoyksikön antamien ohjeiden mukaisesti. Puolustusministeriön puolustuspoliittinen osasto valmistelee hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman puolustusministeriön hallintoyksikön, puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen laatimien toimintaja taloussuunnitelmien pohjalta mennessä. Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille valmisteltaessa pyrittiin ottamaan ennalta huomioon tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistuksen vaatimukset. Tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistuksen konkretisoiduttua on vuosille asetettuja tulostavoitteita jouduttu tarkastamaan ja ryhmittelemään uudestaan vastaamaan annettuja vaatimuksia ja TOSI-työryhmän suosituksia.

2 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 2 (19) 2 TULOSOHJAUS- JA TILIVELVOLLISUUSUUDISTUS Valtion tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistuksen yhteydessä on asetettu kehysmenettelyä, toiminnan ja talouden suunnittelua sekä tilinpäätöstä ja raportointia koskevia uusia vaatimuksia. Näitä ovat mm: Kaikkia tilivirastoja koskevat vaatimukset - virastot ja laitosten johto ovat tilivelvollisia ja tulosvastuullisia toiminnastaan - virastojen ja laitosten on suunniteltava toimintaansa ja talouttansa sekä tuloksellisuuttaan usean vuoden aikavälillä - toiminta- ja taloussuunnitelmiin on sisällytettävä ehdotukset viraston tai laitoksen tärkeimmiksi toiminnalliseksi linjauksiksi ja monivuotisiksi tulostavoitteiksi - tulostavoitteet on asetettava ja esitettävä talousarvioehdotuksessa tuloksellisuuden peruskriteerien (tulosprisma) mukaisella jäsentelyllä, uutena yhteiskunnallinen vaikuttavuus - tulostavoitteet asetetaan kattamaan mahdollisimman hyvin koko käytettävissä oleva määräraha - tulostavoitteet on esitettävä käyttämällä (mahdollisuuksien mukaan) tunnuslukuja, tunnuslukuja täydennetään tarpeen mukaan laadullisilla arvioilla - momenttitasolla on kuvattava selkeästi sekä toiminnallista tehokkuutta että laadunhallintaa koskevat tulostavoitteet - virastot laativat vuodesta 2005 alkaen uusitun tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen - viraston tulee antaa tilinpäätöksessä ja tulosvastuun toteuttamista varten laadittavassa toimintakertomuksessa oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudattamisesta sekä viraston tuotoista ja kuluista, taloudellisesta asemasta ja toiminnallisesta tuloksellisuudesta (oikea ja riittävä kuva) Puolustusministeriötä koskevat vaatimukset - puolustusministeriön on annettava vuodesta 2005 alkaen vuosittain mennessä VM:lle toimialansa tuloksellisuuden kuvaus - puolustusministeriön on annettava vuodesta 2005 alkaen vuosittain mennessä perusteltu kannanotto hallinnonalan virastojen tilinpäätöksestä (tilinpäätöskannanotto) Uudistuksen aikataulun mukaan tulostavoitteet tulee esittää jo vuotta 2005 koskevissa talousarvioehdotuksissa uusien tuloksellisuuden peruskriteereiden (tulosprisma) mukaisella jäsentelyllä. Tämä merkitsee huomattavaa haastetta varsinkin puolustusvoimille asetettaville tulostavoitteille. Nämä sisältävät nykyisin varsin vähän toiminnalliseen tehokkuuteen liittyviä taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevia tunnuslukuja. Lisäksi tulisi asettaa täydentäviä sekä laadullisia että mahdollisia toiminnan suuntaamista ilmentäviä tavoitteita.

3 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 3 (19) Toiminnallisen tehokkuuden ja laadun hallinnan toteuttaminen edellyttää käytännössä tietoa suoritemääristä ja niiden kehityksestä. Mikäli näitä ei ole saatavissa, tulee kuitenkin esittää tulosalueittaiset kustannustiedot. 3 PUOLUSTUSMINISTERIÖN LINJAUKSET VUOSILLE Lähtökohdat ja suunnittelukauden haasteet Toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinnassa on otettava huomioon seuraavat perusteet: - hallitusohjelma 2003 ja hallituksen strategia-asiakirja - valtiontalouden kehykset vuosille vuoden 2004 talousarvio ja vuoden 2005 talousarvioesitys - valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko eduskunnalle toteutuksen, linjamuutosten ja tutkimustehtävien osalta - puolustusministeriön strateginen suunnitelma puolustusvoimien pitkän tähtäyksen suunnitelma puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille (PLM KD 10342/2010/2003 ) - turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2004 valmistelussa sovitut linjaukset - puolustusministeriön ohjaus koskien puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamista, pääesikunnan tehtävätasojen ja rakenteen tarkistamista, tutkimustoimintaa, kumppanuustoimintaa, puolustusvoimien lääkintähuollon uudistamista, tietohallinnon rationalisointia, materiaalipolitiikkaa sekä puolustusmateriaalihankkeiden tehostamista (MATSI) ja toimintomenojen mitoitusta (TOSI) - tässä asiakirjassa esitettävät neuvottelun aloittamiseksi annetut alustavat tulostavoitteet. Suunnittelukauden keskeisimmät ulkoiset haasteet puolustushallintoon kohdistuvat EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittymisestä, eisotilaallisten uhkien korostumisesta toimintaympäristössä, kilpailusta määräraharesursseista ja siihen liittyvästä vaatimuksesta osoittaa kattavasti oman toiminnan tuloksellisuus. Tulevaisuuden puolustuskyvyn edellyttämän suorituskyvyn kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi puolustusbudjetista pyritään käyttämään noin kolmannes materiaalihankintoihin. Samanaikaisesti puolustusvoimien toimintamenot pitävät sisällään TOSI-työryhmän väliraportin perusteella huomattavia menopaineita. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää toimenpiteitä puolustusvoimien toimintamenojen kasvun pysäyttämiseksi ja hallinnonalan kokonaistuloksellisuuden osoittamista (oikeat ja riittävät tiedot).

4 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 4 (19) 3.2 VNS2004 Puolustusvoimat ottaa toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa huomioon rinnakkaisessa suunnitteluprosessissa valmisteltavan vuoden 2004 valtionneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjaukset. 3.3 Kansainvälisen toiminnan linjaukset 3.4 Määrärahapolitiikka ja taloudenhoidon perusteet Puolustusministeriö antaa mahdollisesti tarvittavat lisäohjeet syyskuussa heti selonteon valmistumisen jälkeen. Puolustusvoimien valmiuksia osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan sekä YK-, EU-, että Nato-johtoisissa operaatioissa kehitetään suunnittelukaudella rauhankumppanuusohjelman suunnittelu- ja arviointiprosessin (PARP) avulla (Suomen kumppanuustavoitteet). EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittymisestä koituvat sitoumukset otetaan huomioon puolustusvoimien kehittämisessä. Puolustusvoimille luodaan vuoden 2006 loppuun mennessä kyky nopeaan toimintaan valtiojohdon erikseen tekemien linjausten mukaisesti. Samalla linjataan miten nopean toiminnan kyvyn saavuttaminen rahoitetaan. Osallistuminen rauhanturvaamisoperaatioihin pyritään suunnittelujakson aikana säilyttämään määrällisesti keskimäärin noin 1000 hengen tasolla. Vuosittainen kustannusten rahoitustaso on noin 100 milj. euroa. Puolustushallinto valmistautuu osallistumaan suunnittelukaudella täysipainoisesti vuonna 2004 perustettavan EU:n voimavaraviraston toimintaan. Suomi toimii EU-puheenjohtajamaana vuonna Tämä edellyttää toimenpiteiden käynnistämistä puolustushallinnossa jo vuonna EUpuheenjohtajuudelle asetettujen tavoitteiden menestyksellinen toimeenpano on vuoden 2006 keskeisiä haasteita. Suomen mahdollisen ETYJ - puheenjohtajuuskauden (2008) valmistelut aloitetaan jo vuonna Määrärahakehykset Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtiontalouden kehyksistä vuosille Puolustusministeriö jakaa puolustusministeriön hallinnonalaa koskevan vuosien kehyksen ja määrittää vuodelle 2009 esitettävät määrärahat eri momenteille seuraavalla tavalla:

5 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 5 (19) Puolustusministeriön hallinnonala Momentti Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot Puolustusministeriön toimintamenot Ympäristövahinkojen korvaamisesta aiheutuvat menot Puolustusmateriaalihankinnat Puolustusvoimien toimintamenot Rauhanturvaamistoiminnan kalustoja hallintomenot Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen Kurssivaihtelut Hallinnonala yhteensä Määrärahakehys on vuoden 2005 hintatasossa. Puolustusministeriö voi muuttaa myöhemmin momenttikohtaista kehysjakoa parhaaksi katsomallaan tavalla. Ulkoasiainministeriön hallinnonala Momentti Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot Taloudenhoidon perusteet TTS on laadittava valtioneuvoston puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistamien menokehysten mukaisesti ja siinä on esitettävä koko toiminnan kattavat oikeat ja riittävät laskelmat toiminnan edellyttämistä välttämättömistä määrärahatarpeista (ml. TOSI-työryhmän raportissa todetut välttämättömät menopainelisäykset). Uusista puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksista aiheutuvat henkilöstö- ja toimitilatarpeet sekä materiaalin huolto- ja ylläpitomenot tulee tilausvaltuuden perustelumuistion lisäksi sisällyttää puolustusvoimien toimintamenoja koskeviin suunnitelmiin ja laskelmiin. Uusia toimintamalleja kehitettäessä pitää aina ottaa huomioon muutosten vaikutukset puolustusministeriön hallinnonalan kokonaismenokehykseen. TTS:ään tulee myös sisällyttää käytettävissä olevan menokehyksen edellyttämät säästötoimenpiteet ja laskelmat niiden vaikutuksista määrärahatarpeisiin. Puolustusvoimien TTS on laadittava käyttäen avain- ja tukitulosten asemesta TOSI-työryhmän ehdottamia tulosalueita ja tunnuslukuja. Toiminnan kustannustehokkuuden kehittyminen ja tuotettavien suoritteiden laadun parantuminen on kytkettävä selkeästi asetettaviin tulostavoitteisiin. Tulosta-

6 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 6 (19) voitteita on esitettävä myös toiminnalliselle tehokkuudelle. TTS:n suunnitelmat on esitettävä sellaisella rakenteella, että edellisiltä vuosilta on saatavissa toteutumatietoja vastaavalla erittelyllä. Rauhanturvaamistoiminnan menot tulee suunnitella arvioidun toimintatason mukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rauhanturvaamistoiminnan kustannustehokkuuden parantamiseen. Momentin (Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot) käyttösuunnitelman Varallakohtaan on suunniteltava riittävät määrärahat toiminnassa tapahtuvia muutoksia varten. Lisäksi kaikista operaatiokohtaisista menoista on laadittava luotettavat ja riittävän yksityiskohtaiset menolaskelmat. Käynnissä oleva kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelma on tarkoitus saattaa loppuun vuonna Myös jatkossa on olemassa tarve parantaa ja korvata kriisinhallinta ja rauhanturvaamisoperaatiossa tarvittavaa varustusta. Tästä syystä momentille on suunniteltava vuosille sotilaallisen kriisinhallinnan ja rauhanturvaamistoiminnan suorituskyvyn kehittämisestä ja ylläpitämisestä kalusto- ja hallintomenojen osalta aiheutuvat menot siltä osin kun niitä ei ole sisällytetty momentille puolustusmateriaalihankinnat. Määrärahojen suunnittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon, että EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan rakenneyhteistyön edellyttämien suorituskykyjen kehittäminen jatkuu todennäköisesti myös vuosina , vaikka nopean toiminnan kyky on luotava vuoden 2006 loppuun mennessä. Huomattavia lisäresursseja edellyttävien tehtävien suunnittelu ohjeistetaan erikseen. Kaikissa ulkomaan valuuttamääräisiä menoja sisältävissä suunnitelmissa ja laskelmissa tulee olla selkeästi esitettynä käytetyt valuuttakurssit. Indeksimuutoksia koskevista suunnitelmista ja laskelmista on käytävä ilmi kuinka suuri osa menoista on indeksisidonnaista ja arvioitu indeksikehitys. Momentin (Puolustusmateriaalihankinnat) ja momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) välistä rajaa tulee selkeyttää TOSItyöryhmän väliraportissa esitetyllä tavalla.. Momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) määrärahalla rahoitettavat varustuksen ylläpitoon ja huoltoon tai koulutusyhteistyöhön liittyvät monivuotiset, määrältään huomattavat ja sisällöltään tavanomaisesta poikkeavat sopimukset tulee suunnitella tilausvaltuuksina.

7 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 7 (19) 3.5 Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöjärjestelmän kehittäminen Henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustushallinnolle osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö, joka on määrältään ja laadultaan riittävä kriisin ja rauhan ajan tarpeisiin. Onnistuakseen pätevän työvoiman saannissa puolustushallinnon on huolehdittava yleisestä työnantajakuvastaan, tehtävien houkuttelevuudesta, kannustavan palkkausjärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta, kannustavasta työilmapiiristä sekä henkilöiden aseman ja osaamisen kehittymisestä. Vuoden 2004 valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS 2004) toimeenpanon sekä puolustushallinnon kumppanuusohjelman edellyttämät henkilöstöön kohdistettavat toimenpiteet toteutetaan esimerkillisen työnantajan menettelytavoin. Ura- ja henkilöstösuunnittelujärjestelmää kehitetään edelleen vastaamaan tehtävien vaativuusluokitusta. Uusi palkkausjärjestelmä vakiinnutetaan osaksi puolustushallinnon henkilöstöjärjestelmää. Puolustushallinnon henkilöstöstrategia laaditaan vuoden 2004 aikana ottaen huomioon VNS 2004:n linjaukset. Virastojen henkilöstöstrategiat päivitetään tämän perusteella. Henkilöresurssit Hallinnonalan henkilöstömääräarvio henkilötyövuosina: Momentti 2003 TA 2004 TA 2005 TTS 2006 TTS 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS Puolustusministeriön toimintamenot Puolustusvoimien toimintamenot Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot Hallinnonala yhteensä Puolustusministeriö Puolustusministeriön henkilöstörakennetta kehitetään suunnittelukaudella laadittavan puolustushallinnon henkilöstöstrategian mukaisesti sekä vuoden 2002 organisaatiouudistuksen yhteydessä asetetun tavoitetilan mukaisesti niin, että tämä tavoitetila saavutetaan vuonna Ministeriön hallintopalveluja kehitetään osana puolustushallinnon ja valtioneuvoston piirissä tapahtuvaa hallintopalvelujen kehittämistyötä. Tavoitteena on pääsääntöisesti tuottaa omalla henkilöstöllä vain ne palvelut, joita ei voida antaa taloudellisista tai muista syistä muiden palveluntuottajien tehtäväksi. Vapautuvat henkilöstöresurssit sijoitetaan osastoille ministeriön ydintehtävien vahventamiseen.

8 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 8 (19) Puolustusvoimat Puolustusvoimien henkilöstöresursseja kohdennetaan kehittämisohjelmien hankkeisiin. Resursseja vapautetaan kumppanuustoiminnalla. Puolustusvoimien henkilöstörakenne suunnitellaan mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Suunnittelukaudella puolustusvoimien henkilöstömenojen tason laskua jatketaan kohti vuoden 2004 tasoa. Henkilötyövuosimäärän kasvu pysäytetään vähentämällä vaiheittain siviilihenkilöstön ja sopimussotilaiden määrää. Henkilöstökustannusten kasvun hidastamiseksi jatketaan toimia palkatun sotilashenkilöstön rakenteen ja tehtävätasojen kehittämiseksi. Päällystön koulutusjärjestelmän uudistus vastaamaan yleiseurooppalaisten linjauksia ei saa lisätä henkilöstömenoja. Upseerien koulutusmäärät tulee tarkastaa vastaamaan tulevaisuuden tarvetta. Puolustusvoimien henkilöstöstrategia (HESTRA) päivitetään puolustushallinnon henkilöstöstrategian perustella. Edellä olevan taulukon luvuissa on arvioitu kumppanuuden henkilöstövaikutukseksi 500 henkilötyövuotta vuoteen 2009 mennessä (v htv, v htv, v htv, v htv ja v htv). Siviilihenkilöstön määrän supistuksiin sisältyy kumppanuusohjelmaan kuulumattomia vähennyksiä vähintään 100 htv vuoteen 2009 mennessä: kumppanuusohjelman toteutumiseen ja vaikutuksiin vaikuttavat vielä avoinna olevat arvonlisäveroa koskevat ratkaisut. Taulukossa ei ole huomioitu VNS 2004:n henkilöstövaikutuksia. Taulukon luvut tarkentuvat VNS 2004:n ja puolustusvoimien henkilöstöstrategian päivittämisen vaikutuksesta. Upseerien osalta edellä olevan taulukon lukuihin sisältyvät myös uuden koulutusjärjestelmän tuottamat määräaikaiset upseerit ja reserviupseerit. Opistoupseerien tutkinnon suorittaneiden täydentäessä tutkintonsa upseerin tutkinnoksi lisää osaltaan upseerien määrää. Aiemmin käynnistetyt toimenpiteet upseerien määrän vähentämiseksi vaikuttavat vasta TTS-kauden lopulla. Koulutusjärjestelmän ja rakennemuutoksen vuoksi opistoupseerien määrä vähenee ja muiden sotilastehtävien määrä kasvaa. Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstövähennykset toteutetaan edellä olevan taulukon mukaisesti suunnittelukaudella ottaen huomioon eduskunnan asettamat reunaehdot henkilöstövähennysten toteuttamiselle siten, että kokonaishenkilötyövuosien määrä on vuoden 2006 lopussa 1000 henkilötyövuotta. Vähennykset toteutetaan pääsääntöisesti ns. luonnollisen poistuman avulla. Luonnollinen poistuma on määritelty käyttäen apuna rakennuslaitoksen henkilöstötilinpäätöksen ikäjakaumatilastoa. Poikkeuksen tästä muodostavat varuskuntien lakkauttamis- ja supistamistilanteet sekä rakennuslaitoksen omat rationalisointihankkeet. Henkilöstömäärä ja - rakenne täsmentyy suunnittelukaudella rakennuslaitoksen valmissuunnitte-

9 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 9 (19) 3.6 Materiaalipolitiikka ja hankeohjaus 3.7 Alue-, toimitila- ja ympäristöhallinta luun ja puolustushallinnon henkilöstöstrategian mukaisiin kehittämistoimenpiteisiin liittyen. Puolustusbudjetista käytetään TTS-kaudella edelleen noin kolmannes materiaalihankintoihin. Tilausvaltuuksien suunnittelun ja hankesuunnittelun lähtökohtana noudatetaan puolustushallinnon materiaalipoliittisen ohjelman ja yleisten hankintaperiaatteiden linjauksia sekä MATSI-työryhmän suosituksia. Erityisesti painotetaan materiaalin kansainvälistä yhteensopivuutta. Puolustusvoimien teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen (TTK) sekä hankevalmistelu- ja prototilausvaltuudet mitoitetaan määrällisesti riittäviksi ja sisällöllisesti loogiseksi kokonaisuudeksi. Nykyinen Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämisen (STALVA) tilausvaltuus päättyy vuonna 2008, uusi STALVA-tilausvaltuus esitetään nykyisen jatkoksi. EU:n puolustusmateriaali-, voimavara- ja tutkimusviraston toiminnan käynnistämiseen ja toimintaan valmistaudutaan kohdistamalla henkilö- ym. resursseja toimintaan vuodesta 2004 alkaen. Kustannusarviot tulee sisällyttää suunnitelmiin sekä hallinto- että henkilöstömenojen osalta. Hankittaessa materiaalia puolustusvoimille tulee ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan sen soveltuvuus myös virka-aputehtäviin. Strategisten linjausten ja kehittämisohjelmien mukaiset alueisiin, toimitiloihin ja ympäristöön liittyvät toiminta- ja kehittämisedellytykset turvataan. Alueiden ja toimitilojen lisävuokriin käytetään, luopumisten kautta saavutettavien säästöjen lisäksi, enintään 3 milj. euron vuotuinen lisämääräraha. Kiinteistöuudistuksen kokonaisarvio tehdään vuonna 2006 ja toteutetaan siitä aiheutuvat toimenpiteet. Valmiusyhtymien osalta tavoitetilan mukaiset alue- ja toimitilajärjestelyt toteutetaan. Varastoinnin osalta järjestelyt toteutetaan niin, että toiminta on alueiden ja toimitilojen osalta vuoteen 2012 mennessä säädösten edellyttämällä tasolla. Haitalliset ympäristövaikutukset (ml. meluntorjunta, jätehuolto, pohjavesien ja luonnon monimuotoisuuden suojelu) ennaltaehkäistään ja minimoidaan ja huolehditaan vastuullisesti aiheutetuista haitoista (ml. pilaantuneet alueet). Ympäristötietoisuutta, -koulutusta ja -tutkimusta lisätään. Huolehditaan siitä, että Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii kiinteistötoimen kehittämistavoitteiden (PLM ak 2043/ 7090 /99/KI ) mu-

10 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 10 (19) 4 ALUSTAVAT TULOSTAVOITTEET 4.1 Uudet tuloksellisuuden peruskriteerit kaisesti tehokkaana ja taloudellisena puolustushallinnon kansallisia ja kansainvälisiä haasteita vastaavana kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankkija- ja tuottajaorganisaationa. Kokonaistuloksellisuus jaetaan valtionhallinnossa uusien tuloksellisuuden peruskriteerien (tulosprisma) mukaan: 1. Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen (outcomes), joka kuvaa politiikan tavoitteita ja niiden saavuttamisessa onnistumisen astetta ja sen kustannuksia (VaVM 30/2003 vp) - tulostavoitteet kuvaavat laaja-alaista muutosta yhteiskunnassa ja sen kustannuksia - yksittäisen ministeriön vaikutusmahdollisuudet rajalliset - hallituksen määrittämät tavoitteet, ministeriöt esittävät - esitetään kehyspäätöksessä, hallitusohjelmassa, hallituksen strategiaasiakirjassa Esimerkki: Ylläpidetään kansalaisten kestävää maanpuolustustahtoa siten, että kansalaisista 76-80% katsoo, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta (vuonna 2003 luku oli 73%, MTS 1/2004). 2. Toiminnalliseen tuloksellisuuteen (outputs), varsinaisiin tulostavoitteisiin - tunnuslukuja, jotka kuvaavat kattavasti rullaavaa toimintaa - katettava mahdollisimman hyvin määrärahat 2,1 mrd euroa, kuvaavat lakisääteisten tehtävien toteuttamista, sellaisia tavoitteita, joihin yksittäinen ministeriö ja virasto voivat johtamisellaan välittömästi vaikuttaa - toiminnallinen tuloksellisuus jaetaan edelleen toiminnalliseen tehokkuuteen sekä tuotoksiin ja laadunhallintaan Esimerkki: Joukkotuotantoyksiköiden varusmiesten koulutustaso on vähintään 3,5. 3. Henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen Esimerkki: Työilmapiirin taso 3,9.

11 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 11 (19) Yhteiskunnalliset Vaikuttavuus vaikuttavuustavoitteet t u l o s o h j a u s - taloudellisuus -tuottavuus -kannattavuus -kustannusvastaavuus t i l i v e l v o l l i s u u s - suoritteet ja julkishyödykkeet - palvelukyky ja laatu Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Miten toiminta ja talous ovat vaikuttaneet Toiminnalliset yhteiskunnalliseen tulostavoitteet Toiminnallinen Tuotokset ja vaikuttavuuteen tehokkuus laadunhallinta Toiminnalliset tulokset (joihin johtamisella voi vaikuttaa) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen (Human resources development) Kuvio 1. Tulosprisma 4.2 Puolustusministeriön hallinnonalan tuloksellisuuden peruskriteerit Puolustushallinnon hallinnonalalla otetaan käyttöön uudet tuloksellisuuden peruskriteerit seuraavin käytännöllisin soveltamisohjeineen. Puolustusministeriön toimintaa, linjauksia ja tulostavoitteita asetetaan Valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) mukaisille politiikkasektoreille. Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat (16 ): 1. Puolustuspolitiikka 2. Sotilaallinen maanpuolustus 3. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 4. Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta Puolustusministeriö vastaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden valmistelusta. Ne esitetään koottuna talousarvioehdotuksen kohdassa pääluokka 27 ja asianomaisen politiikkasektorin osalta lukuperusteluissa. Puolustusministeriön hallinnonalan alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille on esitetty liitteenä 1. Puolustusministeriö on jakanut puolustusvoimien tulostavoitteet neljään kokonaisuuteen: 1. Kehittämisohjelmien toteuttaminen Tässä kohdassa asetetaan tulostavoitteet kehittämisohjelmien suorituskyvyn saavuttamiselle ja puolustusmateriaalihankintamenojen käytön tulokselli-

12 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 12 (19) suudelle. Tulostavoitteet pohjautuvat TTS05-08 suunnittelukierroksella sovittuihin tulostavoitteisiin. Pääesikunta tarkistaa suunnittelukierroksella TTS05-08 sovitut tulostavoitteet koskien vuotta VNS2004:n osalta on esitetty neuvottelun käynnistämiseksi myös uusia tulostavoitteita puolustusvoimien PTS:n mukaisten suorituskykyjen kehittämiseksi alkavaksi pääosin suunnittelukauden loppupuolella. 2. Toiminnan tuloksellisuuteen ("Miten tuloksellisesti perustehtävät/lakisääteiset tehtävät toteutetaan, rullaavan toiminnan tuloksellisuus?") Tässä kohdassa asetetaan tulostavoitteita puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamiselle ja toimintamenojen käytön tuloksellisuudelle. Tulostavoitteet ryhmitellään TOSI-työryhmän esittämien puolustusvoimien toimintamenojen tulosalueiden mukaisesti. Tulostavoitteet pohjautuvat TTS05-08 suunnittelukierroksella sovittuihin tulostavoitteisiin. Tulostavoitteet pitävät sisällään tuotoksiin ja laadunhallintaan sekä toiminnalliseen tehokkuuteen liittyviä tavoitteita. Tällä hetkellä osassa tulosalueista on käytössä ainoastaan luottamuksellisia mittareita. Kaikille tulosalueille ei aseteta yksityiskohtaisesti eriteltyjä tulostavoitteita toiminnalliselle tehokkuudelle, tuotoksille ja laadunhallinnalle, vaan puolustusvoimat tuo esille yksityiskohtaisen tuloksellisuutensa talousarvioasetuksessa esitetyllä tavalla tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessaan. Keskusteltaessa puolustusvoimien kokonaistuloksellisuudesta joudutaan toki arvioimaan kaikkia näitä kriteerejä. 3. Kokonaisresurssien käyttö Tässä kohdassa asetetaan tulostavoitteet koskien puolustusvoimien kokonaisresurssien käyttöä sekä henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä. Henkisten voimavarojen hallintaan liittyvät tulostavoitteet asetetaan koskien puolustusvoimia kokonaisuutena, ei eritellen eri tulosaluille. Tulostavoitteet pohjautuvat TTS05-08 suunnittelukierroksella sovittuihin tulostavoitteisiin. 4. Puolustusvoimien kokonaistuloksellisuus (alustava esitys) Tässä kohdassa asetettaisiin tulostavoite uskottavalle kansalliselle puolustuskyvylle kokonaisuutena. Tavoitteena on saada yksinkertainen malli, jota käytettäisiin osana puolustushallinnon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittamista. Johtuen tietojen turvaluokasta tulostavoitteesta sovittaisiin puolustusvoimien kanssa tulossopimuksessa (lisälehti), mutta talousarvioehdotuksessa esitettäisiin ainoastaan kokonaislukutavoite tai sanallinen tavoite (budjettikirja). Tämän tyyppinen kokonaisvaikuttavuuden tarkastelu antaisi ministeriölle tukea neuvoteltaessa valtionjohdon, valtioneuvoston, valtiovarainministeriön tai ja eduskunnan eri valiokuntien kanssa.

13 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 13 (19) Malli on alustava ja sitä on tarkasteltava tässä vaiheessa kriittisesti. Tässä vaiheessa tuloksellisuuden kaikki osa-alueet on yhdistetty yhdeksi taulukoksi summamuuttujilla. Mallia on mahdollista jakaa osiin esim. resurssien käyttöön, toimintaan ja materiaaliin. Mallia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että tämän tyyppinen vaikuttavuuden yksinkertaistaminen asettaa huomattavia vaatimuksia mittareiden tiedon oikeellisuudelle ja tarkkuudelle. Vastaava taulukko on mahdollista valmistella kutakin TTS-vuotta varten erikseen. Puolustusvoimien alustavat tulostavoitteet vuosille on esitetty liitteenä 2. Pääesikuntaan pyydetään antamaan lausuntonsa liitteessä 2 esitettävistä neuvottelun käynnistämiseksi laadituista alustavista tulostavoitteista mennessä. 5 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMIEN SISÄLTÖ JA VALMISTELUVASTUUT 5.1 Hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma koostuu seuraavista osista valmistelu- ja kokoamisvastuineen: 1. Johdanto Tässä esitetään laadinnan perusteet. 2. Toimintaympäristön kuvaus 3. Hallinnonalan toimintalinjat, painopisteet ja päämäärät TTS-kaudella (PO kokoaa). Tässä esitetään yleiset toimintalinjat ja toiminnan painopistealueet. 4. Tärkeimmät tavoitteet ja kehittämishankkeet politiikkasektoreittain TTS-kaudella (PO kokoaa) Tärkeimmät tavoitteet valtion toiminnan ja rahoituksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kehitykselle ministeriön toimialalla seuraavalle suunnittelukaudelle. Tavoitteista esitetään myös välitavoitteina suunnittelukauden ensimmäisen vuoden eli seuraavan talousarvioehdotusvuoden tavoitteet, ja mikäli mahdollista, myös jatkovuosien vuosittaiset tavoitteet (VM:n laadintamääräys). Tässä esitetään kohdan 3 linjauksista johdetut konkreettiset tavoitteet suunnitelmakaudelle. Esitetään politiikkasektoreittain 4.1 Puolustuspolitiikka - yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet - politiikkasektorin toimintalinjat - tärkeimmät toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoitteet - resurssien käyttö 4.2 Sotilaallinen maanpuolustus - yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet - politiikkasektorin toimintalinjat

14 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 14 (19) - tärkeimmät toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoitteet jaettuna * kehittämisohjelmien toteuttaminen: kokonaistavoite ja suunnittelukauden tavoitteet, suorituskyvyn kehittyminen ja siihen liittyvä resurssien käyttö momentti , perustelut TTS-kaudella aloitettaville tilausvaltuuksille * toiminnallinen tuloksellisuus ja siihen liittyvä resurssien käyttö mom * puolustusvoimien kokonaisresurssien käyttö - Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen tuloksellisuus ja kokonaisresurssienkäyttö 4.3 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen - yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet - politiikkasektorin toimintalinjat - tärkeimmät toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoitteet - resurssien käyttö 4.4 Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta - yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet - politiikkasektorin toimintalinjat - tärkeimmät tulostavoitteet koskien puolustusvoimien tulosalue 5:n tuloksellisuutta sekä kehittämisohjelmista kansainvälisen toiminnan suorituskyvyn kehittämisen alaohjelmat: kokonaistavoite ja suunnittelukauden tavoitteet ml. kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelman toteuttaminen. 5. Peruslaskelma (RO kokoaa) Hallituksen tulevan varainhoitovuoden talousarvioesityksen perusteella laadittu peruslaskelma. Peruslaskelmassa on menoja vähentävänä tekijänä otettava huomioon talousarvioesitykseen sisältyvät kertaluonteisiksi tarkoitetut menot. Samoin siinä on otettava eduskunnan talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä päättämät pysyväksi tarkoitetut muutokset, hallitusohjelma sekä hallituksen tekemät sopimukset, päätökset ja sitovat kannanotot. Vertailukelpoisuuden helpottamiseksi peruslaskelmassa tulee eritellä talousarvion rakenteessa mahdollisesti tapahtuvat tekniset muutokset. 6. Kehysehdotus (RO kokoaa) Ministeriön laatima hallinnonalan kehysehdotus. Kehysehdotus laaditaan edellisen kehyspäätöksen pohjalta. Kehyksen lukuja tarkistetaan talousarvion rakenteessa mahdollisesti tapahtuvia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia teknisiä muutoksia vastaavasti. Kehysehdotukseen sisällytetyt muutokset edelliseen kehyspäätökseen eritellään ja perustellaan. - taulukko puolustusmateriaalihankinnoista; erittely voimassa olevat tilausvaltuudet, indeksi- ja valuuttakurssimaksut, muut puolustusmateriaalihankinnat ja aloitettavat tilausvaltuudet 7. Henkilöstömääräarvio (RO kokoaa) 8. Arvio hallinnonalan tuloista momenteittain kehysehdotuksen ja kehitysarvion mukaisesti (RO kokoaa) 9. Ehdotukset kehyspäätöksiin sisällytettäviksi toimintapoliittisiksi linjauksiksi ja muiksi kannanotoiksi (PO kokoaa) Näissä tulee erityisesti kiinnittää huomiota useita hallinnonaloja koskeviin tehtäväkokonaisuuksiin. Kannanottoja koskevat ehdotukset tulisi esittää yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevina tavoitteina ja hallinnon toiminnan suuntaamista koskevina linjauksina. LIITE 1 LIITE 1.1 LIITE 1.2 Tulostavoitteet (PO) Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Puolustusministeriö

15 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 15 (19) LIITE 1.3 LIITE 1.4 LIITE 2 LIITE 2.1 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Puolustusvoimat Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustusvoimien tuloksellisuuden keskeiset tunnusluvut aikasarjana (PO) Puolustusvoimien tunnuslukujen kuvaus (PO) Puolustushallinnon hankinta- ja teollisuusstrategia (RO) Toimitila- ja aluehallinnan kokonaisvuokralaskelma (RO) Puolustushallinnon osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan vuosina (PO) 5.2 Virastojen toiminta- ja taloussuunnitelman sisältö Puolustusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma laaditaan politiikkasektoreittain. Puolustusvoimien toiminta- ja taloussuunnitelmassa otetaan huomion sekä sotilaallisen maanpuolustuksen että sotilaallisen kriisinhallinnan ja rauhanturvaamistoiminnan politiikkasektoreihin liittyvät kehittämisohjelmat, toiminnan tuloksellisuus ja kokonaisresurssien käyttö. Kehittämisohjelman tavoitetila on esitettävä sekä siitä suunnittelukaudelle asetettu osatavoite. Puolustushallinnon Rakennuslaitos laatii suunnitelmansa omaa toimialajakoaan noudattaen. Puolustusministeriön hallinnonalan virastojen (vast) toiminta- ja taloussuunnitelmien sisältö on seuraava noudattaen soveltaen hallinnonalan sisältövaatimuksia: 1. Toimintaympäristön kuvaus 2. Viraston toimintalinjat, painopisteet ja päämäärät TTS-kaudella 3. Tärkeimmät tulostavoitteet ja kehittämishankkeet TTS-kaudella 3.1 Puolustuspolitiikka (vain PLM) - yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet - politiikkasektorin toimintalinjat - tärkeimmät toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoitteet - resurssien käyttö 3.2 Sotilaallinen maanpuolustus - yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet - toiminnallinen tuloksellisuus jaettuna: *kehittämisohjelmien toteuttaminen: kokonaistavoite ja suunnittelukauden tavoitteet, suorituskyvyn kehittyminen ja siihen liittyvä resurssien käyttö momentti , perustelut TTS-kaudella aloitettaville tilausvaltuuksille * toiminnallinen tuloksellisuus ja siihen liittyvä resurssien käyttö mom * puolustusvoimien kokonaisresurssien käyttö 3.3 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen (vain PLM) - yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet - politiikkasektorin toimintalinjat - tärkeimmät toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoitteet - resurssien käyttö

16 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 16 (19) 3.4 Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta - yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet - politiikkasektorin toimintalinjat - tärkeimmät tulostavoitteet koskien puolustusvoimien tulosalue 5:n tuloksellisuutta sekä kehittämisohjelmista kansainvälisen toiminnan suorituskyvyn kehittämisen alaohjelmat: kokonaistavoite ja suunnittelukauden tavoitteet ml. kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelman toteuttaminen ja momentin käyttö 4. Menojen peruslaskelma momenteittain 5. Kehysehdotus - taulukko puolustusmateriaalihankinnoista; erittely voimassa olevat tilausvaltuudet, indeksi- ja valuuttakurssimaksut, muut puolustusmateriaalihankinnat ja aloitettavat tilausvaltuudet 6. Henkilöstömääräarvio 7. Arvio viraston tuloista momenteittain 8. Ehdotukset kehyspäätöksiin sisällytettäviksi toimintapoliittisiksi linjauksiksi ja muiksi kannanotoiksi LIITTEET - Keskeiset viraston sisäiset tulostavoitteet - Tuloksellisuuden keskeiset tunnusluvut aikasarjana Käytettävien tunnuslukujen kuvaus - Menojen mitoituslaskelmat - Tilahallinta - Arvio suunnittelukauden toimenpiteiden vaikutuksista kotimaiseen ja muuhun puolustustarviketeollisuuteen - Hankintastrategia ja investointihankkeet Näiden lisäksi puolustusvoimia pyydetään erikseen toimittamaan seuraava liite: - Puolustusvoimien osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan vuosina TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITTELUPROSESSIN TOTEUTUS Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitteluprosessi toteutetaan vuonna 2004 seuraavasti: 1. Kevään PLM suunnr -PEsuunn-os neuvottelussa klo käsitellään PLM:n TTS06-09-kauden linjauksia. 2. Kevään 2004 tulosneuvotteluseminaarissa klo ja tulosneuvottelussa 4.5. klo neuvotellaan TTS06-09 kauden linjauksista. 3. PLM suunnr - PEsuunn-os neuvottelussa klo käsitellään TTS06-09 kauden tulostavoitteita ja tilausvaltuuksia. Tässä kokouksessa esitellään puolustusvoimien näkemys alustavista tulostavoitteista. 4. Syksyn tulosneuvotteluaineisto lähetetään puolustusministeriöön mennessä.

17 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 17 (19) 7 YHTEISTOIMINTA 4. PLM - PE tulosneuvotteluseminaari järjestetään kansliapäällikön ja Pääesikunnan päällikön johdolla klo Puolustusministeriö laatii muistion seminaarista 3.9. mennessä. 5. Puolustusvoimien TOSU lähetetään tiedoksi puolustusministeriölle. 6. Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan tulosneuvottelu järjestetään klo Puolustusministeriö laatii tulosneuvottelujen päätöksiin perustuvan kirjallisen muistion mennessä. 8. Tulosneuvottelujen perusteella Pääesikunta, Puolustushallinnon rakennuslaitos ja puolustusministeriö viimeistelevät toiminta- ja taloussuunnitelmansa loka-marraskuussa. 9. Puolustusministeriön suunnitteluryhmä ja pääesikunnan suunnitteluosasto käsittelevät puolustusvoimien TTS-suunnitelmaa klo Pääesikunnassa. 10. Puolustusvoimat, Puolustusministeriön hallintoyksikkö ja Puolustushallinnon rakennuslaitos toimittavat esitetyn perustein laaditun vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman puolustusministeriön puolustuspoliittiselle osastolle viimeistään , joka lähettää ne viipymättä osastoille toimenpiteitä varten. valmistelee hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman luonnoksen puolustusministeriön sisäisen prosessin mukaisesti mennessä. 11. Suunnitteluryhmä käsittelee hallinnonalan TTS06-09 luonnosta klo Osastot käsittelevät hallinnonalan TTS06-09 luonnosta klo Puolustusministeriön suunnitteluryhmä ja PEsuunn-os käsittelevät TTS06-09 luonnosta klo Pääesikunnassa. 13. Puolustusministeriön hallinnonalan TTS06-09 luonnos käsitellään PLM:n johtoryhmässä Hallinnonalan TTS06-09 lähetetään henkilöjärjestöille lausuntoa varten. 15. Puolustusministeriön hallinnonalan TTS06-09 luonnos käsitellään kansliapäällikön aamukahvilla Puolustushallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmien yhteenveto käsitellään Puolustushallinnon henkilöstöpoliittisessa yhteistoimintaelimessä (HEPO) viikolla 50 alustavasti Puolustusministeriö käsittelee yhdessä Pääesikunnan kanssa hallinnonalan suunnitelmaa klo Puolustusministeri hyväksyy puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman viikolla Yhteenveto toimitetaan VM:öön viimeistään Hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmasta tiedotetaan viikolla 1/2005. Puolustusministeriön resurssipoliittinen osasto vastaa suunnitteluprosessista Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa.

18 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 18 (19) 8 ASIAKIRJOJEN JULKISUUS Ministeriö ja virastot informoivat henkilöstöjärjestöjä riittävän aikaisessa vaiheessa toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluun liittyvistä asioista. Henkilöstöjärjestöillä on oltava tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa. Virastojen rooli ja vastuu tästä korostuu, koska puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma laaditaan virastojen toiminta- ja taloussuunnitelmien perusteella. Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman luonnos lähetetään henkilöstöjärjestöille lausuntoa varten viikolla 49. TTS06-09 käsitellään Puolustushallinnon henkilöstöpoliittisessa yhteistoimintaelimessä (HEPO) viikolla 50 alustavasti Puolustusministeriön ja sen alaisten virastojen toiminta- ja taloussuunnitelmat ja toimintakertomukset ovat julkisia. Puolustusministeriö tiedottaa koko hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmasta sen valmistuttua alustavasti heti Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman osia tiedotetaan internetissä. Tämän jälkeen virastot voivat tiedottaa omasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta katsomallaan tavallaan. Suunnitelma-asiakirjoja julkistettaessa on mainittava selkeästi, että asiakirjoissa esitetyt kannanotot ja ehdotukset ovat ainoastaan asianomaisen ministeriön, viraston tai laitoksen kannanottoja, eivätkä ylemmät viranomaiset ole ottaneet niihin kantaa. 9 MUUT OHJEET Toiminta- ja taloussuunnitelmat on toimitettava sekä paperiasiakirjana että edelleen käsiteltävissä olevina tiedostoina (sekä viraston käyttämillä ohjelmistoilla että Microsoft-ohjelmistoilla). Tiedostot pyydetään lähettämään joko paperiasiakirjan yhteydessä tai sähköpostina asianhoitajille. Asiaa hoitaa puolustusministeriössä vanhempi osastoesiupseeri Misa Kangaste ( ) ja talousjohtaja Timo Norbäck ( ). Kansliapäällikkö Osastopäällikkö Matti Ahola Pauli Järvenpää LIITEET JAKELU LIITE 1 Puolustusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille (VIRK), PLM ak 72/11/2004 VIRK LIITE 2 Puolustusvoimien alustavat tulostavoitteet vuosille (VIRK), PLM ak 72/11/2004 VIRK Puolustusministeriön hallintoyksikkö Pääesikunta Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustusministeriön osastot ja toimintayksiköt PLM.n suunnitteluryhmän jäsenet

19 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 19 (19) TIEDOKSI Kansliapäällikkö Puolustusministerin erityisavustajat Pääesikunnan suunnitteluosasto