PUOLUSTUSMINISTERIÖN KANNANOTTO PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 TILINPÄÄTÖKSESTÄ

Transkriptio

1 1 (6) Pääesikunta PUOLUSTUSMINISTERIÖN KANNANOTTO PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 TILINPÄÄTÖKSESTÄ 1. Tilinpäätöskannanoton lähtökohdat ja tavoitteet Valtion talousarvioasetuksen 66 i velvoittaa ministeriön antamaan hallinnonalansa tiliviraston tilinpäätöksestä perustellun julkisen kannanoton osana ministeriön tulosohjausta. Puolustusministeriön kannanotto puolustusvoimat-tiliviraston vuoden 2007 tilinpäätöksestä perustuu: puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan allekirjoittamaan, vuotta 2007 koskevaan tulossopimukseen puolustusvoimien tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen vuodelta 2007 puolustusvoimien vuosiraporttiin vuodelta 2007 puolustusministeriön osastoilta ja tarkastusyksiköltä pyydettyihin lausuntoihin ja Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomukseen. Puolustusministeriö ei ole laatinut tai hankkinut kannanoton valmistelua varten muita selvityksiä ja arviointeja. 2. Puolustusvoimien toiminta suhteessa hallinnonalan strategisiin linjauksiin Puolustusvoimia on kehitetty hallitusohjelman edellyttämällä tavalla turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen mukaisesti. Puolustusvoimat on jatkanut vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanoa mm. uusimalla johtamis- ja hallintojärjestelmänsä sekä ottamalla selonteon linjaukset huomioon kehittämisohjelmissa, joilla pyritään ylläpitämään ja parantamaan puolustusvoimien suorituskykyä. Puolustusvoimien toiminnan tasoa jouduttiin vuonna 2007 laskemaan edellisvuoden tapaan muun muassa vähentämällä kertausharjoituksia ja alusvuorokausia sekä karsimalla varusmieskoulutuksen harjoituksia. Nämä säästötoimet ja viime vuosina tapahtunut kaikkien puolustushaarojen varaosatilanteen heikentyminen ovat vaikuttaneet heikentävästi puolustusvoimien suorituskykyyn. Hallitusohjelman pohjalta syntynyt valtiontalouden kehyspäätös vuosille ja sen pohjalta laadittu vuoden 2008 talousarvio ovat antaneet mahdollisuuden puolustusvoimien toiminnan tason palauttamiseen vuoden 2005 tasolle. Puolustusvoimat on myös omalta osaltaan toteuttanut vuoden 2004 selonteossa ja valtion tuottavuusohjelmassa tavoitteeksi asetettuja henkilötyövuosivähennyksiä

2 2 (6) suunnitellulla tavalla. Puolustusvoimat on kyennyt vähentämään rakennemuutoksella ja muilla tuottavuustoimenpiteillä noin henkilötyövuotta vuoden 2004 toteumaan verrattuna. Toimintojen rationalisointi ja keskittäminen ovat antaneet mahdollisuuden suunnata voimavaroja puolustusvoimien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Puolustusvoimien toiminnan tason ylläpitämisen ja suorituskykyjen kehittämisen haasteena tulee säilymään tulevina vuosina toiminnan ylläpitoon tarvittavien resurssien riittävyys sekä teknologian hankinnan, käytön ja ylläpidon kallistuminen. Toiminnan ja talouden tasapainottamiseen tähtääviä hallinnonalan sisäisiä toimia joudutaan tästä johtuen jatkamaan kustannuspaineiden hallitsemiseksi. Suomen kansallisen puolustuksen keskeiset kysymykset tullaan käymään läpi valmisteilla olevassa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. 3. Arvio toiminnan tuloksellisuudesta ja resurssien käytöstä Toiminnan tuloksellisuus Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä vuoden 2007 tulossopimuksessa asetetut tulostavoitteet saavutettiin pääosin: Puolustusvoimien rakennemuutoksen toimeenpano eteni suunnitellulla tavalla. Puolustusvoimien suorituskykyä ylläpidettiin ja kehitettiin puolustusvoimille asetettujen tehtävien vaatimusten mukaisesti, ja kehittämisohjelmat etenivät pääosin suunnitellulla tavalla. Materiaalihankinnoissa ei saavutettu kaikkia vuodelle 2007 asetettuja tavoitteita, mikä johtui osin puolustusvoimien ulkopuolisista syistä. NH90-kuljetushelikopterihankkeessa päästiin puolustusministeriön ja puolustusvoimien yhteistyöllä helikopteritoimittajan kanssa tyydyttävään sopimusratkaisuun hankkeen jatkosta siten, että ensimmäiset helikopteritoimitukset ovat alkaneet. Sveitsin kanssa tehty sopimus käytettyjen Hawk-harjoituskoneiden hankinnasta mahdollistaa harjoituskonekaluston uusimistarpeen myöhentämisen noin 10 vuodella. Materiaalin elinjakson aikainen varaosien saatavuus on heikentynyt viime vuosina. Varaosavajeen korjaamiseen on saatu lisärahoitusta valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille ja sen pohjalta laaditussa vuoden 2008 talousarviossa. Riittävien varaosahankintojen suunnitteluun ja toteutukseen tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota käytettävissä olevien resurssien puitteissa osana kehittämisohjelmien toimeenpanoa. Kertausharjoituskoulutettujen määrässä jäätiin säästösyistä edellisvuoden tapaan neljännekseen vuoden 2005 tasosta ja sodan ajan joukkojen koulutustarpeesta. Vuoden 2008 talousarvio mahdollistaa koulutusmäärien palauttamisen lähemmäksi vuoden 2005 tasoa. Kansainväliseen sotilaallisen kriisinhallintaan osallistuttiin valtiojohdon päätösten mukaisesti. Puolustusvoimat on täyttänyt sille asetetut kansainvälisen toiminnan suorituskykyvaatimukset. Henkilöstövoimavarat ja henkilöstömenot Puolustusvoimien varsinaisten palkkojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, mitä on selitetty sekä sopimuskorotuksilla että suhteessa kalliimmilla suunnittelija- ja asiantuntijaresursseilla ja ammatillisten henkilöstöresurssien vähenemisellä. Tämä koskee puolustusministeriön käsityksen mukaan nimenomaan siviilihenkilöstöä. Opistoupseerien korvautuminen samalla määrällä aliupseereilla vaikuttaa jonkin verran kustannuksia vähentävästi, mutta puolustusministeriön hyväksymä linjaus aliupseeris-

3 3 (6) ton muodostamisen etupainotteisuudesta riittävien kouluttajaresurssien varmistamiseksi lisää väliaikaisesti sotilashenkilöstön määrää ja tästä henkilöstöstä aiheutuvia kustannuksia. Puolustusvoimien mukaan henkilöstömenojen kasvu johtuu lisäksi tehtävien vaativuusluokkien ja suoritusarviointipistemäärien noususta. Puolustusministeriö katsoo, että puolustusvoimien työnantajatoiminnan seurauksena tapahtuvaan tehtävien vaativuuksien ja suoritusarviointien yleiseen nousuun tulee suhtautua ehdottoman kriittisesti. Asiantuntijatasoisten tehtävien määrän suhteellinen lisääntyminen voi aiheuttaa jonkin verran tehtävien vaativuuden nousua aikaisempaan nähden. Samaan aikaan ei kuitenkaan tulisi tapahtua suoritusarviointien yleistä nousua, vaan vaativampien tehtävien suoritusarviointien pitäisi kompensoida alentavasti vaativuuksien kasvua. Kiihtyvä eläkepoistuma näkyy selvästi puolustusvoimissa sekä jäljelle jääneen henkilöstön koulutustasoindeksin että lähtövaihtuvuusmäärän kasvuna. Entistä suurempaa lähtövaihtuvuutta tulee puolustusministeriön mielestä käyttää hyväksi sekä tuottavuustavoitteiden saavuttamisessa että yleisesti rakennemuutoksen toteuttamisessa. Tämä koskee erityisesti siviilihenkilöstöä ja osin erikoisupseereita. Puolustusministeriö pitää puolustusvoimien henkilöstön sairauspoissaolojen kehityssuuntaa (10,4 pv/htv v ja 10,2 pv/htv v. 2006) huolestuttavana. Puolustusvoimat on arvioinut syyksi sairauspoissaolojen lievään kasvuun rakennemuutoksen toimeenpanon vaikutuksia. Materiaalihankintamäärärahat ja hankintojen kotimaisuus Huomattava osa puolustusmateriaalihankintoihin myönnetyistä määrärahoista siirtyi vuodelle 2008 huolimatta siitä, että määrärahojen käyttöä seurattiin tiiviisti, ja vuoden 2007 neljännessä lisätalousarviossa tehtiin merkittäviä muutoksia tilausvaltuuksien menoajoitukseen. Hankintojen suunnittelua, budjetointia ja toteutusta tulee kehittää edelleen MATSI II työryhmän suositusten pohjalta. Puolustusmateriaalihankintojen kotimaisuudelle ei aseteta enää varsinaista tulostavoitetta Suomen otettua vuonna 2006 käyttöön Euroopan puolustusviraston puolustusmateriaalihankintoja koskevat käytännesäännöt. Puolustushallinnon tulee tästä huolimatta seurata hankintojen kotimaisuusastetta ja raportoida siitä eduskunnalle vuosittain. Vaikka työ- ja elinkeinoministeriö on luopunut teollista yhteistyötä koskevan aineiston keräämisestä, tulee puolustusvoimilla olla mahdollisimman tarkat tiedot hankintojen kotimaisuusasteesta. Puolustusvoimien teollisen yhteistyön ohjausryhmän tulisi pohtia asiaa. Puolustusministeriö tulee omalta osalta ottamaan asian esille kompensaatiotoimikunnan kanssa. 4. Puolustusvoimien vuosiraportoinnin laatu ja riittävyys Puolustusvoimat on käyttänyt vuoden 2007 vuosiraportoinnissaan, joka sisältää tiliviraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä viranomaiskäyttöön luokitellun vuosiraportin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä tulossopimuksessa sovittuja perusteita. Kokonaisuutena puolustusvoimien vuosiraportointi antaa oikean yleiskuvan puolustusvoimien toiminnan tuloksellisuudesta vuonna Tilinpäätöslaskelmat liitteineen on laadittu pääosin niistä annettujen määräysten mukaisesti. Valtiontalouden tarkastusviraston havaintojen mukaan talousarvion toteumalaskelman yhteydessä esitettyä laskelmaa valtuuksista, niiden käytöstä ja uusittavissa olevasta määrästä ei kuitenkaan voi pitää luotettavana.

4 4 (6) Tilinpäätökseen sisältyvän toimintakertomuksen tulisi sellaisenaan antaa tiliviraston toiminnasta ulkopuoliselle lukijalle oikeat ja riittävät tiedot. Koska puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä tulossopimuksessa asetetut tulostavoitteet ovat julkisia, tulostavoitteiden toteutumisesta tulisi raportoida riittävän kattavasti myös julkisessa toimintakertomuksessa. Tältä osin puolustusvoimien raportoinnissa on vielä parantamisen varaa. Puolustusvoimien tilinpäätöstä ja toimintakertomusta täydentävän, viranomaiskäyttöön luokitellun puolustusvoimien vuosiraportin rakennetta ja sisältöä on sen sijaan kehitetty puolustusministeriön kanssa sovitulla tavalla huomattavasti aiempaa selkeämmäksi ja luettavammaksi. Raportti palvelee siten aiempaa paremmin ministeriön tulosohjausta. Sektorikohtaisesti tarkastellen raportointiin on kuitenkin vielä jäänyt joitakin puutteita. Esimerkiksi Suomen toiminnasta pohjoismaisen materiaalialan yhteistyöjärjestelyn NORDAC:in puheenjohtajana ei ole raportoitu, vaikka puheenjohtajuus on edellyttänyt puolustusvoimilta ja erityisesti Pääesikunnalta suurta työpanosta. Valtiovarain controller toiminto on kiinnittänyt valtion tilinpäätöskertomuksen valmistelun yhteydessä huomiota siihen, että puolustusvoimien materiaalista valmiutta tulisi kuvata aiempaa paremmin myös muilta osin kuin uusien puolustusmateriaalihankintojen ja kaluston poistamisen osalta. Puolustusministeriö valmistelee PLM:n toimialan osuuden valtion tilinpäätöskertomukseen pääosin puolustusvoimien vuosiraportoinnin pohjalta, joten puolustusvoimien tulisi kiinnittää materiaalisen valmiuden julkiseen raportointiin vielä nykyistä enemmän huomiota. Toiminnan vaikuttavuuden analysointi on keskeistä koko hallinnonalaa koskevassa ministeriön raportoinnissa. Puolustusvoimat on jo pyrkinyt omalta osaltaan kehittämään tätä koskevaa raportointia vuoden 2007 vuosiraportissa, ja sen tulisi olla jatkossakin oleellinen osa puolustusvoimien vuosiraportointia. Pääesikunta laatinut puolustusvoimien henkilöstövoimavarojen tilasta vuonna 2007 erillisen henkilöstötilinpäätöksen, jota puolustusministeriö pitää hyvin laadittuna ja kattavana. 5. Tulosohjausta ja -raportointia koskevat kehittämistarpeet Talousarvioesitykseen sisältyvät tulostavoitteet ovat valtionhallinnon tulosohjausmallissa perusta virastojen asianmukaiselle tulosraportoinnille. Puolustusministeriön hallinnonalaa ja sen virastoja koskevien tulostavoitteiden sisältö ja esittämistapa uudistettiin vuoden 2008 talousarviossa. Puolustusvoimien tulosraportoinnille on siten olemassa aiempaa paremmat edellytykset vuodesta 2008 alkaen. Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä vuoden 2008 tulossopimuksessa on myös pyritty täsmentämään puolustusvoimilta edellytettävän vuosi-, osavuosi- ja kuukausiraportoinnin sisältöä. Puolustusministeriö pyrkii yhteistyössä Pääesikunnan ja Valtiokonttorin kanssa hyödyntämään Valtiokonttorin ylläpitämää, internetpohjaista Netra-raportointijärjestelmää puolustusministeriön ja puolustusvoimien välisessä tulosohjauksessa.

5 5 (6) 6. Toimenpiteet VTV:n vuositilintarkastuksen johdosta Puolustusvoimien valtuuskirjanpito Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on katsonut tilintarkastusraportissaan, että talousarvion toteumalaskelman yhteydessä esitettyä laskelmaa puolustusvoimien (tilaus)valtuuksista, niiden käytöstä ja uusittavissa olevasta määrästä ei esitettyjen virheellisten tietojen vuoksi voi pitää luotettavana. VTV:n mukaan puolustusvoimien valtuuskirjanpidon järjestämisessä ja noudatetut periaatteet eivät vastaa valtion talousarviosta annetun asetuksen 54 a :n säännöksiä. Keväällä 2007 antamassaan tilinpäätöskannanotossa puolustusministeriö edellytti, että puolustusvoimat selvittää viipymättä valtuuskirjanpidossaan olevat epäkohdat, toteuttaa tarvittavat järjestelmätekniset ja toiminnalliset korjaustoimenpiteet sekä huolehtii riittävällä tavalla valtuuskirjanpidon sisäisestä valvonnasta, jotta valtuuskirjanpitoa ja siihen perustuvia laskelmia voidaan pitää luotettavina. Puolustusministeriö katsoo, että puolustusvoimille valtion talousarviossa myönnetyt tilausvaltuudet ovat taloudellisesti niin merkittäviä, että valtuuskirjanpito tulee jo siitä syystä järjestää ehdottoman luotettavalla ja Valtiokonttorin määräysten mukaisella tavalla. Tuloksellisuuden laskentatoimi VTV:n mukaan puolustusvoimien tulee jatkaa tuloksellisuuden laskentatoimen kehittämistä, jotta se voi tuottaa valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n edellyttämät tiedot. Toimintakertomuksessa tulisi raportoida nykyistä paremmin toiminnallisesta tehokkuudesta (taloudellisuus, tuottavuus, maksullisen toiminnan kannattavuus). Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmiin sisältyy VTV:n mukaan myös työkustannusten kohdentamisesta aiheutuvaa olennaista arvionvaraisuutta. Puolustusministeriö yhtyy VTV:n näkemykseen puolustusvoimien tuloksellisuuden laskentatoimen kehittämistarpeista. Puolustusministeriön johdolla toiminut talousarvioesityksen perusteluiden uudistamistyöryhmä esitti loppuraportissaan keväällä 2007, että talousarvioesityksen perusteluja uudistettaessa lähdetään aluksi kustannusten seurannan osalta nykytilasta, ja taloudellisuutta koskevina tietoina esitetään alkuvaiheessa tulosaluekohtaiset kustannukset. Näin on myös jo menetelty vuoden 2008 talousarviosta alkaen. Työryhmä esitti kuitenkin samalla, että puolustusvoimien toiminnan taloudellisuutta koskevia tulostavoitteita on kehitettävä heti, kun puolustusvoimien laskentatoimi ja työajan seurantajärjestelmä antavat siihen mahdollisuuden. Muut kannanotot Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomus ei anna muilta osin aihetta erityiseen kannanottoon. Pääesikunnan tulee lähettää em. epäkohtien korjaamiseksi antamansa ohjeet tiedoksi puolustusministeriölle.

6 6 (6) 7. Lopuksi Puolustusministeriö kiittää puolustusvoimien henkilöstöä vuoden 2007 toiminnasta ja siitä, että asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. PUOLUSTUSMINISTERI Jyri Häkämies Kansliapäällikkö Kari Rimpi TIEDOKSI PLM:n osastot PEsuunn-os