Harjoitustehtävien ratkaisut
|
|
- Amanda Kapulainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sivu (22) Fe/Ko Luku Sekvenssipiirit. Tutki luentokalvo- ja opetusmonisteessa esitettyä esimerkkiä synkronisesta sekvenssipiiristä. a) Montako tilaa piirissä on? Koska piirissä on kaksi tilasignaalia, tiloja on 2 2 = 4. b) Kuvaako aikakaavio piirin toiminnan täydellisesti? Piirillä on yksi tulosignaali VUOR. ikakaaviosta nähdään, että kun VUOR =, piiri siirtyy tilasta NOL tilaan YKS. Mistään ei selviä, mihin tilaan siirryttäisiin, jos tulosignaali VUOR saisikin arvon tilassa NOL. Tilanne on vastaava myös tilassa KK. Näin ollen voidaan todeta, että aikakaavio ei kuvaa piirin toimintaa täydellisesti. c) Onko piiri Mooren kone vai Mealyn kone? Voitko olla siitä varma? Kuvassa kaikki lähtösignaalimuutokset tapahtuvat kellosignaalin muutoksen yhteydessä. Tämä viittaisi siihen, että tulosignaalit eivät suoraan vaikuta lähtösignaaleihin, eli että piiri olisi Mooren kone. Koska tulosignaali VUOR ei muutu tiloissa NOL ja KK, tästä ei kuitenkaan voi olla varma..2 Mealyn koneessa on kolme tulosignaalia, joista yksi vaikuttaa pelkästään lähtösignaaleihin, yksi pelkästään koneen tilaan ja yksi molempiin. Koneessa on tilaa ja kaksi lähtösignaalia, joista toinen saadaan suoraan tilarekisterin yhden kiikun lähdöstä ja toinen muodostetaan kombinaatiopiirillä. Koneen seuraava tila ei riipu ollenkaan sen kiikun nykyisestä tilasta, josta lähtösignaali saadaan suoraan. Nimeä tulo-, lähtö- ja tilasignaalit. Piirrä koneen lohkokaavio ja merkitse siihen signaalit. Koska koneessa on tilaa, tarvitaan neljä tilasignaalia. Lohkokaavio, joka täyttää edellä esitetyt ehdot, ja signaalien nimet on esitetty alla olevassa kuvassa. IN IN IN2 Lähdöt muodostava kombinaatiopiiri OUT OUT Seuraavan tilan muodostava kombinaatiopiiri Tilarekisteri OUT PS PS2 PS3 NS NS NS2 NS3
2 Sivu 2 (22) Fe/Ko Luku 2 Salvat ja kiikut 2. Piirrä seuraavien salpa- ja kiikkupiirien IE-standardin mukaiset piirrosmerkit, kun kaikissa kiikuissa on sekä suora että invertoitu lähtö: a) -salpa ( latch). b) Nousevalla reunalla liipaistava -kiikku (positive-edge-triggered flip-flop). c) Laskevalla reunalla liipaistava T-kiikku (negative-edge-triggered T flip-flop). d) Nousevalla reunalla liipaistava JK-kiikku (positive-edge-triggered JK flip-flop). a) b) c) d) T J K 2.2 Erään nousevalla reunalla liipaistavan -kiikun asettumisaika on 5 ns, pitoaika 5 ns ja etenemisviive 25 ns. Kiikkuun viedään kellosignaali, jonka taajuus on MHz. Kellosignaalin ensimmäinen nouseva reuna on ajanhetkellä t =. Kiikku on aluksi tilassa ja sen -tuloon tuleva signaali on aluksi. - tulosignaali vaihtaa tilaansa ajanhetkillä t = ns, t = 9 ns, t = 5 ns ja t = 2 ns. Piirrä aikakaavio, jossa näkyvät kellosignaali ja -tulosignaali. Tarkastele aikaväliä t = 25 ns. Merkitse kaavioon myös varoajat. Missä tapauksissa rikotaan kiikun varoaikoja? Kellosignaalin taajuus on MHz, josta seuraa, että kellopulssin pituus / 7 s = ns. Kellosignaalin aktiiviset reunat ovat ajanhetkinä n ns. -tulo ei saa muuttua aikoina n ns - 5 ns n ns + 5 ns. Varoaikoja rikotaan siis -tulon muuttuessa ajanhetkinä t = 9 ns ja t = 2 ns. Saadaan seuraava aikakaavio: t s t h t/ns varoaikarikkomus 2.3 Toteuta T-kiikku JK-kiikulla. T-kiikku on kiikku, jonka lähtö pysyy ennallaan, kun T-tulo on ja vaihtaa tilaansa, kun T-tulo on. JK-kiikku saadaan toimimaan näin kytkemällä sen J- ja K-tulot yhteen ja nimeämällä tämä yhdistetty tulo T-tuloksi. 2.4 JK -kiikku on muutoin samanlainen kuin JK-kiikku, mutta siinä K-tulo on invertoitu. a) Laadi JK -kiikun toimintakaavio.
3 Sivu 3 (22) Fe/Ko Vaihdetaan JK-kiikun toimintakaavioon K:n tilalle K ja vaihdetaan kyseisessä sarakkeessa nollat ykkösiksi ja ykköset nolliksi. Lopuksi järjestellään rivit uudelleen. Saadaan seuraava toimintakaavio: J K Q(t+) Tila Nollautuu Q(t) Ei muutu Q (t ) Vaihtuu settuu b) Toteuta -kiikku JK -kiikulla. Kohdan a) toimintakaaviosta nähdään, että -kiikku saadaan kytkemällä J- ja K -tulot yhteen ja käyttämällä tätä yhdistettyä tuloa -tulona. Luku 3 Synkronisten sekvenssipiirien suunnittelu 3. Suunnittele opetuskalvoissa ja -monisteessa esitetty valojen vilkutin Mooren koneena. Opastus: Valitse tilat toisin kuin esitetyssä aikakaaviossa, niin saat yksinkertaisemman toteutuksen. a) Piirrä vilkuttimen SM-kaavio. Vilkuttimessa esiintyy neljä erilaista lähtösignaaliyhdistelmää. Koska Mooren koneessa lähtösignaalit riippuvat vain piirin tilasta, tarvitaan myös neljä tilaa. Saadaan seuraava SM-kaavio (muitakin toimivia vaihtoehtoja on): EI EK L MO L, L2 TOI L2 VUOR VUOR b) Laadi piirin tilataulu ja lähtötaulu. SM-kaaviosta saadaan suoraan seuraavat tila- ja lähtötaulut:
4 Sivu 4 (22) Fe/Ko Nykyinen tila Tulo Seuraava tila Nykyinen tila Lähdöt Q Q VUOR Q Q L L2 c) Esitä seuraavan tilan signaalien ja lähtösignaalien lausekkeet. :n lauseke saadaan Karnaugh'n kartan avulla. Muiden signaalien lausekkeet nähdään suoraan tauluista. VUOR Q Q QVUOR QQ Q L = Q L2 = Q d) Piirrä vilkuttimen piirikaavio. VUOR Q L Q L2 3.2 Toteuta JK-kiikku -kiikulla ja porteilla. Käytä suunnittelussa SM-menetelmää. a) Piirrä JK-kiikun SM-kaavio. JK-kiikulla on kaksi tilaa, joten SM-kaaviossa on kaksi tilalohkoa. Toisessa näistä kiikun lähtö Q on aktiivinen ja toisessa ei. JK-kiikun toimintakaaviosta nähdään, että tilassa vain J-tulosignaalin arvo vaikuttaa seuraavaan tilaan ja vastaavasti tilassa vain K:n arvo. Saadaan seuraava SM-kaavio:
5 Sivu 5 (22) Fe/Ko N J Y Q K b) Laadi piirin tilataulu ja lähtötaulu. Nykyinen tila Q Tulot J K Seuraava tila Nykyinen tila Q Lähtö Q c) Piirrä :n Karnaugh n kartta ja esitä :n lauseke tulojen summamuodossa. J Q J Q K Q K d) Piirrä piirikaavio. Seuraavassa on ensin esitetty toteutus invertterillä ja J- ja TI-piireillä ja sitten tästä muokattu ratkaisu, jossa on käytetty vain kaksituloisia J-EI-piirejä. Tällöin selvitään yhdellä J-EI-piiripaketilla.
6 Sivu 6 (22) Fe/Ko J K Q _ Q J K Q _ Q 3.3 Tilakoneessa on kaksi kiikkua, ja, kaksi ulkoista tuloa, X ja Y, sekä yksi lähtö, Z. Tilakoneen toiminta on seuraavien lausekkeiden mukainen: X Y X, X X, Z = Tässä on -kiikun -tulon lauseke ja vastaavasti -kiikun -tulon lauseke. a) Piirrä tilakoneen piirikaavio. Suoraan esitetyistä lausekkeista saadaan seuraava piirikaavio: X Y Z Tässä on huomattava, että tulotermi X muodostetaan vain kerran ja sitä käytetään sitten sekä :n että :n lausekkeissa. b) Laadi tilakoneen SM-kaavio. Lausekkeista ja piirikaaviostakin nähdään, että ainoa lähtösignaali Z ei riipu tulosignaaleista. Piiri on siis Mooren kone. SM-kaavion voisi periaatteessa laatia suoraan esitetyistä lausekkeistakin. Helpommin se kuitenkin käy, kun laaditaan ensin niiden perusteella tila- ja lähtötaulu. Ne saadaan
7 Sivu 7 (22) Fe/Ko sijoittamalla esitettyihin lausekkeisiin kaikki :n, :n, X:n ja Y:n muuttujakombinaatiot. Saadaan seuraavat taulut ja niistä seuraava SM-kaavio: Nykyinen tila Tulot Seuraava tila Nykyinen tila Lähtö X Y Z Z X X Y Y Z X X Y Y 3.4 Suunnittele opetuskalvoissa ja -monisteessa esitetty valojen vilkutin Mealyn koneena. Opastus: Kun valitset tilat sopivasti, selviät yhdellä kiikulla. a) Piirrä vilkuttimen SM-kaavio.
8 Sivu 8 (22) Fe/Ko Vilkuttimessa esiintyy neljä erilaista lähtösignaaliyhdistelmää. Mealyn koneessa selvitään kahdella tilalla, kun pannaan toinen lähtösignaaleista riippumaan sekä tilasta että tulosignaalista. Saadaan seuraava SM-kaavio: T VUOR L T2 L2 VUOR L b) Laadi piirin tilataulu ja lähtötaulu. Mealyn koneessa tulo vaikuttaa myös lähtöihin, jolloin tila- ja lähtötaulu voidaan esittää yhdistettyinä. Saadaan seuraava yhdistetty tila- ja lähtötaulu. Nykyinen tila Q Tulo VUOR Seuraava tila Lähdöt L L2 c) Esitä seuraavan tilan signaalien ja lähtösignaalien lausekkeet. Kaikki lausekkeet nähdään suoraan taulukosta. Q L = Q VUOR L2 = Q d) Piirrä vilkuttimen piirikaavio.
9 Sivu 9 (22) Fe/Ko Q L2 VUOR = L 3.5 Maija-pelin valtinarvontakone antaa satunnaisesti valtiksi ruudun, hertan tai ristin. Suunnittele seuraavan määrittelyn mukainen valtinarvontakone Mealyn koneena: koneessa on painike ja kolme lamppua, yksi kutakin valttimaata kohden, kun painiketta ei paineta, mikään lampuista ei pala, kun painiketta painetaan, yksi lampuista palaa painikkeen painamisen ajan, kunkin lampun palamistodennäköisyys on sama. Opastus: satunnaisuuden saat aikaan panemalla koneen siirtymään tilasta toiseen käyttäjän kannalta katsottuna hyvin nopeasti. a) Laadi valtinarvontakoneen lohkokaavio ja merkitse siihen signaalit. Saadaan seuraava lohkokaavio. Painike Ohjain PI HERT Hertta Kello SM RUUT Ruutu Hz RIST Risti b) Piirrä koneen SM-kaavio. SM:ssa on kolme tilaa. Kun painiketta ei paineta eli PI =, SM kiertää vauhdikkaasti tilasta seuraavaan, mutta mikään lamppu ei pala. Kun painiketta painetaan eli PI =, SM jää tilaan, jossa se painamishetkellä sattuu olemaan. Samalla syttyy ehdollisena lähtöna toteutettu lamppu. Saadaan seuraava SM-kaavio:
10 Sivu (22) Fe/Ko HE HERT PI RU RUUT PI RI PI RIST Kellojakso s c) Laadi koneen tila- ja lähtötaulu. SM-kaaviosta saadaan seuraavassa esitetty yhdistetty tila- ja lähtötaulu. Yksi tila jää käyttämättömäksi tilaksi. Se on tila. Jotta siihen ei jäätäisi, edellytetään, että seuraavan tilan =, jolloin siitä mennään joko tilaan tai. Käyttämättömässä tilassa ei ole väliä, mitkä lähtösignaalien arvot ovat, joten taulukkoon on merkitty X:t. Nykyinen tila Tulo Seuraava tila Lähdöt Q Q PI HERT RUUT RIST X X X X X X X X d) Toteuta kone -kiikuilla ja porteilla. Saadaan seuraavat Karnaugh n kartat :lle, :lle ja lähdöille:
11 Sivu (22) Fe/Ko Q Q X PI PI X Q Q HERT Q RUUT Q RIST Q X X X PI X PI X PI X Q Q Q Näistä saadaan seuraavat SOP-muotoiset lausekkeet :lle, :lle ja lähdöille. RIST-lähdön lauseke voisi olla yksinkertaisempikin, mutta ko. tulotermi tarvitaan :n lausekkeessa, joten esitetty ratkaisu on kokonaisuutena yksinkertaisempi. PI Q Q PI Q Q PI Q PI Q Q HERT RUUT RIST PI Q Q PI Q PI Q Q Saadaan seuraava piirikaavio: PI HERT RUUT RIST Q Q Q Q 3.6 Vaihda Jaskan kuppilan perus- ja parannetussa mainoksessa sekä supermainoksen Mealy-toteutuksessa kahden viimeisen tilan tilakoodit keskenään eli koodaa tilat Gray-koodin mukaisesti. Muodosta tila- ja lähtötaulut ja seuraavan tilan ja lähtösignaalien lausekkeet. Piirrä toteutusten piirikaaviot. Perusmainokselle saadaan seuraava SM-kaavio, siitä yhdistetty tila- ja lähtötaulu ja niistä seuraavan tilan signaalien ja lähtösignaalien lausekkeet:
12 Sivu 2 (22) Fe/Ko Nykyinen tila Q Q Seuraava tila Lähdöt JSK KUPP EI H HJ HJK JSK JSK KUPP = Q Q = Q + Q JSK = Q KUPP Q Q Ratkaisu on yksinkertaisempi kuin opetuskalvoissa ja opetusmonisteessa esitetty. Lauseklkeista saadaan perusmainokselle seuraava piirikaavio: Q Q Q Q JSK KUPP Parannetulle mainokselle saadaan seuraava SM-kaavio, siitä tilataulu, :lle Karnaugh'n kartta ja siitä ja tilataulusta seuraavan tilan signaalien lausekkeet. Lähtösignaalien lausekkeet ovat samat kuin perusmainoksessakin.
13 Sivu 3 (22) Fe/Ko Nykyinen tila Q Q Tulo YO Seuraava tila EI H HJ JSK YO Q Q HJK JSK KUPP = Q + Q YO Q = Q + Q JSK = Q YO KUPP Q Q Ratkaisu on nytkin yksinkertaisempi kuin opetuskalvoissa ja opetusmonisteessa esitetty. Lausekkeista saadaan parannetulle mainokselle seuraava piirikaavio: YO Q Q Q Q JSK KUPP Supermainokselle Mealyn koneena saadaan seuraava SM-kaavio, siitä lähtötaulu, lähtösignaalien Karnaugh'n kartat ja niistä lähtösignaalien lausekkeet. Seuraavan tilan signaalien lausekkeet ovat samat kuin parannetussa mainoksessakin. Lähtötaulussa otetaan heti huomioon se, että YO ei vaikuta lähtösignaaleihin. Tällöin lähtötaulussa ei tarvita sen sarakettakaan.
14 Sivu 4 (22) Fe/Ko Nykyinen tila Q Q Tulo HH Lähdöt JSK KUPP EI H HH JSK KUPP Q JSK Q HJ JSK HH Q HH Q HH KUPP HH Q KUPP Q HJK JSK KUPP = Q + Q YO Q = Q + Q JSK = Q + Q HH YO KUPP Q Q + Q HH Ratkaisu on edelleen yksinkertaisempi kuin opetuskalvoissa ja opetusmonisteessa esitetty. Lausekkeista saadaan supermainokselle Mealyn koneena seuraava piirikaavio: YO Q Q Q Q JSK KUPP HH
15 Sivu 5 (22) Fe/Ko Luku 4 VHL-kuvauskieli 4. Laadi sellaisen kombinaatiopiirin VHL-käyttäytymiskuvaus, joka muodostaa kytkentäfunktion F. Muista laskentajärjestyksen määrittely. Saadaan seuraava VHL-kuvaus, kun korvataan funktion isot kirjaimet pienillä: -- Kombinaatiopiiri ENTITY komb IS PORT ( a, b, c: IN IT; f: OUT IT); EN komb; RHITETURE lauseke OF komb IS EGIN f <= NOT a OR (b N c) OR (NOT b N NOT c); EN lauseke; 4.2 Laadi harjoitustehtävässä 3.4 suunnitellun synkronisen sekvenssipiirin VHL-käyttäytymiskuvaus. Ota mukaan myös alustussignaali. lla on esitetty tehtävän 3.4 piirin SM-kaavio täydennettynä ja muutettuna VHL-kuvauksen laatimista varten. lustussignaali reset on lisätty. Signaalinimet on kirjoitettu pienaakkosilla. L on muutettu sanaksi valo sekaannusten välttämiseksi. reset t vuor valo t2 valo2 vuor valo
16 Sivu 6 (22) Fe/Ko Saadaan seuraava VHL-kuvaus: -- Valon vilkutin Mealyn koneena ENTITY vilkutin IS PORT ( vuor: IN IT; -- vuorottelutavan valintasignaali reset, clk: IN IT; -- alustus- ja kellosignaali valo, valo2: OUT IT); -- lamppujen ohjaussignaalit EN vilkutin; RHITETURE toiminta OF vilkutin IS TYPE tilty IS (t, t2); -- tyypin arvoina piirin tilat SIGNL til: tilty; -- piirin tilasignaali til EGIN PROESS (reset, clk) -- herätesignaalit reset ja clk EGIN IF reset = '' THEN -- alkutilaan alustussignaalilla til <= t; -- alkutilana tila t ELSIF clk'event N clk = '' THEN -- kellopulssin nousureuna SE til IS -- tilanmuutokset SE-lauseessa WHEN t => til <= t2; -- siirrytään tilaan t2 WHEN t2 => til <= t; -- siirrytään tilaan t EN SE; EN IF; EN PROESS; valo <= '' WHEN til = t N vuor = '' ELSE - valo riippuu tilasta '' WHEN til = t2 N vuor = '' ELSE - ja tulosta vuor ''; valo2 <= '' WHEN til = t2 ELSE - valo2 riippuu vain tilasta ''; EN toiminta; Luku 5 Rekisterit ja laskurit 5. Toteuta nelibittinen toiminnan sallintatulolla varustettu rinnakkaisrekisteri a) SM:na -kiikuilla ja porteilla (riittää, kun toteutat yhden bitin, muut ovat samanlaisia), Toteutusperiaate on se, että toiminnan ollessa kielletty (LO = ) Q-lähtö on kytketty kiikun -tuloon, jolloin tila säilyy, ja toiminnan ollessa sallittu (LO = ) ulkoinen -tulo EXT on kytketty kiikun - tuloon, jolloin ulkoisen tulon arvo tulee kiikun tilaksi. Tämä saadaan aikaan, kun valitaan kiikun -tulon lausekkeeksi LO Q LO EXT Saadaan seuraava piirikaavio:
17 Sivu 7 (22) Fe/Ko LO Q EXT b) nelibittisellä perusrinnakkaisrekisterillä ja neljällä 2 -tulovalitsimella. Tässä toteutuksessa tulovalitsimella tehdään valinta, joka a)-kohdassa tehtiin porteilla. Saadaan seuraava piirikaavio: LO 2 G _ MUX Q Q Q2 Q igitaalilaitteessa tarvitaan piiri, jonka lähdöistä ja saadaan alla olevan kuvan mukaiset signaalit, kun piirin tulosignaalina on. Toteuta piiri siirtorekisterillä ja porteilla. Toteutukseen tarvitaan kolmibittinen SIPO-siirtorekisteri. Toteutus perustuu siihen, että siirretään rekisterissä yhtä ykköstä eteenpäin ja kun se on poistunut, eli kun havaitaan siirtorekisterin olevan tilassa, pannaan uusi ykkönen sisään sarjatulosta. Saadaan seuraava piirikaavio: SRG3 /
18 Sivu 8 (22) Fe/Ko 5.3 Excess-3 koodi on alla esitetyn taulukon mukainen -koodi. Suunnittele Excess-3-koodin mukaan laskeva dekadilaskuri käyttämällä alla esitettyä 4-bittistä synkronista binaarilaskuria ja portteja. Numero Excess-3-koodisana TRIV6 M 2 / +,2 [] [2] [4] [8] Laskuri toteutetaan siten, että erillisellä J-portilla havaitaan tila (itse asiassa havaitaan tila XX, mutta on ensimmäinen näistä, joten piiri toimii, kuten pitääkin). Tämän perusteella käännetään laskurin toimintatapatulo M latausasentoon (= ), jolloin seuraavalla kellopulssilla laskuri latautuu. Rinnakkaistuloilla asetetaan latautuvaksi luvuksi. Toteutus on esitetty alla. M TRIV6 2 / +,2 [] Q [2] Q [4] Q2 [8] Q3 Varmistetaan vielä, että käyttämättömistä tiloista siirrytään normaalitoimintaan. Käyttämättömiä tiloja ovat tilat - ja -. Koska kyseessä on binaarilaskuri, mennään tiloista - normaalin laskentasekvenssin mukaisesti tilaan, joka on käytössä. Tiloista - taas mennään heti tilaan, koska tapahtuu lataus. Luku 6 Ohjelmoitavat logiikkaverkot 6. Opintojakson harjoitustyöalustassa olevassa PL-piirissä on 64 makrosolua. Se on pakattu koteloon, jossa on 44 liitäntänastaa. Näistä neljä on käyttöjännitenastoja ja kuusi maanastoja. Piirin ohjelmointiin on varattu neljä nastaa. Neljä liitäntänastoista on tuloliitäntöjä ja loput ohjelmoitavia liitäntöjä. a) Piirillä toteutetaan kombinaatiopiiri, jossa on 2 tulosignaalia. Montako ohjelmoitavaa liitäntää on ohjelmoitava tuloiksi? Montako lähtösignaalia kombinaatiopiirissä voi enintään olla?
19 Sivu 9 (22) Fe/Ko Piirin 44 liitäntänastasta kaikkiaan = 4 käytetään muihin kuin tulo- ja ohjelmoitaviin liitäntöihin. Tulo- ja ohjelmoitavia liitäntöjä on siis yhteensä 3. Näistä neljä on tuloliitäntöjä, jolloin ohjelmoitavia liitäntöjä on 3-4 = 26. Makrosoluja on kaikkiaan 64, joten näistä on upotettuja = 38. Tulosignaaleja on 2. Ohjelmoitavilla liitännöillä toteutettaviksi jää 2-4 = 8. Lähtösignaaleja voi siis olla enintään 26-8 = 8. b) Piirillä toteutetaan synkroninen sekvenssipiiri, johon tuodaan kellosignaalin lisäksi ulkoinen nollaussignaali. Muita tulosignaaleja on kuusi ja lähtösignaaleja kahdeksan. Mikään lähtösignaaleista ei tule suoraan kiikun lähdöstä. Montako tilaa piirissä voi olla? Tuloiksi ohjelmoitujen liitäntöjen makrosolut voidaan käyttää upotettuina makrosoluina. Koska tuloiksi ohjelmoitujen liitäntöjen makrosolut muuttuvat upotetuiksi makrosoluiksi, tulojen määrä ei vaikuta käytettävissä olevien kiikkujen määrään eikä siis myöskään tilojen määrään. Lähtösignaaleja on 8. Ohjelmoitavia liitäntöjä kuluu siis lähtöihin 8. Kun mikään lähtösignaaleista ei tule suoraan kiikun lähdöstä, vaan vaatii yhden makrosolun, jää tilarekisterissä käytettävissä oleviksi makrosoluiksi 64-8 = 56. Saadaan siis enimmillään 2 56 = tilaa. Näin suuri tilojen lukumäärä edellyttää, että jokainen tarvittava kytkentäfunktion lauseke voidaan toteuttaa yhdellä makrosolulla. Ellei näin voida tehdä, tilojen määrä on pienempi. 6.2 Kombinaatiopiirin eri lähtösignaalien SOP-lausekkeissa on samoja tulotermejä. Kummassa PLpiiriarkkitehtuurissa tästä on hyötyä? PL-piirissä jokaista lähtösignaalia varten on tehtävä erikseen kaikki SOP-lausekkeen tulotermit, kun taas PL-piirissä kerran muodostettu tulotermi voidaan käyttää kaikissa niissä SOP-lausekkeissa, joissa sitä tarvitaan. Hyötyä on siis PL-arkkitehtuurissa. 6.3 Toteuta lausekkeet F ja G opetuskalvosarjan 5 sivulla 5 esitetyllä PL-piirillä. Lausekkeita on kaksi ja niissä on yhteensä neljä muuttujaa. Kummassakin lausekkeessa on kolme tulotermiä. Toteutus voidaan tehdä ohjelmoimalla kaksi ohjelmoitavaa liitäntää tuloiksi ja kaksi lähdöiksi. Saadaan seuraavan kuvan mukainen kytkentä.
20 Sivu 2 (22) Fe/Ko = = = = EN EN EN EN F G 6.4 Toteuta lausekkeet F ja G opetuskalvosarjan 5 sivulla 5 esitetyllä PL-piirillä. Lausekkeita on kaksi ja niissä on yhteensä neljä muuttujaa. Kaksi ohjelmoitavaa liitäntää on siis ohjelmoitava tuloiksi ja kaksi lähdöiksi. Kummassakin lausekkeessa on neljä tulotermiä. Piirretään lausekkeiden kuvaamien funktioiden Karnaugh'n kartat. Ne on esitetty seuraavassa kuvassa. F G Nähdään, että funktion F lauseke voidaan sieventää muotoon F. Tässä on vain kolme tulotermiä, joten se voidaan toteuttaa yhdellä makrosolulla. Funktion G lausekekin sievenee, mutta sievennetyssäkin lausekkeessa on edelleen neljä tulotermiä. Huomataan, että kartan nollista muodostettu G:n komplementin SOP-lauseke voidaan esittää kolmella tulotermillä muodossa G. Tästä saadaan funktiolle G invertoiduksi SOP-lausekkeeksi G. Se voidaan toteuttaa yhdellä makrosolulla. Saadaan seuraavan kuvan mukainen kytkentä.
21 Sivu 2 (22) Fe/Ko = EN EN = = EN F EN G = 6.5 Toteuta kytkentäfunktio F kolmen muuttujan hakutaululla. Funktiossa F on kolme muuttujaa, joten sen toteuttaminen on suoraviivaista. Seuraavassa kuvassa on esitetty funktion F totuustaulu ja sen toteutus kolmen muuttujan hakutaululla. MUX G 7 2 F F Toteuta kytkentäfunktio F kahdella kahden muuttujan hakutaululla. Funktiossa F on neljä muuttujaa. Se voidaan toteuttaa kahdella kahden muuttujan hakutaululla ja yhdellä kaksituloisella tulovalitsimella vain tietyin ehdoin. Funktio pitää pystyä esittämään jaettuna yhden muuttujan ja sen komplementin suhteen kahteen osaan, joissa kummassakin on enintään kolme muuttujaa. Tehtävän funktiossa tämä onnistuu muuttujan suhteen. Saadaan muoto ) ( ) ( F. Otetaan käyttöön apufunktiot K ja L siten, että K ja L. Silloin L K F. Totuustaulut ja toteutus on esitetty seuraavassa kuvassa.
22 Sivu 22 (22) Fe/Ko MUX G 3 MUX G 3 MUX G F G L K L K
Sekvenssipiirin tilat
igitaalitekniikka (piirit) Luku Täsmätehtävä Tehtävä Sekvenssipiirin tilat Montako tilaa vähintään tarvitaan seuraavissa sekvenssipiireissä: Painikkeella ohjattava lampun sytytys ja sammutus. Näyttöä ohjaava
LisätiedotDigitaalitekniikka (piirit), kertaustehtäviä: Vastaukset
Digitaalitekniikka (piirit), kertaustehtäviä: Vastaukset Metropolia/AK. Mealyn koneessa on kolme tulosignaalia, joista yksi vaikuttaa pelkästään lähtösignaaleihin, yksi pelkästään koneen tilaan ja yksi
LisätiedotEsimerkkitentin ratkaisut ja arvostelu
Sivu (5) 2.2.2 Fe Seuraavassa on esitetty tenttitehtävien malliratkaisut ja tehtäväkohtainen arvostelu. Osassa tehtävistä on muitakin hyväksyttäviä ratkaisuja kuin malliratkaisu. 2 Tehtävät on esitetty
LisätiedotSynkronisten sekvenssipiirien suunnittelu
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 6 Sivu (5) Synkronisten sekvenssipiirien suunnittelu.8.24 Fe/AKo Synkronisten sekvenssipiirien suunnittelu Digitaalitekniikka (piirit) Luku 6 Sivu 2 (5) Synkronisten sekvenssipiirien
LisätiedotELEC-C3240 Elektroniikka 2
ELEC-C324 Elektroniikka 2 Marko Kosunen Marko.kosunen@aalto.fi Digitaalielektroniikka Tilakoneet Materiaali perustuu kurssiins-88. Digitaalitekniikan perusteet, laatinut Antti Ojapelto Luennon oppimistavoite
LisätiedotSekvenssipiirin tilat. Synkroninen sekvenssipiiri ? 1 ? 2
Luku igitaalitekniikka (piirit) Täsmätehtävät.8. Fe/AKo igitaalitekniikka (piirit) Täsmätehtävät.8. Fe/AK Opetuskerta Sivu 4 Luku Opetuskerta Sivu Sekvenssipiirin tilat Montako tilaa vähintään tarvitaan
LisätiedotASM-kaavio: reset. b c d e f g. 00 abcdef. naytto1. clk. 01 bc. reset. 10 a2. abdeg. 11 a3. abcdg
Digitaalitekniikka (piirit) Metropolia / AKo Pikku nnitteluharjoitus: Suunnitellaan sekvenssipiiri, jolla saadaan numerot juoksemaan seitsensegmenttinäytöllä: VHDL-koodin generointi ASM-kaavioista Tässä
LisätiedotOppikirjan harjoitustehtävien ratkaisuja
Sivu (27) 26.2.2 e 7 Muistipiirit 7- Tietokoneen muistin koko on 256 K 6 b. Montako sanaa muistissa on? Mikä on sen sananpituus? Montako muistialkiota muistissa on? Muistissa on 256 kibisanaa eli 262 44
LisätiedotDigitaalitekniikka (piirit) Luku 15 Sivu 1 (17) Salvat ja kiikut 1D C1 C1 1T 1J C1 1K S R
igitaalitekniikka (piirit) Luku 5 ivu (7).8.24 Fe/AKo C J C K C T C C J C K igitaalitekniikka (piirit) Luku 5 ivu 2 (7).8.24 Fe/AKo Johdanto Tässä luvussa esitetään salpapiirit, jotka ovat yksinkertaisimpia
LisätiedotDigitaalitekniikka (piirit) Luku 14 Sivu 1 (16) Sekvenssipiirit. Kombinaatiopiiri. Tilarekisteri
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu (6).8.24 Fe/AKo Tilarekisteri Kombinaatiopiiri Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu 2 (6).8.24 Fe/AKo Johdanto Tässä luvussa todetaan esimerkin avulla kombinaatiopiirien
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu 1 (20) Kombinaatiopiirit & & A B A + B
igitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu (20).9.20 e 0 0 0 0 0 + 0 0 0 0 0 0 0 igitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu 2 (20).9.20 e Johdanto Tässä luvussa esitellään porttipiirityypit J-EI ja TI-EI
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä
arjoitustehtäviä Sivu 6 6.3.2 e arjoitustehtäviä uku 3 ytkentäfunktiot ja perusporttipiirit 3. äytäväkytkin on järjestelmä jossa käytävän kummassakin päässä on kytkin ja käytävän keskellä lamppu. amppu
LisätiedotDigitaalitekniikka (piirit) Opetusmoniste
Sivu (35) 3.2.2 Fe Esko T. Rautanen Digitaalitekniikka (piirit) Sisällysluettelo Sivu Synkroniset sekvenssipiirit 2. Opettavainen tarina 2.2 Digitaalisten piirien ryhmittely 3.3 Synkronisen sekvenssipiirin
LisätiedotELEC-C3240 Elektroniikka 2 Digitaalielektroniikka Karnaugh n kartat ja esimerkkejä digitaalipiireistä
ELE-324 Elektroniikka 2 Digitaalielektroniikka Karnaugh n kartat ja esimerkkejä digitaalipiireistä Materiaalia otettu myös: https://www.allaboutcircuits.com/textbook/digital/chpt-8/introduction-to-karnaughmapping/
LisätiedotDigitaalitekniikka (piirit) Luku 18 Sivu 1 (32) Rekisterit ja laskurit R C1 SRG4 R C1/ CTRDIV16 1R G2 2CT=15 G3 C1/2,3 + CT 3
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 8 Sivu (32) R C D SRG4 R C/ D CTRDIV6 R G2 2CT=5 G3 C/2,3 + CT 3 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 8 Sivu 2 (32) Johdanto Tässä luvussa esitellään keskeiset salpoja ja kiikkuja
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu (9) && Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 2 (9) Johdanto Tässä luvussa esitetään digitaalilaitteen signaalit ja digitaalipiirien perustyypit esitellään
LisätiedotDigitaalilaitteen signaalit
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 3 (9) Digitaalilaitteen signaalit Digitaalilaitteeseen tai -piiriin tulee ja siitä lähtee digitaalisia signaaleita yksittäisen signaalin arvo on kunakin hetkenä
LisätiedotInputs: b; x= b 010. x=0. Elektroniikkajärjestelmät ETT_2068
Elektroniikkajärjestelmät ETT_2068 tentti 1) Oheisessa sekvenssilogiikassa tiloille on jo annettu bittivaste 000, 001 jne. Tehtävänäsi on nyt konstruoda sekvenssilogiikka vaihe vaiheelta standarditavalla.
LisätiedotF = AB AC AB C C Tarkistus:
Digitaalitekniikka I, tenttitehtäviä ratkaisuineen I 3..995 2. c) esitä seuraava funktio kanonisten summien tulona f(,,) = + Sovelletaan DeMorganin teoreemaa (työläs). Teoriaminimointia ei ole käytetty!
LisätiedotYhden bitin tiedot. Binaariluvun arvon laskeminen. Koodin bittimäärä ja vaihtoehdot ? 1
Luku Digitaalitekniikan matematiikka Täsmätehtävät.9. Fe Digitaalitekniikan matematiikka Täsmätehtävät.9. Fe Opetuskerta Sivu Luku Opetuskerta Sivu Yhden bitin tiedot Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista.
LisätiedotAUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja
AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja s2009 1. D-kiikku Toteuta DE2:lla synkroninen laskukone, jossa lasketaan kaksi nelibittistä lukua yhteen. Tulos esitetään ledeillä vasta,
Lisätiedotc) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = d) AND- ja EXOR-porteille sopivat yhtälöt
IGITLITEKNIIKK I 5 Tentti:.. ELEKTRONIIKN LORTORIO Henkilötunnus - KT Σ. Kaksituloisen multiplekserin toimintaa kuvaa looginen funktio = +. Esitä a) :n toiminta K-kartalla (,5 p) b) minimoituna summien
LisätiedotYhden bitin tiedot. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Täsmätehtävä Tehtävä 1. Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista.
Digitaalitekniikan matematiikka Luku Täsmätehtävä Tehtävä Yhden bitin tiedot Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista. Ovi auki - ovi kiinni Virta kulkee - virta ei kulje Lamppu palaa - lamppu ei pala
LisätiedotBL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut
BL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut Sekvenssilogiikka Kombinatooristen logiikkapiirien lähtömuuttujien nykyiset tilat y i (n) ovat pelkästään riippuvaisia
LisätiedotHarjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset
Sivu 1 (6) 1 Jouluvalojen vilkutin Jouluvalojen vilkuttimessa on neljä sisäkkäistä lamppukehää ja kaksi kytkintä, joilla valitaan vilkuttimen toimintasekvenssi. Kummastakin kytkimestä saadaan yksi valintasignaali.
LisätiedotVHDL-kuvauskieli. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 17 Sivu 1 (33)
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 7 Sivu (33) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 7 Sivu 2 (33) Johdanto Tässä luvussa esitellään laitteiston kuvauskielet ja niistä erityisesti VHDL esitetään VHDL-kuvauskielen
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu 1 (22) Lausekkeiden sieventäminen F C F = B + A C. Espresso F = A (A + B) = A A + A B = A B
igitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu (22).9.2 e = + = ( + ) = + = Espresso igitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu 2 (22).9.2 e Johdanto Tässä luvussa esitetään perusteet lausekemuodossa esitettyjen
Lisätiedotkwc Nirni: Nimen selvennys : ELEKTRONIIKAN PERUSTEET 1 Tentti La / Matti Ilmonen / Vastaukset kysymyspapereille. 0pisk.
Tentti La 20.01.2001 / Matti Ilmonen / Vastaukset kysymyspapereille. Nirni: Nimen selvennys : 1 2 3 4 5 z -.. 0pisk.no: ARVOSANA 1. Selvita lyhyesti seuraavat kiitteet ( kohdat a... j ) a) Kokosummain?
LisätiedotElektroniikan laboratorio Lisätehtävät 17.9.2003. Mallivastauksia
OULUN YLIOPISTO IGITLITEKNIIKK I Elektroniikan laboratorio Lisätehtävät 7.9. Mallivastauksia. Mitkä loogiset operaatiot oheiset kytkennät toteuttavat? Vihje: kytkin johtaa, kun ohjaava signaali =. Käytä
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 8 Sivu 1 (23) Kombinaatiopiirielimet MUX X/Y 2 EN
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 8 Sivu ().9. Fe DX G = G EN X/Y Digitaalitekniikan matematiikka Luku 8 Sivu ().9. Fe Johdanto Tässä luvussa esitetään keskeisiä kombinaatiopiirielimiä ne ovat perusporttipiirejä
LisätiedotDigitaalitekniikka (piirit) Metropolia / AKo Joitakin vinkkejä harjoitustyö 2:n aihesiin Aihe Tuloja Lähtöjä Sitten vinkkejä
Digitaalitekniikka (piirit) Joitakin vinkkejä harjoitustyö 2:n aihesiin Metropolia / AKo Sille ei voi mitään, että jotkut harjoitustyöaiheet ovat vaikeammin lähestyttäviä kuin jotkut muut. Siltä varalta,
LisätiedotOhjelmoitavat logiikkaverkot
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 9 Sivu (3) Ohjelmoitavat logiikkaverkot.8.24 Fe/AKo Ohjelmoitavat logiikkaverkot Ohjelmoitavat logiikkaverkot Programmable logic logic PLD-piirit Programmable logic logic
Lisätiedotc) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = C 2 C 1 +C 1 C 0 +C 2 C 1 C 0 e) logiikkakaavio
IGITLITEKNIIKK I 5 Tentti:.. ntti Mäntyniemi ELEKTONIIKN LOTOIO Henkilötunnus - KT Σ. Kaksituloisen multiplekserin toimintaa kuvaa looginen funktio = +. Esitä a) :n toiminta K-kartalla (,5 p) ykkösten
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotPeruspiirejä yhdistelemällä saadaan seuraavat uudet porttipiirit: JA-EI-portti A B. TAI-EI-portti A B = 1
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu () Kombinaatiopiirit.9. Fe J-EI- (NND) ja TI-EI- (NOR) -portit Peruspiirejä yhdistelemällä saadaan seuraavat uudet porttipiirit: NND? B B & B B = & B + B + B
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
Lisätiedot2_1----~--~r--1.~--~--~--,.~~
K.Loberg FYSE420 DIGITAL ELECTRONICS 3.06.2011 1. Toteuta alia esitetyn sekvenssin tuottava asynkroninen pun. Anna heditefunktiot, siirtotaulukko ja kokonaistilataulukko ( exitation functions, transition
LisätiedotVerilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa
Verilogvs. VHDL Janne Koljonen University of Vaasa Sälää Huom! Verilogistauseita versioita: 1995, 2001 ja 2005. Kommentit Javasta tutut // ja /* */ ovat kommenttimerkkejä. Case sensitivity Isot ja pienet
LisätiedotTaitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä
1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 2) Kahdesta rinnankytketystä sähkölähteestä a) kuormittuu enemmän se, kummalla on
LisätiedotBL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit
BL4A17x Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit Ohjelmoitavat logiikkapiirit (PLD, Programmable Logic Device) PLD (Programmable Logic Device) on yleinen nimitys integroidulle piirille,
LisätiedotDigitaalitekniikan perusteet
HAMK Riihimäki Versio 1.0 Väinö Suhonen Digitaalitekniikan perusteet Loogiset funktiot ja portit Kombinaatiologiikan elimiä Rekisterilogiikan perusteet Rekisteri- ja sekvenssilogiikan elimiä ena up/ down
LisätiedotKäytännön logiikkapiirit ja piirrosmerkit
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 7 Sivu (27) EN 2 EN X/Y X/Y 0 2 3 2 EN X/Y X/Y 0 2 3 Digitaalitekniikan matematiikka Luku 7 Sivu 2 (27) Johdanto Tässä luvussa esitellään käsitteet logiikkaperhe ja
LisätiedotSähkötekniikan perusteet
Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä
LisätiedotVHDL Tehtävä 1 : JK-Kiikku toteutettu IF:llä
Pasi Vähämartti TEHTÄVÄT 1(13) VHDL Tehtävä 1 : JK-Kiikku toteutettu IF:llä entity JK_kiikku2 is Port ( J : in std_logic; K : in std_logic; CLK : in std_logic; Reset : in std_logic; Q : out std_logic;
LisätiedotOpas toimilohko-ohjelmointiin
Opas toimilohko-ohjelmointiin Automaation tietotekniikka 2011 15. elokuuta 2011 Dokumentin versio Versio Pvm Muutokset Muuttaja 0.1 8.11.2010 Ensimmäinen versio Miika-Petteri Matikainen 0.1.1 12.11.2010
LisätiedotHarjoitustehtävien ratkaisuja
igitaalitekniikan matematiikka arjoitustehtävien ratkaisuja Sivu (22) 6.3.2 e arjoitustehtävien ratkaisuja uku 3 ytkentäfunktiot ja perusporttipiirit 3. äytäväkytkin on järjestelmä, jossa käytävän kummassakin
Lisätiedot13. Loogiset operaatiot 13.1
13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,
Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?
LisätiedotT Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )
T-79.144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 opetusmoniste, lauselogiikka 2.1-3.5) 21 24.9.2004 1. Määrittele lauselogiikan konnektiivit a) aina epätoden lauseen ja implikaation
LisätiedotPikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO
Pikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO Koivupuistontie 26, 01510, Vantaa www.saato.fi, sales@saato.fi, 09-759 7850 Sisällys 1. Yleistä...3 2. Parametritilan toiminnot...4 3. Käyttöönotto pikaohje...5 1.
LisätiedotTaitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin
Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Ohjelmointitehtävänä on laatia ohjelma jääkaapin ovihälyttimelle. Hälytin toimii 3 V litium paristolla ja se sijoitetaan jääkaapin sisälle. Hälyttimen
LisätiedotC = P Q S = P Q + P Q = P Q. Laskutoimitukset binaariluvuilla P -- Q = P + (-Q) (-Q) P Q C in. C out
Digitaalitekniikan matematiikka Luku ivu (2).9.2 Fe C = Aseta Aseta i i = n i > i i i Ei i < i i i Ei i i = Ei i i = i i -- On On On C in > < = CI CO C out -- = + (-) (-) = + = C + Digitaalitekniikan matematiikka
LisätiedotDIGITAALISTEN KOMBINAATIO- PIIRIEN LABORATORIOTÖIDEN SUUNNITTELU
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA DIGITAALISTEN KOMBINAATIO- PIIRIEN LABORATORIOTÖIDEN SUUNNITTELU T E K I J Ä : Toni Halonen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotSähkötekniikan perusteet
Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä
LisätiedotLABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen
LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen
LisätiedotAjattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena
Mikrotietokone Moderni tietokone Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Sen käyttötarkoitus on yleensä työnteko, kissavideoiden katselu internetistä tai pelien pelaaminen. Tietokoneen
LisätiedotTervetuloa jatkamaan DIGITAALI- TEKNIIKAN opiskelua! Digitaalitekniikka (piirit) Luku 0 Sivu 1 (8)
Tervetuloa jatkamaan DIGITAALI- TEKNIIKAN opiskelua! Digitaalitekniikka (piirit) Luku 0 Sivu 1 (8) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 0 Sivu 2 (8) Yleistä opintojaksosta Laajuus 3 op = 80 h, 1. periodilla
LisätiedotHarjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset
Sivu 1 (5) 1 Raitiovaunun oven avaamis- ja sulkemispiiri Raitiovaunun oven vieressä on matkustajan avauspainike. Kun vaunu on paikallaan, matkustajan avauspainikkeen painaminen antaa signaalin, joka avaa
LisätiedotPython-ohjelmointi Harjoitus 5
Python-ohjelmointi Harjoitus 5 TAVOITTEET Kerrataan silmukkarakenteen käyttäminen. Kerrataan jos-ehtorakenteen käyttäminen. Opitaan if else- ja if elif else-ehtorakenteet. Matematiikan sisällöt Tehtävät
LisätiedotJoni Heikkilä PYROLYYSIGENERAATTORIN AUTOMAATIO-OHJAUS OHJELMOITAVALLA LOGIIKKAPIIRILLÄ
Joni Heikkilä PYROLYYSIGENERAATTORIN AUTOMAATIO-OHJAUS OHJELMOITAVALLA LOGIIKKAPIIRILLÄ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Kesäkuu 2008 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ
LisätiedotEsimerkki 1: Kahviautomaatti.
Esimerkki 1: Kahviautomaatti. ÄÄRELLISET AUTOAATIT JA SÄÄNNÖLLISET KIELET 2.1 Tilakaaviot ja tilataulut Tarkastellaan aluksi tietojenkäsittelyjärjestelmiä, joilla on vain äärellisen monta mahdollista tilaa.
LisätiedotSe mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A.
Tehtävä. Tämä tehtävä on aineistotehtävä, jossa esitetään ensin tehtävän teoria. Sen jälkeen esitetään neljä kysymystä, joissa tätä teoriaa pitää soveltaa. Mitään aikaisempaa tehtävän aihepiirin tuntemusta
LisätiedotKerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:
Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.
LisätiedotT clk > t DFF + t critical + t setup -> T clk > 3 ns + (2+2) ns + 2 ns > 9 ns -> F clk < MHz. t DFF t critical t setup CLK NA1 CLK2,CLK3 Q2,D3
. a) Kriittisen polun mukaan (DFF - DFF): (DFF = D Flip-Flop = D-kiikku) T clk > t DFF t critical t setup -> T clk > ns () ns ns > 9 ns -> F clk
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
LisätiedotKenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)
Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotSuccessive approximation AD-muunnin
AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register
LisätiedotPelivaihtoehtoja. Enemmän vaihtelua peliin saa käyttämällä erikoislaattoja. Jännittävimmillään Alfapet on, kun miinusruudut ovat mukana pelissä!
Pelivaihtoehtoja Yksinkertaisin vaihtoehto: lfapetia voi pelata monella eri tavalla. Yksinkertaisimmassa vaihtoehdossa käytetään ainoastaan kirjainlaattoja. Pelilaudan miinusruudut ovat tavallisia ruutuja,
LisätiedotHarjoitus 1 -- Ratkaisut
Kun teet harjoitustyöselostuksia Mathematicalla, voit luoda selkkariin otsikon (ja mahdollisia alaotsikoita...) määräämällä soluille erilaisia tyylejä. Uuden solun tyyli määrätään painamalla ALT ja jokin
LisätiedotAU Automaatiotekniikka. Funktio FC
AU080401 Automaatiotekniikka Funktio FC Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on funktio miksi funktioita kannattaa käyttää milloin funktioita kannattaa käyttää mitä asioita on huomioitava funktiota luotaessa
LisätiedotKytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät
Kytkentäkentät, luento - Kolmiportaiset kentät Kolmiportaiset kytkentäkentät - esitystapoja ja esimerkkejä Kytkentäkenttien vertailuperusteet ƒ Estottomuus, looginen syvyys, ajokyky Closin -verkko Paull
LisätiedotVoimanotot, yleiskuva. Yleisiä tietoja. Nimike EK 730 P
Yleisiä tietoja Tämä asiakirja sisältää yhteenvedon kaikista Scanian voimanotoista ja niiden tärkeimmistä teknisistä tiedoista. Lisätietoja voimanottojen erilaisista liitännöistä, asennuspaikoista ja suurimmasta
LisätiedotKenguru 2014 Ecolier (4. ja 5. luokka)
sivu 1 / 11 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä
LisätiedotYhtälönratkaisu oppilaan materiaali
Yhtälönratkaisu oppilaan materiaali Nimi: Luokka: 1 1. Tosia ja epätosia väitteitä Alkupalat Kirjoita taulukkoon T, jos väite on tosi ja E, jos väite on epätosi. Väite 5 > 3 16 < 8 19 = 26 9 < 28 64 =
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
Lisätiedot5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 12 To Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 12 To 3.5.2018 Timo Männikkö Luento 12 Geneettiset algoritmit Simuloitu jäähdytys Merkkijonon sovitus Horspoolin algoritmi Algoritmit 2 Kevät 2018 Luento 12 To 3.5.2018 2/35 Algoritmien
LisätiedotCLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet
Pasi Vähämartti ITSEOPISKELU 1(10) CLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet Tutki data-kirjasta XC9500-sarjan CPLD piirin: 1. Arkkitehtuuri 2. Suurimman ja pienimmän piirin portti-, pinni- ja
Lisätiedot21~--~--~r--1~~--~--~~r--1~
- K.Loberg FYSE420 DIGITAL ELECTRONICS 13.05.2011 1. Toteuta alla esitetyn sekvenssin tuottava asynkroninen pun. Anna heratefunktiot, siirtotaulukko ja kokonaistilataulukko ( exitation functions, transition
LisätiedotHarjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot
Saku Chydenius tammikuu 2004 Asko Ikävalko Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot Työn valvoja: Kimmo Saurén RAPORTTI 1(8) 1. Alkuperäinen tehtävänanto 2. Määritelmä valojen vaihtumiselle Muodosta
LisätiedotKAUKO-OHJATTAVA OHJAUSKESKUS
KAUKO-OHJATTAVA OHJAUSKESKUS 1101--119 PINTA-ASENNUS 1 SYLA 6 SYLA PU RAKENNE 1 1) Ryhmävarokkeet kiukaan kahdelle tehoryhmälle (molemmilla on oma kontaktori). ) Merkkivalo, keltainen. Palaa kiukaan ollessa
LisätiedotStabilointi. Marja Hassinen. p.1/48
Stabilointi Marja Hassinen marja.hassinen@cs.helsinki.fi p.1/48 Kertausta ja käsitteitä Sisältö Stabilointi Resynkroninen stabilointi Yleinen stabilointi Tarkkailu Alustus Kysymyksiä / kommentteja saa
LisätiedotAutomaatit. Muodolliset kielet
Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten
Lisätiedot9.5. Turingin kone. Turingin koneen ohjeet. Turingin kone on järjestetty seitsikko
9.5. Turingin kone Turingin kone on järjestetty seitsikko TM = (S, I, Γ, O, B, s 0, H), missä S on tilojen joukko, I on syöttöaakkosto, Γ on nauha-aakkosto, I Γ, O on äärellinen ohjeiden joukko, O S Γ
Lisätiedot6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4
Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet, L3 Prosentti, yhtälöt Aiheet
Talousmatematiikan perusteet, L3 Prosentti, t Toisen Prosentti 1 Jos b on p% luvusta a, eli niin b = p 100 a a = perusarvo (Mihin verrataan?) (Minkä sadasosista on kysymys.) p = prosenttiluku (Miten monta
LisätiedotPohjalaatat ja ryhmäasennuslaatat venttiilisarjalle E
Pohjalaatat ja ryhmäasennuslaatat venttiilisarjalle E Tekniset tiedot rakenne materiaalit asennus liitännät Pneumaattiset tiedot väliaine koneistettu alumiiniprofiili alumiini ruuveilla katso seuraava
LisätiedotT Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut
T-79.148 Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 4. Tehtävä: Laadi algoritmi, joka testaa onko annetun yhteydettömän kieliopin G = V, Σ, P, S tuottama
LisätiedotOhjelmoitava päävahvistin WWK-951. Anvia TV Oy Rengastie Seinäjoki
Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951 Käyttöohje Anvia TV Oy Rengastie 10 60100 Seinäjoki 020 7420 100 Sisällysluettelo 1. Yleistä tietoa... 2 2. Liitännät ja toiminnat... 3 3. Painikkeet... 3 3. Painikkeet...
LisätiedotToiminnallinen määrittely versio 1.2
Toiminnallinen määrittely versio 1.2 Ryhmä 2 Sami Luomansuu, 168128, sami.luomansuu@tut.fi Panu Sjövall, 205401, panu.sjovall@tut.fi VERSIOHISTORIA Versio Päiväys Tekijät Tehdyt muutokset 1.0 02.10.12
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 4 Sivu 1 (15) Kytkentäalgebra A + 1 = 1 A = A A + B C = (A + B) (A + C) A 0 = 0. Maksimitermi.
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 4 Sivu 1 (15) A + 1 = 1 A + B C = (A + B) (A + C) F(A, B, C) = Σ m (2, 3, 5, 7) Maksimitermi A = A m0 A 0 = 0 M7 A + B = A B Minimitermi Digitaalitekniikan matematiikka
LisätiedotSGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe
SGN-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 9.3.009 Sivuilla - on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,
LisätiedotAU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB
AU080401 Automaatiotekniikka Toimilohko FB Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on toimilohko (FB) miten toimilohko muodostetaan ja miten sitä sovelletaan S7 ohjelmointiympäristössä (STEP7) mitä etua
Lisätiedotc) 22a 21b x + a 2 3a x 1 = a,
Tehtäviä on kahdella sivulla; kuusi ensimmäistä tehtävää on monivalintatehtäviä, joissa on 0 4 oikeata vastausta. 1. Lukion A ja lukion B oppilasmäärien suhde oli a/b vuoden 2017 lopussa. Vuoden 2017 aikana
Lisätiedot2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä
2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2.1 Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Muuttujan x ensimmäisen asteen yhtälöksi sanotaan yhtälöä, joka voidaan kirjoittaa muotoon ax + b = 0, missä vakiot a ja b ovat reaalilukuja
LisätiedotOhjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE
Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE Käyttöohje Finnsat Oy Yrittäjäntie 15 60100 Seinäjoki 020 7420 100 Sisällysluettelo 1. Yleistä tietoa... 2 2. Liitännät ja toiminnat... 3 3. Painikkeet... 4 4. Vahvistimen
LisätiedotTaitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003
Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan
Digitaalitekniikan matematiikka Luku Sivu (9) Johdatus digitaalitekniikkaan.9.2 Fe Johdatus digitaalitekniikkaan Digitaalitekniikan matematiikka Luku Sivu 2 (9) Johdatus digitaalitekniikkaan.9.2 Fe Johdanto
Lisätiedot