AU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB"

Transkriptio

1 AU Automaatiotekniikka Toimilohko FB

2 Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on toimilohko (FB) miten toimilohko muodostetaan ja miten sitä sovelletaan S7 ohjelmointiympäristössä (STEP7) mitä etua toimilohkojen käytöllä saavutetaan mitä asioita on huomioitava toimilohkoa luotaessa 2

3 Ohjelmakomponentit Ohjelmassa usein toistuvat ohjelmaosuudet kannattaa toteuttaa siten, että ne ovat helposti käytettävissä uudelleen muualla ohjelmassa.. Siemens ohjelmointiympäristössä voidaan ohjelmakomponentiksi luoda ohjelma, joka on toteutettu joko FC:hen (funktioon) tai FB:hen (toimilohkoon). Tämä dokumentti kuvaa, mikä on toimilohko ja miten sitä sovelletaan S7 ympäristössä. Funktio on kuvattu tarkemmin dokumentissa AU080401_Funktio.pdf 3

4 Toimilohko Ohjelmistoelementti, johon ohjelmoidaan tiettyä toiminnallista kokonaisuutta ohjaava ohjausalgoritmi. Voidaan rajattomasti kutsua ohjelmassa. Jokainen kutsu luo toimilohkosta ilmentymän, joka on muista ilmentymistä riippumaton, jolloin sama toimilohko voi ohjata useampaa samanlaista laitetta. Sisältää suoritettavan ohjelmakoodin ja kutsussa luotavan ilmentymän tietorakenteen, joka koostuu tulo-, tulolähtö- ja lähtöparametreista sekä paikallisista muuttujista, jotka voivat olla pysyvistä tai tilapäisistä. Toimilohkon ilmentymän ohjelmakoodi ja paikalliset muuttujat ovat muulta sovellukselta piilossa. Tiedonvaihto sovelluksen kanssa tapahtuu tulo-, tulolähtö- ja lähtöparametrien kautta. 4

5 Toimilohkon vs. Functio Toimilohko on kuten funktio, paitsi, että toimilohko varaa itselleen muistia, jolloin sitä voidaan soveltaa ohjelmassa funktiota monipuolisemmin. Toimilohkoon määriteltyjen sisäisten muuttujien tilat(arvot) säilyvät lohkon muistissa lohkon suorituksen jälkeenkin, jolloin niitä voidaan hyödyntää, kun lohko seuraavan kerran suoritetaan (yleensä seuraava ohjelmasykli). 5

6 Toimilohko Toimilohkojen soveltamisella saavutetaan samoja etuja kuin funktioiden soveltamisella, joten kertauksen vuoksi seuraavassa on esitetty funktion etuja.. Funktion etuja eräästä C-kielen opetusmateriaalista: Funktiot ovat esimerkki luovasta laiskuudesta. Toistuvista toiminnoista kannattaa tehdä funktoita, jolloin samaa koodia ei tarvitse kirjoittaa joka paikkaan. Miksi sitten ei kannata kopioida jo toimivaa koodia sellaisenaan useampiin kohtiin? Vastaus: jos ja kun ohjemaa täytyy muuttaa toistuvan koodin kohdalta, on paljon selkeämpää ja helpompaa muuttaa koodia yhden funktion sisällä kuin kopioiduista koodilohkoista. Lisäksi funktioiden tekeminen pakottaa tekemään yhden asian kerrallaan, mikä pienentää vikojen etsimisen vaivaa ja koodin kirjoittamista, kun ohjelma kasvaa isommaksi. 6

7 Toimilohko lisää etuja: Ei ole olemassa ohjelmoijaa, jonka koodit eivät olisi jossain vaiheessa ylittäneet ohjelmoijan käsityskykyä. Pitämällä koodin selkeänä ja rakenteisena, pystyt tekemään ohjelmasta paljon paremman ominaisuuksien määrässä sekä virheiden vähyydessä, koska tajuat ohjelman toiminnan. Edellä mainitut edut pätevät myös ohjelmoitavilla logiikoilla tehtävään ohjelmistokehitykseen. 7

8 Toimilohko Yleiskäyttöisiä toimilohkoja soveltamalla saadaan laitteiden ohjelmointiin käytettävää aikaa lyhennettyä ohjattavissa järjestelmissä, joissa on seuraavia piirteitä: Ohjattavat laitteet ovat toimintaperiaatteiltaan samankaltaisia. Laitteet ja toimilaitteet ovat toiminnoiltaan yksinkertaisia, usein toimilaitetta ohjataan yhdellä bitillä (päälle/pois, ylös/alas). Mekaniikaltaan erilaisten laitteiden ohjaus, on toteutettu samalla tavalla, esim. erilaiset kuljetintoteutukset. Sama laite toistuu usein järjestelmän sisällä. Toimintaperiaatteiltaan erilaisten toimilaitteiden määrä vähäinen. 8

9 Toimilohko Laiteohjaukselle ominaisia piirteitä Laitteiden ja toimilaitteiden ohjauskokonaisuudet ovat luonnollisia, laitteiden mekaniikan määrittelemiä. Toimilohkoiksi muodostettavien kokonaisuuksien tunnistaminen helppoa, yhteenkuuluvien osien luonnollisuudesta ja järjestelmän ohjauksen hierarkkisuudesta johtuen 9

10 Toimilohko, Siemens S7 Siemens S7 ohjelmointiympäristössä toimilohkoa vastaa ohjelmalohko Function Block (FB) 10

11 Siemens S7, Toimilohkon soveltaminen keino 1 Toimilohkosta (FB) on mahdollista tehdä projektikohtainen moduuli, jolloin toimilohkoon ohjelmoidaan tietyn toiminnallisuuden toteuttava ohjelma, joka hakee tulotietonsa ja päivittää lähtötietonsa (tieto = signaali) suoraan ohjattavan sovelluksen (laitteen) tulo- ja lähtökorteilta sekä tallettaa sisäiset muuttujat omaan muistiinsa. Siis samalla tavalla, kuten funktiota sovellettiin dokumentissa AU080401_Funktio.pdf (kohta: Funktion soveltaminen keino 1) Tällä tavalla toimilohkoa käytetään hyvin harvoin, koska siinä ei tehokkaasti hyödynnetä toimilohkon tarjoamia ominaisuuksia, joten ei tästä sen enempää. 11

12 Siemens S7, Toimilohkon soveltaminen keino 2 Toimilohkosta (FC) tehdään yleiskäyttöinen moduuli eli siihen ohjelmoidaan tietyn toiminnallisuuden toteuttava ohjelma ja sovelluksen ja toimilohkon välinen tiedonvaihto tulo(in) -, tulolähtö(in_out) - ja lähtö(out) - parametrien kautta, jolloin samaa toimilohkoa voidaan käyttää (kutsua) ohjelmassa muuallakin. Seuraavalla sivulla on esimerkki toimilohkosta (FB30), joka toteuttaa saman toiminnallisuuden kuin funktio (CLOCK_PULSE), joka on kuvattu AU080401_Funktio.pdf dokumentin kohdassa Funktion toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 1. 12

13 Siemens S7, Toimilohkon soveltaminen keino 2 Tulo- ja lähtöparametrit kuten vastaavassa funktiossa (FC10). Sisäisiksi muuttujiksi (STAT) siirretään ne muuttujat, joiden arvo pitää säilyä lohkon muistissa ja arvoa ei tarvitse palauttaa kutsuvalle ohjelmalle. Tässä tapauksessa vain nousevan reunan apubitti on sellainen muuttuja. 13

14 Siemens S7, Toimilohkon soveltaminen keino 2 Tämän jälkeen toimilohko on valmis. Toimilohkon liittäminen OB1:een kuvataan myöhemmin tässä dokumentissa. 14

15 Siemens S7, Toimilohkon soveltaminen keino 3 Toimilohkoa (FB) on mahdollista käyttää myös ohjelman jakamisessa pienempiin osakokonaisuuksiin (ks. Jaoteltu ohjelmointi), jolloin ohjelmien rakenne ja sitä kautta myös luettavuus paranevat. Siis samalla tavalla, kuten funktiota sovellettiin dokumentissa AU080401_Funktio.pdf (kohta: Funktion soveltaminen keino 3) Tällä tavalla toimilohkoa käytetään kuitenkin hyvin harvoin, joten ei tästä sen enempää. 15

16 Toimilohkon toteutus Siemens S7 Siemens S7 ohjelmointiympäristössä toimilohkoja kutsutaan nimellä Function Block (FB). Function Blockin ominaisuuksia: Ohjelmoidaan kuten FC:t ja OB:t Kaikki ohjelmassa käytettävät muuttuja määritellään lohkossa: (IN) Tuloparametrit (OUT) Lähtäparametrit (IN_OUT) Tulo lähtöparametrit (STAT) Lohkon sisäiset pysyvät muuttujat (TEMP) Lohkon sisäiset, väliaikaiset muuttujat IN-, OUT-, IN_OUT- ja STAT muuttujat talletetaan tiedostoon, jolloin niiden arvo säilyy muistissa senkin jälkeen kun palataan takaisin kutsuvaan ohjelmaan. Lohkon sisäiset muuttujat ovat muulta sovellukselta piilossa. Tiedonvaihto sovelluksen kanssa tulo- ja lähtöparametrien kautta. Kutsukohtainen ilmentymä talletetaan tiedostoon (DB), joka määritellään kutsun yhteydessä. Jokaiseen kutsuun määritellään uusi tiedosto. Voidaan rajattomasti kutsua ohjelmassa. 16

17 Toimilohkon toteutus Siemens S7 Siemens S7 ohjelmissa toimilohkon sisäiset muuttujat talletetaan DB:hen ns. instanssitiedostoon. Toimilohko ja instanssitiedosto liitetään yhteen toimilohkon kutsussa, jossa kutsuttavan toimilohkon lisäksi määritellään tiedosto, johon toimilohkon sisäiset muuttujat talletetaan. Ohjelmaeditori muodostaa instanssitiedoston automaattisesti, kun toimilohko liitetään ohjelmaan. Instanssitiedoston muuttujat, niiden nimet ja tyyppi määritellään toimilohkossa. 17

18 Toimilohkon toteutus Siemens S7 Muuttujat määritellään toimilohkossa Interface osioon, joka sijaitsee virtapiirien yläpuolelta. Muuttujat määritellään kuten tiedostoissa, ts. muuttuja annetaan nimi ja tyyppi (BOOL, INT, Timer, S5Time,...). Toimilohkon kutsussa esitettävät muuttujat, tulo-, tulolähtö- ja lähtöparametrit, määritellään kohtiin IN, IN_OUT ja OUT. 18

19 Toimilohkon toteutus Siemens S7 IN - kohtaan määritellään tuloparametrit, eli ne muuttujat, joiden alkuarvo halutaan määritellä kutsuvassa ohjelmassa. Laiteohjauksessa tällaisia muuttujia ovat mm. kaikki laitteessa olevat anturit ja ohjauksessa tarvittavat signaalit. Huom! Toimilohkon sisällä ei ole mahdollista muuttaa tuloparametreihin määriteltyjä arvoja. OUT - kohtaan määritellään lähtöparametrit, eli ne muuttujat, joiden arvo halutaan palauttaa kutsuvaan ohjelmaan. Laiteohjauksessa tällaisia muuttujia ovat mm. kaikki laitteen toimilaitteiden ohjaustiedot ja laitteen sisäistä tilaa esittävät tiedot, kuten virheet ja tuotantolaskurit. IN_OUT - kohtaan määritellään parametrit, joissa tieto siirtyy molempiin suuntiin. Tällaisten muuttujien arvoja voidaan päivittää sekä toimilohkossa, että toimilohkon ulkopuolella sovelluksessa. 19

20 Toimilohkon toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 1 Luodaan toimilohko CLOCK_PULSE_FB (FB30) ja ohjelmoidaan siihen ohjelma, joka muodostaa kellopulssin, jonka ylhäällä ja alhaalla oloaika voidaan määritellä erikseen. Alla aikakaavio, jossa on kuvattu funktion lähdön suhde funktion tuloon Tulo Lähtö Toimilohko siis toteuttaa saman toiminnallisuuden kuin funktio (CLOCK_PULSE), joka on kuvattu AU080401_Funktio.pdf dokumentin kohdassa Funktion toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 1. 20

21 Toimilohkon toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 1 Ensimmäiseksi Interface osion IN - ja OUT - kohtiin päivitetään samat muuttujat, kuin vastaavassa funktiossa (FC30). Kopioi virtapiiri funktiosta (FC30) editoitavaan toimilohkoon. 21

22 Toimilohkon toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 1 Sisäisiksi muuttujiksi (STAT) siirretään ne muuttujat, joiden arvo pitää säilyä lohkon muistissa ja arvoa ei tarvitse palauttaa kutsuvalle ohjelmalle. Tässä tapauksessa vain nousevan reunan apubitti on sellainen muuttuja. Muuta apubitti ohjelmassa vastaavasti. 22

23 Toimilohkon toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 1 Talletetaan toimilohko ja avataan OB1 sekä valitaan sieltä virtapiiri, johon toimilohko sijoitetaan. Käyttäjän tekemät toimilohkot tallettuvat ohjelmointieditorin FB Blocks hakemistoon, josta ne voidaan kopioida haluttuun virtapiiriin, samalla tavalla kuten funktiot tai muut lohkot (esim. Drag-and-Drop). 23

24 Toimilohkon toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 1 Toimilohko on kopioitu virtapiiriin. Seuraavaksi syötetään arvot toimilohkon tulo- ja lähtöparametreihin. 24

25 Toimilohkon toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 1 Parametrien syöttämisen jälkeen määritellään tiedosto (ns. instanssitiedosto), johon tämän toimilohkon ilmentymä talletetaan. 25

26 Toimilohkon toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 1 Annetaan instanssitiedostoksi DB30 26

27 Toimilohkon toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 1 Kun painat enteriä, ohjelma kysyy, luoko se instanssitiedoston DB30. Tähän vastataan yes. 27

28 Toimilohkon toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 1 Tämän jälkeen toimilohko on valmis. 28

29 Toimilohkon toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 1 Lisätään myös seuraavaan virtapiiriin kutsu FB30:neen Huom! Ajastimille ja lähtöbitille pitää määritellä uusi osoite, kuten funktiossakin. Lisäksi pitää toimilohkolle määritellä uusi instanssitiedosto, miksi?. 29

30 Toimilohkon toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 1 Toimilohkoon liitetyn instanssitiedoston rakenne ja muuttujat vastaavat toimilohkon Interface-osion rakennetta ja niihin määriteltyjä muuttujia. 30

31 Toimilohkon toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 2 Luodaan Toimilohko Moottorinohjaus ja ohjelmoidaan siihen ohjelma, joka ohjaa 2-suuntaista moottoria. Taas sama toiminnallisuus kuin vastaavassa funktioesimerkissä (ks. AU080401_Funktio.pdf ). 31

32 Toimilohkon toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 2 Ensimmäiseksi Interface osion IN - ja OUT - kohtiin päivitetään samat muuttujat, kuin vastaavassa funktiossa (FC10). 32

33 Toimilohkon toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 2 Kopioidaan kaikki virtapiirit funktiosta (FC10) editoitavaan toimilohkoon. 33

34 Toimilohkon toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 2 Kopioidaan kaikki virtapiirit funktiosta (FC10) editoitavaan toimilohkoon. 34

35 Toimilohkon toteuttaminen, Siemens S7, esimerkki 2 Lopuksi lisätään toimilohko kutsu OB1:een ja päivitetään käytettävät osoitteet ja alkuarvot funktion tulo- ja lähtöparametreihin sekä määritellään instanssitiedosto. 35

AU Automaatiotekniikka. Funktio FC

AU Automaatiotekniikka. Funktio FC AU080401 Automaatiotekniikka Funktio FC Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on funktio miksi funktioita kannattaa käyttää milloin funktioita kannattaa käyttää mitä asioita on huomioitava funktiota luotaessa

Lisätiedot

Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön

Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön Sisällysluettelo 1 Siemens Step7 Manager...1 1.1 Laitteistomäärittely...1 1.2 Ohjelmalohkon luonti ja toteutus...2 1.3 Ohjelman kutsu...3 2 CX-Programmer...4

Lisätiedot

SIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA

SIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI 2.12. TIMO SUVELA KUKA OLEN? Timo Suvela lehtori, sähkö- ja automaatiotekniikka (timo.suvela@samk.fi, 044-7103275) Nykyisyys SAMK:iin

Lisätiedot

Autotallin ovi - Tehtävänanto

Autotallin ovi - Tehtävänanto Autotallin ovi - Tehtävänanto Pisteytys (max 9p): 1 piste per läpi mennyt testi (max 7p) Reflektointitehtävä (max 2p yksi piste jos osaa vastata edes osittain ja toinen piste tyhjentävästä vastauksesta)

Lisätiedot

Opas toimilohko-ohjelmointiin

Opas toimilohko-ohjelmointiin Opas toimilohko-ohjelmointiin Automaation tietotekniikka 2011 15. elokuuta 2011 Dokumentin versio Versio Pvm Muutokset Muuttaja 0.1 8.11.2010 Ensimmäinen versio Miika-Petteri Matikainen 0.1.1 12.11.2010

Lisätiedot

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro: KILPAILIJAN TEHTÄVÄT Kilpailijan nimi / Nro: Tehtävän laatinut: Hannu Laurikainen, Deltabit Oy Kilpailutehtävä Kilpailijalle annetaan tehtävässä tarvittavat ohjelmakoodit. Tämä ohjelma on tehty laitteen

Lisätiedot

Kuutioiden pakkaus - Teoria

Kuutioiden pakkaus - Teoria Kuutioiden pakkaus - Teoria Oppimistavoitteet SFC (Sequential Flow Chart) kielen perusteet Opitaan analysoimaan sovellusta siten, että yleistajuisen tekstin ja/tai kuvien avulla jäsennetään ratkaistava

Lisätiedot

Automaattitilausten hallinta. Automaattitilauksien uudistettu käsittely

Automaattitilausten hallinta. Automaattitilauksien uudistettu käsittely Automaattitilausten hallinta Raportit Saat yhteenvedon voimassa olevista automaattitilauksista ja automaatti-ilmoituksista hakemistopuun Raportit-valikon alta. PDF-napista voit ladata koneellesi yhteenvedon

Lisätiedot

Aloita uusi kartoitus -painikkeesta käynnistyy uuden kartoituksen tekeminen

Aloita uusi kartoitus -painikkeesta käynnistyy uuden kartoituksen tekeminen it-arvi Ohjeet sovelluksen käyttöön KÄYNNISTYS: - Sovellus käynnistetään tuplanapauttamalla kuvaketta Esteettomyysarviointi.exe. ETUSIVU: Aloita uusi kartoitus -painikkeesta käynnistyy uuden kartoituksen

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 9

Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

PM10OUT2A-kortti. Ohje

PM10OUT2A-kortti. Ohje PM10OUT2A-kortti Ohje Dokumentin ID 6903 V3 13.4.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Esittely... 3 Kortti ja rekisterit... 3 Lähtöviestit... 4 Signaalien kytkeminen... 4 Käyttö... 4 Asetusten tekeminen...

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

KAAVAT. Sisällysluettelo

KAAVAT. Sisällysluettelo Excel 2013 Kaavat Sisällysluettelo KAAVAT KAAVAT... 1 Kaavan tekeminen... 2 Kaavan tekeminen osoittamalla... 2 Kaavan kopioiminen... 3 Kaavan kirjoittaminen... 3 Summa-funktion lisääminen... 4 Suorat eli

Lisätiedot

ASM-kaavio: reset. b c d e f g. 00 abcdef. naytto1. clk. 01 bc. reset. 10 a2. abdeg. 11 a3. abcdg

ASM-kaavio: reset. b c d e f g. 00 abcdef. naytto1. clk. 01 bc. reset. 10 a2. abdeg. 11 a3. abcdg Digitaalitekniikka (piirit) Metropolia / AKo Pikku nnitteluharjoitus: Suunnitellaan sekvenssipiiri, jolla saadaan numerot juoksemaan seitsensegmenttinäytöllä: VHDL-koodin generointi ASM-kaavioista Tässä

Lisätiedot

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi Hammastankohissin modernisointi Heikki Laitasalmi Loppudemossa Mitä oltiinkaan tekemässä V-malli Modbus viestintä (PLC VFD) Esitellään laitteet Lopuksi Modbusia käytännössä Hammastankohissi Arkkitehtuuri

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 1 (21) Kone- ja laiteautomaatio Seppo Mäkelä. SIMATIC STEP S7 Ohjelmointiohjelma.

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 1 (21) Kone- ja laiteautomaatio Seppo Mäkelä. SIMATIC STEP S7 Ohjelmointiohjelma. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 1 (21) SIMATIC STEP S7 Ohjelmointiohjelma Ohjelmointi osa1 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 2 (21) 1 Projektin muodostus 1.1 Ohjelman avaus Ohjelman avaus suoritetaan

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan

Lisätiedot

Näppäimistö CT 1000. Käyttäjäopas. Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi. CT1000v.5

Näppäimistö CT 1000. Käyttäjäopas. Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi. CT1000v.5 Näppäimistö CT 1000 Käyttäjäopas CT1000v.5 Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi Sivu 2 CT 1000 Rajoitukset Kaikki oikeudet tähän ohjekirjaan ovat Global Safety & Security

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Automaattitilausten hallinta

Automaattitilausten hallinta Automaattitilausten hallinta Automaattitilauksilla voidaan automatisoida kopiotilaukset tuotantolaitokselle. Työkalulla voitte määritellä kansio- sekä tiedostokohtaisia automaattitilauksia. Joka yö SokoPro

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

FB10 - <offline> "MOTCON" Name: MOTCON Family: Author: JUN Version: 0.1 Block version: 1 Time stamp Code: 30.11.2000 16:48:45

FB10 - <offline> MOTCON Name: MOTCON Family: Author: JUN Version: 0.1 Block version: 1 Time stamp Code: 30.11.2000 16:48:45 SIMATIC FBT2\S7 rogram(1)\...\fb10 - 08/26/2001 21:28:43 FB10 - "MOTCON" Name: MOTCON Family: Author: JUN Version: 0.1 Block version: 1 Time stamp Code: 30.11.2000 16:48:45 Interface:

Lisätiedot

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) 6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren

Lisätiedot

FC6 - <offline> "Palloilla_painot_optim" Perusversio: Pallojen lajittelu ja vierintäpintojen tyhjäys lajeittain.

FC6 - <offline> Palloilla_painot_optim Perusversio: Pallojen lajittelu ja vierintäpintojen tyhjäys lajeittain. IMATIC FC6 21.2.2007 13:18:52 FC6 - alloilla_painot_optim erusversio: allojen lajittelu ja vierintäpintojen tyhjäys lajeittain. Name: Family: Author: Version: 0.1 Block version: 2 Time stamp

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 4 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten lauseisiin, lausekkeisiin ja aliohjelmiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Mitä

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen ohjelmointiin Jukka Talvitie Valvoja: Professori Jorma Jormakka Paikka: TietoEnator oyj Ongelma Ideologia Lifebelt

Lisätiedot

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Koneturvallisuus ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät tiedonsiirtojärjestelmät Toiminnallinen turvallisuus Standardi IEC 62061 Koneturvallisuus turvallisuuteen

Lisätiedot

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

UML -mallinnus TILAKAAVIO

UML -mallinnus TILAKAAVIO UML -mallinnus TILAKAAVIO SISÄLLYS 3. Tilakaavio 3.1 Tilakaavion alku- ja lopputilat 3.2 Tilan nimi, muuttujat ja toiminnot 3.3 Tilasiirtymä 3.4 Tilasiirtymän vai tilan toiminnot 3.5 Tilasiirtymän tapahtumat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 21.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 21.9.2015 1 / 25 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005 Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer

Lisätiedot

Moodle-alueen muokkaaminen

Moodle-alueen muokkaaminen Moodle-alueen muokkaaminen Alla oleva kuva esittää Moodle-aluetta sellaisena kuin se sinulle toimitetaan:: - Etusivun näkymä koostuu sivun keskellä olevista numeroiduista osioista sekä osioiden molemmilla

Lisätiedot

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com 2 Sisällys Johdanto... 1 Päänavigointi...

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

Scratch ohjeita. Perusteet

Scratch ohjeita. Perusteet Perusteet Scratch ohjeita Scratch on graafinen ohjelmointiympäristö koodauksen opetteluun. Se soveltuu hyvin alakouluista yläkouluunkin asti, sillä Scratchin käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset. Scratch

Lisätiedot

Joustava tapa integroida järjestelmiä node-red:llä visuaalisesti - Internet of Things & Industrial Internet

Joustava tapa integroida järjestelmiä node-red:llä visuaalisesti - Internet of Things & Industrial Internet Joustava tapa integroida järjestelmiä node-red:llä visuaalisesti - Internet of Things & Industrial Internet Mika Karaila Metso Automation, Technology & Application Research PL 237, 33101 TAMPERE Tel. (040)

Lisätiedot

ELEKTRONISET TOIMINNOT

ELEKTRONISET TOIMINNOT LUENTO 2 ALUKSI OLI... EHKÄ MIELENKIINTOISIN SUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄ ON TOTEUTTAA LAITE (JA EHKÄ MENETELMÄKIN) JONKIN ONGELMAN RATKAISEMISEEN PUHTAALTA PÖYDÄLTÄ EI (AINAKAAN SAMALLA PERIAATTEELLA) VALMIITA

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit Liite E - Esimerkkiprojekti E Esimerkkiprojekti Olet lukenut koko kirjan. Olet sulattanut kaiken tekstin, Nyt on aika soveltaa oppimiasi uusia asioita pienen, mutta täydellisesti muotoiltuun, projektiin.

Lisätiedot

TiiMi Talotekniikka. LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL. v. 1.0

TiiMi Talotekniikka. LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL. v. 1.0 TiiMi Talotekniikka LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL v. 1.0 TiiMi Lattialämmitys on monipuolinen vesikiertoisen lattialämmityksen säätöjärjestelmä jota voidaan soveltaa myös sähköiseen lattialämmitykseen.

Lisätiedot

13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin

13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Ohjelmointi 1 / syksy 2007 13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy

Lisätiedot

Sekvenssipiirin tilat

Sekvenssipiirin tilat igitaalitekniikka (piirit) Luku Täsmätehtävä Tehtävä Sekvenssipiirin tilat Montako tilaa vähintään tarvitaan seuraavissa sekvenssipiireissä: Painikkeella ohjattava lampun sytytys ja sammutus. Näyttöä ohjaava

Lisätiedot

Testaussuunnitelma PULSU. Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testaussuunnitelma PULSU. Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testaussuunnitelma PULSU Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 op) Projektiryhmä Heikki Manninen Noora Joensuu

Lisätiedot

Kyvyt.fi eportfolion luominen

Kyvyt.fi eportfolion luominen Kyvyt.fi eportfolion luominen Portfolion tekeminen koostuu kolmesta vaiheesta: 1 Yksittäisten portfolio-sivujen luominen 2 Sivujen liittäminen yhteen sivustoksi - eportfolioksi 3 Katseluoikeuksien antaminen

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

Micro:bit. Käyttöohje. Innokas verkosto Petja Pyykkönen, Saimaan mediakeskus Käyttöohje / 2016 Innokas

Micro:bit. Käyttöohje. Innokas verkosto Petja Pyykkönen, Saimaan mediakeskus Käyttöohje / 2016 Innokas Micro:bit Käyttöohje Innokas verkosto Petja Pyykkönen, Saimaan mediakeskus 24.5.2017 Käyttöohje / 2016 Innokas Micro:bitin rakenne Micro:bitin etupuolelta löytyy 25 punaista LEDiä, jotka voidaan ohjelmoida

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

Excel-harjoitus 1. Tietojen syöttö työkirjaan. Taulukon muotoilu

Excel-harjoitus 1. Tietojen syöttö työkirjaan. Taulukon muotoilu Excel-harjoitus 1 Tietojen syöttö työkirjaan Kuvitteellinen yritys käyttää Excel-ohjelmaa kirjanpidon laskentaan. He merkitsevät taulukkoon päivittäiset ostot, kunnostuskulut, tilapäistilojen vuokramenot,

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

Javan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi

Javan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi 1 Javan perusteet Ohjelmointi IPO-malli Java lähdekoodista suoritettavaksi ohjelmaksi Vakio Muuttuja Miten Javalla näytetään tietoa käyttäjälle, miten Javalla luetaan käyttäjän antama syöte Miten Javalla

Lisätiedot

Ajokorttimoduuli Moduuli 2. - Laitteenkäyttö ja tiedonhallinta. Harjoitus 1

Ajokorttimoduuli Moduuli 2. - Laitteenkäyttö ja tiedonhallinta. Harjoitus 1 Ajokorttimoduuli Moduuli 2 - Laitteenkäyttö ja tiedonhallinta Harjoitus 1 Tämän harjoituksen avulla opit alustamaan levykkeesi (voit käyttää levykkeen sijasta myös USBmuistitikkua). Harjoitus tehdään Resurssienhallinnassa.

Lisätiedot

Opinto-oppaan tekeminen

Opinto-oppaan tekeminen 1 Opinto-oppaan tekeminen Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opinto-oppaita voidaan luoda WebOodin OpasOodissa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on WebOodiin OpasVastuuhenkilö-oikeudet. WebOodin

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Ohjelmointi 1. Kumppanit

Ohjelmointi 1. Kumppanit Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen

Lisätiedot

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Tutoriaaliläsnäoloista

Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus

Lisätiedot

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee

Lisätiedot

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 TIE-11300 Tietotekniikan vaihtuva-alainen kurssi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 Luento 10 Rinnakkaisuus käyttöliittymäohjelmoinnissa Juha-Matti Vanhatupa Rinnakkaisuus ja käyttöliittymäohjelmointi

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan

Lisätiedot

MICO. Ratkaisut älykkääseen tehonjakeluun. Valvonta. Katkaisu. Tunnistus

MICO. Ratkaisut älykkääseen tehonjakeluun. Valvonta. Katkaisu. Tunnistus MICO Ratkaisut älykkääseen tehonjakeluun Valvonta Katkaisu Tunnistus 02 MICO 03 RATKAISUT ÄLYKKÄÄSEEN TEHONJAKELUUN Monimuotoiset useita komponentteja sisältävät tehonsyöttöjärjestelmät vaativat luotettavan

Lisätiedot

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Ohjelmointitehtävänä on laatia ohjelma jääkaapin ovihälyttimelle. Hälytin toimii 3 V litium paristolla ja se sijoitetaan jääkaapin sisälle. Hälyttimen

Lisätiedot

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Turvallisuusseminaari ASAF 30.10-1.11.2006 Mika Strömman Teknillinen korkeakoulu 1 Sisältö Luotettavuuden lisääminen hyvillä tavoilla Toimilohkokirjastot Turvatoimilohkot

Lisätiedot

12 Mallit (Templates)

12 Mallit (Templates) 12 Mallit (Templates) Malli on määrittely, jota käyttämällä voidaan luoda samankaltaisten aliohjelmien ja luokkien perheitä. Malli on ohje kääntäjälle luoda geneerisestä tyyppiriippumattomasta ohjelmakoodista

Lisätiedot

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4) 2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi

Lisätiedot

LOGIIKKAOHJATTU ANNOSTELUPROSESSI

LOGIIKKAOHJATTU ANNOSTELUPROSESSI Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Systeemitekniikan laboratorio 477021A Prosessitekniikan laboratoriotyöt LOGIIKKAOHJATTU ANNOSTELUPROSESSI 2013 versio 6 2 1 Johdanto Suuret automatisointitehtävät

Lisätiedot

SIEMENS S7-300, KYTKENTÄHARJOITUKSIA, KESKEYTYSTULO

SIEMENS S7-300, KYTKENTÄHARJOITUKSIA, KESKEYTYSTULO Vaasan ammattikorkeakoulu AUTOMAATIOSUUNNITTELU 1 SIEMENS S7-300, KYTKENTÄHARJOITUKSIA, KESKEYTYSTULO 1. Harjoitusesimerkki: Kuvassa 1 on esitetty kuvitteellinen stanssattujen reikälevyjen tarkastus ja

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti

Lisätiedot

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille:

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille: Merkkijonot C-kielessä merkkijono on taulukko, jonka alkiot ovat char -tyyppiä. Taulukon viimeiseksi merkiksi tulee merkki '\0', joka ilmaisee merkkijonon loppumisen. Merkkijono määritellään kuten muutkin

Lisätiedot

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Sisällys. 14. Poikkeukset. Johdanto. Johdanto

Sisällys. 14. Poikkeukset. Johdanto. Johdanto Sisällys 14. Poikkeukset Johdanto. Tarkistettavat ja tarkistamattomat poikkeukset. Poikkeusten tunnistaminen ja sieppaaminen try-catchlauseella. Mitä tehdä siepatulla poikkeuksella? Poikkeusten heittäminen.

Lisätiedot

PR 3100 -SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ

PR 3100 -SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ PR 3100 SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ 3100V105 3114V101 FIN Yksiköitä voi syöttää 24 VDC ± 30 % jännitteellä suoraan johdottamalla tai johdottamalla maks. 130 yksikköä rinnakkain toisiinsa. 3405tehonliitäntäyksikkö

Lisätiedot

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen

Lisätiedot

JAKELUPISTE KÄYTTÖOHJE 2/6

JAKELUPISTE KÄYTTÖOHJE 2/6 käyttöohjeet JAKELUPISTE KÄYTTÖOHJE 2/6 1. Esittely JakeluPiste on helppo ja yksinkertainen ratkaisu tiedostojen lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Olipa kyseessä tärkeä word dokumentti tai kokonainen

Lisätiedot

Moodle-alueen muokkaaminen

Moodle-alueen muokkaaminen Moodle-alueen muokkaaminen Alla oleva kuva esittää Moodle-aluetta sellaisena kuin se sinulle toimitetaan tilattuasi alueen Opetusteknologiapalveluista: - Etusivun näkymä koostuu sivun keskellä olevista

Lisätiedot

14. Poikkeukset 14.1

14. Poikkeukset 14.1 14. Poikkeukset 14.1 Sisällys Johdanto. Tarkistettavat ja tarkistamattomat poikkeukset. Poikkeusten tunnistaminen ja sieppaaminen try-catchlauseella. Mitä tehdä siepatulla poikkeuksella? Poikkeusten heittäminen.

Lisätiedot

1. Omat operaatiot 1.1

1. Omat operaatiot 1.1 1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 9.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 9.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Lämpötilahälytin Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Hälyttimen toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle.

Lisätiedot

Mathcad Flexnet lisenssipalvelimen asennus

Mathcad Flexnet lisenssipalvelimen asennus Mathcad Flexnet lisenssipalvelimen asennus Korjattu 13.01.01 Tärkeää: Ennen lisenssin hakemista tulee luoda PTC tili. Tästä on erillinen ohje, jonka on joko tullut tämän dokumentin yhteydessä tai sen saa

Lisätiedot

MOODLE-KURSSIN LAATIMINEN /OPETTAJAN OHJEET

MOODLE-KURSSIN LAATIMINEN /OPETTAJAN OHJEET MOODLE-KURSSIN LAATIMINEN /OPETTAJAN OHJEET Jos haluat itsellesi tai jollekin ryhmälle uuden kurssipohjan, ota yhteyttä Virpi Järvenreunaan, Leena Kankaanpäähän, Mervi Lehtoseen, Konsta Ojaseen, Jarno

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia

Lisätiedot

Sisällys. 6. Metodit. Oliot viestivät metodeja kutsuen. Oliot viestivät metodeja kutsuen

Sisällys. 6. Metodit. Oliot viestivät metodeja kutsuen. Oliot viestivät metodeja kutsuen Sisällys 6. Metodit Oliot viestivät metodeja kutsuen. Kuormittaminen. Luokkametodit (ja -attribuutit).. Metodien ja muun luokan sisällön järjestäminen. 6.1 6.2 Oliot viestivät metodeja kutsuen Oliot viestivät

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Muilla kielillä: English Suomi Pong-peli, vaihe 3 Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Jaetaan ohjelma pienempiin palasiin (aliohjelmiin) Lisätään peliin maila (jota ei voi vielä

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Kuutioiden pakkaus - Tehtävänanto

Kuutioiden pakkaus - Tehtävänanto Kuutioiden pakkaus - Tehtävänanto Osa 1 - Kuutioiden pakkaus Pisteytys (max 11p) Sovellus toimii oikein: 4p Toimilohkon toteuttaminen ja yksikkötestaus: 1 piste jokaiselle virheettömästi toimivalle yksikkötestitapaukselle

Lisätiedot

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja. Liikennevalot Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Liikennevalon toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle. Ledit ja muut komponentit asetetaan koekytkentälevylle. Arduino toimii laitteen aivoina.

Lisätiedot