Oppikirjan harjoitustehtävien ratkaisuja
|
|
- Joonas Keskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sivu (27) e 7 Muistipiirit 7- Tietokoneen muistin koko on 256 K 6 b. Montako sanaa muistissa on? Mikä on sen sananpituus? Montako muistialkiota muistissa on? Muistissa on 256 kibisanaa eli sanaa ja sen sananpituus on 6 bittiä. Muistissa on = muistialkiota. 7-2 Montako osoitelinjaa tarvitaan tehtävän 7- muistipiirin osoittamiseen? Muistissa on 256 kibisanaa. Koska 2 8 = 256 K, tarvitaan 8 osoitelinjaa. 7- Käytettävissä on 28 K 8 b muistipiirejä. Montako piiriä tarvitaan 4 M 2 b muistin muodostamiseen? Koska 4 M/28 K = 2 ja 2 b/8 b = 4, muistissa tarvitaan 2 4 = 28 piiriä. 2 Ohjelmoitavat logiikkaverkot 2- Eräässä PL-piirissä on 2 makrosolua. Se on pakattu koteloon, jossa on 44 liitäntänastaa. Näistä neljä on käyttöjännitenastoja ja kuusi maanastoja. Piirin ohjelmointiin on varattu neljä nastaa. Neljä liitäntänastoista on tuloliitäntöjä ja loput ohjelmoitavia liitäntöjä. a) Piirillä toteutetaan kombinaatiopiiri, jossa on 2 tulosignaalia. Montako ohjelmoitavaa liitäntää on ohjelmoitava tuloiksi? Montako lähtösignaalia kombinaatiopiirissä voi enintään olla? Piirin 44 liitäntänastasta kaikkiaan = 4 käytetään muihin kuin tulo- ja ohjelmoitaviin liitäntöihin. Tulo- ja ohjelmoitavia liitäntöjä on siis yhteensä. Näistä neljä on tuloliitäntöjä, jolloin ohjelmoitavia liitäntöjä on - 4 = 26. Makrosoluja on kaikkiaan 2, joten näistä on upotettuja 2-26 = 6. Tulosignaaleja on 2. Ohjelmoitavilla liitännöillä toteutettaviksi jää 2-4 = 8. Lähtösignaaleja voi siis olla enintään 26-8 = 8. b) Piirillä toteutetaan synkroninen sekvenssipiiri, johon tuodaan kellosignaalin lisäksi ulkoinen nollaussignaali. Muita tulosignaaleja on kymmenen ja lähtösignaaleja kahdeksan. Mikään lähtösignaaleista ei tule suoraan kiikun lähdöstä. Montako tilaa piirissä voi olla, kun tuloiksi ohjelmoitujen liitäntöjen makrosolut voidaan käyttää upotettuina makrosoluina? Entä montako tilaa voi olla, jos näin ei voida tehdä? Tulosignaaleja on yhteensä + + = 2. Ohjelmoitavilla liitännöillä toteutettaviksi jää 2-4 = 8. Lähtösignaaleja on 8. Ohjelmoitavia liitäntöjä kuluu tuloihin ja lähtöihin yhteensä = 6. Kun mikään lähtösignaaleista ei tule suoraan kiikun lähdöstä, jää tilarekisteriin käytettävissä oleviksi makrosoluiksi 2-8 = 24, jos tuloiksi ohjelmoitujen liitäntöjen makrosolut voidaan käyttää upotettuina makrosoluina ja = 6, ellei näin voida tehdä. Ensin mainitussa tapauksessa saadaan siis enimmillään 2 24 = tilaa ja jälkimmäisessä tapauksessa 2 6 = tilaa. Näin suuri tilojen lukumäärä edellyttää, että jokainen tarvittava kytkentäfunktion lauseke voidaan toteuttaa yhdellä makrosolulla. Ellei näin voida tehdä, tilojen määrä on pienempi. 2-2 Pienessä PL-piirissä on neljä tuloliitäntää ja 2 ohjelmoitavaa liitäntää. Montako tuloa on jokaisessa piirin kytkentämatriisiin liittyvässä J-portissa? Jokaisessa J-portissa on tuloja on yhtä monta kuin piirissä on liitäntöjä yhteensä eli = 6.
2 Sivu 2 (27) e 2- Kombinaatiopiirin eri lähtösignaalien SOP-lausekkeissa on samoja tulotermejä. Kummassa PLpiiriarkkitehtuurissa tästä on hyötyä? PL-piirissä jokaista lähtösignaalia varten on tehtävä erikseen kaikki SOP-lausekkeen tulotermit, kun taas PL-piirissä kerran muodostettu tulotermi voidaan käyttää kaikissa niissä SOP-lausekkeissa, joissa sitä tarvitaan. Hyötyä on siis PL-arkkitehtuurissa. 2-4 Vertaile toisiinsa PL- ja PL-arkkitehtuureja. Luettele kummankin hyvät ja huonot puolet. rkkitehtuurit on esitetty oppikirjan kohdassa 2... rkkitehtuurien hyviä ja huonoja puolia on esitetty seuraavassa taulukossa. PL-arkkitehtuuri Hyviä puolia: yksinkertainen pieni etenemisviive halpa runsas valikoima piirejä saatavilla Huonoja puolia: vähän tulotermejä lausekkeessa samoja tulotermejä ei voi käyttää eri lausekkeissa PL-arkkitehtuuri Hyviä puolia: joustavasti ohjelmoitava paljon tulotermejä lausekkeessa samoja tulotermejä voi käyttää eri lausekkeissa Huonoja puolia: monimutkainen suuri etenemisviive kallis harvinainen, vain pieni määrä piirejä saatavilla 2-5 Miksi järjestelmäohjelmoitavat piirit ovat käytössä edullisempia kuin erikseen ohjelmointilaitteessa ohjelmoitavat piirit? Luettele mahdollisimman monta syytä. Pohdi asiaa tuotekehityksen, tuotannon, valmiin tuotteen ylläpidon ja asiakkaan kannalta. Tuotekehitysvaiheessa joudutaan piirejä tyhjentämään ja ohjelmoimaan uudelleen varsin usein erityisesti lohkojen testausvaiheessa ja integrointitestauksessa. Jos piiri ohjelmoidaan ohjelmointilaitteessa, se pitää poistaa piirilevyltä, ohjelmoida ohjelmointilaitteessa ja panna takaisin piirilevylle. Tämä edellyttää, että piiri on piirilevyllä kannalle asennettuna. Tästä aiheutuu paljon ylimääräisiä riskejä: piirin johtimet voivat taittua kannalle asennettaessa, piiri ja kanta kuluvat ja niiden välisen kontaktin luotettavuus huononee ja usein tarvitaan kallis erikoiskanta. Piirin poistoon ja uudelleen asentamiseen kuluu aikaa. Piiri saattaa myös vioittua, kun se poistetaan kannasta. On paljon kätevämpää, nopeampaa ja luotettavampaa, kun piiri voidaan ohjelmoida piirilevylle juotettuna. Tuotannossa pidetään varastossa kaikkia yrityksen valmistamissa laitteissa tarvittavia komponentteja. Näitä on yleensä varsin suuri määrä, joten niissä on kiinni paljon rahaa. Mikäli piirit ohjelmoidaan ohjelmointilaitteessa, ne joudutaan ohjelmoimaan erikseen ja tuotantolinjan koneissa pitää olla monenlaisia ohjelmoituja piirejä, vaikka kaikki piirit ohjelmoimattomina olisivat samaa tyyppiä. Tämä lisää tuotantokustannuksia ja aiheuttaa riskin asentaa vääriä komponentteja tuotteisiin. Erikseen ohjelmointi edellyttää, että piirit puretaan pakkauksistaan ohjelmointia varten, jolloin riski niiden vaurioitumiseen ennen asennusta kasvaa. Järjestelmäohjelmoitavat piirit asennetaan piirilevylle tuotantolinjalla suoraan pakkauksestaan, jolloin erilaiset riskit minimoituvat. Tuotteen ylläpidolla ymmärretään tuotteeseen tehtäviä muutoksia sen jälkeen, kun sitä on jo toimitettu asiakkaalle. Erityisesti järjestelmäohjelmoituvuudesta on hyötyä, mikäli jo asiakkaalle toimitetun laitteen ohjelmaa joudutaan myöhemmin muuttamaan. Tämä voi olla tarpeen joko uusien ominaisuuksien tarjoamiseksi tai tuotteesta löytyneen vian korjaamiseksi. Mikäli laitteessa oleva piiri ohjelmoidaan ohjelmointilaitteessa, laite pitää avata ja piiri irrottaa uudelleenohjelmointia varten. Käytännössä piiriä ei ohjelmoida uudelleen, vaan entisen piirin tilalle vaihdetaan uusi, tehtaassa ohjelmoitu piiri. Ohjelman vaihtamisesta aiheutuu suuria kustannuksia ja lisäksi vielä itse laitteen vaurioitumisriski, mikä sen avaamiseen ja piirin vaihtoon aina liittyy. Järjestelmäohjelmoitava piiri
3 Sivu (27) e voidaan ohjelmoida uudelleen laitetta avaamatta, kun laitteessa on liitin, jonka kautta ohjelmointi voidaan tehdä. Tällöin kustannukset ja riskit jäävät pieniksi ja ohjelmointi käy nopeasti. siakkaan kannalta ohjelman vaihto on hankala asia. Jos laitteessa on vika, joka voidaan korjata vain ohjelmoimalla laitteessa oleva piiri uudelleen, asiakas joutuu yleensä viemään laitteen huoltoon ohjelmoitavaksi. Ohjelmoinnin ajan laite on poissa asiakkaan käytöstä. Koska järjestelmäohjelmoitava piiri voidaan ohjelmoida laitetta avaamatta, ohjelmointi käy nopeasti ja riskittömästi. Ohjelmointilaitteessa ohjelmoidun piirin vaihtaminen edellyttää laitteen avaamista, joka vie aikaa ja johon sisältyy aina laitteen vaurioitumisriski. 2-6 Toteuta lausekkeet = + + ja G = + + kirjan esimerkin 2- mukaisella PL-piirillä. Lausekkeita on kaksi ja niissä on yhteensä neljä muuttujaa. Kummassakin lausekkeessa on kolme tulotermiä. Toteutus voidaan tehdä ohjelmoimalla kaksi ohjelmoitavaa liitäntää tuloiksi ja kaksi lähdöiksi. Saadaan seuraavan kuvan mukainen kytkentä. = = = = G 2-7 Toteuta lausekkeet = ja G = kirjan esimerkin 2- mukaisella PL-piirillä. Lausekkeita on kaksi ja niissä on yhteensä neljä muuttujaa. Kaksi ohjelmoitavaa liitäntää on siis ohjelmoitava tuloiksi ja kaksi lähdöiksi. Kummassakin lausekkeessa on neljä tulotermiä. Piirretään lausekkeiden kuvaamien funktioiden Karnaugh'n kartat. Ne on esitetty seuraavassa kuvassa.
4 Sivu 4 (27) e G Nähdään, että funktion lauseke voidaan sieventää muotoon = + +. Tässä on vain kolme tulotermiä, joten se voidaan toteuttaa yhdellä makrosolulla. unktion G lauseke ei sievene, mutta huomataan, että kartan nollista muodostettu G:n komplementin lauseke voidaan esittää kolmella tulotermillä muodossa G = + +. Tästä saadaan funktiolle G invertoiduksi SOPlausekkeeksi G = + +. Se voidaan toteuttaa yhdellä makrosolulla. Saadaan seuraavan kuvan mukainen kytkentä. = = = = G 2-8 Toteuta lauseke = kirjan esimerkin 2- mukaisella PL-piirillä niin, että piiri on hasarditon. unktion lausekkeessa on neljä muuttujaa. Kaksi ohjelmoitavaa liitäntää pitää siis ohjelmoida tuloiksi. Lausekkeessa on kuusi tulotermiä. unktion Karnaugh'n kartta ja sen ykkösalueet on esitetty seuraavassa kuvassa vasemmalla. Nähdään, että lauseketta ei voi sieventää, vaan siinä on välttämättä kuusi tulotermiä. Karttaan on nuolella merkitty kohdat, joissa hasardi voi esiintyä. Tehtävään on kaksi ratkaisua. Kumpikin perustuu apufunktion käyttöön. Ensimmäisessä ratkaisussa lauseke toteutetaan SOP-muotoisena. Karnaugh'n kartassa ohutreunaisiksi piirretyt alueet toteutetaan apufunktiolla. Silloin nuolilla merkityissä kohdissa muutosviiveet ovat samat eikä hasardia synny. Toisessa ratkaisussa toteutetaankin funktion komplementin lauseke. Tämä saadaan Karnaugh'n
5 Sivu 5 (27) e kartan nollista. Nolla-alueet on esitetty seuraavassa kuvassa oikealla. Lausekkeessa on neljä tulotermiä ja se on luonnostaan hasarditon. Tässäkin toteutuksessa tarvitaan apufunktio. Esitetään jälkimmäinen ratkaisu, koska se on yksinkertaisempi. unktion komplementin lausekkeeksi saadaan = ja tästä funktion lausekkeeksi invertoitu SOP-lauseke = Tässä on neljä tulotermiä, joten tarvitaan apufunktio. Se voidaan valita vapaasti, koska ratkaisu on joka tapauksessa hasarditon. Valitaan K = + +. Saadaan = K +. Vastaava kytkentä on esitetty seuraavassa kuvassa. = = = = K 2-9 Toteuta lausekkeet = + + ja G = kirjan esimerkin 2- mukaisella PL-piirillä. Opastus: Voit ottaa lausekkeeseen apusignaalin invertoituna. Lausekkeita on kaksi ja niissä on yhteensä neljä muuttujaa. Kaksi ohjelmoitavaa liitäntää on siis ohjelmoitava tuloiksi ja kaksi lähdöiksi. Tehtävä voidaan ratkaista käyttämällä funktion komplementtifunktiota funktion G apusignaalina. Siihen on kuitenkin yksinkertaisempikin ratkaisu, joka esitetään seuraavassa. Opastus on tarpeeton.
6 Sivu 6 (27) e voidaan toteuttaa suoraan. G:ssä on neljä tulotermiä. Lauseke ei sievene, mutta funktion G komplementin lauseke voidaan esittää kolmella tulotermillä. Seuraavassa kuvassa on esitetty G:n Karnaugh'n kartta. G G:n nollista muodostettu G:n komplementin lauseke on G = + + ja G:n invertoitu SOP-lauseke G = + +. Saadaan seuraavan kuvan mukainen kytkentä. = = = = G 2- Toteuta kirjan esimerkin 8-4 mukainen Gray-koodissa laskeva kolmibittinen laskuri esimerkin 2-4 mukaisella PL-piirillä. Käytä piirissä myös nollaussignaalia. Piirissä on kaksi tulosignaalia: kellosignaali LK ja nollaussignaali ES. Lähtösignaaleja on kolme:, ja. PL-piirin kiikut ovat -kiikkuja, joten kiikkujen -tulojen lausekkeet ovat esimerkin 8-4 mukaisesti = +, = + ja = +. Lähtösignaalit saadaan kaikki suoraan kiikkujen lähdöistä, joten niitä varten ei tarvita erillisiä makrosoluja. Piiristä jää siis yksi makrosolu käyttämättömäksi.
7 Sivu 7 (27) e Saadaan seuraavan kuvan mukainen ratkaisu. Siinä käyttämättä jäänyt makrosolu on ohjelmoitu lähdöksi, kuten pitääkin. Sen muulla ohjelmoinnilla ei ole merkitystä. Ohjelmointi on tehty samanlaisena kuin muillekin makrosoluille. LK ES = = = = 2- Toteuta kirjan esimerkin 8-6 (pitää olla 8-6) mukainen synkroninen sekvenssipiiri esimerkin 2-4 mukaisella PL-piirillä. Käytä piirissä myös nollaussignaalia. Piirissä on kaksi tulosignaalia: kellosignaali LK ja nollaussignaali ES. Lähtösignaaleja on kolme:, ja. PL-piirin kiikut ovat -kiikkuja, joten kiikkujen -tulojen lausekkeet ovat esimerkin 8-6 mukaisesti =, = + ja =. Lähtösignaalit saadaan kaikki suoraan kiikkujen lähdöistä, joten niitä varten ei tarvita erillisiä makrosoluja. Piiristä jää siis yksi makrosolu käyttämättömäksi. Saadaan seuraavan kuvan mukainen ratkaisu. Siinä käyttämättä jäänyt makrosolu on ohjelmoitu lähdöksi, kuten pitääkin. Sen muulla ohjelmoinnilla ei ole merkitystä. Ohjelmointi on tehty samanlaisena kuin muillekin makrosoluille.
8 Sivu 8 (27) e LK ES = = = = 2-2 Toteuta kirjan esimerkin 9- mukainen asynkroninen sekvenssipiiri esimerkin 2- mukaisella PLpiirillä. Piirissä on kaksi tulosignaalia: ja. Lähtösignaaleja on yksi: Z. Lisäksi piirissä on yksi tilasignaali X. Tilasignaalin lauseke on X + = + X ja lähtösignaalin lauseke Z = X. Kumpikin lauseke on niin yksinkertainen, että se voidaan muodostaa yhdellä makrosolulla. Makrosoluja jää siis kaksi käyttämättä. Saadaan seuraavan kuvan mukainen ratkaisu. Siinä käyttämättä jääneet makrosolut on ohjelmoitu lähdöiksi, kuten pitääkin. Niiden muulla ohjelmoinnilla ei ole merkitystä. Ohjelmointi on tehty samanlaisena kuin muillekin makrosoluille.
9 Sivu 9 (27) e = = = = (X + ) Z 2- Vertaile toisiinsa PL- ja PG-piirien arkkitehtuuria. Esitä kummankin arkkitehtuurin etuja ja haittoja. PL-piireissä kytkentäfunktiot muodostetaan makrosoluissa. Jokaisessa makrosolussa on myös yleensä kiikku. Pääosa makrosoluista on yhteydessä piirin liitäntänastaan. Jokaisessa makrosolussa on suuri kombinaatiopiiri, jolla voidaan toteuttaa lähes mielivaltainen kaikkien tulo- ja lähtösignaalien funktio SOP- tai POS-muotoisena. rkkitehtuuri on suhteellisen yksinkertainen ja jäykkä. Piirin kytkentämatriisi tarjoaa varsin rajalliset mahdollisuudet kytkentöjen tekemiseen. Kombinaatiologiikkaa on runsaasti, mutta kiikkuja vähän. PG-piireissä liitäntäosa on eriytetty omiksi liitäntälohkoikseen, jotka sijaitsevat piirin reunoilla. Kombinaatiologiikka ja kiikut sijaitsevat konfiguroitavissa logiikkalohkoissa, jotka sijaitsevat piirin sisäosassa. Lohkot voidaan kytkeä toisiinsa monipuolisen kytkentämatriisin avulla. Kytkentäfunktiot toteutetaan hakutauluilla. Yksittäisessä kytkentäfunktiossa voi olla vain vähän muuttujia, mutta hakutauluja voidaan kytkeä yhteen, jolloin saadaan toteutetuksi mutkikkaampiakin funktioita. Konfiguroitavissa logiikkalohkoissa on tyypillisesti kaksi kiikkua jokaisessa. Kombinaatiologiikka on siis vähän, mutta kiikkuja runsaasti. 2-4 Toteuta kytkentäfunktio = kahden muuttujan hakutaululla. unktiossa on kaksi muuttujaa, joten sen toteuttaminen on suoraviivaista. Seuraavassa kuvassa on esitetty funktion totuustaulu ja sen toteutus kahden muuttujan hakutaululla. MUX G Toteuta kytkentäfunktio = + + kolmen muuttujan hakutaululla.
10 Sivu (27) e unktiossa on kolme muuttujaa, joten sen toteuttaminen on suoraviivaista. Seuraavassa kuvassa on esitetty funktion totuustaulu ja sen toteutus kolmen muuttujan hakutaululla. MUX G Toteuta kytkentäfunktio + + = kahdella kahden muuttujan hakutaululla. unktiossa on kolme muuttujaa, joten se voidaan suoraan toteuttaa kahdella kahden muuttujan hakutaululla ja yhdellä kaksituloisella tulovalitsimella. Totuustaulu ja toteutus on esitetty seuraavassa kuvassa. MUX G MUX G MUX G G Toteuta kytkentäfunktio = kahdella kahden muuttujan hakutaululla. unktiossa on neljä muuttujaa. Se voidaan toteuttaa kahdella kahden muuttujan hakutaululla ja yhdellä kaksituloisella tulovalitsimella vain tietyin ehdoin. unktio pitää pystyä esittämään jaettuna yhden muuttujan ja sen komplementin suhteen kahteen osaan, joissa kummassakin on enintään kolme muuttujaa. Tehtävän funktiossa tämä onnistuu muuttujan suhteen. Saadaan muoto ) ( ) ( =. Otetaan käyttöön apufunktiot K ja L siten, että K + = ja L + =. Silloin L K + =. Totuustaulut ja toteutus on esitetty seuraavassa kuvassa.
11 Sivu (27) e K MUX G 2 K G MUX L MUX G 2 L 2-8 Toteuta kytkentäfunktio = kahdella kahden muuttujan hakutaululla. Opastus: Piirrä funktion totuustaulu (pitää olla Karnaugh'n kartta) ja muuta sen avulla lauseke muotoon, josta saat sen jaetuksi kahteen osaan kuten esimerkissä 2-7 (pitää olla 2-8). Seuraavassa kuvassa vasemmalla on esitetty edellä esitetystä lausekkeesta johdettu funktion Karnaugh'n kartta. Nähdään, että toiseen tulotermiin voidaan lisätä ilman, että funktio muuttuu. Vastaava ykkösten ryhmittely on esitetty oikeanpuoleisessa kartassa. unktion lausekkeeksi saadaan siis = Tämä voidaan ryhmitellä muotoon = ( + ) + ( + ). Otetaan käyttöön apufunktiot K ja L siten, että K = + ja L = +. Silloin = K + L. Totuustaulut ja toteutus on esitetty seuraavassa kuvassa.
12 Sivu 2 (27) e K MUX G 2 K G MUX L MUX G 2 L 2-9 Toteuta kirjan esimerkin 8-5 (pitää olla 8-4) mukainen Gray-koodissa laskeva kolmibittinen laskuri kahdella kuvan 2- (pitää olla 2-2) mukaisella ohjelmoitavalla logiikkalohkolla. Käytä piirissä myös nollaussignaalia. Käytä tilojen nimeämisessä perinteistä menetelmää eli minimimäärää kiikkuja. Piirissä on kaksi tulosignaalia: kellosignaali LK ja nollaussignaali ES. Lähtösignaaleja on kolme:, ja. Ohjelmoitavan logiikkalohkon kiikut ovat -kiikkuja, joten kiikkujen -tulojen lausekkeet ovat esimerkin 8-4 mukaisesti = +, = + ja = +. Lähtösignaalit saadaan kaikki suoraan kiikkujen lähdöistä. Toisesta lohkosta jää yksi kiikku käyttämättömäksi. Saadaan seuraavan kuvan mukainen ratkaisu. Kaikki kytkentämatriisin johdot ovat samanlaisia ja niitä on piirretty näkyviin vain tarvittava määrä. Hakutaulujen ohjelmointi on esitetty totuustaulun muodossa. Hakutaulun tulot ylhäältä alaspäin vastaavat totuustaulun muuttujia vasemmalta oikealle. Kaikki hakutaulut ovat vajaakäytössä. Niillä voisi toteuttaa neljän muuttujan funktion, mutta jokaisessa funktiossa on vain kolme tai kaksi muuttujaa. Nämä on kytketty hakutaulun kolmeen tai kahteen alimpaan tuloon. Muut tulot on kytketty nollaan. Itse asiassa hakutaulun kahden tai yhden vasemmanpuoleisen sarakkeen ohjelmointi määrää piirin toteuttaman funktion. Koko taulukko on kuitenkin ohjelmoitu.
13 Sivu (27) e LK ES MX MX MX S 2 2 G MY MY MY S 2 2 G MX MX MX S 2 2 G MY MY MY S 2 2 G 2-2 Toteuta kirjan esimerkin 8-6 (pitää olla 8-6) mukainen synkroninen sekvenssipiiri kahdella kuvan 2- (pitää olla 2-2) mukaisella ohjelmoitavalla logiikkalohkolla. Käytä piirissä myös nollaussignaalia. Käytä tilojen nimeämisessä perinteistä menetelmää eli minimimäärää kiikkuja. Piirissä on kaksi tulosignaalia: kellosignaali LK ja nollaussignaali ES. Lähtösignaaleja on kolme:, ja. Ohjelmoitavan logiikkalohkon kiikut ovat -kiikkuja, joten kiikkujen -tulojen lausekkeet ovat esimerkin 8-6 mukaisesti =, = + ja =. Lähtösignaalit saadaan kaikki suoraan kiikkujen lähdöistä. Toisesta lohkosta jää yksi kiikku käyttämättömäksi. Saadaan seuraavan kuvan mukainen ratkaisu. Kaikki kytkentämatriisin johdot ovat samanlaisia ja niitä on piirretty näkyviin vain tarvittava määrä. Hakutaulujen ohjelmointi on esitetty totuustaulun muodossa.
14 Sivu 4 (27) e Hakutaulun tulot ylhäältä alaspäin vastaavat totuustaulun muuttujia vasemmalta oikealle. Kaikki hakutaulut ovat vajaakäytössä. Niillä voisi toteuttaa neljän muuttujan funktion, mutta jokaisessa funktiossa on vain kaksi muuttujaa. Nämä on kytketty hakutaulun kahteen alimpaan tuloon ja muut tulot on kytketty nollaan. Itse asiassa hakutaulun vasemmanpuoleisen sarakkeen ohjelmointi määrää piirin toteuttaman funktion. Kaikki sarakkeet on kuitenkin ohjelmoitu samanlaisiksi. LK ES MX MX MX S 2 2 G MY MY MY S 2 2 G MX MX MX S 2 2 G MY MY MY S 2 2 G 2-2 Toteuta kirjan esimerkin 9- mukainen asynkroninen sekvenssipiiri kuvan 2- (pitää olla 2-2) mukaisella ohjelmoitavalla logiikkalohkolla. Piirissä on kaksi tulosignaalia: ja. Lähtösignaaleja on yksi: Z. Lisäksi piirissä on yksi tilasignaali X. Tilasignaalin lauseke on X + = + X ja lähtösignaalin lauseke Z = X. Yhdellä ohjelmoitavalla logiikkalohkolla voidaan toteuttaa kaksi lauseketta, joten tehtävä voidaan ratkaista.
15 Sivu 5 (27) e Saadaan seuraavan kuvan mukainen ratkaisu. Kaikki kytkentämatriisin johdot ovat samanlaisia ja niitä on piirretty näkyviin vain tarvittava määrä. Hakutaulujen ohjelmointi on esitetty totuustaulun muodossa. Hakutaulun tulot ylhäältä alaspäin vastaavat totuustaulun muuttujia vasemmalta oikealle. Molemmat hakutaulut ovat vajaakäytössä. Niillä voisi toteuttaa neljän muuttujan funktion, mutta kummassakin funktiossa on vain kolme muuttujaa. Nämä on kytketty hakutaulun kolmeen alimpaan tuloon ja ylin tulo on kytketty nollaan. Itse asiassa hakutaulun kaksi vasemmanpuoleista saraketta määräävät piirin toteuttaman funktion. Kaikki sarakkeet on kuitenkin ohjelmoitu. Z X + MX MX Z MX S 2 2 G X Z Z MY MY MY S 2 2 G 2 VHL-kuvauskieli 2- Esitellään signaalit bitja ja bitjb seuraavasti: SIGNL bitja: IT_VETO ( TO 5); SIGNL bitjb: IT_VETO (5 OWNTO ); Tehdään seuraavat sijoitukset: bitja <= ""; bitjb <= ""; Mikä on arvoltaan bitja(4) ja mikä bitjb(4)? Koska signaalin bitja vasemmanpuoleisimman bitin indeksi on, on bitja(4) viides bitti vasemmalta lukien. Sen arvo on. Vastaavasti koska signaalin bitjb oikeanpuoleisimman bitin indeksi on, on bitjb(4) viides bitti oikealta lukien. Sen arvo on. 2-2 Kombinaatiopiirin totuustaulusta johdettu VHL-arkkitehtuuri voidaan esittää myös SE-lauseella. Tällöin tulosignaalit ja lähtösignaalit esitellään suunnitteluyksikön esittelyssä bittijonoina. Laadi puolisummaimen VHL-kuvaus SE-lausetta käyttäen. -- Puolisummain TITY half_adder IS
16 Sivu 6 (27) e p_q: IN IT_VETO ( OWNTO ); -- yhteenlask. bitit bittijonona cout_s: OUT IT_VETO ( OWNTO )); -- läht. muistib. ja summa b.-j. half_adder; HITETUE behavior O half_adder IS SE p_q IS WH "" => cout_s <= ""; -- muistib. ja summa; p = q = WH "" => cout_s <= ""; -- muistib. ja summa; p = ja q = WH "" => cout_s <= ""; -- muistib. ja summa; p = ja q = WH "" => cout_s <= ""; -- muistib. ja summa; p = q = SE; 2- Laadi seuraavien perusporttipiirien toiminnalliset VHL-kuvaukset: a) nelituloinen J-portti, -- Nelituloinen J-portti TITY and_4 IS a, b, c, d: IN IT; f: OUT IT); and_4; HITETUE behavior O and_4 IS f <= a N b N c N d; b) kuusituloinen TI-portti, -- Kuusituloinen TI-portti TITY or_6 IS a, b, c, d, e, f: IN IT; g: OUT IT); or_6; HITETUE behavior O or_6 IS g <= a O b O c O d O e O f; c) kaksituloinen J-EI-portti. -- Kaksituloinen J-EI-portti TITY nand_2 IS a, b: IN IT; f: OUT IT); nand_2;
17 Sivu 7 (27) e HITETUE behavior O nand_2 IS f <= a NN b; 2-4 Laadi sellaisen kahdeksantuloisen tulovalitsimen toiminnallinen VHL-kuvaus, jossa on ykkösenä aktiivinen sallintasignaali. -- Kahdeksantuloinen toiminnan sallintatulolla varustettu tulovalitsin TITY mux_8_en IS en: IN IT; -- -akt. sallintatulo sel: IN IT_VETO (2 OWNTO ); -- valintatulot d, d, d2, d, d4, d5, d6, d7: IN IT; -- datatulot y: OUT IT); -- lähtö mux_8_en; HITETUE behavior O mux_8_en IS y <= '' WH en = '' ELSE -- toiminta estetty, y = d WH sel = "" ELSE -- toim. sall., y = d, kun sel = d WH sel = "" ELSE -- toim. sall., y = d, kun sel = d2 WH sel = "" ELSE -- toim. sall., y = d2, kun sel = d WH sel = "" ELSE -- toim. sall., y = d, kun sel = d4 WH sel = "" ELSE -- toim. sall., y = d4, kun sel = d5 WH sel = "" ELSE -- toim. sall., y = d5, kun sel = d6 WH sel = "" ELSE -- toim. sall., y = d6, kun sel = d7; -- toim. sall., y = d7 muulloin 2-5 Laadi kahdeksanlähtöisen lähtövalitsimen ja dekooderin toiminnalliset VHL-kuvaukset. Kaikki signaalit ovat invertoimattomia. -- Kahdeksanlähtöinen lähtövalitsin TITY demux_8 IS sel: IN IT_VETO (2 OWNTO ); -- valintatulot d: IN IT; -- datatulo y: OUT IT_VETO (7 OWNTO )); -- datalähdöt demux_8; HITETUE behavior O demux_8 IS WITH sel SELET -- valintaperusteena valintatulot sel y <= "" d WH "", -- d, kun sel = "" d '' WH "", -- d, kun sel = "" d "" WH "", -- d, kun sel = "" d "" WH "", -- d, kun sel = "" d "" WH "", -- d, kun sel = "" d "" WH "", -- d, kun sel = '' d "" WH "", -- d, kun sel = d "" WH "", -- d, kun sel = -- Toiminnan sallintatulolla varustettu dekooderi
18 Sivu 8 (27) e TITY dec_8_en IS en: IN IT; -- -akt. sallintatulo b: IN IT_VETO (2 OWNTO ); -- binaaritulot y: OUT IT_VETO (7 OWNTO )); -- lähdöt dec_8_en; HITETUE behavior O dec_8_en IS y <= "" WH en = '' ELSE -- toim. estetty, y = "" WH b = "" ELSE -- y =, kun b = "" WH b = "" ELSE -- y =, kun b = "" WH b = "" ELSE -- y =, kun b = "" WH b = "" ELSE -- y =, kun b = "" WH b = "" ELSE -- y =, kun b = "" WH b = "" ELSE -- y =, kun b = "" WH b = "" ELSE -- y =, kun b = ""; -- y = muutoin (b = ) 2-6 Laadi kaksilähtöisen nelikkolähtövalitsimen toiminnallinen VHL-kuvaus. Kaikki signaalit ovat invertoimattomia. -- Kaksilähtöinen nelikkolähtövalitsin TITY demux_4x2 IS sel: IN IT; -- valintatulo d, d, d2, d: IN IT; -- datatulot y, y, y2, y: OUT IT_VETO ( OWNTO )); -- datalähdöt demux_4x2; HITETUE behavior O demux_4x2 IS WITH sel SELET -- valintaperusteena valintatulo sel y <= '' d WH '', -- d, kun sel = d '' WH ''; -- d, kun sel = WITH sel SELET -- valintaperusteena valintatulo sel y <= '' d WH '', -- d, kun sel = d '' WH ''; -- d, kun sel = WITH sel SELET -- valintaperusteena valintatulo sel y2 <= '' d2 WH '', -- d2, kun sel = d2 '' WH ''; -- d2, kun sel = WITH sel SELET -- valintaperusteena valintatulo sel y <= '' d WH '', -- d, kun sel = d '' WH ''; -- d, kun sel = 2-7 Laadi kahdeksanbittisen binaarisummaimen toiminnallinen VHL-kuvaus. TITY adder_8 IS p, q: IN INTEGE NGE TO 255; -- yhteenlaskettavat luvut cin: IN INTEGE NGE TO ; -- tuleva muistibitti s: OUT INTEGE NGE TO 255; -- summa cout: OUT INTEGE NGE TO ); -- lähtevä muistibitti adder_8;
19 Sivu 9 (27) e HITETUE behavior O adder_8 IS SIGNL s_cout: INTEGE NGE TO 5; -- sisäinen apusignaali s <= p + q + cin; -- summa katkaistuna s_cout <= p + q + cin; -- summa kokonaan cout <= WH s_cout < 256 ELSE -- lähtevä muistibitti ; 2-8 Laadi nelibittisen binaarikertolaskupiirin toiminnallinen VHL-kuvaus. TITY multiplier_4 IS p, q: IN INTEGE NGE to 5; -- kerrottavat luvut pr: OUT INTEGE NGE to 225; -- tulo (5 x 5 = 225) multiplier_4; HITETUE behavior O multiplier_4 IS pr <= p * q; -- tulo 2-9 Laadi sellaisen kellopulssin laskureunalla liipaistavan -kiikun toiminnallinen VHL-kuvaus, jossa on nollana aktiivinen asetustulo. -- Laskureunalla liipaistava -kiikku TITY d_ff IS d, clk_i, s_i: IN IT; -- data-, kello- ja asetustulo q: OUT IT); -- lähtö d_ff; HITETUE behavior O d_ff IS POESS (s_i, clk_i) IS -- suoritetaan, kun s_i tai clk_i muuttuu I s_i = '' TH q <= '' -- asetus, kun s_i = ELSI clk_i'evt N clk_i = '' TH -- clk_i:n laskureuna q <= d; -- q:n arvoksi d:n arvo I; POESS; 2- Laadi sellaisen kellopulssin nousureunalla liipaistavan T-kiikun toiminnallinen VHL-kuvaus, jossa on nollana aktiiviset nollaustulo ja asetustulo. -- Nousureunalla liipaistava T-kiikku TITY t_ff IS t, clk, r_i, s_i: IN IT; -- t-, kello-, nollaus- ja asetustulo q: OUT IT); -- lähtö t_ff; HITETUE behavior O t_ff IS SIGNL tila: IT; -- signaali tila = kiikun tila
20 Sivu 2 (27) e POESS (r_i, s_i, clk) IS -- suor., kun r_i, s_i tai clk muuttuu I r_i = '' TH -- nollaus, kun r_i = tila <= ''; ELSI s_i = '' TH -- asetus, kun s_i = tila <= ''; ELSI clk'evt N clk = '' TH -- clk:n nousureuna I t = '' TH -- jos t =, I; I; POESS; q <= tila; tila <= NOT tila; -- tila vaihtuu -- lähtösignaalille tilan arvo 2- Laadi sellaisen kellopulssin laskureunalla liipaistavan JK-kiikun toiminnallinen VHL-kuvaus, jossa on ykkösenä aktiivinen nollaustulo. -- Laskureunalla liipaistava JK-kiikku TITY jk_ff IS jk: IN IT_VETO ( TO ); -- j- ja k-tulo bittijonona r, clk_i: IN IT; -- nollaus- ja kellotulo q: OUT IT); -- lähtö jk_ff; HITETUE behavior O jk_ff IS SIGNL tila: IT; -- signaali tila = kiikun tila POESS (r, clk_i) IS -- suor., kun r tai clk_i muuttuu I r = '' TH -- nollaus, kun r = tila <= ''; ELSI clk_i'evt N clk_i = '' TH -- clk_i:n laskureuna SE jk IS -- jk:n arvon mukaan: WH "" => NULL; -- kun, tila säilyy WH "" => tila <= ''; -- kun, tilaksi WH "" => tila <= ''; -- kun, tilaksi WH "" => tila <= NOT tila; -- kun, tila vaihtuu SE; I; POESS; q <= tila; -- lähtösignaalille tilan arvo 2-2 Laadi sellaisen kahdeksanbittisen SISO-siirtorekisterin toiminnallinen VHL-kuvaus, jossa on ykkösenä aktiivinen nollaustulo. TITY siso_8 IS si: IN IT; -- sarjatulo clk, r: IN IT; -- kello- ja nollaustulo so: OUT IT); -- sarjalähtö siso_8;
21 Sivu 2 (27) e HITETUE behavior O siso_8 IS SIGNL q: IT_VETO ( TO 7); -- kiikkujen tilat POESS (r, clk) IS -- suoritetaan, kun r tai clk muuttuu I r = '' TH -- nollaus, kun r = q <= ""; ELSI clk'evt N clk = '' TH -- clk:n nousureuna q(7) <= q(6); -- siirto kiikku 6 7 q(6) <= q(5); -- siirto kiikku 5 6 q(5) <= q(4); -- siirto kiikku 4 5 q(4) <= q(); -- siirto kiikku 4 q() <= q(2); -- siirto kiikku 2 q(2) <= q(); -- siirto kiikku 2 q() <= q(); -- siirto kiikku q() <= si; -- si kiikkuun I; POESS; so <= q(7); -- lähdöksi kiikun 7 tila 2- Laadi sellaisen nelibittisen PISO-siirtorekisterin toiminnallinen VHL-kuvaus, jossa on nollana aktiivinen nollaustulo. PISO-siirtorekisteri on muutoin kuin PIPO, mutta kiikkujen lähtösignaaleista vain viimeinen on tuotu piirin liitäntänastaan. -- Nelibittinen PISO-siirtorekisteri TITY piso_4 IS si: IN IT; -- sarjatulo pi: IN IT_VETO ( TO ); -- rinnakkaistulot shift: IN IT; -- siirron/latauksen valinta clk, r_i: IN IT; -- kello- ja nollaustulo so: OUT IT); -- sarjalähtö piso_4; HITETUE behavior O piso_4 IS SIGNL q: IT_VETO ( TO ); -- kiikkujen tilat POESS (r_i, clk) IS -- suorit., kun r_i tai clk muuttuu I r_i = '' TH -- nollaus, kun r_i = q <= ""; ELSI clk'evt N clk = '' TH -- clk:n nousureuna I shift = '' TH -- rinnakkaislataus q <= pi; -- rinnakkaistulot kiikkuihin ELSE -- siirto: q() <= q(2); -- siirto kiikku 2 q(2) <= q(); -- siirto kiikku 2 q() <= q(); -- siirto kiikku q() <= si; -- si kiikkuun I; I; POESS; so <= q(); -- sarjalähdöksi kiikun tila
22 Sivu 22 (27) e 2-4 Laadi sellaisen perusdekadilaskurin toiminnallinen VHL-kuvaus, jossa on ykkösenä aktiivinen nollaustulo. -- Perusdekadilaskuri TITY counter_dec IS clk, r: IN IT; -- kello- ja nollaustulo ct: OUT INTEGE NGE TO 9); -- rinnakkaislähtö counter_dec; HITETUE behavior O counter_dec IS SIGNL q: INTEGE NGE TO 9; -- laskurin sisältö POESS (r, clk) IS -- suoritetaan, kun r tai clk muuttuu I r = '' TH -- nollaus, kun r = q <= ; ELSI clk'evt N clk = '' TH -- clk:n nousureuna q <= q + ; -- laskurin arvon lisäys I; POESS; ct <= q; -- lähdöiksi laskurin sisältö 2-5 Laadi sellaisen ladattavan dekadilaskurin toiminnallinen VHL-kuvaus, jossa on nollana aktiivinen nollaustulo. -- Ladattava dekadilaskuri TITY counter_load_dec IS count: IN IT; -- laskenta/lataus-valinta pi: IN INTEGE NGE TO 9; -- ladattava luku clk, r_i: IN IT; -- kello- ja nollaustulo ct: OUT INTEGE NGE TO 9); -- rinnakkaislähtö counter_load_dec; HITETUE behavior O counter_load_dec IS SIGNL q: INTEGE NGE TO 9; -- laskurin sisältö POESS (r_i, clk) IS -- suoritetaan, kun r_i tai clk muuttuu I r_i = '' TH -- nollaus, kun r_i = q <= ; ELSI clk'evt N clk = '' TH -- clk:n nousureuna I count = '' TH -- jos valittu lataus q <= pi; -- sisällöksi ladattava luku ELSE q <= q + ; -- laskurin arvon lisäys I; I; POESS; ct <= q; -- lähdöiksi laskurin sisältö 2-6 Laadi kirjan esimerkin 8- mukaisen synkronisen sekvenssipiirin toiminnallinen VHL-kuvaus. Käytä piirissä myös nollaussignaalia.
23 Sivu 2 (27) e Synkronisen sekvenssipiirin toiminnallisessa kuvauksessa ei määritellä kiikkutyyppiä. Tilat kuvataan niiden symbolisilla nimillä. -- Kaksibittinen ylöspäin tai alaspäin laskeva binaarilaskuri TITY laskuri IS a: IN IT; -- laskennan suunta (a = => ylöspäin) r, clk: IN IT; -- alustus- ja kellosignaali x, y: OUT IT; -- laskurissa olevan luvun bitit (x on msb) z, z2: OUT IT); -- muut lähtösignaalit laskuri; HITETUE behavior O laskuri IS TYPE tilty IS (nol, yks, kaks, kolm); -- tyypin arvoina piirin tilat SIGNL til: tilty; -- piirin tilasignaali til POESS (r, clk) -- herätesignaalit r ja clk I r = '' TH -- alkutilaan alustussignaalilla til <= nol; -- alkutilana tila nol ELSI clk'evt N clk = '' TH -- kellopulssin nousureuna SE til IS -- tilanmuutokset SE-lauseessa WH nol => I a = '' TH -- jos a =, til <= yks; -- siirrytään tilaan yks ELSE -- jos a =, til <= kolm; -- siirrytään tilaan kolm I; WH yks => I a = '' TH -- jos a =, til <= kaks; -- siirrytään tilaan kaks ELSE -- jos a =, til <= nol; -- siirrytään tilaan nol I; WH kaks => I a = '' TH -- jos a =, til <= kolm; -- siirrytään tilaan kolm, ELSE -- jos a =, til <= yks; -- siirrytään tilaan yks I; WH kolm => I a = '' TH -- jos a =, til <= nol; -- siirrytään tilaan nol, ELSE -- jos a =, til <= kaks; -- siirrytään tilaan kaks I; SE; I; POESS; x <= '' WH til = kaks ELSE -- laskurin msb:n arvo '' WH til = kolm ELSE ''; y <= '' WH til = yks ELSE -- laskurin lsb:n arvo '' WH til = kolm ELSE ''; z <= '' WH til = nol ELSE -- lähtösignaali z ''; z2 <= '' WH til = kolm N a = '' ELSE -- lähtösignaali z2 '';
24 Sivu 24 (27) e 2-7 Laadi kirjan esimerkin 8-4 mukaisen Gray-koodissa laskevan kolmibittisen laskurin toiminnallinen VHL-kuvaus. Käytä piirissä myös nollaussignaalia. -- Kolmibittinen Gray-binaarilaskuri TITY gray_laskuri IS r, clk: IN IT; -- alustus- ja kellosignaali a, b, c: OUT IT; -- laskurissa olevan luvun bitit (a on msb) gray_laskuri; HITETUE behavior O gray_laskuri IS TYPE tilty IS (nol, yks, kaks, kolm, nel, viis, kuus, seit); SIGNL til: tilty; -- piirin tilasignaali til POESS (r, clk) -- herätesignaalit r ja clk I r = '' TH -- alkutilaan alustussignaalilla til <= nol; -- alkutilana tila nol ELSI clk'evt N clk = '' TH -- kellopulssin nousureuna SE til IS -- tilanmuutokset SE-lauseessa WH nol => til <= yks; -- siirrytään tilaan yks WH yks => til <= kaks; -- siirrytään tilaan kaks WH kaks => til <= kolm; -- siirrytään tilaan kolm WH kolm => til <= nel; -- siirrytään tilaan nel WH nel => til <= viis; -- siirrytään tilaan viis WH viis => til <= kuus; -- siirrytään tilaan kuus WH kuus => til <= seit; -- siirrytään tilaan seit WH seit => til <= nol; -- siirrytään tilaan nol SE; I; POESS; WITH til SELET a <= '' WH nel viis kuus seit, -- laskurin msb:n arvo '' WH OTHES; WITH til SELET b <= '' WH kaks kolm nel viis, '' WH OTHES; WITH til SELET c <= '' WH kaks kolm viis kuus, -- laskurin lsb:n arvo '' WH OTHES; 2-8 Laadi kirjan esimerkin 8-6 mukaisen synkronisen sekvenssipiirin toiminnallinen VHL-kuvaus. Käytä piirissä myös nollaussignaalia. -- Neljään laskeva laskuri TITY laskuri_4 IS
25 Sivu 25 (27) e r, clk: IN IT; -- alustus- ja kellosignaali a, b, c: OUT IT); -- laskurissa olevan luvun bitit (a on msb) laskuri_4; HITETUE behavior O laskuri_4 IS TYPE tilty IS (nol, yks, kaks, kolm, nel); SIGNL til: tilty; -- piirin tilasignaali til POESS (r, clk) -- herätesignaalit r ja clk I r = '' TH -- alkutilaan alustussignaalilla til <= nol; -- alkutilana tila nol ELSI clk'evt N clk = '' TH -- kellopulssin nousureuna SE til IS -- tilanmuutokset SE-lauseessa WH nol => til <= yks; -- siirrytään tilaan yks WH yks => til <= kaks; -- siirrytään tilaan kaks WH kaks => til <= kolm; -- siirrytään tilaan kolm WH kolm => til <= nel; -- siirrytään tilaan nel WH nel => til <= nol; -- siirrytään tilaan nol SE; I; POESS; WITH til SELET a <= '' WH nel, -- laskurin msb:n arvo '' WH OTHES; WITH til SELET b <= '' WH kaks kolm, '' WH OTHES; WITH til SELET c <= '' WH yks kolm, -- laskurin lsb:n arvo '' WH OTHES; 2-9 Laadi kirjan kuvan 6-2 mukaisen kombinaatiopiirin VHL-kuvaus rakennekuvauksena. Esitetään ensin erikseen jokaisen komponentin käyttäytymiskuvaus ja sitten piirin rakennekuvaus. akennekuvauksessa komponenttien nimet ovat ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle ovat u, u2, u, u4, u5, u6 ja u7. Sisäiset signaalit nimetään komponenttien u - u6 lähtösignaaleina siten, että komponentin nimen perään lisätään f. Koska yksittäisten piirien signaaleita on merkitty kirjaimilla a, b, c ja f ja koko piirin signaalitkin ovat a, b, c ja f, samat kirjaimet esiintyvät kytkentöjen määrittelyssä eri puolilla kytkennän ilmoittavaa nuolta =>. Vasemmalla puolella olevat kirjaimet viittaavat aina komponentin omiin signaaleihin ja oikealla puolella olevat koko piirin signaaleihin. -- Invertteri TITY inv IS a: IN IT; -- tulosignaali f: OUT IT); -- lähtösignaali inv; HITETUE behavior O inv IS
26 Sivu 26 (27) e f <= NOT a; -- Kaksituloinen J-EI-portti TITY nand_2 IS a, b: IN IT; f: OUT IT); nand_2; HITETUE behavior O nand_2 IS f <= a NN b; -- Kolmituloinen J-EI-portti TITY nand_ IS a, b, c: IN IT; f: OUT IT); nand_; HITETUE behavior O nand_ IS f <= NOT (a N b N c); -- Porteista koottu piiri rakennekuvauksena TITY gate_circuit IS a, b, c: IN IT; -- tulosignaalit f: OUT IT); -- lähtösignaali gate_circuit; HITETUE structure O gate_circuit IS -- Esitellään käytettävät komponentit OMPONT inv a: IN IT; f: OUT IT); OMPONT; OMPONT nand_2 a, b: IN IT; f: OUT IT); OMPONT; OMPONT nand_ a, b, c: IN IT; f: OUT IT); OMPONT; -- Esitellään sisäiset signaalit SIGNL uf, u2f, uf, u4f, u5f, u6f: IT; -- Määritellään komponenttien ilmentymät ja niiden väliset kytkennät u: inv POT MP (a => a, f => uf); u2: inv POT MP (a => b, f => u2f); u: inv POT MP (a => c, f => uf); u4: nand_2 POT MP (a => a, b => u2f, f => u4f); u5: nand_ POT MP (a => uf, b => b, c => uf, f => u5f); u6: nand_2 POT MP (a => a, b => c, f => u6f); u7: nand_ POT MP (a => u4f, b => u5f, c => u6f, f => f);
27 Sivu 27 (27) e structure; 2-2 Laadi kirjan kohdassa esitetyn kokosummaimen toiminnallisen VHL-kuvauksen testipenkki. -- Kokosummaimen testipenkki TITY testipenkki IS testipenkki; HITETUE testaus O testipenkki IS -- Esitellään testattava piiri OMPONT full_adder IS p, q, cin: IN IT; s, cout: OUT IT); OMPONT; -- Esitellään vakiona aika, jonka välein herätesignaaleita muutetaan ONSTNT jakso: TIME:= ns; -- Esitellään testipenkin sisäiset signaalit SIGNL pt, qt, cint, st, coutt: IT; -- Määritellään testattavan piirin ja testipenkin väliset kytkennät UUT: full_adder POT MP (p => pt, q => qt, cin => cint, s => st, cout => coutt); -- Kuvataan testigeneraattorin antamat herätteet prosessina herate: POESS pt <= ''; qt <= ''; cint <= '' -- ensimmäinen heräte WIT O jakso; -- odotetaan aika jakso eli ns pt <= ''; qt <= ''; cint <= '' -- toinen heräte WIT O jakso; -- odotetaan aika jakso eli ns pt <= ''; qt <= ''; cint <= '' -- kolmas heräte WIT O jakso; -- odotetaan aika jakso eli ns pt <= ''; qt <= ''; cint <= '' -- neljäs heräte WIT O jakso; -- odotetaan aika jakso eli ns pt <= ''; qt <= ''; cint <= '' -- viides heräte WIT O jakso; -- odotetaan aika jakso eli ns pt <= ''; qt <= ''; cint <= '' -- kuudes heräte WIT O jakso; -- odotetaan aika jakso eli ns pt <= ''; qt <= ''; cint <= '' -- seitsemäs heräte WIT O jakso; -- odotetaan aika jakso eli ns pt <= ''; qt <= ''; cint <= '' -- kahdeksas heräte WIT; -- lopetetaan testi POESS herate; testaus;
Harjoitustehtävien ratkaisut
Sivu (22) 29.8.2 Fe/Ko Luku Sekvenssipiirit. Tutki luentokalvo- ja opetusmonisteessa esitettyä esimerkkiä synkronisesta sekvenssipiiristä. a) Montako tilaa piirissä on? Koska piirissä on kaksi tilasignaalia,
LisätiedotEsimerkkitentin ratkaisut ja arvostelu
Sivu (5) 2.2.2 Fe Seuraavassa on esitetty tenttitehtävien malliratkaisut ja tehtäväkohtainen arvostelu. Osassa tehtävistä on muitakin hyväksyttäviä ratkaisuja kuin malliratkaisu. 2 Tehtävät on esitetty
LisätiedotSekvenssipiirin tilat. Synkroninen sekvenssipiiri ? 1 ? 2
Luku igitaalitekniikka (piirit) Täsmätehtävät.8. Fe/AKo igitaalitekniikka (piirit) Täsmätehtävät.8. Fe/AK Opetuskerta Sivu 4 Luku Opetuskerta Sivu Sekvenssipiirin tilat Montako tilaa vähintään tarvitaan
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu 1 (20) Kombinaatiopiirit & & A B A + B
igitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu (20).9.20 e 0 0 0 0 0 + 0 0 0 0 0 0 0 igitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu 2 (20).9.20 e Johdanto Tässä luvussa esitellään porttipiirityypit J-EI ja TI-EI
LisätiedotDigitaalitekniikka (piirit) Luku 15 Sivu 1 (17) Salvat ja kiikut 1D C1 C1 1T 1J C1 1K S R
igitaalitekniikka (piirit) Luku 5 ivu (7).8.24 Fe/AKo C J C K C T C C J C K igitaalitekniikka (piirit) Luku 5 ivu 2 (7).8.24 Fe/AKo Johdanto Tässä luvussa esitetään salpapiirit, jotka ovat yksinkertaisimpia
LisätiedotDigitaalitekniikka (piirit), kertaustehtäviä: Vastaukset
Digitaalitekniikka (piirit), kertaustehtäviä: Vastaukset Metropolia/AK. Mealyn koneessa on kolme tulosignaalia, joista yksi vaikuttaa pelkästään lähtösignaaleihin, yksi pelkästään koneen tilaan ja yksi
LisätiedotSekvenssipiirin tilat
igitaalitekniikka (piirit) Luku Täsmätehtävä Tehtävä Sekvenssipiirin tilat Montako tilaa vähintään tarvitaan seuraavissa sekvenssipiireissä: Painikkeella ohjattava lampun sytytys ja sammutus. Näyttöä ohjaava
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 8 Sivu 1 (23) Kombinaatiopiirielimet MUX X/Y 2 EN
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 8 Sivu ().9. Fe DX G = G EN X/Y Digitaalitekniikan matematiikka Luku 8 Sivu ().9. Fe Johdanto Tässä luvussa esitetään keskeisiä kombinaatiopiirielimiä ne ovat perusporttipiirejä
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä
arjoitustehtäviä Sivu 6 6.3.2 e arjoitustehtäviä uku 3 ytkentäfunktiot ja perusporttipiirit 3. äytäväkytkin on järjestelmä jossa käytävän kummassakin päässä on kytkin ja käytävän keskellä lamppu. amppu
LisätiedotDigitaalitekniikka (piirit) Luku 18 Sivu 1 (32) Rekisterit ja laskurit R C1 SRG4 R C1/ CTRDIV16 1R G2 2CT=15 G3 C1/2,3 + CT 3
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 8 Sivu (32) R C D SRG4 R C/ D CTRDIV6 R G2 2CT=5 G3 C/2,3 + CT 3 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 8 Sivu 2 (32) Johdanto Tässä luvussa esitellään keskeiset salpoja ja kiikkuja
LisätiedotELEC-C3240 Elektroniikka 2
ELEC-C324 Elektroniikka 2 Marko Kosunen Marko.kosunen@aalto.fi Digitaalielektroniikka Tilakoneet Materiaali perustuu kurssiins-88. Digitaalitekniikan perusteet, laatinut Antti Ojapelto Luennon oppimistavoite
LisätiedotYhden bitin tiedot. Binaariluvun arvon laskeminen. Koodin bittimäärä ja vaihtoehdot ? 1
Luku Digitaalitekniikan matematiikka Täsmätehtävät.9. Fe Digitaalitekniikan matematiikka Täsmätehtävät.9. Fe Opetuskerta Sivu Luku Opetuskerta Sivu Yhden bitin tiedot Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista.
LisätiedotELEC-C3240 Elektroniikka 2 Digitaalielektroniikka Karnaugh n kartat ja esimerkkejä digitaalipiireistä
ELE-324 Elektroniikka 2 Digitaalielektroniikka Karnaugh n kartat ja esimerkkejä digitaalipiireistä Materiaalia otettu myös: https://www.allaboutcircuits.com/textbook/digital/chpt-8/introduction-to-karnaughmapping/
LisätiedotOhjelmoitavat logiikkaverkot
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 9 Sivu (3) Ohjelmoitavat logiikkaverkot.8.24 Fe/AKo Ohjelmoitavat logiikkaverkot Ohjelmoitavat logiikkaverkot Programmable logic logic PLD-piirit Programmable logic logic
LisätiedotPeruspiirejä yhdistelemällä saadaan seuraavat uudet porttipiirit: JA-EI-portti A B. TAI-EI-portti A B = 1
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu () Kombinaatiopiirit.9. Fe J-EI- (NND) ja TI-EI- (NOR) -portit Peruspiirejä yhdistelemällä saadaan seuraavat uudet porttipiirit: NND? B B & B B = & B + B + B
LisätiedotSynkronisten sekvenssipiirien suunnittelu
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 6 Sivu (5) Synkronisten sekvenssipiirien suunnittelu.8.24 Fe/AKo Synkronisten sekvenssipiirien suunnittelu Digitaalitekniikka (piirit) Luku 6 Sivu 2 (5) Synkronisten sekvenssipiirien
LisätiedotF = AB AC AB C C Tarkistus:
Digitaalitekniikka I, tenttitehtäviä ratkaisuineen I 3..995 2. c) esitä seuraava funktio kanonisten summien tulona f(,,) = + Sovelletaan DeMorganin teoreemaa (työläs). Teoriaminimointia ei ole käytetty!
LisätiedotASM-kaavio: reset. b c d e f g. 00 abcdef. naytto1. clk. 01 bc. reset. 10 a2. abdeg. 11 a3. abcdg
Digitaalitekniikka (piirit) Metropolia / AKo Pikku nnitteluharjoitus: Suunnitellaan sekvenssipiiri, jolla saadaan numerot juoksemaan seitsensegmenttinäytöllä: VHDL-koodin generointi ASM-kaavioista Tässä
LisätiedotDigitaalilaitteen signaalit
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 3 (9) Digitaalilaitteen signaalit Digitaalilaitteeseen tai -piiriin tulee ja siitä lähtee digitaalisia signaaleita yksittäisen signaalin arvo on kunakin hetkenä
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu (9) && Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 2 (9) Johdanto Tässä luvussa esitetään digitaalilaitteen signaalit ja digitaalipiirien perustyypit esitellään
LisätiedotElektroniikan laboratorio Lisätehtävät 17.9.2003. Mallivastauksia
OULUN YLIOPISTO IGITLITEKNIIKK I Elektroniikan laboratorio Lisätehtävät 7.9. Mallivastauksia. Mitkä loogiset operaatiot oheiset kytkennät toteuttavat? Vihje: kytkin johtaa, kun ohjaava signaali =. Käytä
LisätiedotYhden bitin tiedot. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Täsmätehtävä Tehtävä 1. Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista.
Digitaalitekniikan matematiikka Luku Täsmätehtävä Tehtävä Yhden bitin tiedot Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista. Ovi auki - ovi kiinni Virta kulkee - virta ei kulje Lamppu palaa - lamppu ei pala
LisätiedotDigitaalitekniikka (piirit) Luku 14 Sivu 1 (16) Sekvenssipiirit. Kombinaatiopiiri. Tilarekisteri
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu (6).8.24 Fe/AKo Tilarekisteri Kombinaatiopiiri Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu 2 (6).8.24 Fe/AKo Johdanto Tässä luvussa todetaan esimerkin avulla kombinaatiopiirien
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu 1 (22) Lausekkeiden sieventäminen F C F = B + A C. Espresso F = A (A + B) = A A + A B = A B
igitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu (22).9.2 e = + = ( + ) = + = Espresso igitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu 2 (22).9.2 e Johdanto Tässä luvussa esitetään perusteet lausekemuodossa esitettyjen
Lisätiedotc) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = d) AND- ja EXOR-porteille sopivat yhtälöt
IGITLITEKNIIKK I 5 Tentti:.. ELEKTRONIIKN LORTORIO Henkilötunnus - KT Σ. Kaksituloisen multiplekserin toimintaa kuvaa looginen funktio = +. Esitä a) :n toiminta K-kartalla (,5 p) b) minimoituna summien
LisätiedotBL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut
BL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut Sekvenssilogiikka Kombinatooristen logiikkapiirien lähtömuuttujien nykyiset tilat y i (n) ovat pelkästään riippuvaisia
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotVHDL-kuvauskieli. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 17 Sivu 1 (33)
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 7 Sivu (33) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 7 Sivu 2 (33) Johdanto Tässä luvussa esitellään laitteiston kuvauskielet ja niistä erityisesti VHDL esitetään VHDL-kuvauskielen
LisätiedotC = P Q S = P Q + P Q = P Q. Laskutoimitukset binaariluvuilla P -- Q = P + (-Q) (-Q) P Q C in. C out
Digitaalitekniikan matematiikka Luku ivu (2).9.2 Fe C = Aseta Aseta i i = n i > i i i Ei i < i i i Ei i i = Ei i i = i i -- On On On C in > < = CI CO C out -- = + (-) (-) = + = C + Digitaalitekniikan matematiikka
Lisätiedotkwc Nirni: Nimen selvennys : ELEKTRONIIKAN PERUSTEET 1 Tentti La / Matti Ilmonen / Vastaukset kysymyspapereille. 0pisk.
Tentti La 20.01.2001 / Matti Ilmonen / Vastaukset kysymyspapereille. Nirni: Nimen selvennys : 1 2 3 4 5 z -.. 0pisk.no: ARVOSANA 1. Selvita lyhyesti seuraavat kiitteet ( kohdat a... j ) a) Kokosummain?
Lisätiedotc) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = C 2 C 1 +C 1 C 0 +C 2 C 1 C 0 e) logiikkakaavio
IGITLITEKNIIKK I 5 Tentti:.. ntti Mäntyniemi ELEKTONIIKN LOTOIO Henkilötunnus - KT Σ. Kaksituloisen multiplekserin toimintaa kuvaa looginen funktio = +. Esitä a) :n toiminta K-kartalla (,5 p) ykkösten
LisätiedotKäytännön logiikkapiirit ja piirrosmerkit
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 7 Sivu (27) EN 2 EN X/Y X/Y 0 2 3 2 EN X/Y X/Y 0 2 3 Digitaalitekniikan matematiikka Luku 7 Sivu 2 (27) Johdanto Tässä luvussa esitellään käsitteet logiikkaperhe ja
LisätiedotInputs: b; x= b 010. x=0. Elektroniikkajärjestelmät ETT_2068
Elektroniikkajärjestelmät ETT_2068 tentti 1) Oheisessa sekvenssilogiikassa tiloille on jo annettu bittivaste 000, 001 jne. Tehtävänäsi on nyt konstruoda sekvenssilogiikka vaihe vaiheelta standarditavalla.
LisätiedotDIGITAALISTEN KOMBINAATIO- PIIRIEN LABORATORIOTÖIDEN SUUNNITTELU
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA DIGITAALISTEN KOMBINAATIO- PIIRIEN LABORATORIOTÖIDEN SUUNNITTELU T E K I J Ä : Toni Halonen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotDigitaalitekniikka (piirit) Opetusmoniste
Sivu (35) 3.2.2 Fe Esko T. Rautanen Digitaalitekniikka (piirit) Sisällysluettelo Sivu Synkroniset sekvenssipiirit 2. Opettavainen tarina 2.2 Digitaalisten piirien ryhmittely 3.3 Synkronisen sekvenssipiirin
LisätiedotVerilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa
Verilogvs. VHDL Janne Koljonen University of Vaasa Sälää Huom! Verilogistauseita versioita: 1995, 2001 ja 2005. Kommentit Javasta tutut // ja /* */ ovat kommenttimerkkejä. Case sensitivity Isot ja pienet
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,
Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?
LisätiedotBL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit
BL4A17x Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit Ohjelmoitavat logiikkapiirit (PLD, Programmable Logic Device) PLD (Programmable Logic Device) on yleinen nimitys integroidulle piirille,
LisätiedotKombinatorisen logiikan laitteet
Kombinatorisen logiikan laitteet Kombinatorinen logiikka tarkoittaa logiikkaa, jossa signaali kulkee suoraan sisääntuloista ulostuloon Sekventiaalisessa logiikassa myös aiemmat syötteet vaikuttavat ulostuloon
LisätiedotDigitaalitekniikan perusteet
HAMK Riihimäki Versio 1.0 Väinö Suhonen Digitaalitekniikan perusteet Loogiset funktiot ja portit Kombinaatiologiikan elimiä Rekisterilogiikan perusteet Rekisteri- ja sekvenssilogiikan elimiä ena up/ down
LisätiedotAUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja
AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja s2009 1. D-kiikku Toteuta DE2:lla synkroninen laskukone, jossa lasketaan kaksi nelibittistä lukua yhteen. Tulos esitetään ledeillä vasta,
LisätiedotAutomaatit. Muodolliset kielet
Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten
LisätiedotAjattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena
Mikrotietokone Moderni tietokone Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Sen käyttötarkoitus on yleensä työnteko, kissavideoiden katselu internetistä tai pelien pelaaminen. Tietokoneen
LisätiedotTaitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin
Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Ohjelmointitehtävänä on laatia ohjelma jääkaapin ovihälyttimelle. Hälytin toimii 3 V litium paristolla ja se sijoitetaan jääkaapin sisälle. Hälyttimen
LisätiedotSe mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A.
Tehtävä. Tämä tehtävä on aineistotehtävä, jossa esitetään ensin tehtävän teoria. Sen jälkeen esitetään neljä kysymystä, joissa tätä teoriaa pitää soveltaa. Mitään aikaisempaa tehtävän aihepiirin tuntemusta
LisätiedotCLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet
Pasi Vähämartti ITSEOPISKELU 1(10) CLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet Tutki data-kirjasta XC9500-sarjan CPLD piirin: 1. Arkkitehtuuri 2. Suurimman ja pienimmän piirin portti-, pinni- ja
LisätiedotJOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN. Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät
JOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät 2 ELEKTRONIIKAN JÄRJESTELMÄT Aktiivisuusranneke Mittaa liikettä Keskustelee käyttäjän kanssa ledeillä ja värinällä Keskustelee radioiden
LisätiedotMuistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24)
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 2 (24) Johdanto Tässä luvussa esitetään keskeiset muistipiirityypit ja muistipiireihin liittyvät käsitteet mainitaan
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 3 Ti 17.1.2017 Timo Männikkö Luento 3 Algoritmin analysointi Rekursio Lomituslajittelu Aikavaativuus Tietorakenteet Pino Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 3 Ti 17.1.2017 2/27 Algoritmien
LisätiedotTaitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä
1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 2) Kahdesta rinnankytketystä sähkölähteestä a) kuormittuu enemmän se, kummalla on
LisätiedotKäyttäjän käsikirja WTN radiomajakka. Version: FIN180427
Version: FIN180427 Käyttäjän 1 käsikirja Sisällys 1 WTN-Radiomajakka Näytöt ja näppäimet... 3 2 Käynnistys ja toiminta-aika... 4 2.1 WTN-laitteen käynnistys... 4 2.2 WTN-laitteen sammutus... 4 2.3 Virransyöttö:...
LisätiedotLABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen
LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen
LisätiedotFin v2.0. VV4 Käsikirja
Fin v2.0 Käsikirja www.safeline.se Sisältö Sisältö Esittely 1 Asennus 3 Merkit, jotka voidaan näyttää 4 Ohjelmointi 5 Ohjelmoinnin 1. vaihe 6 Ohjelmoinnin 2. vaihe 8 Ohjelmoinnin 3. vaihe 9 Ohjelmoinnin
LisätiedotPEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello
PEM1123/ 410993A Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello ABB i-bus KNX SW/S2.5 Viikkokello Sisällysluettelo 1.0 Kuvaus 1.1 Laitteen käyttö...3 1.2 Ominaisuudet...3 1.3 Näppäimet ja osat...4 1.4 Tekniset
LisätiedotSISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet
SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin
LisätiedotHarjoitustehtävien ratkaisuja
igitaalitekniikan matematiikka arjoitustehtävien ratkaisuja Sivu (22) 6.3.2 e arjoitustehtävien ratkaisuja uku 3 ytkentäfunktiot ja perusporttipiirit 3. äytäväkytkin on järjestelmä, jossa käytävän kummassakin
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen
LisätiedotSET PROG SET YEAR SET MONTH SET DAY SET HOUR SET MINUTE SET ESC WAIT TIME 2009 1... 12 1 31 1 24 1 60
DTR-10 KÄYTTÖOHJE Valokenno vain mallissa DTR-14 Kellonajan ja päivämäärän asetus PROG YEAR MONTH DAY HOUR MINUTE ESC WAIT TIME 2009 1... 12 1 31 1 24 1 60 Maantieteellisen sijainnin asetus PROG TIMZON
LisätiedotYhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014
Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan
LisätiedotAjastin tarjoaa erilaisia toimintoja, kuten "Clock Display", "sekuntikello", "lähtölaskenta", "CountUp", "jaksoajastimen ja "Fight Gone Bad" -ajastin.
6-DIGIT CROSSFIT TIMER Ajastin tarjoaa erilaisia toimintoja, kuten "Clock Display", "sekuntikello", "lähtölaskenta", "CountUp", "jaksoajastimen ja "Fight Gone Bad" -ajastin. Lisäksi erityiset CountUp-
LisätiedotAlgoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään
Ohjelmointi Ohjelmoinnissa koneelle annetaan tarkkoja käskyjä siitä, mitä koneen tulisi tehdä. Ohjelmointikieliä on olemassa useita satoja. Ohjelmoinnissa on oleellista asioiden hyvä suunnittelu etukäteen.
LisätiedotSafeLine VV3. Operating instructions. Näyttää kerrokset, nuolet ja liukuvat viestit.
SafeLine VV3 Operating instructions Näyttää kerrokset, nuolet ja liukuvat viestit. SafeLine VV3 Operating instructions safeline.eu Table of contents Installation & Testing Asennus 5 Merkit, jotka voidaan
LisätiedotHarjoitus 3 (3.4.2014)
Harjoitus 3 (3..) Tehtävä Olkoon kaaren paino c ij suurin sallittu korkeus tieosuudella (i, j). Etsitään reitti solmusta s solmuun t siten, että reitin suurin sallittu korkeus pienimmillään olisi mahdollisimman
LisätiedotT clk > t DFF + t critical + t setup -> T clk > 3 ns + (2+2) ns + 2 ns > 9 ns -> F clk < MHz. t DFF t critical t setup CLK NA1 CLK2,CLK3 Q2,D3
. a) Kriittisen polun mukaan (DFF - DFF): (DFF = D Flip-Flop = D-kiikku) T clk > t DFF t critical t setup -> T clk > ns () ns ns > 9 ns -> F clk
Lisätiedot1 Muutokset piirilevylle
1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on
LisätiedotFile: C:\tmp\tmp\mch.txt 24.7.2001, 9:37:46. JUKKA LAAKKONEN, OH1NPK ORIKEDONKATU 16 FIN-20380 TURKU May 18, 1995
RYYDLAB OHJE JUKKA LAAKKONEN, OH1NPK ORIKEDONKATU 16 FIN-20380 TURKU May 18, 1995 MOBIRA/SALORA KANAVALOGIIKAN ASENNUS JA OHJELMOINTI YLEISTÄ Kortti on suunniteltu käytettäväksi käyttölaitteen ja synteesin
Lisätiedot1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS
Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1 YLEISTÄ 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Tämä projekti on mikrokontrollerilla toteutettu lämpötilan seuranta kortti. Kortti kerää lämpöantureilta
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 6: Tiedon esittäminen tietokoneessa, osa 1 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Luennon
LisätiedotKAAPELITESTERI / PAIKANNIN TRIFITEK TR-383 PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0
KAAPELITESTERI / PAIKANNIN TRIFITEK TR-383 PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0 Trifitek Finland Oy 2011 1. YLEISTÄ TR-838 on monikäyttöinen LCD kaapelitesteri / hakulaite. Tuote koostuu lähettimestä, vastaanottimesta
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 2. Lukujen esittäminen ja aritmetiikka 2.1 Kantajärjestelmät ja lukujen esittäminen Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,... } Positiiviset kokonaisluvut
LisätiedotOhjelmoitava päävahvistin WWK-951. Anvia TV Oy Rengastie Seinäjoki
Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951 Käyttöohje Anvia TV Oy Rengastie 10 60100 Seinäjoki 020 7420 100 Sisällysluettelo 1. Yleistä tietoa... 2 2. Liitännät ja toiminnat... 3 3. Painikkeet... 3 3. Painikkeet...
Lisätiedot12. Javan toistorakenteet 12.1
12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu
LisätiedotPikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO
Pikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO Koivupuistontie 26, 01510, Vantaa www.saato.fi, sales@saato.fi, 09-759 7850 Sisällys 1. Yleistä...3 2. Parametritilan toiminnot...4 3. Käyttöönotto pikaohje...5 1.
Lisätiedot1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit
1 PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka, kevät 2017 Emppu Salonen 1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit 1.1 Suurin mahdollinen hyödyllinen työ Tähän mennessä olemme tarkastelleet sisäenergian
LisätiedotSähkötekniikan perusteet
Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä
LisätiedotJoni Heikkilä PYROLYYSIGENERAATTORIN AUTOMAATIO-OHJAUS OHJELMOITAVALLA LOGIIKKAPIIRILLÄ
Joni Heikkilä PYROLYYSIGENERAATTORIN AUTOMAATIO-OHJAUS OHJELMOITAVALLA LOGIIKKAPIIRILLÄ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Kesäkuu 2008 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ
LisätiedotOhjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE
Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE Käyttöohje Finnsat Oy Yrittäjäntie 15 60100 Seinäjoki 020 7420 100 Sisällysluettelo 1. Yleistä tietoa... 2 2. Liitännät ja toiminnat... 3 3. Painikkeet... 4 4. Vahvistimen
LisätiedotSekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä
Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 005, sivu 1 / 13 Tehtäviä Tehtävä 1. Johda toiseen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, a 0 ratkaisukaava. Tehtävä. Määrittele joukon A R pienin yläraja sup A ja suurin alaraja
LisätiedotOhjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut
Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoinaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos. Harjoitustyö 4: Cache, osa 2
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka I Harjoitustyö 4: Cache, osa 2.. 2010 Ryhmä Nimi Op.num. 1 Valmistautuminen Cache-työn toisessa osassa
LisätiedotHarjoitus 3 (31.3.2015)
Harjoitus (..05) Tehtävä Olkoon kaaren paino c ij suurin sallittu korkeus tieosuudella (i,j). Etsitään reitti solmusta s solmuun t siten, että reitin suurin sallittu korkeus pienimmillään olisi mahdollisimman
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
Lisätiedot9.5. Turingin kone. Turingin koneen ohjeet. Turingin kone on järjestetty seitsikko
9.5. Turingin kone Turingin kone on järjestetty seitsikko TM = (S, I, Γ, O, B, s 0, H), missä S on tilojen joukko, I on syöttöaakkosto, Γ on nauha-aakkosto, I Γ, O on äärellinen ohjeiden joukko, O S Γ
LisätiedotA11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle
A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Lassi Seppälä Johan Dahl Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite
LisätiedotPERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota KAKSI välilyöntiä (SEURAA ALUEMERKINTÄÄ) 4:n jälkeen 3/4 +5^2
PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä 3/4+^2 3 4+ 2 Kirjoita muuten sama, mutta ota KAKSI välilyöntiä (SEURAA ALUEMERKINTÄÄ) 4:n jälkeen 3/4 +^2 3 + 4 2 Kopioi
LisätiedotS BAB ABA A aas bba B bbs c
T-79.148 Kevät 2003 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 4. Tehtävä: Laadi algoritmi, joka testaa onko annetun yhteydettömän kieliopin G = V, Σ, P, S) tuottama
Lisätiedot4 LUKUJONOT JA SUMMAT
Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 0.7.08 4 LUKUJONOT JA SUMMAT ALOITA PERUSTEISTA 45A. Määritetään lukujonon (a n ) kolme ensimmäistä jäsentä ja sadas jäsen a 00 sijoittamalla
LisätiedotPython-ohjelmointi Harjoitus 5
Python-ohjelmointi Harjoitus 5 TAVOITTEET Kerrataan silmukkarakenteen käyttäminen. Kerrataan jos-ehtorakenteen käyttäminen. Opitaan if else- ja if elif else-ehtorakenteet. Matematiikan sisällöt Tehtävät
LisätiedotPM10OUT2A-kortti. Ohje
PM10OUT2A-kortti Ohje Dokumentin ID 6903 V3 13.4.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Esittely... 3 Kortti ja rekisterit... 3 Lähtöviestit... 4 Signaalien kytkeminen... 4 Käyttö... 4 Asetusten tekeminen...
LisätiedotHarjoitus 6. Käytä String-luokasta vain charat- ja length-operaatioita.
Nämä ovat kurssin viimeiset harjoitukset. Hyväksytyistä ratkaisuista ja läsnäoloista kerättyjen pisteiden summan tulee olla vähintään 40 % ( pistettä) tehtävien ja läsnäolopisteiden kokonaislukumäärien
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
Lisätiedotiloq Privus - Ohjelmointiopas
iloq Privus - Ohjelmointiopas Hyvä Asiakkaamme, 1 Aloitusopas 4-5 1.1 Tässä oppaassa käytettävät symbolit 4 Kiitos, että olette valinneet tämän iloq tuotteen. Tutustu huolellisesti tähän ohjelmointioppaaseen
LisätiedotToiminnallinen määrittely versio 1.2
Toiminnallinen määrittely versio 1.2 Ryhmä 2 Sami Luomansuu, 168128, sami.luomansuu@tut.fi Panu Sjövall, 205401, panu.sjovall@tut.fi VERSIOHISTORIA Versio Päiväys Tekijät Tehdyt muutokset 1.0 02.10.12
Lisätiedot6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4
Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen
LisätiedotLuku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko
Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa
LisätiedotKÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani
KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-
LisätiedotEhto- ja toistolauseet
Ehto- ja toistolauseet 1 Ehto- ja toistolauseet Uutena asiana opetellaan ohjelmointilauseet / rakenteet, jotka mahdollistavat: Päätösten tekemisen ohjelman suorituksen aikana (esim. kyllä/ei) Samoja lauseiden
LisätiedotMalliratkaisut Demot
Malliratkaisut Demot 3 7.3.07 Tehtävä Olkoon tilamuuttujat Tällöin saadaan rekursioyhtälö f n (x n ) = max yn {0,} ynwn xn f 0 ( ) = 0. x n = vaiheessa n jäljellä oleva paino, n =,...,N, esine n pakataan
Lisätiedot