Espoon kaupunki Pöytäkirja 196. Valtuusto Sivu 1 / 1

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon kaupunki Pöytäkirja 196. Valtuusto Sivu 1 / 1"

Toivo Karjalainen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Valtuusto Sivu 1 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustokysymys omatoimiseen rakentamiseen luovutettavista omakotitonteista (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Hilkka Julkunen, puh Laura Schrey, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kai Lintusen ja 45 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen omatoimiseen rakentamiseen tarkoitettujen omakotitonttien luovutustavoitteista ja toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Valtuustokysymys Kai Lintunen on yhdessä 45 muun valtuutetun kanssa jättänyt seuraavan valtuustokysymyksen: Espoon asunto-ohjelman mukaan: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrää. Vuosina määrä on keskimäärin 100 tonttia vuodessa ja vuosina keskimäärin 150 tonttia vuodessa." Kuitenkin vuonna 2016 kaupunki luovuttaa omatoimisille pientalorakentajille ainoastaan 50 tonttia, eli vain kolmasosan (1/3) valtuuston asunto-ohjelmassa asettamasta tavoitteesta. Luovutustavoitteita ei ole täytetty myöskään muiden asunto-ohjelman vuosien osalta. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustojärjestyksen mukaisena valtuustokysymyksenä, 1) miksi pientalotonttien luovutustavoitteista on jääty jälkeen, ja 2) mitä kaupunki aikoo tehdä, että pientalotonttien luovutustavoitteet kurotaan umpeen ja täytetään valtuuston tekemien päätösten mukaisesti?

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 Vastaus valtuustokysymykseen Pääkaupunkiseudulla asuntojen kysyntä on suuntautunut entistä enemmän pieniin asuntoihin ja palveluiden läheisyyteen. Myös Espoossa kaupungin omakotitonttien hakijamäärät ovat viime vuosina olleet vähenemään päin. Esimerkiksi vuonna 2015 järjestämässä Kalliomäen tonttihaussa, jossa osa omakotitonteista myytiin tai vuokrattiin vasta uuden kokeilun mukaisessa ns. jatkuvassa haussa. Sama ilmiö on havaittavissa pientalojen suunnittelutarveratkaisuja koskevien hakemusten määrissä. Espoon väkiluku on jo vuosikymmeniä kasvanut tasaisesti ja vuonna 2050 kaupungissa odotetaan olevan jopa asukasta. Jotta asuntokysyntään voidaan vastata ja MAL-sopimuksen (Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus ) tavoitteet täyttää, on niin kaavoituksen kuin sen myötä muunkin teknisen sektorin työpanoksesta iso osa suunnattu tehokkaamman rakentamisen kuten kerrostaloalueiden kehittämiseen. Tätä on vaatinut myös metron kehityskäytävän toteuttaminen. Rakentamiskelpoisten tonttien aikaansaamisen edellytyksenä on, että kaupunki omistaa tarkoitukseen sopivaa maata, kyseiselle alueelle saadaan laadittua ja vahvistettua omakotitontteja sisältävä asemakaava sekä rakennettua kunnallistekniikka. Kunnallistekniikan määrärahoista kilpailee Espoon kaltaisessa vahvasti kasvavassa kaupungissa monta kohdetta ja valtuuston asettama investointikatto tekee priorisoinnista entistä tärkeämpää. Pientalotontteja sisältävät ensimmäiset asemakaavat vaativat yleensä suuria kynnysinvestointeja. Maankäyttösopimustulot näillä alueilla eivät myöskään usein riitä kuin osaan kunnallistekniikan toteuttamista. Espoossa on perinteisesti ollut vahva yksityinen maanomistus, ja kaupungin maanhankinta on perustunut vain vapaaehtoisiin kauppoihin. Tämä on vuosien mittaan näkynyt kaupungin omistuksessa olevan kaavoittamiseen soveltuvan raakamaan vähyytenä. Kaavoituksen kohteena on tuskin koskaan pelkästään kaupungin omistamaa maata, vaan etenkin pientaloalueiden kaavoituksessa on osallisena lukuisia yksityisiä maanomistajia kaupungin lisäksi. Asianosaisten lukumäärän kasvu lisää myös mielipiteiden ja muistutusten määrää. Tällaisilla alueilla tulee myös neuvoteltavaksi paljon maankäyttösopimuksia. Kaupunki laittaa pääsääntöisesti kerran vuodessa järjestettävässä tonttihaussa tarjolle kaikki rakentamiskelpoiset omatoimiseen rakentamiseen soveltuvat pientalotontit. Lainvoimaisten Taltrikinmäen, Mäkituvan, Kallvik I:n, Gobbackan ja Kortesmäen kaavojen alueilla kaupungin omistuksessa sijaitsee yhteensä arviolta reilut kolmesataa omakotitonttia. Näistä kuitenkin Gobbackan alueen kunnallistekniikan rakentaminen vaatii myös viereisen

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 Rajanummen kaavan etenemistä ja Kortesmäen alueen kunnallistekniikan rakentaminen ei ole mukana kymmenvuotisinvestointiohjelmassa lainkaan, jolloin lähivuosina luovutettavaksi jää näistä vain alle 130 tonttia. Lisäksi kaupungin omistuksessa on parikymmentä omakotitonttia, jotka eivät vielä ole luovutuskelpoisia erinäisistä syistä johtuen, mm. pilaantunut maaperä, hulevesiverkon puuttuminen yms. Vireillä olevissa asemakaavoissa on karkean arvion mukaan kaupungin maille tulossa lähivuosina noin omakotitonttia. Merkittävimmät asemakaavat kaupungin omakotitonttien luovuttamisen kannalta ovat Muuttolinnunmäki (noin 60 tonttia), Suurpelto III (noin 25 tonttia), Mullbynhaka (noin 40 tonttia) ja Latokaskenniitty (noin 40 tonttia). Osa asemakaavoista on sellaisia, että niiden valmistelua voidaan jatkaa vasta Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön edetessä. Moneen vireillä olevaan asemakaavaan liittyvät maankäyttösopimusneuvottelut ja joissakin asemakaavoissa taas haasteellinen kaavatalous voi estää tai hidastaa asemakaavoitusta. Asian merkittävyyttä mietittäessä on muistettava, että Espoossa on merkittävä pientalotonttivaranto myös yksityisten omistuksessa. Tilastoista on mahdotonta poimia pelkästään omatoimiseen rakentamiseen sopivia tontteja - omakotitalojahan toteutetaan myös tiiviisti yhtiömuotoisena ja toisaalta osa kaavojen AP-kortteleissa voidaan toteuttaa omakotitaloina. Voidaan kuitenkin arvioida, että yksityinen varanto riittäisi selvästi yli tuhannen omakotitalon toteuttamiseen Espoossa. Suhteutettuna kaupungin investointikaton asettamiin rajoituksiin ja kaupungin voimakkaan kasvun tuomiin asuntotuotantotarpeisiin, on nykyinen omakotitonttien vuosittainen luovutusmäärä kohtalaisella tasolla. historia Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kai Lintusen ja 45 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen omatoimiseen rakentamiseen tarkoitettujen omakotitonttien luovutustavoitteista ja toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Kaupunginhallitus

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kai Lintusen ja 45 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen omatoimiseen rakentamiseen tarkoitettujen omakotitonttien luovutustavoitteista ja toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

5 Valtuusto Sivu 5 / 5

Samankaltaiset tiedostot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 12.09.2016 Sivu 1 / 1 2502/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 211 20.6.2016 Valtuusto 104 22.8.2016 122 Valtuustokysymys konttirakentamisesta eli konttitalojen mahdollisuudesta yhtenä asuntopulan