Liite yt 6 / Tähän tarvittaessa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Liite yt 6 / 10.12.2015. Tähän tarvittaessa"

Pauli Oksanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Liite yt 6 / Kaavoitusohjelman Tähän tarvittaessa uudistaminen otsikko ja tiekartta

2 SYKSY 2015 TALVI 2016 Kaavoitusohjelman tiekartta: VALMISTELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS - Tiekartta - Konkreettiset toimenpiteet KAAVOITUKSEN KÄSITTELY - Poliittisten ryhmien keskustelu SEMINAARI - Keskustelu: kaavoituksen hallintoprosessi ja ohjeistus - Tahtotila - Konsultti fasilitoi YT-LAUTAKUNNAN EHDOTUS KAAVOITUSOHJELMAN PERIAATTEEKSI KUNNANHALLITUS - Kaavoitusohjelman periaate KUNNANVALTUUSTO - Kaavoitusohjelman periaate KAAVOITUSOHJELMAN LAADINTA JA KÄSITTELY Kaavoitusohjelman kehittämistyöryhmän näkemykset, koottuna: 1. Voimavara (henkilöstö): - Kirkkonummi: 5 kaavoittajaa (periaate: neljä yleiskaavaa saa olla vireillä) - Nurmijärvi: 3 yleiskaavoittajaa (periaate: kaksi yleiskaavaa saa olla vireillä) 7 asemakaavoittajaa (yksi virka täyttämättä, esim. kiireellistä suunnitteluhanketta varten) Nykyisillä resursseilla on mahdollista pitää vireillä korkeintaan kaksi vireillä olevaa yleiskaavaa. Kaavojen ja etenkin yleiskaavojen valmistelussa on runsaasti taustatyötä. Ns. maanomistajakaavat ovat poikkeuksetta haasteellisia, edellyttävät paljon työtä ja tarkistamista. Ranta-asemakaavojen ohjaus minimoidaan. Lisätään joko henkilöstöä tai vähennetään vireillä olevien kaavojen määrää vaiko molemmat? 2. Kuntaan kohdentuvat sopimus- ja yhteistyövelvoitteet: Maakuntakaavat, Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 ja Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 yms. on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa. MAL-tavoite (asuinrakennusoikeutta noin k-m 2 / v.) Joukkoliikenne (HSL) Eri suunnitelmatasojen ottaminen huomioon edellyttää selvitysten ja suunnitelmien laatimista päätöksenteon pohjaksi. Maankäyttöhankkeiden priorisointi tärkeä päätöksenteossa ja ETENKIN kaavoitusohjelmassa. Liikenteen kasvu aiheuttaa haasteen lähivuosina (varautuminen liikenneolosuhteiden parantamiseen tieverkolla > kuntatekniikassa varauduttava määrärahojen lisäämiseen) Pyritään toteuttamaan tavoitteellinen asuinrakennusoikeuden määrä (noin k-m 2 /v.), mikä tarkoittaa asuntorakentamisen mahdollistavien kaavojen määrän alentamista nykytilanteesta. Mikäli kaavahankkeiden määrää vähennetään, voitaisiin pienet asemakaavamuutokset ottaa paremmin ohjelmaan. 3. Suhde kunnallistekniikan rakentamiseen: Tällä hetkellä kunnallistekniikka ei kykenee toteuttamaan valmistuvia kaava-alueita. Kaavoitusohjelman nykyisen volyymin toteuttaminen johtaisi siihen, että sen vaatiman kaavoituksen resurssien lisäämisen myötä myös kunnallistekniikan resursseja pitäisi tarkistaa. - kunnan asumisen asemakaavavaranto on tällä hetkellä hyvä (varanto: n k-m 2, tilanne v lopussa). Kaavoitusohjelmasta tulee n. 20 milj. :n hankkeet kunnallistekniikalle kunnallistekniikalla on kuitenkin rahaa vain n. 8-9 milj. /vuosi. Toteutus suhteutettava resursseihin (kunnallistekniikka/kaavoitushenkilöstö) 4. Priorisointi (kärkihankkeet): Kaavoitusohjelmassa on liian paljon kohteita. Nykykäytäntö: jos ohjelmaan lisätään kohde, niin mitään ei oteta pois. Kaikkia kaavoitusohjelman hankkeita ei ehditä tehdä, ja näin ne siirtyvät seuraaville vuosille. Päätöksenteossa on tarkkaan mietittävä millaista maankäyttöä kunta tarvitsee sekä minne kaavoitetaan ja milloin alue otetaan käyttöön (kunnallistekniikan toteuttaminen, päiväkoti- ja oppilaspaikkojen riittävyys, muut palvelutarpeet). 3. Kuntataloudellinen näkökanta Mitkä kuntatekniikan investoinnit parhaiten edistävät talouden tasapainoa? 4. Työryhmän ratkaisuehdotus Kaavoitusohjelman hankkeiden määrän oltava realistinen (nykyistä määrää on vähennettävä). Kaavoitusohjelmaan nostettavat kohteet on priorisoitava (pääsääntöisesti X kpl + loput listalle ilman vuosilukuja). Päättäjien tahtotila on saatava esille. On myös otettava huomioon, että useat hankkeet olleet ohjelmassa vuosia - pidettävä huolta, että myös ne saadaan työn alle. Kaavoitusohjelmasta sitova kahdelle vuodelle (ohjelma käsitellään kahdesti valtuustossa). Kunnanhallitus voi päättää elinkeinopoliittisten tai muiden kunnan kannalta tärkeiden hankkeiden nostamisesta ohjelmaan. 5. Luettavuus: Kaavoitusohjelma on vaikeasti luettava, koska siinä on liikaa asiaa. Luettavuuteen ja esitystapaan kiinnitettävä huomiota (tähän saatava päättäjien ideoita). Alue / sivu Taulukon muotoilu (sarakkeiden karsinta ja rivien erottaminen toisistaan) Värikoodiston selkeyttäminen ja graafisempi ulkoasu (voidaan harkita konsulttiapua)

KUNNANVALTUUSTO - Kaavoitusohjelman periaate KAAVOITUSOHJELMAN LAADINTA JA KÄSITTELY Kaavoitusohjelman kehittämistyöryhmän näkemykset, koottuna: 1.

3 Kaavoitusohjelman tiekartta: SYKSY 2015 VALMISTELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS - Tiekartta - Konkreettiset toimenpiteet KAAVOITUKSEN KÄSITTELY - Poliittisten ryhmien keskustelu TALVI 2016 SEMINAARI - Keskustelu: kaavoituksen hallintoprosessi ja ohjeistus - Tahtotila - Konsultti fasilitoi YT-LAUTAKUNNAN EHDOTUS KAAVOITUSOHJELMAN PERIAATTEEKSI KUNNANHALLITUS - Kaavoitusohjelman periaate KUNNANVALTUUSTO - Kaavoitusohjelman periaate KAAVOITUSOHJELMAN LAADINTA JA KÄSITTELY

hallintoprosessi ja ohjeistus - Tahtotila - Konsultti fasilitoi YT-LAUTAKUNNAN EHDOTUS KAAVOITUSOHJELMAN

4 Kaavoitusohjelman kehittämistyöryhmän näkemykset, koottuna: 1/5 1. Voimavara (henkilöstö): - Kirkkonummi: 5 kaavoittajaa (periaate: neljä yleiskaavaa saa olla vireillä) - Nurmijärvi: 3 yleiskaavoittajaa (periaate: kaksi yleiskaavaa saa olla vireillä) 7 asemakaavoittajaa (yksi virka täyttämättä, esim. kiireellistä suunnitteluhanketta varten) * Nykyisillä resursseilla on mahdollista pitää vireillä korkeintaan kaksi yleiskaavaa. * Kaavojen ja etenkin yleiskaavojen valmistelussa on runsaasti taustatyötä. * Ns. maanomistajakaavat ovat poikkeuksetta haasteellisia, edellyttävät paljon työtä ja tarkistamista. - * Ranta-asemakaavojen ohjaus minimoidaan. * Lisätään joko henkilöstöä tai vähennetään vireillä olevien kaavojen määrää vaiko molemmat? 4

asemakaavoittajaa (yksi virka täyttämättä, esim. kiireellistä suunnitteluhanketta varten) * Nykyisillä resursseilla on mahdollista pitää vireillä korkeintaan kaksi yleiskaavaa.

5 Kaavoitusohjelman kehittämistyöryhmän näkemykset, koottuna: 2/5 2. Kuntaan kohdentuvat sopimus- ja yhteistyövelvoitteet: * Maakuntakaavat, Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 ja Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 yms. on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa. * MAL-tavoite (asuinrakennusoikeutta noin k-m 2 / v.) * Joukkoliikenne (HSL) * Eri suunnitelmatasojen ottaminen huomioon edellyttää selvitysten ja suunnitelmien laatimista päätöksenteon pohjaksi. Maankäyttöhankkeiden priorisointi tärkeä päätöksenteossa ja ETENKIN kaavoitusohjelmassa. * Liikenteen kasvu aiheuttaa haasteen lähivuosina (varautuminen liikenneolosuhteiden parantamiseen tieverkolla > kuntatekniikassa varauduttava määrärahojen lisäämiseen) * Pyritään toteuttamaan vähintään tavoitteellinen asuinrakennusoikeuden määrä (noin k-m 2 /v.), mikä tarkoittaa asuntorakentamisen mahdollistavien kaavojen määrän alentamista nykytilanteesta. * Mikäli kaavahankkeiden määrää vähennetään, voitaisiin pienet asemakaavamuutokset ottaa paremmin ohjelmaan.

on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa. * MAL-tavoite (asuinrakennusoikeutta noin 30 000 k-m 2 / v.

6 Kaavoitusohjelman kehittämistyöryhmän näkemykset, koottuna: 3/5 3. Suhde kunnallistekniikan rakentamiseen: * Nykyisillä taloudellisilla ja henkilöresursseilla kunnallistekniikka ei kykene toteuttamaan kaavoitusohjelman edellyttämää määrää kaava-alueita. * Kaavoitusohjelman nykyisen volyymin toteuttaminen johtaisi siihen, että sen vaatiman kaavoituksen resurssien lisäämisen myötä myös kunnallistekniikan resursseja pitäisi tarkistaa. - kunnan asumisen asemakaavavaranto on tällä hetkellä hyvä (varanto: n k-m 2, tilanne v lopussa). * Kaavoitusohjelmasta tulee n. 20 milj. :n edestä hankkeita kunnallistekniikalle vuodessa kunnallistekniikalla on kuitenkin rahaa vain n. 8-9 milj. /vuosi. * Toteutus suhteutettava resursseihin (kunnallistekniikka/kaavoitushenkilöstö)

* Kaavoitusohjelman nykyisen volyymin toteuttaminen johtaisi siihen, että sen vaatiman kaavoituksen resurssien lisäämisen myötä myös kunnallistekniikan resursseja pitäisi tarkistaa.

7 Kaavoitusohjelman kehittämistyöryhmän näkemykset, koottuna: 4/5 4. Priorisointi (kärkihankkeet): * Kaavoitusohjelmassa on liian paljon kohteita. Nykykäytäntö: jos ohjelmaan lisätään kohde, niin mitään ei oteta pois. * Kaikkia kaavoitusohjelman hankkeita ei ehditä tehdä, ja näin ne siirtyvät seuraaville vuosille. 3. Kuntataloudellinen näkökanta * Mitkä kuntatekniikan investoinnit parhaiten edistävät talouden tasapainoa? 4. Työryhmän ratkaisuehdotus * Kaavoitusohjelman hankkeiden määrän oltava realistinen (nykyistä määrää on vähennettävä). * * Päätöksenteossa on tarkkaan mietittävä millaista maankäyttöä kunta tarvitsee sekä minne kaavoitetaan ja milloin alue otetaan käyttöön (kunnallistekniikan toteuttaminen, päiväkoti- ja oppilaspaikkojen riittävyys, muut palvelutarpeet). * Kaavoitusohjelmaan nostettavat kohteet on priorisoitava. Päättäjien tahtotila on saatava esille. On myös otettava huomioon, että useat hankkeet olleet ohjelmassa vuosia - pidettävä huolta, että myös ne saadaan työn alle. * Kaavoitusohjelmasta sitova kahdelle vuodelle (ohjelma käsitellään kahdesti valtuustossa). * Kunnanhallitus voi päättää elinkeinopoliittisten tai muiden kunnan kannalta tärkeiden hankkeiden nostamisesta ohjelmaan.

Kuntataloudellinen näkökanta * Mitkä kuntatekniikan investoinnit parhaiten edistävät talouden tasapainoa? 4.

8 Kaavoitusohjelman kehittämistyöryhmän näkemykset, koottuna: 5/5 5. Luettavuus: * Kaavoitusohjelma on vaikeasti luettava (liikaa asiaa, graafisia haasteita jne.) * Luettavuuteen ja esitystapaan kiinnitettävä huomiota (tähän saatava päättäjien ideoita). * Alue / sivu * Taulukon muotoilu (sarakkeiden karsinta ja rivien erottaminen toisistaan) * Värikoodiston selkeyttäminen ja graafisesti havainnollisempi ja luettavampi ulkoasu

) * Luettavuuteen ja esitystapaan kiinnitettävä huomiota (tähän saatava päättäjien ideoita).

Samankaltaiset tiedostot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu