Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2018 -aineistosta

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2018 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2018 -aineistosta

2 SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Sisältää voimassa olevien asemakaavojen kaavayksikkötasoista paikkatietoa pääkaupunkiseudulta. Sisältää erityisesti maankäytön suunnitteluun liittyviä tunnuslukuja, joita voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena ja esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. HSY tuottaa tonttivarantokatsauksen kerran vuodessa. Varantokatsauksessa esitetään joitakin oleellisia pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja. Kaavayksikköä käytetään tontin synonyyminä. 2

3 Varantomäärittely Varannolla tarkoitetaan voimassa olevan asemakaavan kerrosalan toistaiseksi rakentamatonta kerrosalaa. Laskennallisessa varannossa mukana on jo tulkintaa mukaan ei lasketa sellaisia varantoja, joita ei todennäköisesti oteta käyttöön (asumisen osalta varannon määrä tontilla alle 100 k-m², K, T ja Y alle 400 k-m²). Varannon käyttöönotettavuuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten kaavan rakentamisaste, kaavan sijainti, sisältövaatimukset ja maanomistusolosuhteet. Varantojen toteuttamiskelpoisuuden tulkinta vaatii aina lopulta kaavakohtaista asiantuntijatarkastelua rekisteritietojen pohjalta laskettua varannon määrää ei voida pitää yksiselitteisenä tai kiistattomana lukuna. 3

4 1. Asumisen laskennallinen varanto Laskennallinen asumisen varanto, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2018 Kunta Pientalovaranto Muutos* Kerrostalovaranto Muutos Yhteensä Muutos Espoo 1,59-0,06 1,03 0,07 2,63 0,00 Helsinki 1,17-0,06 2,03 0,29 3,21 0,23 Kauniainen 0,16 0,00 0,04 0,00 0,19 0,00 Vantaa 1,14-0,05 0,56 0,05 1,70 0,00 Yhteensä 4,07-0,18 3,66 0,41 7,73 0,23 *Kaikki muutokset verrattuna 1/2017 tilanteeseen Pääkaupunkiseudulla oli tammikuussa 2018 SeutuRAMAVA-aineiston mukaan asumisen varantoa yhteensä noin 7,7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kerrostalovarannon määrä on kasvanut selvästi vuoden 2017 kuluessa, kun taas pientalovarannon määrä on laskenut. SeutuRAMAVA-sarakkeet: LASKVARA_AP, LASKVARA_AK 4

5 Laskennallinen kerrostalovaranto 1/2018 Kaikki karttaesitykset esittävät ruututasolle summatun varantomäärän Sijainti esitetään kunkin ruudun keskipisteessä Helsingin kaupunkimittauspalvelut, pääkaupunkiseudun kunnat ja HSY, 2017

6 Laskennallinen pientalovaranto 1/2018 Helsingin kaupunkimittauspalvelut, pääkaupunkiseudun kunnat ja HSY, 2017

7 KERROSNELIÖMETRIÄ Laskennallisen asumisen varannon kehitys pääkaupunkiseudulla /2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 Pientalovaranto Kerrostalovaranto Yhteensä Vuodesta 2013 lähtien SeutuRAMAVA-aineisto on tuotettu kahdesti vuodessa alkaen esitetään vuoden ensimmäinen, vuodenvaihteen tilannetta kuvaava aineisto.

8 2. Asumisen laskennallinen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä Laskennallinen asumisen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä* kaavayksiköillä, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2018 Kunta Pientalovaranto Muutos** Kerrostalovaranto Muutos Yhteensä Muutos Espoo 0,75-0,06 0,79 0,01 1,54-0,05 Helsinki 0,49-0,06 1,63 0,32 2,12 0,26 Kauniainen 0,04 0,00 0,03 0,00 0,07 0,00 Vantaa 0,39-0,03 0,47 0,04 0,86 0,01 Yhteensä 1,67-0,15 2,92 0,38 4,59 0,23 *Rakennusoikeudesta käytetty alle 20 % ** Kaikki muutokset verrattuna 1/2017 tilanteeseen Pääkaupunkiseudulla oli tammikuussa 2018 SeutuRAMAVA-aineiston mukaan asumisen varantoa tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä yhteensä noin 4,6 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta suurin osa oli kerrostalovarantoa. Kerrostalovaranto on kasvanut etenkin Helsingissä vuoden 2017 kuluessa. SeutuRAMAVA-sarakkeet: LASKVARA_AP, LASKVARA_AK, RASTELUO 1 ja 2 8

9 Laskennallinen kerrostalovaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1/2018 Helsingin kaupunkimittauspalvelut, pääkaupunkiseudun kunnat ja HSY, 2017

10 Laskennallinen pientalovaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1/2018 Helsingin kaupunkimittauspalvelut, pääkaupunkiseudun kunnat ja HSY, 2017

11 KERROSNELIÖMETRIÄ Laskennallisen asumisen varannon kehitys huomioiden vain tyhjät ja lähes tyhjät kaavayksiköt /2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 Pientalovaranto Kerrostalovaranto Yhteensä Vuodesta 2013 lähtien SeutuRAMAVA-aineisto on tuotettu kahdesti vuodessa alkaen esitetään vuoden ensimmäinen, vuodenvaihteen tilannetta kuvaava aineisto.

12 3. Toimitilavaranto Toimitilojen laskennallinen varanto, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2018 Kunta Liikeja toimisto Muutos* Teollisuusja varasto Muutos Yleinen rakentaminen Muutos Muu, tuntematon Muutos Yht. Muutos Espoo 1,94 0,00 0,73-0,02 1,26 0,03 0,62-0,02 4,54-0,01 Helsinki 2,14-0,08 2,33-0,08 1,44 0,02 0,82-0,01 6,73-0,14 Vantaa 2,13-0,13 2,62-0,08 0,80 0,01 0,27-0,02 5,83-0,22 Yhteensä 6,20-0,21 5,67-0,17 3,51 0,05 1,71-0,05 17,10-0,38 *Kaikki muutokset verrattuna 1/2017 tilanteeseen Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla oli tammikuussa 2018 SeutuRAMAVAaineiston mukaan yhteensä 17,1 miljoonaa kerrosneliömetriä muiden kuin asumisen käyttötarkoitusten laskennallista varantoa. Eniten oli liike- ja toimistorakennusten varantoa, 6,2 miljoonaa kerrosneliömetriä. SeutuRAMAVA-sarakkeet: LASKVARA_K, T, Y ja NN 12

13 Liike- ja toimistotilavaranto 1/2018 Helsingin kaupunkimittauspalvelut, pääkaupunkiseudun kunnat ja HSY, 2017

14 Teollisuus- ja varastotilavaranto 1/2018 Helsingin kaupunkimittauspalvelut, pääkaupunkiseudun kunnat ja HSY, 2017

15 Yleisen rakentamisen varanto 1/2018 Helsingin kaupunkimittauspalvelut, pääkaupunkiseudun kunnat ja HSY, 2017

16 KERROSNELIÖMETRIÄ Laskennallisen toimitilavarannon kehitys /2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 Liike-ja toimistotilat Teollisuus-ja varasto Yleinen rakentaminen Muut, tuntematon Vuodesta 2013 lähtien SeutuRAMAVA-aineisto on tuotettu kahdesti vuodessa alkaen esitetään vuoden ensimmäinen, vuodenvaihteen tilannetta kuvaava aineisto. 1/2014 aineistossa laskentaprosessin tarkentuminen näkyy tuntemattoman varantoosuuden vähentymisenä ja teollisuus- ja varastovarannon ja liike- ja toimistotilavarannon kasvuna.

17 4. Toimitilavaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä Toimitilojen laskennallinen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2018 Kunta Liikeja toimisto Muutos* Teollisuusja varasto Muutos Yleinen rakentaminen Muutos Muu, tuntematon Muutos Yht. Muutos Espoo 1,46 0,00 0,24-0,02 0,70 0,03 0,35-0,02 2,76-0,01 Helsinki 1,52-0,08 0,81-0,07 0,45-0,01 0,21-0,13 2,97-0,29 Vantaa 1,62-0,11 1,08-0,05 0,32 0,01 0,16-0,03 3,17-0,18 Yhteensä 4,60-0,20 2,13-0,14 1,46 0,03 0,72-0,17 8,90-0,48 *Kaikki muutokset verrattuna 1/2017 tilanteeseen Espoon, Helsingin ja Vantaan toimitilavarannon määrä tyhjillä ja lähes tyhjillä yksiköillä oli noin 8,9 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä on 52 % koko toimitilavarannosta. Siten melkein puolet koko toimitilavarannosta sijaitsee osittain jo rakennetuilla tonteilla. Suurin varantomäärä on liike- ja toimistotiloilla. SeutuRAMAVA-sarakkeet:LASKVARA_K, T, Y ja NN, RASTELUO 1 ja 2 17

18 Liike- ja toimistotilavaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1/2018 Helsingin kaupunkimittauspalvelut, pääkaupunkiseudun kunnat ja HSY, 2017

19 Teollisuus- ja varastotilavaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1/2018 Helsingin kaupunkimittauspalvelut, pääkaupunkiseudun kunnat ja HSY, 2017

20 Yleisen rakentamisen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1/2018 Helsingin kaupunkimittauspalvelut, pääkaupunkiseudun kunnat ja HSY, 2017

21 KERROSNELIÖMETRIÄ Laskennallisen toimitilavarannon kehitys huomioiden vain tyhjät ja lähes tyhjät kaavayksiköt /2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 Liike-ja toimistotilat Teollisuus-ja varasto Yleinen rakentaminen Muut, tuntematon Vuodesta 2013 lähtien SeutuRAMAVA-aineisto on tuotettu kahdesti vuodessa alkaen esitetään vuoden ensimmäinen, vuodenvaihteen tilannetta kuvaava aineisto. 1/2014 aineistossa laskentaprosessin tarkentuminen näkyy tuntemattoman varantoosuuden vähentymisenä ja teollisuus- ja varastovarannon ja liike- ja toimistotilavarannon kasvuna.

22 5. Rakennusoikeus pääkäyttötarkoituksittain Kunta Rakennusoikeus kunnittain ja pääkäyttötarkoituksittain, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2018 Pientalot Kerrostalot Liike- ja toimisto Teollisuus- ja varasto Yleinen rakentaminen Muu, tuntematon Yhteensä Espoo 8,50 6,79 4,61 2,12 3,03 0,98 26,04 Helsinki 6,85 25,08 8,92 5,62 6,62 2,27* 55,37 Vantaa 5,93 5,68 3,92 5,62 1,71 0,76 23,62 Yhteensä 21,28 37,56 17,45 13,37 11,36 4,01 105,03 *Aineistossa on huomioitu ensimmäistä kertaa yleisten alueiden kerrosalaa sisältäviä yksiköitä, mikä nostaa rakennusoikeuden määrää luokassa Muu, tuntematon. Espoon, Helsingin ja Vantaan voimassa olevissa asemakaavoissa on yhteensä kerrosneliömetriä rakennusoikeutta, josta yli puolet on asumisen kerrosalaa. SeutuRAMAVA-sarake: KALA 22

23 6. Laskennallisen asemakaavavarannon omistajat Pääkaupunkiseudun laskennallinen varanto omistajaluokittain milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2018 Pientalot Kerrostalot Liike- ja toimistoalueet Teollisuus- ja varastoalueet Yleinen rakentaminen Muu, tuntematon Kunnat 0,65 2,14 2,41 2,19 2,71 1,00 Yksityishenkilöt ja perikunnat Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 2,51 0,06 0,19 0,11 0,02 0,03 0,55 0,45 1,55 1,38 0,06 0,09 Rakennusyritykset 0,06 0,14 0,24 0,10 0,01 0,02 Rakennuttajat, sijoittajat, muut yritykset 0,15 0,48 1,18 1,63 0,02 0,48 Valtio 0,01 0,20 0,41 0,22 0,42 0,06 Seurakunnat, säätiöt, puolueet yms. 0,08 0,08 0,09 0,03 0,18 0,00 Muu, tuntematon 0,07 0,11 0,13 0,00 0,12 0,04 Yhteensä 4,07 3,66 6,21 5,67 3,55 1,71 Yksityishenkilöt ja perikunnat omistavat suurimman osan pientalovarannosta. Asuinkerrostalovaranto on suurimmaksi osaksi kuntien omistuksessa. SeutuRAMAVA-sarakkeet: OMLAJI_40 23

24 6.1 Tyhjien ja lähes tyhjien kaavayksiköiden laskennallisen asemakaavavarannon omistajat Tyhjien ja lähes tyhjien kaavayksiköiden laskennallisen varannon omistajat, milj. k-m² / prosenttia SeutuRAMAVA 1/2018 Omistajaryhmä Pientalot % Kerrostalot % Yhteensä % Kunnat 0,59 35 % 1,84 63 % 2,42 53 % Yksityishenkilöt ja perikunnat 0,67 40 % 0,04 1 % 0,71 15 % Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 0,12 7 % 0,18 6 % 0,30 7 % Rakennusyritykset 0,05 3 % 0,11 4 % 0,17 4 % Rakennuttajat, sijoittajat, muut yritykset 0,11 6 % 0,39 13 % 0,50 11 % Valtio 0,01 0 % 0,19 6 % 0,19 4 % Seurakunnat, säätiöt, puolueet yms. 0,07 4 % 0,05 2 % 0,12 3 % Muu, tuntematon 0,06 4 % 0,11 4 % 0,17 4 % Yhteensä 1, % 2, % 4, % Pääkaupunkiseudun kaupungit omistavat hieman yli puolet tyhjien ja lähes tyhjien asuintonttien varannosta. Toiseksi suurin omistajaryhmä on yksityishenkilöt ja perikunnat. SeutuRAMAVA-sarakkeet: RASTELUO 1 JA 2, OMLAJI_40 24

25 7. Eri käyttötarkoitusten käytössä oleva maapinta-ala kaavayksiköillä, joille on osoitettu kerrosalaa Käyttötarkoituksittainen maapinta-ala Km² SeutuRAMAVA 1/2018 Espoo Helsinki Vantaa Yhteensä Kerrostaloalueet 7,20 24,72 6,34 38,26 Pientaloalueet 34,72 25,17 25,91 85,80 Liike- ja toimistoalueet 4,84 4,51 4,72 14,08 Teollisuus- ja varastoalueet 3,68 4,67 9,45 17,80 Julkisen rakentamisen alueet 6,96 8,17 3,97 19,09 Muu,tuntematon 4,47 4,81* 2,47 11,76 Yhteensä 61,88 72,05 52,85 186,79 *Aineistossa on huomioitu ensimmäistä kertaa yleisten alueiden kerrosalaa sisältäviä yksiköitä, mikä nostaa maapinta-alan määrää luokassa Muu, tuntematon. Maapinta-alaa on varattu eniten asuinpientalojen käyttöön ja toiseksi eniten asuinkerrostaloille. SeutuRAMAVA-sarakkeet: KTNRO_KOOD, YPALA 25

26 8. Asumisen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä, jotka lainvoimaistuneet 2007 tai aikaisemmin, milj. k-m² 2007 tai aikaisemmin lainvoimaistuneiden tyhjien kaavayksiköiden varanto (="toteutumattomat") SeutuRAMAVA 1/2018 Kunta Pientalovaranto Kerrostalovaranto Yhteensä Espoo 0,36 0,08 0,44 Helsinki 0,17 0,04 0,21 Kauniainen 0,03 0,01 0,04 Vantaa 0,26 0,03 0,29 Yhteensä 0,83 0,16 0,98 Kerrostalovarantoa, jonka lainvoimaistumisesta on kulunut noin 10 vuotta tai enemmän, on vähän. Yhtä vanhaa toistaiseksi toteutumatonta pientalovarantoa on huomattavasti enemmän. SeutuRAMAVA-sarakkeet: LASKVARA_AP ja AK, LAINVOIMV 26

27 Asumisen varanto tyhjillä tai lähes tyhjillä kaavayksiköillä vuonna 2007 tai aikaisemmin lainvoimaistuneissa kaavoissa Varanto 500 x 500 m ruuduissa Helsingin kaupunkimittauspalvelut, pääkaupunkiseudun kunnat ja HSY, 2017

28 lainvoimaistunut kerrosala, milj. k-m² 2017 lainvoimaistunut kerrosala (brutto*) käyttötarkoituksittain, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2018 Kunta Pientalot Kerrostalot Liikeja toimisto Teollisuusja varasto Yleinen rakentaminen Muut käyttötarkoitukset ja tuntemattomat Espoo 0,07 0,43 0,27 0,05 0,10 0,03 Helsinki 0,03 0,79 0,26 0,01 0,08 0,22 Vantaa 0,01 0,26 0,06 0,10 0,05 0,01 Yhteensä 0,11 1,48 0,58 0,15 0,23 0,27 *Bruttokerrosala ei ole sama kuin uusi kerrosala, ja osa siitä on voitu jo toteuttaa. Vuonna 2017 lainvoimaistuneesta kerrosalasta suurin osa oli asuinkerrosalaa, joka painottui vahvasti kerrostaloihin. Toimitilojen osalta eniten lainvoimaistui liike- ja toimistotiloille tarkoitettua kerrosalaa. SeutuRAMAVA-sarakkeet: KTNRO_KOOD, LAINVOIMV, KALA 28

29 10. Laskennallisen varannon riittävyys vuosina Kunta Laskennallisen varannon riittävyys vuosina 1/2018 Pientalot Kerrostalot Yhteensä Espoo 13,3 5,7 7,8 Helsinki 12,5 5,0 5,9 Kauniainen 71,8 6,6 14,4 Vantaa 20,0 3,8 6,7 PKS 14,2 5,0 6,6 Varannon ajallinen riittävyys on arvioitu suhteuttamalla voimassa olevan varannon määrä kaupunkikohtaisiin asuntotuotantotavoitteisiin, jotka on määritelty MALsopimuksessa Varannon määrä suhteessa tavoitteeseen on niukin Helsingissä, ja suurin Kauniaisissa. SeutuRAMAVA ei sisällä tulkintaa varannon riittävyydestä, joten tämä on erikseen arvioitava. Varannon riittävyys vuosina on arvioitu hyödyntämällä viimeisten viiden vuoden aikana valmistuneiden asuntojen kaupunkikohtaista keskiarvokokoa talotyypeittäin ja MAL-sopimuksen kaupunkikohtaisia asuntotuotantotavoitteita. 29

30 10.1 Tyhjien ja lähes tyhjien kaavayksiköiden laskennallisen varannon riittävyys vuosina Kunta Laskennallisen varannon riittävyys vuosina tyhjillä tonteilla 1/2018 Pientalot Kerrostalot Yhteensä Espoo 6,2 4,4 4,9 Helsinki 5,2 4,0 4,1 Kauniainen 18,8 5,0 6,6 Vantaa 6,8 3,1 3,8 PKS 5,8 4,0 4,3 Varannon ajallinen riittävyys on arvioitu suhteuttamalla voimassa olevan varannon määrä kaupunkikohtaisiin asuntotuotantotavoitteisiin, jotka on määritelty MALsopimuksessa Tyhjien kerrostalotonttien ajallinen riittävyys on alle viisi vuotta kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa paitsi Kauniaisissa. SeutuRAMAVA ei sisällä tulkintaa varannon riittävyydestä, joten tämä on erikseen arvioitava. Varannon riittävyys vuosina on arvioitu hyödyntämällä viimeisten viiden vuoden aikana valmistuneiden asuntojen kaupunkikohtaista keskiarvokokoa talotyypeittäin ja MAL-sopimuksen kaupunkikohtaisia asuntotuotantotavoitteita. 30

31 Laskennallisen varannon ajallisesta riittävyydestä Mikäli toteutuva asuinrakentaminen on vähäisempää kuin MAL-tavoitteissa on asetettu, varannon riittävyys ajallisesti kasvaa. Vastaavasti MAL-tavoitteita suurempi asuntotuotanto lyhentää varannon arvioitua ajallista riittävyyttä. Varannon riittävyys ajallisesti riippuu suuresti siitä, tarkastellaanko koko laskennallista varantoa vai ainoastaan tyhjien tonttien varantoa. Varannon ajallinen riittävyys on aina tiettyjen keskiarvojen perusteella laskettu karkea arvio, joka suhteuttaa varannon määrän asuntotuotantotavoitteeseen. Varantoluku muuttuu jatkuvasti uuden lainvoimaistuvan kerrosalan ja rakentamisen seurauksena. 31

32 Lisätietoja Mikäli haluat saada SeutuRAMAVA-aineiston asiantuntijatai tutkimuskäyttöön, ota yhteyttä Helsingin seudun ympäristöpalveluihin. SeutuRAMAVA-aineisto on julkaistu korttelitasoisena avoimena datana HSY:n kotisivuilla osoitteessa: HSY Avoin data Lisätietoja tonttivarantokatsauksen tunnusluvuista: Erityisasiantuntija Heikki Levola puh , Lisätietoja SeutuRAMAVA-aineiston tuottamisesta: Paikkatietoasiantuntija Elina Ojanperä puh , 32