HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

2 SISÄLLYS 1. ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY = SOSTERI Perustehtävä Sosterin strategia ORGANISAATIORAKENNE Tulosalueet Henkilöstökulut tulosalueittain HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä - tiedot on otettu Vaihtuvuustilasto vakituisten palvelussuhteiden osalta Henkilöstön rakenne - tiedot on otettu Sukupuolijako ja keski-ikä Ikäjakauma Ammattiryhmät Osa-aikaiset työntekijät ja osa-aikalajit HENKILÖTYÖVUODET (HTV) Vuosityöaika eli tehty työpanos Henkilöstön vuosityöaika työpäivinä ja palkkakustannukset HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Poissaolopäivät kalenteripäivinä - tiedot on otettu Palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat poissaolot Terveysperusteiset poissaolot koko henkilöstö Sairaus, oma ilmoitus poissaolot 1-4 päivää Sairauspoissaolojen kolme suurinta diagnoosiryhmää Työterveyshuollon kautta annetut sairauslomat Vahinkotiedot työtapaturmista Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli ELÄKÖITYMINEN Eläkkeelle jääneet Vanhuuseläkepoistuma ennuste (63v.) vakinainen henkilöstö HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Lakisääteinen koulutussuunnitelma ja ammatillisen osaamisen kehittäminen Täydennyskoulutus Tavoitekeskustelut HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS, TARVE JA SAATAVUUS Rekrytointi HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA TYÖTERVEYS Työterveyshuollonpalvelut Työterveyskäyntien määrät työterveyshuollon eri toimipisteissä Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset ja niitä vastaavat toiminnot Työhyvinvointi Muistaminen ja palkitseminen HappyOrNot - raportointi Työnkierto Työsuojelu Työyhteisösovittelu Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunnan kokoonpano Yhteistyö ja verkostoituminen Viestintä Edunvalvonta... 40

3 11. PALKKAUS, KUSTANNUKSET JA INVESTOINNIT Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot Palkkarakenne Muut investoinnit Ostopalveluna hankittu työvoima Työvaatteista ja vaatehuollosta aiheutuneet kustannukset TUNNUSLUKUJEN YHTEENVETO... 44

4 HENKILÖSTÖRAPORTTI ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY = SOSTERI Tämä henkilöstöraportti on Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Sosterin, kymmenes. Sosterin toiminta alkoi Tämän toimintakauden henkilöstöä koskevia tietoja verrataan vuoden 2015 tietoihin. Tiedot on koottu pääosin Exreport -raportointijärjestelmästä, johon tiedot kerätään palkanlaskennasta sekä kirjanpidosta. Henkilöstöraportissa on noudatettu kunta-alan henkilöstöraporttisuositusta niin laajasti kuin se on ollut mahdollista. Henkilöstöraportti on poikkileikkaus edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Tietoja vertailtaessa on huomioitava, että kaikkia tapahtumia ei välttämättä ole tilastoitunut järjestelmiin poikkileikkausajankohtana, joka on siis Henkilöstömäärä on edellisestä vuodesta lisääntynyt 46 henkilöllä (1 608 hlöä v.2016 ja hlöä v. 2015). Palvelujen järjestämisen pohjana, johtamisjärjestelmänä ja toimintatapana on ollut tulosaluejako. Palvelujen käyttö ja järjestäminen yli kuntarajojen on ollut haasteellista sekä asiakkaille / potilaille että henkilökunnalle. Raportin seuraavissa osissa kerrotaan mm. henkilöstön rakenteesta, poissaoloista ja niihin liittyvästä tilastotiedosta, henkilötyövuosista, työhyvinvointia ja henkilöstökustannuksia unohtamatta. Henkilöstöraportin tarkoituksena on olla henkilöstöjohtamisen apuväline ja antaa hyvä pohja kuntayhtymän luottamushenkilöiden, johdon, esimiesten ja muun henkilöstön väliselle keskustelulle. Tärkeää on myös hyödyntää raportin tietoja henkilöstön työhyvinvoinnin, jaksamisen, osaamisen ja työn tuloksellisuuden edistämisessä sekä henkilöresurssien kohdentamisessa oikein. Henkilöstöraportissa tiedot esitetään koko Sosteria koskien tulosalueittain sekä useimmiten myös ammattiryhmittäin. Jaottelua on selvitetty tarkemmin organisaation rakennetta käsittävässä kappaleessa.

5 HENKILÖSTÖRAPORTTI Perustehtävä Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää sairaanhoitopiirissä jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito sekä huolehtia laissa kuntayhtymälle säädetyistä muista tehtävistä. Erikoissairaanhoidon lisäksi kuntayhtymä huolehtii myös perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Kuntayhtymä huolehtii myös jäsenkuntien perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon lisäksi mm. sosiaalitoimen vanhustenhuollon, sosiaaliasiamiestoiminnan ja eläinlääkintähuollon tehtävistä. Jäsenkuntia ovat Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon alue kattaa Juvan, Puumalan ja Rantasalmen kunnat. Sosteri vastaa Itä-Savon alueen kaiken ikäisen väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen aloitti tehostetun kotisairaanhoidon yksikkö, Tehosa. Sosterin tehostettu kotisairaanhoito on kotisairaalaan verrattavaa toimintaa, jonka tarkoituksena on korvata akuuttia sairaalahoitoa ja tukea sairaalasta kotiutumista. Kotisairaalahoito on terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan määräaikaista, tehostettua kotisairaanhoitoa, joka on asiakkaan kotona annettavaa, lääkärijohtoista kotisairaanhoitoa. 1.2 Sosterin strategia Keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi nousevat maakuntauudistuksen valmistelu ja mahdollinen toteutus alueellisella tasolla ja Sosterin sisällä muutos perinteisestä linjaorganisaatiosta prosessijohdetuksi organisaatioksi, missä suurimmat muutokset suhteessa vanhaan tapahtuvat johtamisessa, ei niinkään arjen työn tekemisessä. Sosterin ydinprosesseiksi on nimetty kiireellinen hoito, kiireetön hoito ja palvelu sekä asumis- ja hoivapalvelut. Tukipalveluilla turvataan ydinprosessien toimivuus. Strategia vuosille Olemme luotettava ja kilpailukykyinen vaihtoehto kaikille asiakkaillemme Sote toimialalla. Strategiset tavoitteet: 1. Prosessijohtamisella varmistetaan sujuva yhteistyö asiakkaiden, henkilökunnan, työyhteisöjen, luottamushenkilöhallinnon, omistajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa 2. Päätöksenteko perustuu tavoitteeseen Jonot pois 3. Asiakkaat saavat laadukasta hoitoa ja palvelua ilman tarpeetonta viivettä 4. Sähköiset palvelut ovat jokapäiväisessä käytössä niin asiakkailla kuin henkilökunnallakin ja niillä tuetaan asiakkaiden omavastuuta sekä mahdollisuutta itsehoitoon 5. Toimintakäytännöt edistävät väestön omaa vastuuta hyvinvoinnista ja terveydestä, arjessa pärjäämistä kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa 6. Virtausta parantamalla säästetään väestön, kuntien ja yhteiskunnan kustannuksia ja turvataan työpaikat Sote ja maakuntauudistuksen voimaantultua 7. Esimiesten johtamiskoulutuksella ja vuorovaikutustaitojen kehittämisellä työhyvinvointi ja työviihtyvyys paranevat

6 HENKILÖSTÖRAPORTTI Jonot pois prosesseja johtamalla Sosterin strategiaan vuosille on kirjattu visio: Jonottamatta hoitoon ja hoidosta kotiin. Haluamme olla realistinen vaihtoehto asiakkaillemme Sote- uudistuksen mukanaan tuomassa kilpailutilanteessa ja maakuntauudistuksen toteutuessa. Sote -uudistuksen mukanaan tuoma asiakkaan valinnanvapaus on otettu Sosterissa vakavasti. Määrätietoisesti on lähdetty kehittämään hoito- ja hoivaprosessien johtamista tavoitteena tehostaa prosessien virtausta, eli lyhentää asiakkaan jonotus- ja odotusajat minimiin. Väestöä ja asiakkaita kiinnostaa, kuinka kauan he joutuvat odottamaan hoidon, hoivan tai palvelun piiriin pääsemistä ja miten nopeasti heidän hoitoprosessinsa sen jälkeen etenee. Prosessien johtamista ja kehittämistä ohjaa tämä asiakas ensin -näkökulma. Prosessijohtamisen kehittäminen käynnistyi keväällä Koulutukseen osallistui vuonna 2016 yhteensä 190 henkilöä, mukana Sosterin valtuutetut, hallituksen jäsenet, kaikkien johtoryhmien jäsenet, yksiköiden lähiesimiehet ja avaintoimijat sekä useita yhteistyökumppaneiden edustajia (ensihoito, ISLAB). Koulutukset jatkuvat vielä vuonna 2017, jolloin mukaan saadaan myös Essoten ja Maakuntaliiton edustajia. Koulutus- ja infotilaisuuksia on henkilökunnalle järjestetty siten, että kuulijoita on ollut mukana yli 600. Kehittämistyöstä tiedotetaan säännöllisesti Intrassa ja Sisäpiirinpostissa. Koulutuksissa oivalletaan ja yksiköiden infotilaisuuksissa keskustellaan prosesseja kiusaavista pullonkauloista ja ikuisuus kysymyksistä ja niiden ratkaisemisesta. Asiakkaan kannalta jonottomien prosessien kehittämistä tehdään matalalla kynnyksellä ja kokeellisella mielellä. Tärkeää on katsoa koko prosessia, ei vain omaa osuutta siinä. Kehittämistyö etenee kaikissa ydinprosesseissa, esimerkkeinä: - Kiireellisen hoidon prosessissa tarkastelussa on potilaan hoidon eteneminen ensihoidossa ja päivystysalueella ja edelleen siirtyminen viiveettömästi jatkohoitoon. - Kiireettömän hoidon ja palvelun prosessissa kehitetään muun muassa TULES-, tuki- ja liikuntaelinsairaanpotilaan sekä ns. konservatiivisen että operatiivisen hoidon prosessia. - Asumis- ja hoivapalvelujen prosessissa sujuvoitetaan osastohoidon jälkeistä potilaan siirtymistä jatkohoitoon, Tehosaan / kotihoitoon, kuntoutusosastoille ja edelleen palveluasumisen piiriin. Ydinprosessien johtajina toimivat: - Ylilääkäri, konservatiivisen tulosyksikön päällikkö Jaana Luukkonen / kiireellinen hoito - Ylilääkäri, perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja Veikko Karvanen / kiireetön hoito ja palvelu - Vs. hallintopäällikkö Saara Pesonen / asumis- ja hoivapalvelut. Jonot pois, virtauksen johtamisen toteuttamisohjelma on aikataulutettu siten, että toukokuussa 2017 Sosteria johdetaan virtauksen, sujuvien ja lyhyiden läpimenoaikojen ehdoilla asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti. Kotihoidon optimointi Kotihoidossa on menossa optimointi. Optimointi on toiminnanohjaus järjestelmä, jonka avulla kotihoidon asiakaskäynnit jakautuvat työvuorossa oleville työntekijöille.

7 HENKILÖSTÖRAPORTTI Ohjelmasta on helppo seurata minkä verran jokaiselle kotihoidon alueelle tarvitsee työntekijöitä ja onko tarvetta lisätä vai vähentää työntekijä määrää. Ohjelmaan syötetään kunkin asiakkaan kohdalle käynti päivät ja kellon ajat, sekä teksti mitä käynneillä tehdään. Erilaisilla kompetensseilla asiakkaalle voidaan ohjata oikea hoitaja paikalle. Työntekijöillä on älypuhelimet (mobiilit), joissa on kotihoitosovellus. Työt näkyvät heillä puhelimessa. Puhelimesta käynti tilastoituu potilasjärjestelmä Efficaan. Mobiilissa on myös kirjaamismahdollisuus potilaskertomukseen. Optimoinnin käyttöönotto jatkuu vielä Punkaharjun, Kerimäen, Savonrannan ja Enonkosken osalta. Tystra - työhyvinvointihanke Talouden tasapainottamiseen pyritään työhyvinvointia lisäämällä (Tystra-hanke), prosessien johtamista kehittämällä ja virtaustehokkuutta lisäämällä sekä palveluiden saatavuutta parantamalla. Prosessien kehittämisellä ei tähdätä henkilöstön vähentämiseen vaan ennen kaikkea tavoitellaan taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä jäsenkunnille mm. vähentyvinä sairauspoissaoloina. 2. ORGANISAATIORAKENNE Sosteri on koonnut palvelu- ja hoitoketjut samaan organisaatioon tuottaakseen saumattomat palvelut erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välillä. Keskushallinnon tulosalue yhdistettiin tukipalvelujen tulosalueeseen, koska suurin osa yksikön henkilöstöstä siirtyi tulosalueiden johdon yksikköön.

8 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tulosalueet Erikoissairaanhoito Enonkoski Savonlinna Rantasalmi Sulkava Perusterveydenhuolto Enonkoski Savonlinna Sulkava Sosiaalipalvelut Savonlinna Enonkoski alkaen 2.2 Henkilöstökulut tulosalueittain Henkilöstökulut 2015 / Henkilöstökulut 2016 / TULOSALUEET Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Yhteensä Tukipalvelut Keskushallinto Yhteensä Kaikki yhteensä Palkoissa ja palkkioissa ei ole mukana luontoisetujen osuutta. Henkilöstökulut ovat pienentyneet vuodesta 2015 n. 0,3 miljoonaa.

9 HENKILÖSTÖRAPORTTI HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Sosterin vakanssimäärä yhteensä oli vakanssia, joista vakituiseen palvelussuhteeseen täyttämättömiä vakansseja oli 127. Sosterin henkilöstön määrä yhteensä palvelussuhteen mukaan oli henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöä, määräaikaisessa palvelussuhteessa 255 henkilöä ja työllisyysvaroin palkattuina 2 henkilöä sekä edellä mainittujen lisäksi 186 omaishoitajaa (v oli 185). Tilannepäivä on Henkilöstön määrä - tiedot on otettu Tulosalueittain palvelussuhteen luonteen mukaan Vakinainen Määräaikainen Koko Vakinainen Määräaikainen Koko palvelussuhde palvelussuhde Työllistetty henkilöstö palvelussuhde palvelussuhde Työllistetty henkilöstö TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito , ,3 0 0, , , ,1 0 0, ,2 Perusterveydenhuolto , ,2 1 16, , , ,7 1 16, ,4 Sosiaalipalvelut ,5 1 0,5 0 0, , , ,9 0 0, ,0 Yhteensä , ,0 1 16, , , ,7 1 16, ,7 Tukipalvelut ja keskushallinto , ,0 5 83, , , ,3 0 0, ,3 Kaikki yhteensä , , , , , ,0 2 16, ,0 Tukipalveluiden varahenkilöyksiköstä siirrettiin v toukokuun alusta määräaikaisten työntekijöiden työsopimusten tekemiset takaisin perusyksiköihin. 3.2 Vaihtuvuustilasto vakituisten palvelussuhteiden osalta TULOSALUEET Alkaneet Päättyneet Vaihtuvuus% koko hlöstön määrään Alkaneet Päättyneet Vaihtuvuus% koko hlöstön määrään Erikoissairaanhoito ,09 % ,56 % Perusterveydenhuolto ,77 % ,80 % Sosiaalipalvelut ,19 % ,99 % Tukipalvelut ja keskushallinto ,90 % ,24 % Kaikki yhteensä ,77 % ,62 % perustettiin 43 uutta vakanssia, kun Enokosken kunnan sosiaalipalvelut siirtyivät Sosteriin liikkeenluovutuksen yhteydessä. Samalla yhdistyi myös kotisairaanhoito Savonlinnaan. Suurimmat palvelussuhteen päättymisen syyt olivat eläkkeelle jääminen (54 henkilöä), oma irtisanoutuminen (52 henkilöä) sekä taloudelliset ja tuotannolliset syyt (42 henkilöä).

10 HENKILÖSTÖRAPORTTI Henkilöstön rakenne - tiedot on otettu Koko Sosterin henkilöstömäärästä (1 608) miehiä oli 179 ja naisia henkilöä. Miesten osuus oli 11 % ja naisten 89 %. Koko henkilöstön keski-ikä oli 47,6 vuotta ja miesten keski-ikä oli 44,5 vuotta ja naisten keski-ikä oli 48,0 vuotta Sukupuolijako ja keski-ikä Henkilöstömäärä Henkilöstön keski-ikä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä TULOSALUEET lkm % lkm % lkm Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä Erikoissairaanhoito % % ,5 48,8 48,6 Perusterveydenhuolto 27 9 % % ,5 48,7 48,2 Sosiaalipalvelut 7 2 % % ,4 48,7 48,6 Tukipalvelut % % ,6 47,2 47,0 Keskushallinto 2 25 % 6 75 % 8 46,0 52,5 50,9 Kaikki yhteensä % % ,0 48,3 48, Henkilöstömäärä Henkilöstön keski-ikä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä TULOSALUEET lkm % lkm % lkm Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä Erikoissairaanhoito % % ,5 47,5 46,9 Perusterveydenhuolto % % ,0 47,2 46,9 Sosiaalipalvelut 23 5 % % ,3 46,8 46,5 Tukipalvelut % % ,1 51,1 50,6 Kaikki yhteensä % % ,5 48,0 47,6 Henkilöstön sukupuoli v. 2016; miehet ja naiset Miehet Naiset ESH PTH SOS TUKIP

11 HENKILÖSTÖRAPORTTI Ikäjakauma Ikäjakauma näytti tältä. Ikäjakauma 2015 TULOSALUEET alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Keskushallinto Kaikki yhteensä 114 7,3 % ,2 % ,0 % ,4 % ,2 % 14 0,9 % Ikäjakauma 2016 TULOSALUEET alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Kaikki yhteensä 154 9,6 % ,4 % ,1 % ,1 % ,0 % 13 0,8 % Ikäjakauma vakituiset v v. 13,3 % yli 65v. 0,4 % alle 29v. 3,9 % 30-39v. 13,6 % 50-59v. 43,5 % 40-49v. 25,2 %

12 HENKILÖSTÖRAPORTTI Ammattiryhmät Suurin ammattiryhmä on hoitohenkilökunta (1 190 hlöä), jonka prosenttiosuus koko henkilökunnasta on 74,0 %. Ammattiryhminä tähän kuuluvat hoitohenkilökunta amk, opisto, hoitohenkilökunta II-aste, koulu sekä tutkimusta ja hoitoa avustavat. Ammattikorkeakoulun tai opistotason koulutuksen suorittaneita on hoitohenkilökunnasta 50,3 %. AMMATTIRYHMÄT Koko henkilöstö lkm % Koko henkilöstö lkm % Akateemiset 45 2,9 % 51 3,2 % Hoitohenkilökunta amk, opisto ,5 % ,3 % Hoitohenkilökunta II-aste, koulu ,9 % ,9 % Huoltohenkilökunta 153 9,8 % ,1 % Lääkärit, hammaslääkärit 117 7,5 % 119 7,4 % Toimistohenkilökunta 70 4,5 % 59 3,7 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat 100 6,4 % 111 6,9 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 24 1,5 % 26 1,6 % Yhteensä ,0 % ,0 % Vakinainen palvelussuhde Määräaikainen palvelussuhde Työllistetty Yhteensä AMMATTIRYHMÄT lkm % lkm % lkm % % Akateemiset 44 3,3 7 2,7 0 0,0 51 3,2 Hoitohenkilökunta amk, opisto , ,3 1 50, ,3 Hoitohenkilökunta II-aste, koulu , ,6 0 0, ,9 Huoltohenkilökunta ,1 25 9,8 1 50, ,1 Lääkärit, hammaslääkärit 77 5, ,5 0 0, ,4 Toimistohenkilökunta 57 4,2 2 0,8 0 0,0 59 3,7 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 96 7,1 15 5,9 0 0, ,9 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 20 1,5 6 2,4 0 0,0 26 1,6 Kaikki yhteensä

13 HENKILÖSTÖRAPORTTI Ikäjakauma 2016 AMMATTIRYHMÄT alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Akateemiset Hoitohenkilökunta amk, opisto Hoitohenkilökunta II-aste, koulu Huoltohenkilökunta Lääkärit, hammaslääkärit Toimistohenkilökunta Tutkimusta ja hoitoa avustavat Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit Kaikki yhteensä 154 9,6 % ,4 % ,1 % ,1 % ,0 % 13 0,8 % Osa-aikaiset työntekijät ja osa-aikalajit Koko henkilöstöstä oli kokoaikaisia ja osa-aikaisia 146 henkilöä. Lisäksi oli 3 sivuvirkaista tai -toimista henkilöä. Vakinaisten kohdalla kokoaikaisia oli ja osa-aikaisia 132 henkilöä. Alla olevasta taulukosta käy tarkemmin ilmi käytetyt osa-aikalajit Osa-aikalajit Määrä % koko henkilöstön Keski-ikä määrästä % koko henkilöstön Määrä Keski-ikä määrästä Osa-aikaeläke 24 62,5 1,54 % 18 62,6 1,49 % Osa-aikainen kuntoutustuki 2 55,5 0,13 % 7 50,9 0,12 % Osa-aikainen sairauspoissaolo 5 49,2 0,32 % ,31 % Osatyökyvyttömyys eläke 26 58,2 1,66 % ,62 % Yhteensä 57 3,65 % 58 3,54 % Osittainen hoitovapaa 26 37,6 1,66 % 36 35,9 1,62 % Oma pyyntö 40 48,6 2,56 % 47 48,3 2,49 % Osa-aikainen virka / toimi 4 49,8 0,26 % 5 41,5 0,25 % Kaikki yhteensä 127 8,13 % 146 7,90 % Työkokeilussa oli koko vuoden osalta 6 henkilöä yhteensä 581 kalenteripäivää.

14 HENKILÖSTÖRAPORTTI HENKILÖTYÖVUODET (HTV) 4.1 Vuosityöaika eli tehty työpanos Tehty vuosityöaika työpäivinä saadaan seuraavalla kaavalla: Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika vuosilomapäivät ja muut lomat työpäivinä palkalliset poissaolot työpäivinä (mm. terveysperusteiset, perhevapaat, koulutukset) palkattomat poissaolot työpäivinä + rahana korvatut lisä- ja ylityötunnit, jotka on muutettu työpäiviksi = tehty vuosityöaika työpäivinä 4.2 Henkilöstön vuosityöaika työpäivinä ja palkkakustannukset 2015 Henkilötyövuosi koko henkilöstö % % teoreett. säänn. palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,2 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,6 12,5% ,3% Terveysperusteiset poissaolot ,0 5,1% ,3% Perhevapaat 9 522,0 2,4% 255 0,4% Koulutus 1 535,1 0,4% 192 0,3% Muut palkalliset poissaolot 1 387,9 0,4% 292 0,5% Muut palkattomat poissaolot ,3 4,2% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 7 119,6 1,8% ,0% = Tehty vuosityöaika ,9 76,8 % ,1 % 2016 Henkilötyövuosi koko henkilöstö % % teoreett. säänn. palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,5 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,3 11,9% ,8% Terveysperusteiset poissaolot ,0 5,5% ,7% Perhevapaat ,6 2,7% 249 0,4% Koulutus 1 564,5 0,4% 204 0,3% Muut palkalliset poissaolot 916,7 0,2% 211 0,4% Muut palkattomat poissaolot ,8 3,6% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 5 937,0 1,5% ,6% = Tehty vuosityöaika ,6 77,2 % ,1 %

15 HENKILÖSTÖRAPORTTI Koko henkilökunnan vuosityöaika työpäivinä tulosalueittain Kaikki ESH PTH SOS TUKI yhteensä Vuosityöaika Poissaolot Lisä- ja ylityöt Toteutunut työaika Vuosityöaika Poissaolot Lisä- ja ylityöt Toteutunut työaika

16 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tulosalueittain 2016 Henkilötyövuosi koko henkilöstö ESH PTH SOS TUKIP % teoreett. % teoreett. säänn. säänn. vuosityöajas vuosityöaja ta Työpäivät sta % teoreett. säänn. vuosityöaja sta % teoreett. säänn. vuosityöajas ta Työpäivät Työpäivät Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,4 100,0% ,2 100,0% ,5 100,0% ,4 100,0% Vuosilomat ja muut lomat ,4 12,2% ,7 11,5% ,6 11,3% ,7 12,9% Terveysperusteiset poissaolot 4 378,4 4,3% 4 859,3 5,1% 6 384,0 6,2% 5 647,3 6,4% Perhevapaat 3 209,0 3,2% 2 285,3 2,4% 3 716,5 3,6% 1 176,8 1,3% Koulutus 623,8 0,6% 532,9 0,6% 178,6 0,2% 229,2 0,3% Muut palkalliset poissaolot 476,5 0,5% 358,2 0,4% 23,0 0,0% 59,0 0,1% Muut palkattomat poissaolot 4 037,3 4,0% 4 727,0 5,0% 2 603,5 2,5% 2 642,0 3,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 3 090,3 3,0% 816,5 0,9% 1 444,4 1,4% 585,8 0,7% = Tehty vuosityöaika ,1 78,3 % ,4 76,0 % ,7 77,7 % ,3 76,8 % Palvelussuhteittain ESH PTH SOS TUKIP 2016 Henkilötyövuosi koko henkilöstö % palkkakustannuksista 1000 % palkkakustannuksista 1000 % palkkakustannuksista 1000 % palkkakustannuksista 1000 Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,0% ,0% ,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,4% ,8% ,2% ,2% Terveysperusteiset poissaolot 495 2,7% 586 3,8% 605 4,4% 494 4,3% Perhevapaat 85 0,5% 68 0,4% 72 0,5% 24 0,2% Koulutus 87 0,5% 72 0,5% 17 0,1% 27 0,2% Muut palkalliset poissaolot 99 0,5% 89 0,6% 5 0,0% 17 0,1% Muut palkattomat poissaolot 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt ,1% 155 1,0% 209 1,5% 88 0,8% = Tehty vuosityöaika ,7 % ,0 % ,2 % ,7 % 2016 Henkilötyövuosi vakinaiset % % teoreett. säänn. palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,3 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,2 13,3% ,1% Terveysperusteiset poissaolot ,7 5,9% ,0% Perhevapaat 9 215,8 2,8% 229 0,5% Koulutus 1 400,4 0,4% 183 0,4% Muut palkalliset poissaolot 585,2 0,2% 156 0,3% Muut palkattomat poissaolot ,2 4,2% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 3 741,1 1,1% ,8% = Tehty vuosityöaika ,9 74,4 % ,5 % 2016 Henkilötyövuosi määräaikaiset % % teoreett. säänn. palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,6 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 2 508,6 4,2% 351 3,5% Terveysperusteiset poissaolot 1 944,5 3,2% 200 2,0% Perhevapaat 1 170,9 2,0% 20 0,2% Koulutus 164,1 0,3% 21 0,2% Muut palkalliset poissaolot 331,5 0,6% 55 0,5% Muut palkattomat poissaolot 327,6 0,5% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2 192,2 3,7% 779 7,7% = Tehty vuosityöaika ,5 92,9 % ,3 %

17 HENKILÖSTÖRAPORTTI Vakinaisen henkilökunnan vuosityöaika työpäivinä tulosalueittain Kaikki ESH PTH SOS TUKI yhteensä Kokonaistyöaika Poissaolot Lisä- ja ylityöt Toteutunut työaika Kokonaistyöaika Poissaolot Lisä- ja ylityöt Toteutunut työaika

18 HENKILÖSTÖRAPORTTI Ammattiryhmittäin 2016 Akateemiset % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,4 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 1 363,8 11,0% ,0% Terveysperusteiset poissaolot 663,8 5,3% 75 3,9% Perhevapaat 642,0 5,2% 25 1,3% Koulutus 145,5 1,2% 18 0,9% Muut palkalliset poissaolot 21,4 0,2% 3 0,1% Muut palkattomat poissaolot 859,2 6,9% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 12,9 0,1% 3 0,1% = Tehty vuosityöaika 8 753,6 70,4 % ,9 % 2016 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,1 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,7 12,2% ,7% Terveysperusteiset poissaolot 7 773,3 5,1% 838 4,0% Perhevapaat 5 096,3 3,4% 121 0,6% Koulutus 747,5 0,5% 69 0,3% Muut palkalliset poissaolot 65,6 0,0% 9 0,0% Muut palkattomat poissaolot 6 621,0 4,4% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1 426,4 0,9% 236 1,1% = Tehty vuosityöaika ,1 75,3 % ,5 % 2016 Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,2 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,9 11,2% ,8% Terveysperusteiset poissaolot 7 231,1 6,4% 654 4,5% Perhevapaat 3 196,0 2,8% 59 0,4% Koulutus 120,3 0,1% 9 0,1% Muut palkalliset poissaolot 15,0 0,0% 4 0,0% Muut palkattomat poissaolot 3 165,5 2,8% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1 489,6 1,3% 202 1,4% = Tehty vuosityöaika ,0 77,9 % ,6 % 2016 Huoltohenkilökunta % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,8 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 4 983,8 12,7% ,5% Terveysperusteiset poissaolot 2 813,4 7,2% 225 4,9% Perhevapaat 431,7 1,1% 7 0,2% Koulutus 36,2 0,1% 3 0,1% Muut palkalliset poissaolot 6,0 0,0% 1 0,0% Muut palkattomat poissaolot 712,0 1,8% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 394,3 1,0% 51 1,1% = Tehty vuosityöaika ,0 78,0 % ,4 %

19 HENKILÖSTÖRAPORTTI Lääkärit / Hammaslääkärit % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,6 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 2 896,7 10,5% 857 7,7% Terveysperusteiset poissaolot 722,9 2,6% 167 1,5% Perhevapaat 532,6 1,9% 24 0,2% Koulutus 337,1 1,2% 83 0,7% Muut palkalliset poissaolot 766,2 2,8% 188 1,7% Muut palkattomat poissaolot 1 177,1 4,3% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2 503,4 9,1% ,8% = Tehty vuosityöaika ,6 85,7 % ,9 % 2016 Toimistohenkilökunta % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,5 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 2 138,5 14,2% ,5% Terveysperusteiset poissaolot 335,0 2,2% 43 1,9% Perhevapaat 9,0 0,1% 1 0,0% Koulutus 92,0 0,6% 13 0,6% Muut palkalliset poissaolot 17,0 0,1% 2 0,1% Muut palkattomat poissaolot 471,0 3,1% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 56,6 0,4% 16 0,7% = Tehty vuosityöaika ,6 80,0 % ,7 % 2016 Tutkimusta ja hoitoa avustavat % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,0 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 3 563,9 13,9% ,7% Terveysperusteiset poissaolot 1 525,5 5,9% 136 4,8% Perhevapaat 10,0 0,0% 1 0,0% Koulutus 11,0 0,0% 1 0,0% Muut palkalliset poissaolot 7,5 0,0% 1 0,0% Muut palkattomat poissaolot 758,0 2,9% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 53,5 0,2% 7 0,2% = Tehty vuosityöaika ,5 77,4 % ,7 % 2016 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä % teoreett. säänn. vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Työpäivät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 6 092,9 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 518,0 8,5% 76 8,0% Terveysperusteiset poissaolot 204,0 3,3% 42 4,4% Perhevapaat 470,0 7,7% 10 1,1% Koulutus 74,9 1,2% 8 0,8% Muut palkalliset poissaolot 18,0 0,3% 4 0,4% Muut palkattomat poissaolot 246,0 4,0% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 0,3 0,0% 0,0% = Tehty vuosityöaika 4 562,3 74,9 % ,3 %

20 HENKILÖSTÖRAPORTTI HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Poissaolot on jaettu seuraaviin ryhmiin: Vuosilomat - vuosilomat sisältävät myös säästövapaakertymät. Terveysperusteiset poissaolot - tähän ryhmään kuuluvat sairausloma, oma ilmoitus poissaolo, työmatkatapaturma, työtapaturma sekä vapaa-ajantapaturma. Perhevapaat - joita ovat esim. äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa, poissaolo pakottavista perhesyistä, opintovapaa sekä vuorotteluvapaa. Muu poissaolo - joita ovat esim. kaikki kuntoutukseen liittyvät poissaolot, toisen tehtävän hoito, lomarahavapaa, säästösopimusvapaa, ammattiyhdistys-, työsuojelu- ja yhteistoimintakoulutus sekä yksityisasiat. Koulutus - koulutus sisältää työnantajan kustantama työn edellyttämän koulutuksen ja muun koulutuksen. Poissaoloja kertyi yhteensä kalenteripäivää ( v.2015). Vuosilomapäiviä pidettiin yhteensä kalenteripäivää ( v.2015), joista säästövapaa lomia oli 763 kalenteripäivää (2 080 v.2015). Terveysperusteisia poissaloja kertyi yhteensä kalenteripäivää ( v.2015). Toisen vakanssin hoidosta oman työnantajan palveluksessa kertyi kalenteripäivää (7 311 v.2015) ja toisen vakanssin hoidosta toisen työnantajan palveluksessa poissaoloja kertyi kalenteripäivää (2 549 v.2015). Sosterissa on käytössä Oma ilmoitus sairauspoissaolo. Oma ilmoitus syyksi kelpasivat vain seuraavat syyt: Äkillinen hengitystieinfektio (flunssa) Äkillinen suolistoinfektio (ripuli, oksetus) Diagnosoitu migreeni, josta on lääkärin lausunto ja esimies tietää sen Aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren kuolemasta johtuva poissaolo. Työntekijä voi max olla 3 peräkkäistä kalenteripäivää poissa oma ilmoituksella esimiehen luvalla ja vain edellä luetelluilla syillä. Esimiehen päätöksellä voi olla myös 4:n päivän hyväksymisiä. Työntekijä itse anoo omasairausilmoituksen sähköisen ESS- järjestelmän kautta heti töihin tultuaan ja esimies hyväksyy sen.

21 HENKILÖSTÖRAPORTTI Poissaolopäivät kalenteripäivinä - tiedot on otettu Tulosalueittain 2015 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Lakisääteiset Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä TULOSALUEET Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Erikoissairaanhoito ,6 % ,1 % ,9 % ,6 % 797 1,9 % % Perusterveydenhuolto ,1 % ,4 % ,5 % ,6 % 431 1,5 % % Sosiaalipalvelut ,7 % ,2 % ,1 % ,6 % 105 0,3 % % Yhteensä ,1 % ,2 % ,2 % ,3 % ,3 % ,0 % Tukipalvelut ,3 % ,6 % ,3 % ,1 % 241 0,7 % % Keskushallinto ,7 % 5 0,5 % ,8 % 36 3,9 % 20 2,1 % % Kaikki yhteensä ,8 % ,2 % ,0 % ,9 % ,1 % % 2016 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Lakisääteiset Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä TULOSALUEET Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Erikoissairaanhoito ,1 % ,9 % ,2 % ,9 % 679 1,9 % % Perusterveydenhuolto ,3 % ,7 % ,6 % ,8 % 550 1,6 % % Sosiaalipalvelut ,1 % ,1 % ,4 % ,9 % 168 0,5 % % Yhteensä ,9 % ,9 % ,1 % ,8 % ,3 % ,0 % Tukipalvelut ,5 % ,0 % ,5 % ,3 % 197 0,7 % % Kaikki yhteensä ,3 % ,0 % ,2 % ,2 % ,2 % % Ammattiryhmittäin 2015 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Lakisääteiset Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Akateemiset ,6 % ,9 % ,5 % 321 8,2 % 149 3,8 % % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,3 % ,4 % ,3 % ,8 % 716 1,2 % % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu ,7 % ,6 % ,0 % ,7 % 69 0,2 % % Huoltohenkilöstö ,8 % ,0 % ,5 % ,7 % 63 0,5 % % Lääkärit, hammaslääkärit ,9 % 518 5,7 % 812 8,9 % ,5 % 400 4,4 % % Toimistohenkilökunta ,7 % 623 8,0 % 448 5,8 % ,5 % 91 1,2 % % Tutkimusta ja hoitoa antavat ,3 % ,5 % 632 4,8 % ,3 % 6 0,05 % % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä ,9 % 190 9,6 % ,5 % ,0 % 96 4,9 % % Kaikki yhteensä ,8 % ,2 % ,0 % ,0 % ,1 % % 2016 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Lakisääteiset Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Akateemiset ,2 % ,7 % ,8 % ,2 % 157 3,0 % % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,1 % ,5 % ,4 % ,6 % 756 1,4 % % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu ,2 % ,3 % ,8 % ,3 % 103 0,3 % % Huoltohenkilöstö ,9 % ,7 % 787 6,2 % 619 4,9 % 35 0,3 % % Lääkärit, hammaslääkärit ,8 % 760 8,4 % 767 8,5 % ,2 % 367 4,1 % % Toimistohenkilökunta ,7 % 421 8,3 % 190 3,8 % ,6 % 86 1,7 % % Tutkimusta ja hoitoa antavat ,7 % ,3 % 400 4,6 % 814 9,3 % 11 0,1 % % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä ,4 % ,6 % ,5 % ,8 % 79 3,7 % % Kaikki yhteensä ,3 % ,0 % ,2 % ,2 % ,2 % % oli vuoden 2017 pitämättömiä vuosilomapäiviä yhteensä ja pitämättömiä säästölomapäiviä päivää. Vuoden 2016 lomia oli pitämättä päivää.

22 HENKILÖSTÖRAPORTTI Palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat poissaolot Seuraavassa kaaviossa on kaikki poissaolot jaoteltu palkallisiin, osapalkallisiin ja palkattomiin poissaoloihin v ja v.2016 osalta. Palkallinen 2015 Palkallinen 2016 Osapalkallinen 2015 Osapalkallinen 2016 Palkaton 2015 Palkaton 2016 TULOSALUEET % % % % % % Erikoissairaanhoito ,7 % ,5 % 996 2,4 % ,1 % ,0 % ,4 % Perusterveydenhuolto ,9 % ,1 % 900 3,1 % ,7 % ,1 % ,2 % Sosiaalipalvelut ,2 % ,5 % ,6 % ,3 % ,1 % ,3 % Tukipalvelut ,8 % ,4 % ,4 % ,5 % ,8 % ,1 % Kaikki yhteensä ,5 % ,8 % ,0 % ,1 % ,8 % ,2 %

23 HENKILÖSTÖRAPORTTI Terveysperusteiset poissaolot koko henkilöstö Tulosalueittain 2015 TULOSALUEET Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatkatapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Erikoissairaanhoito ,7 % ,4 % 3 0,1 % 90 1,5 % 379 6,4 % % Perusterveydenhuolto ,1 % ,9 % 4 0,1 % 220 4,3 % 392 7,6 % % Sosiaalipalvelut 647 7,1 % ,3 % 160 1,8 % 432 4,8 % % Yhteensä ,5 % ,1 % 7 0,0 % 470 2,3 % ,0 % % Tukipalvelut ,8 % ,4 % 396 4,6 % 533 6,2 % % Kaikki yhteensä ,9 % ,0 % 7 0,0 % 866 3,0 % ,0 % % 2016 TULOSALUEET Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatkatapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Erikoissairaanhoito ,8 % ,4 % 50 0,8 % 160 2,6 % 391 6,4 % % Perusterveydenhuolto ,7 % ,4 % 23 0,3 % 92 1,4 % 283 4,2 % % Sosiaalipalvelut ,0 % ,5 % 27 0,3 % 256 2,8 % 600 6,5 % % Yhteensä ,4 % ,1 % 100 0,5 % 508 2,3 % ,8 % % Tukipalvelut 573 7,4 % ,4 % 95 1,2 % 298 3,8 % 400 5,2 % % Kaikki yhteensä ,3 % ,7 % 195 0,7 % 806 2,7 % ,6 % % Tukipalveluiden sairauspoissaoloja ja muitakin tukipalveluiden poissaoloja lisäsi varahenkilöyksikön toiminta saakka. Varahenkilöyksikkö kuuluu tukipalvelujen Osastonsihteerit ja varahenkilöyksikkö -tulosyksikköön alkaen lähiesimiehet tekivät työsopimukset ja sen myötä yksikön työntekijöiden poissaolot jakautuivat jälleen muille tulosalueille.

24 HENKILÖSTÖRAPORTTI Seuraavassa kaaviossa on terveysperusteisten poissaolojen kalenteripäivien lukumäärät tulosalueittain vuosina Ammattiryhmittäin AMMATTIRYHMÄ 2015 Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatka tapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Akateemiset ,8 % ,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 19 3,3 % % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,2 % ,9 % 7 0,1 % 214 2,1 % 582 5,7 % % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 909 8,2 % ,5 % 0 0,0 % 354 3,2 % 563 5,1 % % Huoltohenkilöstö 223 7,1 % ,7 % 0 0,0 % 226 7,2 % 189 6,0 % % Lääkärit, hammaslääkärit ,3 % ,4 % 0 0,0 % 0 0,0 % 74 14,3 % % Toimistohenkilökunta 92 14,8 % ,7 % 0 0,0 % 8 1,3 % 8 1,3 % % Tutkimusta ja hoitoa antavat 153 6,3 % ,1 % 0 0,0 % 8 0,3 % ,2 % % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 22 11,6 % ,3 % 0 0,0 % 56 29,5 % 7 3,7 % % Kaikki yhteensä ,9 % ,0 % 7 0,0 % 866 3,0 % ,0 % % AMMATTIRYHMÄ 2016 Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatka tapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Akateemiset 79 8,7 % ,3 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,4 % ,9 % 67 0,6 % 282 2,6 % 700 6,5 % % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu ,5 % ,1 % 33 0,3 % 217 2,1 % 523 5,0 % % Huoltohenkilöstö 206 5,3 % ,9 % 95 2,5 % 276 7,1 % 242 6,2 % % Lääkärit, hammaslääkärit 92 12,1 % ,2 % 0 0,0 % 0 0,0 % 28 3,7 % % Toimistohenkilökunta 91 21,6 % ,5 % 0 0,0 % 8 1,9 % 0 0,0 % % Tutkimusta ja hoitoa antavat 150 6,8 % ,5 % 0 0,0 % 11 0,5 % 181 8,2 % % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 11 3,8 % ,1 % 0 0,0 % 12 4,1 % 0 0,0 % % Kaikki yhteensä ,3 % ,7 % 195 0,7 % 806 2,7 % ,6 % %

25 HENKILÖSTÖRAPORTTI Sairaus, oma ilmoitus poissaolot 1-4 päivää 2016 TULOSALUEET 1 pvä % 2 päivää % 3 päivää % 4 päivää % Päivät yhteensä % Erikoissairaanhoito ,7 % ,7 % ,5 % 8 1,0 % % Perusterveydenhuolto ,1 % ,4 % ,0 % 4 0,6 % % Sosiaalipalvelut ,0 % ,1 % ,6 % 4 0,4 % % Yhteensä ,7 % ,6 % ,1 % 16 0,6 % % Tukipalvelut ,5 % ,5 % ,0 % 0 0,0 % % Kaikki yhteensä ,1 % ,0 % ,4 % 16 0,5 % %

26 HENKILÖSTÖRAPORTTI Sairauspoissaolojen kolme suurinta diagnoosiryhmää Vuosi 2015 Diagnoosi Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika /työntekijä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet ,3 Hengityselinten sairaudet ,3 *Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ,6 Vuosi 2016 Diagnoosi Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika /työntekijä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet ,8 Hengityselinten sairaudet ,6 *Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ,7 *Diagnoosiryhmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt mm. ahdistus ja masennus, erilaiset stressireaktiot. 5.5 Työterveyshuollon kautta annetut sairauslomat Sairausloman pituus 1-3 pv on poissaolopäivät lukuun lisätty palkkajärjestelmästä saatu oma ilmoitus sairauslomat => saadaan Sosterin kaikki sairauspoissaolot yhteensä. Vuosi 2015 Sairausloman pituus Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika /työntekijä Poissaolo jaksot 1-3 pv , pv , pv ,1 451 yli 30 pv ,6 204 Vuosi 2016 Sairausloman pituus Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika /työntekijä Poissaolo jaksot 1-3 pv , pv , pv ,4 387 yli 30 pv ,4 169 Diagnoosi ja sairausloman pituus - luvut on saatu Työterveyshuollon Acute -järjestelmästä. Poissaolojen lukumäärä eroaa palkkajärjestelmästä saaduista tiedoista, koska työterveyshuolto käsittelee kuntoutustuet sairauspoissaolopäivinä ja palkkajärjestelmä kuntoutustukina. Luvuissa on mukana oma ilmoitus sairauspoissaolot. Kuntoutustuella 8 henkilöä ja kuntoutustukipäiviä oli kalenteripäivää.

27 HENKILÖSTÖRAPORTTI Vahinkotiedot työtapaturmista Vakuutusyhtiöltä saadut vahinkotiedot työtapaturmista. Kappalemäärä on työtapaturmien määrä Kpl Kpl Ammattitauti Ammattitautiepäily Työ Työmatka Työliikenne Yhteensä Yhteenvetotiedot vuosittain työtapaturmavahingoista Vuosi Lukumäärä Korvaukset / Sairauspäivät Vuoden 2016 talvi oli liukkaampi kuin vuonna 2015.

28 HENKILÖSTÖRAPORTTI Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli Sosterissa on käytössä Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli, joka on apuna tunnistettaessa työkyvyn- ja työhyvinvoinnin häiriöitä. Työkyvyn ja -hyvinvoinnin muutos on tärkeä huomata ja ottaa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työyhteisön toimintaan ja työntekijöiden työkykyyn vaikuttaviin tekijöihin puuttuminen on tärkeä osa esimiestyötä. Jokaisella työntekijällä on myös vastuu huolehtia omasta työkyvystä, työhyvinvoinnista ja työyhteisön toimivuudesta ja puuttua riskitekijöihin mahdollisimman varhain. Sairauspoissaolojen seurantaa varten on esimiehillä käytössä Exreport- raportointijärjestelmä. Järjestelmän avulla seurataan sairauspoissaoloja ja toteutuneita puheeksiotto keskusteluja organisaatio-, yksikkö- ja henkilötasolla. Järjestelmä hälyttää raja-arvojen ylittyessä. Tiedon avulla pystytään paremmin reagoimaan yksittäisen työntekijän työkykyä ja/tai työyksikön työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden korjaamiseen. Ylihoitaja Kirsi Matikaiselle on vuoden 2014 alusta keskitetty varhaiseen välittämiseen, työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Yhteistyö työntekijöiden, esimiesten, työterveyshuollon, työsuojelun ja Kevan kanssa on jatkuvaa. Seurantajärjestelmän mukaan sairauspoissaolojen kehitys on ollut seuraava: Sairauspoissaolot / henkilömäärä kk aikana yli 3 lyhyttä (1-3 pv) poissaoloa kk aikana yhtäjaksoisesti yli 14 pv poissaoloa kumulatiivisesti 12 kk aikana yli 30 pv poissaoloa kumulatiivisesti 12 kk aikana yli 60 pv poissaoloa kumulatiivisesti 12 kk aikana yli 90 pv poissaoloa

29 HENKILÖSTÖRAPORTTI ELÄKÖITYMINEN Keskimääräisen vanhuuseläkeiän katsotaan olevan noin 63 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,7 vuotta (62,6 vuotta v. 2015). Erilaisille eläkkeille jäi 54 henkilöä. Eläkepoistuma tuo lähivuosina edelleen haasteita henkilöstön saatavuuteen useilla ammattialueilla. 6.1 Eläkkeelle jääneet TULOSALUEET Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Keskushallinto Yhteensä ELÄKETYYPPI Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Varhennettu varhaiseläke Yksilöllinen varhaiseläke Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Akateemiset Hoitohenkilöstö, amk/opisto Hoitohenkilöstö, II-aste/koulu Huoltohenkilökunta Lääkärit Toimistohenkilökunta Tutkimusta ja hoitoa avustavat Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä Yhteensä

30 HENKILÖSTÖRAPORTTI Vanhuuseläkepoistuma ennuste (63v.) vakinainen henkilöstö Tulosalueittain TULOSALUEET Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Yhteensä Ammattiryhmittäin AMMATTIRYHMÄT Akateemiset Hoitohenkilöstö, amk/opisto Hoitohenkilöstö, II-aste/koulu Huoltohenkilökunta Lääkärit Perhehoitajat Sosiaalitoimen henkilöstö Toimistohenkilökunta Tutkimusta ja hoitoa avustavat Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä Yhteensä

31 HENKILÖSTÖRAPORTTI HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 7.1 Lakisääteinen koulutussuunnitelma ja ammatillisen osaamisen kehittäminen Työnantajan hakee vakuutusvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahastosta (TVR) niistä ammatillisista täydennyskoulutuksista, joista työnantaja on vuosittain laatinut ennakkoon koulutussuunnitelman ja jotka sisältyvät tähän suunnitelmaan. Korvaukseen oikeutettavien täydennyskoulutuspäivien lukumäärä oli päivää (1 529 v. 2015). Haettu koulutuskorvaus vuodelta 2016 on ,34 (30 286,43 v. 2015). 7.2 Täydennyskoulutus Täydennyskoulutusvelvoite edellyttää työnantajaa huolehtimaan henkilöstön koulutuksesta. Peruskoulutuksesta ja tehtävästä riippuen täydennyskoulutusvelvoite on kolmesta kymmeneen päivään vuodessa henkilöä kohti. Koko henkilöstöön suhteutettuna täydennyskoulutuspäiviä kertyi henkilöä kohti 2 päivää vuoden 2016 aikana ja hoitohenkilöstöä kohden 1,97 päivää. Vuonna 2015 täydennyskoulutuspäiviä henkilöä kohti oli 1,88 päivää. Täydennyskoulutuksiin ovat osallistuneet sekä vakinainen että määräaikainen henkilöstö. Koko Täydennyskoulutuspäivien Osallistuneiden Pv/koko AMMATTIRYHMÄT henkilöstö lukumäärä lukumäärä henkilöstö Akateemiset ,5 4,07 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,5 2,77 Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu ,5 1,34 Huoltohenkilökunta ,51 Lääkärit, hammaslääkärit ,23 Toimistohenkilökunta ,5 1,82 Tutkimusta ja hoitoa avustavat ,30 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit ,5 3,63 Yhteensä ,5 2,00 Koulutusrahaa oli talousarviossa 2016 varattu ja sitä käytettiin Koulutusrahaa jäi ja se näyttäytyi seuraavasti: erikoissairaanhoidossa jäi käyttämättä , perusterveydenhuollossa jäi käyttämättä , sosiaalipalveluissa ylittyi ja tukipalveluista jäi käyttämättä Opintovapaista aiheutuvia poissaolopäiviä oli yhteensä kalenteripäivää. Johtamiskoulutusta kävi 4 henkilöä ja yksi henkilö suoritti emba-tutkintoa.

32 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tavoitekeskustelut Tavoitekeskusteluja käytiin eri ammattiryhmittäin ja tulosalueittain seuraavasti: TULOSALUEET Tavoitekeskustelut lkm Koko henkilöstön lkm % Erikoissairaanhoito ,8 Perusterveydenhuolto ,7 Sosiaalipalvelut ,8 Tukipalvelut ,6 Yhteensä ,8 AMMATTIRYHMÄT Tavoitekeskustelut lkm Koko henkilöstön lkm % Akateemiset ,3 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,8 Hoitohlökunta, toinen aste, koulu ,8 Huoltohenkilökunta ,0 Lääkärit, hammaslääkärit ,5 Toimistohenkilökunta ,2 Tutkimusta ja hoitoa avustavat ,2 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä ,8 Yhteensä ,8 Tavoitekeskusteluja käytiin sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön kanssa. Vuoden 2015 tavoitekeskustelujen prosenttiosuus oli 50,90%. 8. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS, TARVE JA SAATAVUUS Sosterin toiminta-alueen väestö vähenee ja ikääntyy. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarve ei kuitenkaan vähene. Tästä johtuen on tärkeää suunnitella palveluja vastaava henkilöstömitoitus, turvata henkilöstön saatavuus, tehostaa henkilöstöhankintaa sekä suunnata henkilöstöä palvelurakenteen ja tarpeen mukaan. Työvoimapulaa on helpotettu osittain alueellisin yhteistoimintajärjestelyin, joita ovat esim. erikoissairaanhoidon ns. kapeiden erikoisalojen yhteistoiminnan järjestäminen sekä ostopalvelutoiminnan käyttäminen.

33 HENKILÖSTÖRAPORTTI Rekrytointi Oman toiminnan turvaamiseksi keskeistä on edelleen työolojen kehittäminen ja rekrytoinnin vahvistaminen sekä keskittäminen. Hoito- ja hoivatyön sijaisten hankintaa hoidettiin pääosin rekrytoijan toimesta. Rekrytoija on hoitanut osin myös muiden ammattiryhmien rekrytointia ja toiminut lähiesimiesten tukena ja apuna sijaisten hankinnassa. Vuoden 2016 loppupuoliskolla on kiinnitetty erityistä huomiota rekrytointiprosessin sujuvaan etenemiseen. Kokonaisuudessaan sijaisten rekrytointiprosessia on työstetty sujuvammaksi ja siihen tulee kiinnittää huomioita edelleenkin. Rekrytoinnin työkaluna toimii Kuntarekry, jonka kustannustehokkaaseen käyttöön tulee kiinnittää enemmän huomiota. Hoito- ja hoivahenkilöstön ennakkorekrytointia on toteutettu erilaisten tapahtuminen kautta; kesätyöpörssi, sairaanhoitajapäivät ja oppilaitostapaamiset. Sosteri on järjestänyt oppisopimuskoulutuspaikkoja eri aloille. Hoito- ja hoivatyön tunnettavuutta nuorten keskuudessa edistetään järjestämällä 9-luokkalaisille työelämään tutustumisjaksoja (tet-jaksoja). Toiminnassa olevan varahenkilöyksikön tavoitteena on, että hoitohenkilöstön poissaoloja hoidetaan ensisijaisesti vakituisen varahenkilöstön avulla. Erityisesti erikoissairaanhoidossa ulkopuolisten sijaisten käyttö on vähentynyt huomattavasti. Sensijaan kotihoidon alueella ulkopuolisten sijaisten käyttö näyttää olevan lisääntymässä, tähän pitää tulevaisuudessa kohdistaa toimenpiteitä. Lääkäreiden rekrytoinnin ponnistelut ovat tuottaneet tulosta - varsinkin perusterveydenhuollossa. Sosterilla oli vahva rekrytointipanostus ja -edustus Nuori Lääkäri - päivillä. Yhteistyö erilaisten koulutusorganisaatioiden sekä työvoimahallinnon kanssa on välttämätöntä rekrytoinnin, osaamisen varmistamisen ja turvaamisen näkökulmasta.

34 HENKILÖSTÖRAPORTTI HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA TYÖTERVEYS 9.1 Työterveyshuollonpalvelut Oikeus työterveyshuoltoon on kaikilla Sosterintyöntekijöillä palvelussuhteen muodosta ja kestosta riippumatta. Työterveyshuoltopalvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Työterveyshuolto järjestetään pääosin omana toimintana ja osittain ulkoistettuna käyttäen Savonlinnan Seudun työterveys ry:n sekä Etelä-Savon työterveyshuollonpalveluita. Työterveyshuollon tehtävä on ehkäistä työperäisiä sairauksia ja tapaturmia huolehtimalla työyhteisön ja työympäristön hyvinvoinnista ja lisäksi edistää kaikkien työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä kaikissa työuran vaiheissa. Työterveyshuollon pääpaino on ennaltaehkäisevässä ennakoivassa työssä. Työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito täydentää ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ja sen tarkoituksena on arvioida työn vaikutusta mahdolliseen sairauteen ja/tai miten sairaus vaikuttaa työkykyyn. Työterveyshuolto on ottanut käyttöönsä työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseksi Firstbeat Hyvinvointianalyysi - työkalun kuormituksen ja palautumisen arviointiin. Hyvinvointianalyysi antaa keinoja henkilökohtaisen hyvinvoinnin rakentamiselle ja antaa niitä vinkkejä, jotka auttavat työssä jaksamisessa ja palautumisessa.

35 HENKILÖSTÖRAPORTTI Työterveyskäyntien määrät työterveyshuollon eri toimipisteissä KÄYNNIT KPL Sosterin työterveys huolto Etelä- Savon työterveys huolto Yhteensä Sosterin työterveys huolto Sln:n seudun työterveys ry Sln:n seudun työterveys ry Etelä- Savon työterveys huolto Yhteensä Terveydenhoitajat (työterveyshoitaja) Lääkärit (työterveyslääkäri) Työfysioterapeutti Työterveyspsykologi Yhteensä Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset ja niitä vastaavat toiminnot Korvausluokka I voimavarat Korvausluokka I VOIMAVARAT Ammattihenkilöt Asiantuntijat Tutkimukset kpl Muut voimavarat Työpaikkaselvitykset tunteina Tietojen antaminen Terveystarkastukset ja ohjaus tunteina kpl Lääkärit 32, Terv.hoitajat Fysioterapeutit 112,0 15,5 114 Psykologit 98, Erikoislääkärit 1 Muut asiantuntijat Laboratorio Kuvantaminen 73 Muut käyttökustannukset Työpaikkaselvitykset yhteensä Kustannukset Kaikki kustannukset yhteensä Korvausluokka II voimavarat Korvausluokka II VOIMAVARAT Ammattihenkilöt Asiantuntijat Käynnit vastaanotolla kpl Kustannukset Lääkärit Terv.hoitajat Fysioterapeutit Psykologit Erikoislääkärit Muut asiantuntijat Tutkimukset kpl Laboratorio Kuvantaminen Muut voimavarat Muut käyttökustannukset Korvausluokan II kustannukset yhteensä Kaikki kustannukset yhteensä

36 HENKILÖSTÖRAPORTTI Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin osa-alueet ovat terveys, työympäristö, työyhteisö, osaaminen ja johtaminen. Työhyvinvointiin voidaan olennaisesti vaikuttaa mm. sillä, vastaako osaaminen työtehtävää, kuinka työt organisoidaan, miten henkilöstöä johdetaan ja millainen ilmapiiri työpaikalla vallitsee. Terveellinen, turvallinen ja toimiva työympäristö edistää työhyvinvointia. Talousarviossa oli vuodelle 2016 varattu ,00 työhyvinvointiin ns. tyhy - rahaa. Tyhy-rahalla tuettiin työyhteisöjen yhteistä työhyvinvointia 20,00 / työntekijä ja näihin tapahtumiin osallistui työntekijää ja rahaa käytettiin ,50. Lisäksi tyhy-rahalla tuettiin henkilöstön osallistumista erilaisiin tapahtumiin. Sosterilla on tyhy-liikuntatarjotin, joka antaa henkilöstölle monipuoliset mahdollisuudet osallistua erilaisiin liikuntaharrastuksiin, jonka kustannuksista osan työnantaja kustantaa tyhy-rahasta. Marraskuussa järjestettiin Paviljongilla Sosteri-ilta, johon osallistui n. 550 työntekijää. Jouluateria tarjottiin Henkilöstöstä käytti Rukan majan lomamökkiä - Ketunpesää - vuokrausjaksoja oli 36 kpl yhteensä 211 vuorokautta (34 kpl ja 182 vrk v.2015). Kesällä 2016 tehty remontti vaikutti hieman kävijämäärään tänä vuonna. Savonlinnassa Suutarniemessä sijaitsevan lomahuvila Suutartuvan käyttöpäiviä henkilöstön osalta kertyi yhteensä 129 päivää (153 pvä v. 2015). Työnohjauspalveluihin käytettiin (83 342,00 v. 2015). Työnohjauspalveluiden käyttö jakaantui seuraavasti: erikoissairaanhoito , perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Muistaminen ja palkitseminen Sosteri muistaa 50- ja 60- vuotta täyttäviä sekä eläkkeelle siirtyviä työntekijöitään vuosittain lahjalla. Merkkipäivälahjan sai viime vuonna yhteensä 160 henkilöä. Ansiomerkkejä haettiin henkilöstölle, joilla oli 20-, 30- tai 40 vuotta täyttynyt kunnallista palvelua mennessä. Huomionosoituksen sai 20 vuoden palvelusta 24 hlöä, 30 vuoden palvelusta 41 hlöä ja 40 vuoden palvelusta 11 hlöä. Lisäksi Suomen tasavallan presidentin myöntämiä ansiomerkkejä myönnettiin seuraavasti: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali - lääkintävahtimestari Timo Hurskainen Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein - sairaanhoitaja Helena Huttunen

37 HENKILÖSTÖRAPORTTI HappyOrNot - raportointi Millainen oli työpäiväsi tänään? Sosteriin hankittiin 10 HappyOrNot -laitetta maaliskuussa 2016, joista henkilökunnan tyytyväisyyttä mitattiin kahdella ja asiakastyytyväisyyttä kahdeksalla laitteella. Henkilökunnan laitteet olivat vuoden 2016 sijoitettuna pääterveysasemalle ja keskussairaalan päivystysalueelle. Vastauksia saatiin yhteensä 8352 ja tyytyväisyysprosentti oli 84, mikä jakautui siten, että pääterveysasemalla tyytyväisyys oli 81 %:a (n=6878) ja päivystysalueella 94 % (n=1474). 45% 39% 9% 7% kpl kpl 771 kpl 618 kpl

38 HENKILÖSTÖRAPORTTI Työnkierto Henkilöstölle on annettu mahdollisuus vaihtaa työtehtäviä organisaation sisällä. Palvelujen kysynnän myötä työnkiertoon on entistä enemmän panostettava yhteistyössä esimiesten, työntekijöiden ja henkilöstöjärjestöjen kesken. 9.6 Työsuojelu Työsuojelun haasteena ja kehittämiskohteena on ollut palvelurakenteen muutostilanteissa työhyvinvoinnin tukeminen, epäasiallisen kohtelun nollatoleranssin vahvistaminen työpaikoilla, riskien hallinnan keinojen ja työkalujen kehittäminen, turvallisen ja terveen työympäristön haasteet sekä työsuojelun yhteistoiminta ja viestintä. Sopuisa työyhteisö Organisaatiomme on osallistunut Työterveyslaitoksen Sopuisa työyhteisö hankkeeseen, jonka tavoitteena on vahvistaa työnsuuntaista vuorovaikutusta työpaikoilla. Hankkeessa työskenneltiin organisaatioiden, esimiesten ja työyksiköiden kanssa kiusaamisen nollatoleranssin, myönteisen ja vastuullisen käyttäytymisen edistämiseksi. Sosterissa on työstetty hankkeen aikana Hyvä kohtelu Sosterissa, miten puutumme epäasialliseen käyttäytymiseen ohjeistusta. Työhyvinvointi viikko Sosterissa on toteutettutyöhyvinvointiviikko yhteistyössä työnantajan, työterveyshuollon, henkilöstönedustajien, työntekijöiden sekä oppilaitoksen opiskelijoiden kanssa. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Kun työ sujuu ja sitä on mukava tehdä, niin sen aistii asiakkaat ja potilaatkin. Perinteeksi on jo muodostunut viikon aikana julkistaa henkilöstön keskuudestaan valitsema Sosterin symppis. Viikon aikana pysähdyttiin miettimään ja tekemään tekoja, joiden avulla itse kukin voi vaikuttaa työpaikan myönteiseen ilmapiiriin: Tervehdin kaikkia, Mitkä asiat ilahduttavat tänään, Liikunnasta ja luonnosta voimaa, Huumori, Pysäytä kiireen kierre. C-salissa esiintyi Aapolan pojat ja julistettiin Sosterin Symppis!

39 HENKILÖSTÖRAPORTTI HaiPro Sosterissa on otettu käyttöön potilasturvallisuusilmoitusten osalta haitta- ja vaaratilanneilmoitusjärjestelmä v.2012 ja tätä on laajennettu huhtikuussa 2013 käsittämään työ-, tietoja toimintaympäristön turvallisuuteen kohdistuvien tapahtumien ilmoitus ja seuranta välineeksi. Vuoden 2015 lopulla liitettiin työturvallisuusriskienarviointi osaksi HaiProta. Lisäksi kehitettiin tapaturmailmoituksen välittymistä suoraan vakuutusyhtiöön sähköisesti HaiPron kautta. Työturvallisuusilmoituksia oli HaiPro:hon tehty 505 kpl v.2016 (353 kpl v. 2015). HaiPron kautta veritapaturmailmoituksia oli 29 kpl v 2016 (30 kpl/ 2015, 35 kpl/ 2014, 43 kpl/ v.2013, 47 kpl/v.2012). Onko veritapaturmien tai ilmoitusten tekemisen vähenemiseen vaikuttanut turvatuotteiden käyttö ja huomion kiinnittäminen turvallisiin toimintatapoihin vai onko vain jäänyt ilmoituksia tekemättä? Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastajat eivät tehneet yhtään tarkastusta v Työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä tehtiin työyksiköihin 15 kpl yhteistyössä työsuojeluvaltuutettujen ja /tai työsuojelupäällikön kanssa. Näiden lisäksi myös aktiiviset työpaikkakäynnit ovat työsuojelussa toimintatapana. MAPA - koulutus Sosterin hoitotyön henkilökunnalle on järjestetty MAPA koulutusta myös v MAPA - Finland -toimintamallin koulutus perustuu Englannissa kehitettyyn menetelmään. Keskeisistä menetelmistä on väkivaltatilanteiden ennakointi ja välttäminen hoidollisen vuorovaikutuksen ja toimin nallisuuden keinoin. Ellei väkivaltaisuuden suuntaan kehittyvän käyttäytymisen rauhoittaminen muilla keinoin onnistu, turvataan tarvittaessa asiakkaan fyysisen kiinnipitämiseen. Kiinnipitäminen perustuu henkilön luonnollisten liikeratojen hallittuun ja kivuttomaan rajaamiseen sekä samanaikaiseen hoidolliseen vuorovaikutukseen. Kouluttajina on toiminut 2 psykiatrian hoitajaa. Koulutus jatkuu 2-4 kertaa vuodessa ja viedään täsmäkoulutuksena työpisteisiinkin. Kinestiikka - koulutus Sosterin hoitohenkilökunnalle on järjestetty siirtoergonomiaan liittyvää Kinestetiikka koulutusta v.2015 lähtien. Osallistujia on ollut 78 kpl v Koulutus jatkuu edelleen. Kinestetiikka on voimavaralähtöinen toimintamalli, joka perustuu ihmisen luonnollisten liikemallien ja aistitoimintojen ymmärtämiseen, ihmisen kunnioittavaan kohtaamiseen sekä näiden merkitykseen oppimiselle ja itsehallinnalle. Se tukee ihmistä perustoiminnoissa siten, että hän kokee toimintansa mielekkäänä ja kykenee aktiivisesti osallistumaan toimintoihinsa sairaudesta tai vammaisuudestaan huolimatta. Rokottamiset Terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstön rokottamisessa kausi-influenssaa vastaan on kolme tärkeää näkökohtaa: potilasturvallisuus, työnantajan vastuu työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä sekä rokotettavan itsensä ja hänen lähipiirinsä saama suoja Työntekijän influenssarokotus on suositus, mutta potilaan suojaaminen influenssalle altistumiselta on velvoite. Sosterissa työntekijöiden rokottaminen tapahtui työterveyshuollon ja työyksiköiden toimesta.

40 HENKILÖSTÖRAPORTTI Työyhteisösovittelu Työyhteisösovittelu on restoratiivisuuteen ja ratkaisukeskeisyyteen perustuva menetelmä, joka tarjoaa mahdollisuuden ja työvälineen ratkoa työyhteisön ristiriitoja. Esimies voi pyytää työyhteisösovittelua henkilöstöhallinnon kautta koulutettujen työyhteisösovittelijoiden toteutettavaksi. Sovittelun kohteena voi olla kaksi ihmistä, tiimi tai suurempi ryhmä. Työyhteisösovittelussa puolueeton sovittelija auttaa riidan osapuolia sovittelumenettelyn avulla löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun, joka kirjataan sopimukseksi ja minkä noudattamiseen osalliset sitoutuvat. Sovittelija ei osallistu erimielisyyden ratkaisuun vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina). Hän ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun. Sovittelija mahdollistaa kuulluksi tulemisen sekä sallii tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Työyhteisösovittelun erityisosaajat Seija-Sofia Käärmelahti ja Mervi Heikkinen ovat osallistuneet yhdessä vuoden 2016 aikana kolmeen työyhteisön konfliktin ratkaisuun sekä erillisinä neljään. Ei ole olemassa ongelmaa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. 9.8 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän tai häirinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa työssä. Tasa-arvosuunnitelma sisältää mm. seuraavia työelämään liittyviä asioita: Työhönotossa noudatetaan hallintosäännön osoittamia yhtenäisiä yleisesti tiedossa olevia periaatteita hakumenettelyn, valintaperusteiden ja valituskäytännön suhteen. Työssä kehittymistä ja uralla etenemistä tuetaan myöntämällä erilaisia vapaita mahdollisuuksien ja harkinnan mukaan, esim. opintovapaita, vuorotteluvapaita ja harkinnanvaraisia palkattomia vapaita ja huolehditaan, että työntekijät pääsevät tasapuolisesti työnantajan järjestämiin koulutuksiin. Palkkauksen lähtökohtana on työn vaativuuden arviointi ja lääkäreiden osalta hyväksytyt rekrytointisopimukset. Palkkausta kehitetään yhä enemmän tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaiseen osaamiseen ja lisävastuisiin perustuviksi. Syrjintä välittömästi tai välillisesti sukupuolen sekä esim. iän, rodun, terveydentilan, uskonnon tai muun näihin rinnastettavan perusteella on kielletty.

41 HENKILÖSTÖRAPORTTI YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 10.1 Yhteistoiminta Yhteistoiminta turvaa henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään ja työympäristöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoiminnan tulee olla jokapäiväinen, luonteva toimintatapa, jolla työyhteisön asioita hoidetaan. Yhteistoiminnan perustana on keskinäinen luottamus ja avoin vuorovaikutteinen ilmapiiri. Yhteistoiminnalla parannetaan tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Yhteistoiminta on sekä välitöntä että edustuksellista yhteistoimintaa. Yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työntekijän ja esimiehen välillä. Välitön yhteistoiminta on myös yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittelyä esimerkiksi työpaikkakokouksessa. Edustuksellisessa yhteistoimintaelimessä käsitellään henkilöstöä laajasti tai yleisesti koskevia yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Yhteistoimintalaki Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan Uusi laki on perusta työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan järjestämiselle kunnissa ja kuntayhtymissä. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja. Jokaisessa kunnassa on lisäksi oltava yhteistoimintaelin. Laissa on määritelty yhteistoiminnan vähimmäistaso. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä ainakin asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä sekä taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvia irtisanomisia, lomauttamisia ja osa-aikaistamisia. Samoin käsitellään palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat 1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä, 2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta 3) henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojen vaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia 4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. Sosterissa käytiin vuoden 2016 aikana yhteistoimintaneuvotteluja seuraavista asioista: Enonkosken kunnan siirtäessä sosiaalipalvelut Sosterille alkaen (liikkeenluovutus),

42 HENKILÖSTÖRAPORTTI Sulkavan kunnan ulkoistaessa perusterveydenhuollon palvelut Sosterilta Attendolle (liikkeenluovutus), Savonlinnan kaupungin siirtäessä sosiaalipalvelut kokonaisuudessaan Sosterille alkaen (liikkeenluovutus), Yhteistoimintalain mukainen informaatiotilaisuus koskien leikkaussalihenkilökunnansiirtymistä varallaoloon Yhteistyötoimikunnan kokoonpano Tehtävä Varsinainen jäsen Varajäsen Yhtymähallituksen edustajat Yhtymähallituksen vpj Ari Silvennoinen, vpj Eija Stenberg Yhtymähallituksen pj Pekka Nousiainen Ahti Myllys Viranhaltijat Kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro Pekka Martikainen Hallintoylihoitaja Riitta Sipinen Maijaterttu Tiainen Osastonhoitaja Sirpa Forss Hilkka Kupiainen Työsuojelun edustajat Turvallisuuspäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu Luottamusmiehet Pääluottamusmies, JHL Pääluottamusmies, Juko Pääluottamusmies, Juko Pääluottamusmies, Super Pääluottamusmies, Tehy Pääluottamusmies, Jyty Hannu Kosonen Mervi Heikkinen Leena Paakkunainen Kirsi Matikainen Esko Hakkarainen Pekka Kilpeläinen Marja-Leena Gröhn Tarja Loikkanen Seija-Sofia Käärmelahti Erja Turkulainen pj. Pöytäkirjanpitäjä Henkilöstöpäällikkö Kaija Lappalainen Pekka Martikainen Yhteistyötoimikunta kokoontui 6 kertaa ja käsitteli yhteensä 27 asiaa Yhteistyö ja verkostoituminen Julkissektorilla yhteistyökumppaneita olivat mm. sairaanhoitopiirit KYS, ESSHP, PKSSKT ja HUS. Yksityissektorilla yhteistyökumppaneita olivat mm. Kruunupuisto ja muut kuntoutuslaitokset, MedOne, yksityiset asumispalvelut, tietohallinnossa Fujitsu ja Medi-IT, Aditro ja Tieto ja työsuojelussa AVI:n (Itä-Suomen aluehallintovirasto) kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat ISLAB, KEVA, KELA. Koulutusyhteistyötä tehtiin Mikkelin ammattikorkeakoulun, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

43 HENKILÖSTÖRAPORTTI Viestintä Sosterissa henkilöstöllä on useita tapoja olla yhteydessä toisiinsa organisaation sisällä. Perinteisen sisäisen postin ja puhelimen lisäksi käytössä ovat sähköiset viestintätavat, kuten sähköposti, Skype for Business- pikaviestintäväline ja talon sisäinen tietoverkko Intranet, jotka kaikki sopivat hyvin päivittäiseen tiedottamiseen ja vuorovaikutukseen. Kerran viikossa julkaistava viikkotiedote Sisäpiirinposti on luettavissa intranetissä. Intranetin sivustoilla on henkilökunnalle ajankohtaisia uutisia, ohjeita, lomakkeita ja linkitettyjä tietokantoja Edunvalvonta Henkilökunnan luottamusmiehet JHL pääluottamusmies Esko Hakkarainen JUKO pääluottamusmies Marja-Leena Gröhn JUKO pääluottamusmies Pekka Kilpeläinen Super pääluottamusmies Tarja Loikkanen Tehy pääluottamusmies Seija-Sofia Käärmelahti Jyty pääluottamusmies Erja Turkulainen Palkkayhdyshenkilö henkilöstöpäällikkö Kaija Lappalainen