Henkilöstö- raportti 2018

Transkriptio

1 Henkilöstöraportti 2018 yhteistyötoimikunta koottu kuntayhtymähallitus yhtymävaltuusto

2 Sisällys 1. SOSTERI Perustehtävä Sosterin strategia Kehittäminen Viestintä Yhteistyö ja verkostoituminen ORGANISAATIORAKENNE Tulosalueet Henkilöstökulut tulosalueittain HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä - tiedot on otettu Ammattiryhmät Osa-aikaiset työntekijät ja osa-aikalajit Henkilöstön rakenne - tiedot on otettu Sukupuolijako ja keski-ikä Ikäjakauma HENKILÖTYÖVUODET (HTV) Vuosityöaika eli tehty työpanos Henkilöstön vuosityöaika työpäivinä ja palkkakustannukset otanta HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Poissaolopäivät - otanta päivä Palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat poissaolot Terveysperusteiset poissaolot koko henkilöstö Sairaus, oma ilmoitus poissaolot 1-5 kalenteripäivää Sairauspoissaolojen kolme suurinta diagnoosiryhmää Työterveyshuollon kautta annetut sairauslomat Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli Työhyvinvointikysely ELÄKÖITYMINEN Eläkkeelle jääneet henkilöt Vanhuuseläkepoistuma HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Lakisääteinen koulutussuunnitelma ja ammatillisen osaamisen kehittäminen... 41

3 7.2 Ammatillinen täydennyskoulutus Tavoitekeskustelut Työkierto ja työvierailu HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS, TARVE JA SAATAVUUS Rekrytointi Ostopalveluna hankittu työvoima HENKILÖSTÖN TYÖTERVEYS JA HYVINVOINTI Työterveyshuollonpalvelut Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset ja niitä vastaavat toiminnot Työhyvinvointi Muistaminen ja palkitseminen Kiva -kysely Työsuojelu HaiPron -työturvallisuus- ja veritapaturmailmoitukset Vakuutusyhtiöltä saadut vahinkotiedot työtapaturmista Työyhteisösovittelu Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus YHTEISTOIMINTA JA EDUNVALVONTA Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunnan kokoonpano Edunvalvonta PALKKAUS, KUSTANNUKSET JA INVESTOINNIT Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot Palkkaus ja palkkarakenne Palkkakulut ja muut investoinnit Työvaatteista ja vaatehuollosta aiheutuneet kustannukset TUNNUSLUKUJEN YHTEENVETO... 59

4 4 / SOSTERI Tämä henkilöstöraportti on Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän eli Sosterin, kahdestoista. Sosterin toiminta alkoi Tämän toimintakauden henkilöstöä koskevia tietoja verrataan vuoden 2017 tietoihin. Tiedot on koottu pääosin Exreport -raportointijärjestelmästä, johon tiedot kerätään palkanlaskennasta sekä kirjanpidosta. Henkilöstöraportissa on noudatettu kunta-alan henkilöstöraporttisuositusta niin laajasti kuin se on ollut mahdollista. Henkilöstöraportti on poikkileikkaus edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Tietoja vertailtaessa on huomioitava, että kaikkia tapahtumia ei välttämättä ole tilastoitunut järjestelmiin poikkileikkausajankohtana, joka on siis Palvelujen järjestämisen pohjana, johtamisjärjestelmänä ja toimintatapana on ollut tulosaluejako - prosessiohjattu johtaminen. Palvelujen käyttö ja järjestäminen yli kuntarajojen on ollut haasteellista sekä asiakkaille / potilaille että henkilökunnalle. Työntekijöiden palkanmaksun lisäksi Sosteri hoitaa myös vanhuus- ja vammaisomaishoitopalkkioiden maksamisen, perhehoitajien palkkioiden maksamisen ja uutena ikäihmisten hoitajien palkkioiden maksamisen. Sosteri hoitaa myös henkilökohtaisten avustajien maksut ja se palvelu ostetaan Suoratyö Oy:ltä. Raportin seuraavissa osissa kerrotaan mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta, poissaoloista ja niihin liittyvästä tilastotiedosta, henkilötyövuosista, työhyvinvointia ja henkilöstökustannuksia unohtamatta. Henkilöstöraportin tarkoituksena on olla henkilöstöjohtamisen apuväline ja antaa hyvä pohja kuntayhtymän luottamushenkilöiden, johdon, esimiesten ja muun henkilöstön väliselle keskustelulle. Tärkeää on myös hyödyntää raportin tietoja henkilöstön työhyvinvoinnin, jaksamisen, osaamisen ja työn tuloksellisuuden edistämisessä sekä henkilöresurssien kohdentamisessa oikein. Henkilöstöraportissa tiedot esitetään koko Sosteria koskien tulosalueittain sekä useimmiten myös ammattiryhmittäin. Tulosaluejaottelusta on tarkemmin kappaleessa 2 organisaatiorakenne.

5 5 / Perustehtävä Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää sairaanhoitopiirissä jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito sekä huolehtia laissa kuntayhtymälle säädetyistä muista tehtävistä. Savonlinnan keskussairaala ja yhteispäivystyspalvelut ovat käytettävissä 24/7. Erikoissairaanhoidon lisäksi kuntayhtymä huolehtii myös perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tuottamisesta vammaispalvelut mukaan lukien. Kuntayhtymä huolehtii myös jäsenkuntien perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon lisäksi mm. sosiaalitoimen vanhustenhuollon, sosiaaliasiamiestoiminnan ja eläinlääkintähuollon tehtävistä. Jäsenkuntia ovat Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon alue kattaa Juvan ja Puumalan kunnat. Sosteri vastaa Itä-Savon alueen kaikenikäisen väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen Sosterin strategia Keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi nousevat maakuntauudistuksen valmistelu ja mahdollinen toteutus alueellisella tasolla ja Sosterin sisällä muutos perinteisestä linjaorganisaatiosta prosessijohdetuksi organisaatioksi, missä suurimmat muutokset suhteessa vanhaan tapahtuvat johtamisessa, ei niinkään arjen työn tekemisessä. Sosterin ydinprosesseiksi on nimetty kiireellinen hoito, kiireetön hoito ja palvelu sekä asumis- ja hoivapalvelut. Tukipalveluilla (edellytyspalvelut) turvataan ydinprosessien toimivuus. Strategia vuosille Olemme luotettava ja kilpailukykyinen vaihtoehto kaikille asiakkaillemme Sote toimialalla. Strategiset tavoitteet: 1. Prosessijohtamisella varmistetaan sujuva yhteistyö asiakkaiden, henkilökunnan, työyhteisöjen, luottamushenkilöhallinnon, omistajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa 2. Päätöksenteko perustuu tavoitteeseen Jonot pois 3. Asiakkaat saavat laadukasta hoitoa ja palvelua ilman tarpeetonta viivettä 4. Sähköiset palvelut ovat jokapäiväisessä käytössä niin asiakkailla kuin henkilökunnallakin ja niillä tuetaan asiakkaiden omavastuuta sekä mahdollisuutta itsehoitoon 5. Toimintakäytännöt edistävät väestön omaa vastuuta hyvinvoinnista ja terveydestä, arjessa pärjäämistä kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa 6. Virtausta parantamalla säästetään väestön, kuntien ja yhteiskunnan kustannuksia ja turvataan työpaikat Sote ja maakuntauudistuksen voimaantultua 7. Esimiesten johtamiskoulutuksella ja vuorovaikutustaitojen kehittämisellä työhyvinvointi ja työviihtyvyys paranevat

6 6 / Kehittäminen Jonot pois prosesseja johtamalla Sosterin strategiaan vuosille on kirjattu visio: Jonottamatta hoitoon ja hoidosta kotiin. Sosterille on tehty opinnäytetyö, jonka tuloksena 92 % työntekijöistä tunsi Sosterin vision Jonottamatta hoitoon ja hoidosta kotiin ja 70 % koki sen myös ohjaavan heidän työskentelyään. Prosessien johtamista ja kehittämistä ohjaa asiakas ensin -näkökulma. Hoito- ja hoivaprosesseja on kehitetty tavoitteena lyhentää asiakkaan jonotus- ja odotusajat minimiin. Tammikuussa 2018 saatiin -sivuille kiireettömän hoitoon- pääsyn ja hoitoketjujen ajat kuntalaisten ja asiakkaiden vapaasti nähtäviksi. Prosessijohtamisen ja prosessien virtauksen kehittäminen on jatkunut aktiivisesti vuonna Oivalluspäivä -koulutusta toteutettiin tammikuun lopussa kahtena (2) päivänä esimiehille, yksiköiden avaintoimijoille ja keskeisille yhteistyökumppaneille. Esimies valmennus ILOA Sosteriin jatkui vuonna Prosessien kehittämistyötä on tehty prosessijohtoryhmissä, prosessien ja yksiköiden sisällä sekä erilaisissa työpajoissa. Vuonna 2018 toteutettiin yhteensä 26 työpajapäivää, joista 8:ssa oli mukana järjestötoimijoita tuomassa kehittämistyöhön kolmannen sektorin ja asiakkaiden näkökulmaa ja kokemuksia. Joulukuussa pidettiin rahapaja, jonka saldona henkilökunta esitti 54 erilaista säästöihin liittyvää tai taloudellista ajattelua ja kustannustietoisuutta lisäävää ehdotusta. Kaiken kaikkiaan kehittämisehdotuksia tehtiin yhteensä 174 kappaletta (182 ehdotusta v. 2017). Joka kuukausi palkittiin 1-2 kehittämisideaa/-toimenpidettä. Vuoden 2018 loppuun mennessä henkilökunnan tekemistä ehdotuksista on toteutettu jo 160. Prosessien kehittämisen tuloksia on esitelty prosessimessuilla, joita pidettiin vuonna 2018 yhteensä neljä (4) kertaa. Kehittämistyön tuloksena on toteutettu mm. koulutuksia (diabetes, kipu ), kutsuttu kuntalaisia tutustumaan Sosterin sähköisiin palveluihin, pidetty radiologian yksikössä avointen ovien tapahtuma, lisäksi hoitoon pääsy on nopeutunut ja läpimenoajat lyhentyneet.

7 7 / 59 Kotihoidon OSSI-hanke ja ikääntyneiden neuvontapiste Sosterin kotihoito oli mukana Etelä-Savon asiakaslähtöisessä palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitohankkeessa eli OSSI-hankkeessa (v ). Hankkeen tavoitteena oli kehittää ikäihmisten omaishoitoa ja perhehoitoa niin, että omais- ja perhehoidon piirissä olevilla on tulevaisuudessa entistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut, asiakaslähtöisemmät ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. Sosterin tavoitteena oli vastata lääkehoidon kehittämisestä omais- ja perhehoidossa sekä olla mukana omais- ja perhehoitokeskuksen verkostomaisessa kehittämisessä kahden hankekoordinaattorin työpanoksella. Omais- ja perhehoitokeskuksen verkostomainen kehittäminen oli laaja ja abstrakti ja tavoite konkretisoitui ikäihmisten perhehoidon kehittämiseen sekä ikäihmisten omaishoidon prosessin yhdenmukaistamiseen. Sosteri oli aktiivisesti mukana Etelä-Savon maakunnan omais- ja perhehoidon verkostomaisessa kehittämisessä ja työstämässä maakunnallisia omais- ja perhehoidon sääntökirjoja. Sosterissa on panostettu omaishoidontuen prosessiin sekä kehitetty ja käyttöönotettu iäkkäiden lääkehoidon moniammatillinen arviointi (ILMA)-toimintamalli iäkkäille omaishoidettaville ja -hoitajille. Lisäksi luotiin pohja ikäihmisten perhehoidolle ja perhehoito otettiin käyttöön uutena palvelumuotona vuoden 2018 alusta. Sosterin alueella on tehty erityisesti ikäihmisten lääkehoidon arviointien osalta valtakunnallisesta merkittävää kehittämistyötä. Omaishoitoperheille on pystytty hankkeen myötä tarjoamaan kotiin vahvempaa sairaanhoidollista osaamista sosiaaliohjaajan työpariksi. Omaishoitajia on aktiivisesti ohjattu heti omaishoitotilanteen alkaessa oman alueen perusterveydenhuollon vastaanotolle hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin. Sosterin alueella ei ollut ennen vuotta 2018 ikäihmisten perhehoitoa, minkä vuoksi ikäihmisten perhehoidon käynnistyminen on ollut merkittävää. Hankkeen myötä omaishoitajien vapaiden järjestämiseksi on voitu tarjota perhehoitoa siten, että vuoden 2018 loppuun mennessä noin omaishoitoperhettä on saanut perhehoitoa. Tällä hetkellä Sosterissa toimii noin 10 perhehoitajaa toimeksiantosuhteisena. Toinen merkittävimmistä kotihoidon palvelujen kehittämiseen liittyvä asia oli ikäihmisten neuvontapiste Nestorin toiminnan aloittaminen. Ikääntyneiden neuvontapiste Nestori aloitti toimintansa pääkirjasto Joelissa Savonlinnassa helmikuun 2018 alussa. Nestorista on haettu neuvontaa ja ohjausta mm. siivouspalveluista, kotitalousvähennyksestä, arvonlisäverottomista sosiaalipalveluista, terveydenhuollon palveluista ja niihin hakeutumisesta, omaishoidontuesta, turvapalveluista ja edunvalvonnasta. Ikääntyneet ovat pyytäneet apua myös erilaisten tukihakemusten täyttämisessä. Nestorin toiminta laajeni syksyllä 2018 myös Enonkoskelle, Savonrannalle, Punkaharjulle ja Kerimäelle, jonne palveluohjaaja jalkautui kerran kuukaudessa.

8 8 / 59 Lääkehuollon uudistuminen ja sairaala-apteekin siirtyminen uusiin tiloihin Lääkehuollon uudet toimitilat keskussairaalan I-rakennuksen 0-kerroksessa otettiin käyttöön vaiheittain talven ja kevään 2018 aikana. Ensimmäisenä toimintana uusiin tiloihin siirtyi lääkkeiden koneellinen annosjakelu. Seuraavaksi otettiin käyttöön varasto- ja keräilyautomaatti (Mega-Fixu) varaston muuton yhteydessä tammikuun lopussa. Viimeisenä vaiheena toukokuun lopussa uusien puhdastilojen käyttöön siirtyi lääkevalmistus kokonaisuudessaan. Uudet tilat ovat ajanmukaiset, viranomaisvaatimukset täyttävät ja takaavat omalta osaltaan laadukkaat Lääkehuollon palvelut Sosterissa. Logistiikan osalta toiminta tehostui, kun se sijoittui sairaalan päärakennukseen, missä on käytettävissä tavarahissit ja lisäksi asiakkaiden kannalta välimatka sairaala-apteekin ja osastojen välillä lyheni huomattavasti. Sairaala-apteekin henkilökunnan kannalta toiminta tehostui varasto- ja keräilyautomaatin käyttöönoton myötä saapuvan tavaran käsittely- ja osastojen lääketilausten keräily- sekä toimitusprosesseissa. Lääkevalmistuksen kehityskulkua suunniteltiin yhdessä koko henkilökunnan kanssa, jotta uusien tilojen tarjoamat mahdollisuudet työprosesseissa ja ergonomiassa saatiin hyödynnettyä. Henkilökunta sai tilaisuuden vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittää kaikkia sairaala-apteekin toimintoja uusia tiloja käyttöön otettaessa ja nyt niissä työskenneltäessä. Nämä ovat lisänneet henkilökunnan työmotivaatiota ja työhyvinvointia. 1.4 Viestintä Sosterin viestintävuosi 2018 muodostui erilaisten, aiemmin alkaneiden viestintäprojektien valmistumisesta, hyvien käytäntöjen vakiintumisesta ja uusista avauksista. Alkuvuodesta 2018 saatiin valmiiksi ulkoisten verkkosivujen visuaalisen ilmeen päivitys ja sivustorakenteen uudistaminen. Ulkoasu päivitettiin vastaamaan edellisvuonna uusittua graafista ulkoasua. Etusivulla pääuutisten näkyvyyttä tehostettiin ja keskeisimmät palvelut nostettiin paremmin esille myös asiakasryhmittäin. Sisäisen sivustorakenteen päivittämisellä haluttiin niin ikään helpottaa palveluiden löytymistä. Vastaavasti valmistui keskeisimmän sisäisen viestintäkanavan, intranetin, etusivun uudistus. Uudistuksen myötä muun muassa sisäiset uutiset ovat näyttävämmin esillä. Kanavan uudistamisen jälkeen sisäinen viestinnän tekeminen on helpottunut ja tehostunut. Vuoden aikana käyttöön saatiin myös Sosterin uuden ilmeen mukaiset word- ja powerpoint-pohjat sekä yleisesittelydiat suomeksi ja englanniksi vahvistamaan yhteistä Sosteri-ilmettä. Kaikissa edellä kuvatuissa uudistuksissa onnistumisen edellytyksenä on ollut tietohallinnon asiantuntemus ja yhteistyö heidän kanssaan.

9 9 / 59 Vuoden 2018 aikana valmistui sisäinen kriisiviestintäohje. Se varmistaa viestintäresurssit ja toimintamallit niin pienten, suurten kuin pitkittyneiden kriisiviestintätilanteiden hoidossa. Edellisvuoden tapaan tehtiin vahvaa viestintää mediassa. Isoissa muutoksissa erityisesti henkilöstö on pyritty huomioimaan aina ensin. Muutoksiin liittyvien henkilöstöinfojen lisäksi Sosterissa on normaalissakin toiminnassa vakiintunut käyttöön henkilöstöinfo, joka pidetään noin neljä kertaa vuodessa ja suoratoistetaan (striimataan) myös verkossa, josta se on katsottavissa myös myöhemmin. Päätöksenteon viestintä on vakiintunut nopeaksi ja avoimeksi, kuntayhtymähallituksen ja kuntayhtymävaltuuston kokouksista julkaistaan mediatiedotteet, jotka jaetaan sekä medialle että Sosterin omissa viestintäkanavissa. Palveluista etenkin yhden luukun palvelutuotteet, ikääntyneiden palvelupiste Nestori ja Lasten ja nuorten palveluluukku olivat monikanavaisesti esillä vuoden aikana. Sosterin viestinnän voimavaroihin (resurssointiin) vaikutti viime vuonna vahvasti maakunta- ja soteuudistus. Lisäresurssoinnin saanti mahdollisti mm. Facebookin tapahtumien käyttöönoton ja videointien kehittämisen sekä vakautti viestintää kokonaisuudessaan. Sosterin viestintäpotentiaalin hyödyntämiseksi OTO-toiminnan vahvistaminen ja kehittäminen on jatkossakin tärkeää. Vuoden aikana vakiintui myös Sosterin vapaaehtoiselta pohjalta toimivien some-tiimien toiminta. He ovat vahvistaneet Sosterin positiivista työnantajakuvaa kaikissa organisaation sosiaalisen median kanavissa. Sosterin johto on vahvasti läsnä myös sosiaalisessa mediassa, josta ei tänä päivänä enää voi olla poissa.

10 10 / Yhteistyö ja verkostoituminen Organisaatiotasolla yhteistyökumppaneina olivat mm. sairaanhoitopiirit, Kruunupuisto ja muut kuntoutuslaitokset sekä yksityiset asumispalvelut, Itä-Suomen aluehallintovirasto, ISLAB, KEVA ja KELA. Kotihoidossa tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat yksityiset hoito- ja hoivapalveluyritykset, jotka tuottivat palvelua asiakkaiden kotiin. Tämän lisäksi mm. NHG ja Procomp. Tietojärjestelmien osalta yhteistyökumppaneina olivat keskeisten järjestelmätoimittajien kuten esimerkiksi Tieto, Commit, TeliaSonera ja Aditro kanssa. Lisäksi Sosterin henkilöstö saa järjestelmätuen 2M-IT:ltä ja käyttötuen Fujitsu Finland Oy:ltä, joiden kanssa myös tietohallinnon henkilöstö asioi päivittäin. Psykiatrian yksiköiden yhteistyökumppaneina olivat Savonlinnan LinnaKlubi, joka toimii mielenterveyskuntoutujien ja henkilökunnan tasavertaisena, kuntouttavana yhteisönä sekä Kotilo ry, jonka päätarkoituksena on mielenterveyskuntoutuksen ja asumispalvelujen tuottaminen talousalueen mielenterveyskuntoutujille. Kotilo ry:llä on kahdessa toimipisteessään yhteensä 34 tehostetun valvonnan palveluasumis- ja kuntoutumispaikkaa mielenterveyskuntoutujille. Koulutus- ja opiskelijayhteistyö painottui Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun XAMK:iin, Savonlinnassa toimivan Ammattiopisto SAMIedun sekä Itä-Suomen yliopiston UEF:n kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Koulutusyhteistyötä toteutettiin myös Savonlinnan Kesäyliopiston sekä Linnala-opiston kanssa. Yhteistyö kolmannen sektorin, erityisesti Savonlinnan seudun Kolomosen ja sen jäsenjärjestöjen kanssa on lisääntynyt voimakkaasti. Potilasjärjestöt ovat antaneet yhteistyöhön uuden näkökulman.

11 11 / 59 2 ORGANISAATIORAKENNE Sosteri on koonnut palvelu- ja hoitoketjut samaan organisaatioon tuottaakseen saumattomat palvelut erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välillä. Organisaatiomuutoksia ei tullut vuonna Tulosalueet Erikoissairaanhoito Enonkoski, Savonlinna, Rantasalmi, Sulkava Perusterveydenhuolto Enonkoski ja Savonlinna Sosiaalipalvelut Savonlinna, Enonkoski ja Savonlinnan kaupungilta loput sosiaalipalvelut alkaen Tukipalvelut (Edellytyspalvelut) Tukipalvelut tuottavat sisäistä palvelua koko organisaatiolle.

12 12 / Henkilöstökulut tulosalueittain Henkilöstökulut 2017 / Henkilöstökulut 2018 / TULOSALUEET Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Yhteensä Tukipalvelut Yhteensä Kaikki yhteensä Palkoissa ja palkkioissa ei ole mukana luontoisetujen osuutta. Työnantajamaksut pienenivät vuonna Henkilöstökulut ovat kasvaneet vuodesta 2017 n. 1,1 miljoonaa. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti maksettu yleiskorotus ja kertaerä.

13 13 / 59 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Sosterin henkilöstön työntekijämäärä yhteensä palvelussuhteen mukaan oli henkilöä Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöä, määräaikaisessa palvelussuhteessa 312 henkilöä, työllisyysvaroin palkattuna yksi henkilö ja ulkopuolisena työntekijänä yksi henkilö. Vakinaisia omaishoitajia oli 297, joista vanhuuspuolella Savonlinnassa 179 ja Enonkoskella 8 ja vammaispuolella 110. Perhehoitajia oli 23 vakinaista ja 11 määräaikaista. Tilannepäivä on Avustajakeskuksen palvelussa oli n. 300 avustajaa/palkansaajaa. 3.1 Henkilöstön määrä - tiedot on otettu Henkilömäärät tulosalueittain palvelussuhteen luonteen mukaan Vakinainen Määräaikainen Koko Vakinainen Määräaikainen Koko palvelussuhde palvelussuhde Työllistetty henkilöstö palvelussuhde palvelussuhde Työllistetty Muut henkilöstö TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito , ,4 0 0, , , ,0 0 0,0 1 16, ,0 Perusterveydenhuolto , ,5 0 0, , , ,8 0 0,0 0 0, ,3 Sosiaalipalvelut , ,5 0 0, , , ,0 0 0,0 0 0, ,6 Yhteensä , ,4 0 0, , , ,8 0 0,0 1 16, ,9 Tukipalvelut , ,8 0 0, , , ,2 1 16,7 0 0, ,0 Kaikki yhteensä , ,2 0 0, , , ,0 1 16,7 1 16, ,0 Vaihtuvuus palvelussuhteiden mukaan Henkilöstön %-osuus edellisestä vuodesta ( tilanne) 2018 TULOSALUEET Vakinaiset Määräaikaiset Erikoissairaanhoito -1,8 8,7 Perusterveydenhuolto -4,0 1,5 Sosiaalipalvelut 2,1-10,9 Tukipalvelut -4,8-5,0 Kaikki yhteensä -1,80-3, alkaen luovuttiin vakanssien käytöstä työsuhteisilla mutta viroissa niiden käyttöä edellytetään. Jatkossa keskitytään henkilötyövuosiin toimintoja ja palveluita suunniteltaessa perustettiin yksi valvontaeläinlääkärin virka eläinlääkintään ja neljä lähihoitajan tointa Savonlinnan kotihoitoon sekä lakkautettiin kaksi virkaa. Viisi virkaa muutettiin toimeksi ja kaksi tointa viraksi. Virkoja oli kaikkiaan 283, joista avoimina 72. Suurimmat palvelussuhteen päättymisen syyt olivat eläkkeelle jääminen (60 henkilöä) ja oma irtisanoutuminen (68 henkilöä).

14 14 / Ammattiryhmät Suurin ammattiryhmä koko henkilömäärästä on hoitohenkilökunta (1 283 henkilöä), jonka prosenttiosuus koko henkilökunnasta on 76,4 %. Ammattiryhminä tähän hoitohenkilökuntaan kuuluvat hoitohenkilökunta amk, opisto, hoitohenkilökunta II-aste, koulu, tutkimusta ja hoitoa avustavat sekä sosiaalitoimen henkilöstö. Ammattikorkeakoulun tai opistotason koulutuksen suorittaneita on hoitohenkilökunnasta 46,9 %. AMMATTIRYHMÄT Koko henkilöstö lkm % Koko henkilöstö lkm % Akateemiset 49 2,9 % 46 2,7 % Hoitohenkilökunta amk, opisto ,4 % ,8 % Hoitohenkilökunta II-aste, koulu ,6 % ,6 % Huoltohenkilökunta 156 9,1 % 147 8,8 % Lääkärit, hammaslääkärit 112 6,5 % 109 6,5 % Sosiaalitoimen henkilöstö 80 4,7 % 77 4,6 % Toimistohenkilökunta 68 4,0 % 69 4,1 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat 111 6,5 % 106 6,3 % Ulkopuolinen henkilöstö 1 0,1 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 23 1,3 % 25 1,5 % Yhteensä ,0 % ,0 % Vakinainen palvelussuhde Määräaikainen palvelussuhde Työllistetty Muut Koko henkilöstö AMMATTIRYHMÄ lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Akateemiset 42 3,1 4 1,3 0 0,0 0 0,0 46 2,7 Hoitohenkilökunta amk, opisto , ,5 0 0,0 0 0, ,8 Hoitohenkilökunta II-aste, koulu , ,9 0 0,0 0 0, ,6 Huoltohenkilökunta 120 8,8 27 8,7 0 0,0 0 0, ,8 Lääkärit, hammaslääkärit 75 5, ,9 0 0,0 0 0, ,5 Sosiaalitoimen henkilöstö 61 4,5 16 5,1 0 0,0 0 0,0 77 4,6 Toimistohenkilökunta 65 4,8 3 1, ,0 0 0,0 69 4,1 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 89 6,5 17 5,4 0 0,0 0 0, ,3 Ulkopuolinen henkilökunta 0 0,0 0 0,0 0 0, ,0 1 0,1 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 18 1,3 7 2,2 0 0,0 0 0,0 25 1,5 Kaikki yhteensä , , , , ,0

15 15 / Osa-aikaiset työntekijät ja osa-aikalajit Koko henkilöstöstä oli kokoaikaisia ja osa-aikaisia 146 henkilöä. Alla olevasta taulukosta käy tarkemmin ilmi käytetyimmät osa-aikalajit Osa-aikalajit Määrä % koko henkilöstön Keski-ikä määrästä % koko henkilöstön Määrä Keski-ikä määrästä Osa-aikaeläke 16 63,2 0,93 % 5 63,8 0,30 % Osa-aikainen kuntoutustuki 7 51,3 0,41 % 3 53,7 0,18 % Osa-aikainen sairauspoissaolo 5 44,8 0,29 % 6 48,8 0,36 % Osatyökyvyttömyyseläke 29 57,2 1,69 % 33 57,1 1,90 % Yhteensä 57 3,33 % 47 2,74 % Osittainen hoitovapaa 40 36,2 2,34 % 23 36,5 1,37 % Joustava hoitovapaa 1 33,0 0,06 % 3 36,3 0,18 % Osittainen opiskelu 2 41,0 0,12 % ,06 % Osittainen opintovapaalaki 2 39,5 0,12 % Osittainen varhennettu vanhuuseläke 3 61,3 0,18 % Oma pyyntö 46 51,7 2,69 % 59 49,1 3,57 % Osa-aikainen virka / toimi 7 47,9 0,41 % 8 35,5 0,24 % Kaikki yhteensä 153 8,93 % 146 8,45 %

16 16 / Henkilöstön rakenne - tiedot on otettu Sosterissa oli miehiä 195 hlöä eli 11,6% ja naisia hlöä eli 88,4% koko henkilömäärästä (1680). Koko henkilöstön keski-ikä oli 47,0 vuotta ja miesten keski-ikä oli 44,7 vuotta ja naisten keski-ikä oli 47,3 vuotta. Tulosalueittain Sukupuolijako ja keski-ikä Henkilöstömäärä Henkilöstön keski-ikä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä TULOSALUEET lkm % lkm % lkm Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä Erikoissairaanhoito % % ,3 48,1 47,8 Perusterveydenhuolto % % ,4 46,7 46,1 Sosiaalipalvelut 39 7 % % ,8 45,5 45,4 Tukipalvelut % % ,0 50,1 49,6 Kaikki yhteensä % % ,7 47,3 47, Henkilöstömäärä Henkilöstön keski-ikä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä TULOSALUEET lkm % lkm % lkm Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä Erikoissairaanhoito % % ,3 47,4 46,9 Perusterveydenhuolto % % ,0 46,8 46,9 Sosiaalipalvelut 39 7 % % ,3 45,7 46,5 Tukipalvelut % % ,1 50,6 50,6 Kaikki yhteensä % % ,7 47,3 47,0

17 17 / Ikäjakauma Tulosalueittain Ikäjakauma 2017 TULOSALUEET alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Kaikki yhteensä ,6 % ,9 % ,1 % ,3 % ,0 % 20 1,2 % Ikäjakauma 2018 TULOSALUEET alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Kaikki yhteensä ,4 % ,6 % ,4 % ,1 % ,7 % 12 0,7 % Ammattiryhmittäin Ikäjakauma 2018 AMMATTIRYHMÄT alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Akateemiset Hoitohenkilökunta amk, opisto Hoitohenkilökunta II-aste, koulu Huoltohenkilökunta Lääkärit, hammaslääkärit Sosiaalitoimen henkilöstö Toimistohenkilökunta Tutkimusta ja hoitoa avustavat Ulkopuolinen henkilökunta 1 1 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit Kaikki yhteensä ,4 % ,6 % ,4 % ,1 % ,7 % 12 0,7 % 1 680

18 18 / 59 4 HENKILÖTYÖVUODET (HTV) 4.1 Vuosityöaika eli tehty työpanos Tehty vuosityöaika työpäivinä saadaan seuraavalla kaavalla: Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika vuosilomapäivät ja muut lomat työpäivinä palkalliset poissaolot työpäivinä (mm. terveysperusteiset, perhevapaat, koulutukset) palkattomat poissaolot työpäivinä + rahana korvatut lisä- ja ylityötunnit, jotka on muutettu työpäiviksi = tehty vuosityöaika työpäivinä 4.2 Henkilöstön vuosityöaika työpäivinä ja palkkakustannukset otanta Henkilötyövuosi koko henkilöstö % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,1 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,7 11,5% ,3% Terveysperusteiset poissaolot ,8 5,0% ,1% Perhevapaat ,4 2,5% 259 0,4% Koulutus 1 895,9 0,5% 236 0,4% Muut palkalliset poissaolot 1 054,6 0,3% 209 0,3% Muut palkattomat poissaolot ,2 3,3% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 5 915,3 1,4% ,4% = Tehty vuosityöaika ,8 78,4 % ,1 % 2018 Henkilötyövuosi koko henkilöstö % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,8 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,5 12,4% ,5% Terveysperusteiset poissaolot ,3 5,1% ,4% Perhevapaat ,6 2,6% 287 0,5% Koulutus 1 354,1 0,3% 176 0,3% Muut palkalliset poissaolot 1 780,2 0,4% 294 0,5% Muut palkattomat poissaolot ,6 3,6% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 6 173,7 1,5% ,6% = Tehty vuosityöaika ,1 77,1 % ,5 % Vuosilomat ja muut lomat ovat kasvaneet kuntayhtymähallituksen päätöksen mukaisesti, koska lomia ja säästövapaita on pidetty enemmän. Koulutuksissa on mukana vain kokonaiset koulutuspäivät ja Sosterin säästökampanjan seurauksena on koulutusten määrän pienentynyt. Muut palkalliset poissaolot ovat kasvaneet, koska vuonna 2018 koko henkilöstö sai anoa lomarahoja vapaaksi pidettäväksi.

19 19 / 59 Koko henkilökunnan vuosityöaika työpäivinä tulosalueittain ESH PTH SOS TUKI Kaikki yhteensä Vuosityöaika Poissaolot Lisä- ja ylityöt Toteutunut työaika Vuosityöaika Poissaolot Lisä- ja ylityöt Toteutunut työaika

20 20 / 59 Tulosalueittain ESH PTH SOS TUKIP 2017 Henkilötyövuosi koko henkilöstö vuosityöajasta vuosityöajasta vuosityöajasta vuosityöajasta Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,1 100,0% ,9 100,0% ,8 100,0% ,3 100,0% Vuosilomat ja muut lomat ,1 12,1% ,8 11,9% ,9 10,2% ,0 12,6% Terveysperusteiset poissaolot 3 592,1 3,6% 4 050,9 4,5% 8 469,6 6,3% 4 460,2 4,9% Perhevapaat 2 334,9 2,4% 2 695,4 3,0% 4 663,6 3,4% 881,6 1,0% Koulutus 651,8 0,7% 593,5 0,7% 385,5 0,3% 264,9 0,3% Muut palkalliset poissaolot 550,4 0,6% 301,5 0,3% 125,8 0,1% 77,0 0,1% Muut palkattomat poissaolot 4 067,9 4,1% 3 083,0 3,4% 4 283,7 3,2% 2 251,5 2,5% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 3 106,3 3,2% 754,5 0,8% 1 480,8 1,1% 573,7 0,6% = Tehty vuosityöaika ,1 79,7 % ,4 77,1 % ,4 77,7 % ,9 79,4 % ESH PTH SOS TUKIP 2017 % palkkakustannuksista % palkkakus- % palkkakus- % palkkakustannuksista Henkilötyövuosi koko henkilöstö tannuksista 1000 tannuksista 1000 Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,0% ,0% ,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,9% ,7% ,1% ,9% Terveysperusteiset poissaolot 389 2,1% 487 3,1% 786 4,2% 371 3,0% Perhevapaat 73 0,4% 69 0,4% 98 0,5% 20 0,2% Koulutus 92 0,5% 78 0,5% 36 0,2% 31 0,2% Muut palkalliset poissaolot 107 0,6% 74 0,5% 17 0,1% 11 0,1% Muut palkattomat poissaolot 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt ,2% 188 1,2% 221 1,2% 95 0,8% = Tehty vuosityöaika ,7 % ,0 % ,1 % ,4 % ESH PTH SOS TUKIP 2018 Henkilötyövuosi koko henkilöstö vuosityöajasta vuosityöajasta vuosityöajasta vuosityöajasta Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,0 100,0% ,6 100,0% ,2 100,0% ,9 100,0% Vuosilomat ja muut lomat ,7 13,0% ,7 12,2% ,6 11,1% ,4 13,7% Terveysperusteiset poissaolot 4 400,3 4,4% 3 981,7 4,5% 8 522,8 6,0% 4 497,6 4,9% Perhevapaat 2 109,5 2,1% 2 965,5 3,3% 4 979,3 3,5% 912,2 1,0% Koulutus 453,8 0,5% 461,5 0,5% 256,2 0,2% 182,7 0,2% Muut palkalliset poissaolot 560,5 0,6% 525,3 0,6% 362,5 0,3% 331,8 0,4% Muut palkattomat poissaolot 3 958,2 3,9% 2 693,4 3,0% 5 763,5 4,1% 2 721,6 3,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2 846,0 2,8% 837,6 0,9% 1 781,3 1,3% 708,8 0,8% = Tehty vuosityöaika ,9 78,4 % ,2 76,8 % ,6 76,1 % ,4 77,7 % ESH PTH SOS TUKIP 2018 Henkilötyövuosi koko henkilöstö % palkkakustannuksista 1000 % palkkakustannuksista 1000 % palkkakustannuksista 1000 % palkkakustannuksista 1000 Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,0% ,0% ,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,2% ,5% ,4% ,7% Terveysperusteiset poissaolot 461 2,5% 486 3,3% 829 4,4% 404 3,4% Perhevapaat 61 0,3% 101 0,7% 105 0,6% 20 0,2% Koulutus 63 0,3% 64 0,4% 26 0,1% 23 0,2% Muut palkalliset poissaolot 108 0,6% 104 0,7% 41 0,2% 41 0,3% Muut palkattomat poissaolot 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt ,9% 285 1,9% 276 1,5% 118 1,0% = Tehty vuosityöaika ,9 % ,4 % ,7 % ,2 %

21 21 / 59 Palvelussuhteittain 2017 Henkilötyövuosi vakinaiset % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,1 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,3 13,2% ,6% Terveysperusteiset poissaolot ,6 5,2% ,3% Perhevapaat 9 267,6 2,7% 204 0,4% Koulutus 1 615,0 0,5% 201 0,4% Muut palkalliset poissaolot 672,4 0,2% 150 0,3% Muut palkattomat poissaolot ,6 3,8% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 3 743,9 1,1% ,9% = Tehty vuosityöaika ,4 75,5 % ,9 % 2018 Henkilötyövuosi vakinaiset % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,8 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,4 14,2% ,2% Terveysperusteiset poissaolot ,7 5,3% ,7% Perhevapaat 9 251,5 2,7% 233 0,5% Koulutus 1 161,2 0,3% 154 0,3% Muut palkalliset poissaolot 1 311,9 0,4% 222 0,4% Muut palkattomat poissaolot ,0 4,2% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 3 871,1 1,1% ,0% = Tehty vuosityöaika ,2 73,9 % ,0 % 2017 Henkilötyövuosi määräaikaiset % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,1 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 3 160,7 4,2% 419 3,4% Terveysperusteiset poissaolot 2 920,2 3,8% 278 2,2% Perhevapaat 1 307,8 1,7% 55 0,4% Koulutus 280,8 0,4% 35 0,3% Muut palkalliset poissaolot 382,2 0,5% 60 0,5% Muut palkattomat poissaolot 648,4 0,9% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2 171,3 2,9% 684 5,5% = Tehty vuosityöaika ,3 91,4 % ,7 % 2018 Henkilötyövuosi määräaikaiset % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,0 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 4 081,1 4,8% 510 3,9% Terveysperusteiset poissaolot 3 299,6 3,9% 310 2,4% Perhevapaat 1 715,2 2,0% 54 0,4% Koulutus 192,1 0,2% 22 0,2% Muut palkalliset poissaolot 463,8 0,5% 72 0,6% Muut palkattomat poissaolot 897,6 1,1% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2 302,6 2,7% 756 5,8% = Tehty vuosityöaika ,2 90,1 % ,4 %

22 22 / 59 Vakinaisen henkilökunnan vuosityöaika työpäivinä tulosalueittain ESH PTH SOS TUKI Kaikki yhteensä Vuosityöaika Poissaolot Lisä- ja ylityöt Toteutunut työaika Vuosityöaika Poissaolot Lisä- ja ylityöt Toteutunut työaika

23 23 / 59 Ammattiryhmittäin 2017 Akateemiset % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,6 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 1 374,9 11,3% ,4% Terveysperusteiset poissaolot 415,1 3,4% 49 2,4% Perhevapaat 492,4 4,1% 3 0,1% Koulutus 110,1 0,9% 14 0,7% Muut palkalliset poissaolot 37,7 0,3% 5 0,2% Muut palkattomat poissaolot 718,6 5,9% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 4,6 0,0% 1 0,1% = Tehty vuosityöaika 8 978,5 74,1 % ,1 % 2018 Akateemiset vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,8 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 1 427,0 12,8% ,9% Terveysperusteiset poissaolot 316,0 2,8% 46 2,4% Perhevapaat 447,6 4,0% 26 1,3% Koulutus 86,7 0,8% 11 0,6% Muut palkalliset poissaolot 138,4 1,2% 19 1,0% Muut palkattomat poissaolot 337,4 3,0% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 55,2 0,5% 15 0,8% = Tehty vuosityöaika 8 423,0 75,7 % ,6 % 2017 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,9 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,5 11,9% ,9% Terveysperusteiset poissaolot 7 234,7 4,8% 783 3,5% Perhevapaat 4 704,5 3,1% 107 0,5% Koulutus 857,8 0,6% 77 0,4% Muut palkalliset poissaolot 82,8 0,1% 11 0,0% Muut palkattomat poissaolot 5 589,1 3,7% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1 344,1 0,9% 233 1,1% = Tehty vuosityöaika ,7 76,7 % ,7 % 2018 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,5 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,6 12,8% ,5% Terveysperusteiset poissaolot 7 398,7 4,8% 799 3,8% Perhevapaat 4 597,1 3,0% 116 0,5% Koulutus 565,1 0,4% 52 0,2% Muut palkalliset poissaolot 260,3 0,2% 30 0,1% Muut palkattomat poissaolot 6 220,6 4,1% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1 360,5 0,9% 240 1,1% = Tehty vuosityöaika ,6 75,7 % ,9 %

24 24 / Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,5 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,6 10,8% ,3% Terveysperusteiset poissaolot 7 794,0 6,6% 718 4,4% Perhevapaat 2 810,6 2,4% 55 0,3% Koulutus 168,8 0,1% 13 0,1% Muut palkalliset poissaolot 19,0 0,0% 3 0,0% Muut palkattomat poissaolot 2 732,5 2,3% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1 393,2 1,2% 187 1,2% = Tehty vuosityöaika ,2 79,0 % ,0 % 2018 Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,9 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,0 11,2% ,0% Terveysperusteiset poissaolot 8 569,2 6,8% 791 4,9% Perhevapaat 4 169,2 3,3% 79 0,5% Koulutus 117,2 0,1% 10 0,1% Muut palkalliset poissaolot 45,0 0,0% 6 0,0% Muut palkattomat poissaolot 3 605,5 2,9% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1 515,2 1,2% 220 1,4% = Tehty vuosityöaika ,9 76,8 % ,8 % 2017 Huoltohenkilökunta % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,7 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 4 848,0 12,5% ,3% Terveysperusteiset poissaolot 2 079,3 5,4% 150 3,2% Perhevapaat 205,7 0,5% 2 0,0% Koulutus 41,8 0,1% 4 0,1% Muut palkalliset poissaolot 14,0 0,0% 1 0,0% Muut palkattomat poissaolot 993,4 2,6% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 327,2 0,8% 43 0,9% = Tehty vuosityöaika ,7 79,8 % ,2 % 2018 Huoltohenkilökunta vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,9 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 4 941,1 13,0% ,4% Terveysperusteiset poissaolot 1 938,0 5,1% 146 3,4% Perhevapaat 43,4 0,1% 3 0,1% Koulutus 18,2 0,0% 2 0,0% Muut palkalliset poissaolot 38,0 0,1% 4 0,1% Muut palkattomat poissaolot 1 223,7 3,2% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 379,4 1,0% 53 1,2% = Tehty vuosityöaika ,9 79,5 % ,2 %

25 25 / Lääkärit / Hammaslääkärit % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,0 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 2 700,1 10,1% 810 7,7% Terveysperusteiset poissaolot 332,8 1,2% 77 1,5% Perhevapaat 657,6 2,5% 49 0,2% Koulutus 352,1 1,3% 89 0,7% Muut palkalliset poissaolot 749,2 2,8% 170 1,7% Muut palkattomat poissaolot 1 541,0 5,8% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2 567,2 9,6% ,8% = Tehty vuosityöaika ,6 85,9 % ,9 % 2018 Lääkärit / Hammaslääkärit vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,8 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 2 956,6 11,0% 893 8,4% Terveysperusteiset poissaolot 513,8 1,9% 134 1,3% Perhevapaat 444,7 1,7% 25 0,2% Koulutus 284,0 1,1% 69 0,6% Muut palkalliset poissaolot 788,0 2,9% 175 1,7% Muut palkattomat poissaolot 1 871,4 7,0% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2 569,7 9,6% ,1% = Tehty vuosityöaika ,1 84,0 % ,9 % 2017 Sosiaalitoimen henkilöstö % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,6 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 1 776,7 9,3% 217 8,0% Terveysperusteiset poissaolot 761,7 4,0% 65 2,4% Perhevapaat 1 361,0 7,1% 40 1,5% Koulutus 99,5 0,5% 9 0,3% Muut palkalliset poissaolot 85,0 0,4% 10 0,4% Muut palkattomat poissaolot 1 131,0 5,9% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 72,8 0,4% 12 0,4% = Tehty vuosityöaika ,5 73,0 % ,8 % 2018 Sosiaalitoimen henkilöstö vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,3 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 2 265,7 11,7% ,7% Terveysperusteiset poissaolot 567,6 2,9% 62 2,3% Perhevapaat 1 110,6 5,8% 25 0,9% Koulutus 74,0 0,4% 7 0,3% Muut palkalliset poissaolot 176,0 0,9% 20 0,7% Muut palkattomat poissaolot 816,0 4,2% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 56,4 0,3% 11 0,4% = Tehty vuosityöaika ,8 74,3 % ,6 %

26 26 / Toimistohenkilökunta % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,4 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 2 503,2 14,4% ,2% Terveysperusteiset poissaolot 364,0 2,1% 39 1,3% Perhevapaat 169,8 1,0% 2 0,1% Koulutus 158,6 0,9% 21 0,7% Muut palkalliset poissaolot 34,0 0,2% 5 0,2% Muut palkattomat poissaolot 258,0 1,5% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 136,4 0,8% 35 1,2% = Tehty vuosityöaika ,2 80,7 % ,7 % 2018 Toimistohenkilökunta vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,5 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 2 842,4 15,9% ,9% Terveysperusteiset poissaolot 449,0 2,5% 53 1,8% Perhevapaat 59,0 0,3% 2 0,1% Koulutus 105,4 0,6% 15 0,5% Muut palkalliset poissaolot 156,8 0,9% 21 0,7% Muut palkattomat poissaolot 392,0 2,2% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 185,1 1,0% 43 1,5% = Tehty vuosityöaika ,0 78,6 % ,4 % 2017 Tutkimusta ja hoitoa avustavat % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,6 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 3 216,6 12,0% ,4% Terveysperusteiset poissaolot 1 312,7 4,9% 98 3,1% Perhevapaat 15,9 0,1% 1 0,0% Koulutus 39,0 0,1% 2 0,1% Muut palkalliset poissaolot 10,0 0,0% 1 0,0% Muut palkattomat poissaolot 682,5 2,5% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 67,3 0,3% 8 0,2% = Tehty vuosityöaika ,3 80,6 % ,6 % 2018 Tutkimusta ja hoitoa avustavat vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,1 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 3 788,9 14,5% ,3% Terveysperusteiset poissaolot 1 501,5 5,8% 132 4,6% Perhevapaat 38,1 0,1% 1 0,0% Koulutus 21,0 0,1% 1 0,0% Muut palkalliset poissaolot 100,5 0,4% 9 0,3% Muut palkattomat poissaolot 593,0 2,3% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 37,6 0,1% 4 0,1% = Tehty vuosityöaika ,7 76,9 % ,9 %

27 27 / Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 5 843,8 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 774,3 13,2% ,0% Terveysperusteiset poissaolot 278,5 4,8% 54 5,3% Perhevapaat 158,0 2,7% 1 0,1% Koulutus 68,3 1,2% 8 0,7% Muut palkalliset poissaolot 23,0 0,4% 4 0,3% Muut palkattomat poissaolot 40,0 0,7% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2,3 0,0% 0,0% = Tehty vuosityöaika 4 504,1 77,1 % ,6 % 2018 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 5 642,0 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat 537,3 9,5% 73 7,5% Terveysperusteiset poissaolot 148,5 2,6% 17 1,8% Perhevapaat 57,0 1,0% 11 1,2% Koulutus 82,5 1,5% 9 1,0% Muut palkalliset poissaolot 77,3 1,4% 10 1,1% Muut palkattomat poissaolot 77,0 1,4% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 14,5 0,3% 2 0,2% = Tehty vuosityöaika 4 677,0 82,9 % ,8 % Sukupuolen mukaan 2017 Henkilötyövuosi koko henkilöstö Naiset % palkkavuosityöajasta 1000 kustannuksista Miehet % palkkakustannuksista vuosityöajasta 1000 Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,9 100,0% ,0% ,1 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,0 11,7% ,5% 4 970,7 10,3% 869 7,9% Terveysperusteiset poissaolot ,9 5,3% ,5% 1 243,9 2,6% 142 1,3% Perhevapaat ,1 2,8% 252 0,5% 335,3 0,7% 8 0,1% Koulutus 1 589,6 0,4% 177 0,3% 306,3 0,6% 59 0,5% Muut palkalliset poissaolot 575,4 0,2% 110 0,2% 479,2 1,0% 99 0,9% Muut palkattomat poissaolot ,7 3,3% 0,0% 1 528,4 3,2% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 3 913,8 1,1% ,9% 2 001,6 4,1% ,9% = Tehty vuosityöaika ,9 77,4 % ,9 % ,9 85,8 % ,2 % 2018 Henkilötyövuosi koko henkilöstö Naiset vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Miehet vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika ,6 100,0% ,0% ,2 100,0% ,0% Vuosilomat ja muut lomat ,8 12,6% ,8% 5 389,7 10,9% 929 8,8% Terveysperusteiset poissaolot ,4 5,4% ,8% 1 321,9 2,7% 164 1,6% Perhevapaat ,1 2,8% 274 0,5% 339,5 0,7% 13 0,1% Koulutus 1 077,4 0,3% 126 0,2% 276,7 0,6% 50 0,5% Muut palkalliset poissaolot 1 284,9 0,3% 204 0,4% 495,3 1,0% 90 0,9% Muut palkattomat poissaolot ,3 3,6% 0,0% 1 857,3 3,8% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 4 255,7 1,1% ,2% 1 918,0 3,9% ,7% = Tehty vuosityöaika ,3 76,2 % ,4 % ,8 84,3 % ,9 %

28 28 / 59 5 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Poissaolot ovat kokonaisia poissaolopäiviä ja ne on jaettu seuraaviin ryhmiin: Vuosilomat - vuosilomat sisältävät myös säästövapaakertymät. Terveysperusteiset poissaolot - tähän ryhmään kuuluvat sairausloma, oma ilmoitus poissaolo, työmatkatapaturma, työtapaturma sekä vapaa-ajantapaturma. Perhevapaat - joita ovat esim. äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa, poissaolo pakottavista perhesyistä, opintovapaa sekä vuorotteluvapaa. Muu poissaolo - joita ovat esim. kaikki kuntoutukseen liittyvät poissaolot, toisen tehtävän hoito, lomarahavapaa, säästösopimusvapaa, ammattiyhdistys-, työsuojelu- ja yhteistoimintakoulutus, työpäiväksi sattuva 50- ja 60-vuotispäivä sekä yksityisasiat. Koulutus - sisältää työnantajan kustantaman työn edellyttämän koulutuksen ja muun koulutuksen. Poissaoloja kertyi yhteensä kalenteripäivää ( pvää v.2017). Vuosilomapäiviä pidettiin yhteensä kalenteripäivää ( pvää v.2017), joista säästövapaalomia oli 110 henkilöllä 761 kalenteripäivää (80 hlöä, 741pvää v.2017). Terveysperusteisia poissaloja kertyi yhteensä kalenteripäivää ( pvää v.2017). Työskentelystä rinnakkaisella palvelussuhteella 55 henkilölle kertyi poissaoloja kalenteripäivää (38 hlöä, 9 096pvää v.2017) ja työskentelystä toisella työnantajalla 8 henkilölle kertyi poissaoloja kalenteripäivää (16 hlöä, 1 433pvää v.2017). Sosterissa on käytössä Oma ilmoitus sairauspoissaolo. Oma ilmoitus syyksi kelpasivat vain seuraavat syyt: Äkillinen hengitystieinfektio (flunssa) Äkillinen suolistoinfektio (ripuli, oksetus) Diagnosoitu migreeni, josta on lääkärin lausunto ja esimies tietää sen Aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren kuolemasta johtuva poissaolo Muusta vakavasta asiasta johtuva poissaolo ( alkaen) Työntekijä voi max olla 5 peräkkäistä kalenteripäivää poissa oma ilmoituksella esimiehen luvalla ja vain edellä luetelluilla syillä. Muuttunut alkaen 3:sta päivästä 5:een päivään. Työntekijä anoo itse omasairauspoissaoloilmoituksen sähköisen ESS- järjestelmän kautta heti töihin tultuaan ja esimies hyväksyy sen.

29 29 / Poissaolopäivät - otanta päivä Tulosalueittain kalenteripäivinä 2017 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Perhevapaat Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä TULOSALUEET Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Erikoissairaanhoito ,5 % ,1 % ,9 % ,3 % 715 2,1 % % Perusterveydenhuolto ,8 % ,3 % ,6 % ,3 % 598 1,9 % % Sosiaalipalvelut ,6 % ,1 % ,7 % ,7 % 379 0,8 % % Yhteensä ,1 % ,6 % ,0 % ,8 % ,5 % % Tukipalvelut ,0 % ,8 % ,2 % ,0 % 251 0,9 % % Kaikki yhteensä ,3 % ,0 % ,6 % ,7 % ,4 % % 2018 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Perhevapaat Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä TULOSALUEET Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Erikoissairaanhoito ,9 % ,9 % ,9 % ,8 % 523 1,5 % % Perusterveydenhuolto ,0 % ,0 % ,7 % ,8 % 494 1,6 % % Sosiaalipalvelut ,1 % ,6 % ,8 % ,0 % 256 0,5 % % Yhteensä ,9 % ,4 % ,0 % ,6 % ,1 % % Tukipalvelut ,4 % ,4 % ,6 % ,0 % 182 0,6 % % Kaikki yhteensä ,0 % ,6 % ,5 % ,9 % ,0 % % Ammattiryhmittäin kalenteripäivinä 2017 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Perhevapapaat Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Akateemiset ,1 % ,0 % ,7 % ,6 % 123 2,6 % % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,5 % ,5 % ,1 % ,2 % 872 1,7 % % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu ,6 % ,9 % ,9 % ,2 % 164 0,4 % % Huoltohenkilöstö ,2 % ,7 % 467 3,9 % ,9 % 39 0,3 % % Lääkärit, hammaslääkärit ,8 % 432 4,8 % ,5 % ,5 % 397 4,4 % % Sosiaalitoimen henkilöstö ,1 % ,7 % ,9 % ,0 % 96 1,4 % % Toimistohenkilökunta ,2 % 451 6,9 % 236 3,6 % ,8 % 157 2,4 % % Tutkimusta ja hoitoa antavat ,1 % ,4 % 621 8,1 % 400 5,2 % 20 0,26 % % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä ,2 % ,1 % ,3 % 81 4,4 % 75 4,1 % % Kaikki yhteensä ,3 % ,0 % ,6 % ,7 % ,4 % % 2018 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Perhevapaat Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Akateemiset ,8 % ,2 % ,3 % ,1 % 98 2,6 % % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,3 % ,5 % ,8 % ,3 % 596 1,1 % % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu ,4 % ,3 % ,2 % ,7 % 122 0,3 % % Huoltohenkilöstö ,7 % ,1 % 132 1,1 % ,0 % 18 0,2 % % Lääkärit, hammaslääkärit ,0 % 760 7,8 % 707 7,3 % ,5 % 331 3,4 % % Sosiaalitoimen henkilöstö ,0 % 586 7,9 % ,8 % ,3 % 71 1,0 % % Toimistohenkilökunta ,8 % ,7 % 194 2,9 % ,0 % 108 1,6 % % Tutkimusta ja hoitoa antavat ,4 % ,3 % 502 5,6 % 509 5,7 % 2 0,0 % % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä ,2 % ,7 % 82 6,2 % ,7 % 109 8,2 % % Kaikki yhteensä ,0 % ,6 % ,5 % ,9 % ,0 % %

30 30 / 59 Kuntayhtymäpäätöksellä henkilökunta sai jättää lomakauden vuosilomapäiviä 8 päivää vuodella Em. päätöksestä johtuen on vuosilomia pidetty viime vuonna enemmän ja ajallaan. Myös kertyneitä säästölomapäiviä suositeltiin pitämään pois mahdollisimman nopeasti sekä suositeltiin säästösopimusvapaita, joihin ei sijaista tarvita oli vuoden 2018 vuosilomapäiviä pitämättä yhteensä päivää ( pvää v.2017) ja pitämättömiä säästölomapäiviä päivää (2 036 pvää v. 2017) ja lomapalkkavelka oli ( v.2017). Lomapalkkavelka on ilman henkilöstökuluja. Lomarahavapaata sai anoa ensi kertaa vuonna 2018 muutkin kuin lääkärit ja lomia anottiin yhteensä 98 henkilöä (27 hlöä v.2017) ja näistä kertyi 720 lomapäivää (246 lomapäivää v.2017). Nämä lomarahavapaat kasvattivat vuoden 2018 osalta Muu poissaolo lukuja samoin kuin pidetyt säästösopimusvapaatkin. Lomarahavapaapäiviä oli pidetty 583 päivää mennessä. 5.2 Palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat poissaolot Seuraavassa kaaviossa on kaikki poissaolot jaoteltu palkallisiin, osapalkallisiin ja palkattomiin poissaoloihin v ja v.2018 osalta. Palkallinen 2018 Palkallinen 2017 Osapalkallinen 2018 Osapalkallinen 2017 Palkaton 2018 Palkaton 2017 TULOSALUEET % % % % % % Erikoissairaanhoito ,8 % ,5 % ,1 % 607 1,8 % ,1 % ,7 % Perusterveydenhuolto ,4 % ,6 % 670 2,2 % ,8 % ,4 % ,6 % Sosiaalipalvelut ,9 % ,5 % ,5 % ,1 % ,6 % ,4 % Tukipalvelut ,3 % ,1 % ,3 % 893 3,2 % ,4 % ,7 % Kaikki yhteensä ,2 % ,9 % ,3 % ,1 % ,5 % ,8 %

31 31 / Terveysperusteiset poissaolot koko henkilöstö Tulosalueittain kalenteripäivinä 2017 Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatkatapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Erikoissairaanhoito ,6 % ,2 % 74 1,5 % 50 1,0 % 445 8,8 % % Perusterveydenhuolto ,2 % ,0 % 31 0,6 % 155 2,8 % ,5 % % Sosiaalipalvelut ,7 % ,2 % 28 0,2 % 472 4,0 % 590 4,9 % % Yhteensä ,1 % ,1 % 133 0,6 % 677 3,0 % ,2 % % Tukipalvelut ,8 % ,0 % 5 0,1 % 152 2,4 % 236 3,7 % % Kaikki yhteensä ,2 % ,1 % 138 0,5 % 829 2,9 % ,4 % % 2018 TULOSALUEET Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatkatapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Erikoissairaanhoito ,4 % ,9 % 64 1,0 % 26 0,4 % ,3 % % Perusterveydenhuolto ,5 % ,6 % 10 0,2 % 82 1,5 % 287 5,2 % % Sosiaalipalvelut ,6 % ,0 % 96 0,8 % 250 2,1 % 312 2,6 % % Yhteensä ,1 % ,9 % 170 0,7 % 358 1,5 % ,8 % % Tukipalvelut 632 9,6 % ,7 % 194 3,0 % 80 1,2 % 293 4,5 % % Kaikki yhteensä ,3 % ,7 % 364 1,2 % 438 1,4 % ,3 % % Oma ilmoituksen sairastumisen anoi työntekijää, lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksella oli poissa 995 työntekijää, työmatkatapaturman koki 19 työntekijää ja työtapaturman 39 työntekijää sekä vapaa-ajantapaturman 90 työntekijää.

32 32 / 59 Seuraavassa kaaviossa on terveysperusteisten poissaolojen kalenteripäivien lukumäärät tulosalueittain vuosina

33 33 / 59 Ammattiryhmittäin kalenteripäivinä AMMATTIRYHMÄ 2017 Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatka tapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Akateemiset 76 13,1 % ,9 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,8 % ,4 % 100 1,0 % 283 2,8 % 891 8,9 % % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu ,5 % ,0 % 30 0,3 % 440 3,9 % 705 6,3 % % Huoltohenkilöstö 239 7,7 % ,9 % 2 0,1 % 70 2,3 % 159 5,1 % % Lääkärit, hammaslääkärit 88 20,4 % ,2 % 0 0,0 % 0 0,0 % 32 7,4 % % Sosiaalitoimen henkilöstö ,1 % ,8 % 0 0,0 % 2 0,2 % 41 4,0 % % Toimistohenkilökunta ,7 % ,1 % 0 0,0 % 3 0,7 % 25 5,5 % % Tutkimusta ja hoitoa antavat ,6 % ,3 % 6 0,3 % 1 0,1 % 12 0,7 % % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 38 9,7 % ,6 % 0 0,0 % 30 7,7 % 0 0,0 % % Kaikki yhteensä ,2 % ,1 % 138 0,5 % 829 2,9 % ,4 % % AMMATTIRYHMÄ 2018 Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatka tapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Akateemiset 86 20,6 % ,1 % 0 0,0 % 0 0,0 % 1 0,2 % % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,4 % ,2 % 86 0,8 % 76 0,7 % 807 7,8 % % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu ,3 % ,0 % 232 1,9 % 301 2,4 % 790 6,4 % % Huoltohenkilöstö 216 7,0 % ,6 % 15 0,5 % 8 0,3 % 142 4,6 % % Lääkärit, hammaslääkärit ,7 % ,9 % 0 0,0 % 0 0,0 % 18 2,4 % % Sosiaalitoimen henkilöstö ,7 % ,8 % 0 0,0 % 0 0,0 % 4 0,5 % % Toimistohenkilökunta 93 15,9 % ,0 % 0 0,0 % 48 8,2 % 29 4,9 % % Tutkimusta ja hoitoa antavat 179 8,2 % ,4 % 31 1,4 % 0 0,0 % 152 7,0 % % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 29 13,1 % ,6 % 0 0,0 % 5 2,3 % 0 0,0 % % Kaikki yhteensä ,3 % ,7 % 364 1,2 % 438 1,4 % ,3 % %

34 34 / Sairaus, oma ilmoitus poissaolot 1-5 kalenteripäivää Henkilöstöjärjestelmään kirjatut oma ilmoitus sairauspoissaolot - otanta TULOSALUEET 1 pvä % 2 päivää % 3 päivää % 4 päivää % 5 päivää % Päivät yhteensä % Erikoissairaanhoito ,7 % ,8 % ,0 % 64 6,5 % 70 7,1 % % Perusterveydenhuolto ,7 % ,4 % ,4 % 92 11,5 % 40 5,0 % % Sosiaalipalvelut ,7 % ,3 % ,0 % ,1 % 81 5,0 % % Yhteensä ,8 % ,7 % ,5 % 320 9,4 % 191 5,6 % % Tukipalvelut ,3 % ,5 % ,6 % 24 3,5 % 35 5,1 % % Kaikki yhteensä ,1 % ,9 % ,2 % 344 8,4 % 226 5,5 % % 2018 TULOSALUEET 1 pvä % 2 päivää % 3 päivää % 4 päivää % 5 päivää % Päivät yhteensä % Erikoissairaanhoito ,6 % ,4 % ,2 % 84 9,0 % 35 3,8 % % Perusterveydenhuolto ,9 % ,1 % ,0 % 48 6,9 % 35 5,0 % % Sosiaalipalvelut ,4 % ,9 % ,0 % 108 7,1 % 100 6,6 % % Yhteensä ,9 % ,0 % ,0 % 240 7,6 % 170 5,4 % % Tukipalvelut ,8 % ,9 % ,4 % 64 10,1 % 55 8,7 % % Kaikki yhteensä ,9 % ,9 % ,3 % 304 8,0 % 225 5,9 % %

35 35 / 59

36 36 / Sairauspoissaolojen kolme suurinta diagnoosiryhmää Vuosi 2017 Diagnoosi Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika /työntekijä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet ,1 Hengityselinten sairaudet ,8 *Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ,7 Vuosi 2018 Diagnoosi Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika /työntekijä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet ,1 Hengityselinten sairaudet ,8 *Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ,6 *Diagnoosiryhmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt mm. ahdistus ja masennus, erilaiset stressireaktiot. 5.6 Työterveyshuollon kautta annetut sairauslomat Poissaolopäivät eivät sisällä palkkajärjestelmään vietyjä oma ilmoitus sairauslomapäiviä, koska vastaavia pituusjaksoja ei ole enää saatavilla. Oma ilmoitus - käytäntö muuttui 1-5 päiväksi vuoden 2017 alusta. Vuosi 2017 Sairausloman pituus Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Diagnoosi ja sairausloman pituus - luvut on saatu Työterveyshuollon Acute -järjestelmästä. Poissaolojen lukumäärä eroaa palkkajärjestelmästä saaduista tiedoista, koska työterveyshuolto käsittelee kuntoutustuet sairauspoissaolopäivinä ja palkkajärjestelmä kuntoutustukina. Kuntoutustuella oli 13 henkilöä ja kuntoutustukipäiviä oli kalenteripäivää. Poissaoloaika /työntekijä Poissaolo jaksot 1-3 pv , pv , pv ,1 399 yli 30 pv ,6 154 Vuosi 2018 Sairausloman pituus Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika /työntekijä Poissaolo jaksot 1-3 pv , pv , pv ,1 479 yli 30 pv ,7 145

37 37 / Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli Työkyvyn ja -hyvinvoinnin muutokset on tärkeä huomata ja ottaa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sosterissa on käytössä Varhainen välittäminen ja tuki - toimintamalli, joka on apuna tunnistettaessa työkyvyn- ja työhyvinvoinnin muutoksia. Jokaisella työntekijällä on vastuu huolehtia omasta työkyvystä, osaamisesta, työhyvinvoinnista ja työyhteisön toimivuudesta. Työntekijöiden työkykyyn ja työyhteisön toimintaan vaikuttavien tekijöiden kehittäminen on luonnollisesti tärkeä osa esimiestyötä. Ihan jokaisella on vastuu puuttua havaitsemiinsa työkyvyn tai -hyvinvoinnin muutoksiin mahdollisimman varhain. Työhyvinvointiohjelma valmistui vuoden 2018 aikana ja sen keskeisiä painopisteitä ovat muutoksenhallinta, esimiestyö ja työyhteisötaidot, viestintä sekä terveyden ja työkyvyn edistäminen. Exreport- raportointijärjestelmän avulla seurataan sairauspoissaoloja ja toteutuneita puheeksiotto keskusteluja organisaatio-, yksikkö- ja henkilötasolla. Tiedon avulla pystytään reagoimaan yksittäisen työntekijän työkykyä ja/tai työyksikön työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden korjaamiseen. Olen laskenut Seurantajärjestelmän mukaan henkilöiden (kuukausittainen keskiarvo) sairauspoissaolojen kehitys on ollut seuraava: Sairauspoissaolo / henkilö Jaksot kk aikana yli 3 lyhyttä (1-5 pv) poissaoloa kk aikana yhtäjaksoisesti yli 14 pv poissaoloa kumulatiivisesti 12 kk aikana yli 30 pv poissaoloa kumulatiivisesti 12 kk aikana yli 60 pv poissaoloa kumulatiivisesti 12 kk aikana yli 90 pv poissaoloa Työkokeilussa oli vuoden aikana 4 henkilöä yhteensä 401 kalenteripäivää. 5.8 Työhyvinvointikysely Kevan toteuttama työhyvinvointikysely tehtiin syksyllä 2017 ja vastausprosentti oli n. 49%. Keva raportoi työhyvinvointikyselyä ja toi esille johtopäätöksiä kyselyssä esiin tulleista vahvuuksista ja kehittämisistä. Vahvuudet Sosterin vahvuutena voidaan pitää organisaation johtamista, joka on monelta osin parempaa kuin muissa kuntaorganisaatioissa. Lähes joka toinen vastaaja on tyytyväinen organisaation ja oman tulosalueensa johtamistapaan. Tärkeää on, että henkilöstö katsoo strategisten linjausten ohjaavan toimintaa ja johtamisen perustuvan avoimuuteen useammin kuin kuntaorganisaatiossa keskimäärin.

38 38 / 59 Työnantajamaine on vahvistunut ja nyt 79% henkilöstöstä suosittelisi nykyistä työpaikkaa. Myös lähiesimiesten toiminta on kehittynyt siten, että aiempaa useampi käy esimiehen kanssa kehityskeskustelun, saa esimieheltä informaatiota sekä apua ja tukea. Sosterin henkilöstö vastaa muuta kunta-alaa myös työtehtävien suhteen. Työn nähdään nyt aiempaa useammin tarjoavan mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen ja aikapaine on hieman hellittänyt. Sosterin vahvuutena voidaan pitää myös asiakastyötä. Asiakastarpeet ohjaavat toimintaa, asiakkailta kerätään palautetta ja palautetta myös hyödynnetään useammin kuin kunta-alalla keskimäärin. Kehitettävää Huomiota tulisi kiinnittää lähiesimiestyöhön ja työn sujumiseen työyksikössä. Sosterin henkilöstö arvioi esimiehen keskustelevan, antavan palautetta ja ilmapiirin luottamukselliseksi hieman harvemmin kuin muissa kuntaorganisaatioissa. Esimiehen puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus arvioidaan nyt aiempaa paremmaksi, mutta se jää yhä kunta-alan keskiarvoa heikommaksi. Työyhteisössä toimitaan sovittujen toimintatapojen mukaisesti ja ollaan selvillä työyksikön tavoitteista harvemmin kuin kuntaorganisaatioissa keskimäärin. Henkilöstöstä hieman vertailuaineistoa pienempi osuus on sitä mieltä, että työyhteisöissä pystytään ratkaisemaan ristiriitoja. Tämä voi osaltaan liittyä siihen, että osa henkilöstöstä ei koe työyksikön ilmapiirin luottamukselliseksi. Aiempaa harvempi Sosterin työntekijä uskoo jatkavansa työssään vielä oman eläkeikänsä jälkeen, vaikka terveys sen sallisi. Sosterin tulosalueet ovat käyneet läpi esitettyjä kehittämiskohteita. Yksiköt ovat nostaneet kehittämiskohteiksi seuraavia asioista: työnsujuminen työyhteisöissä 53% o mm. työnjaon tarkastelu, työyhteisötaidot, yhteistyö ammattiryhmien/ yksiköiden välillä johtaminen työyksikössä 34% o mm yksikköpalaverit, perehdyttäminen, palautteen antaminen työtehtävät ja omat voimavarat 7% o mm. toisen työn arvostus, oma panostus työhyvinvoinnissa asiakkaat ja yhteistyö 6% o mm. asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen

39 39 / 59 6 ELÄKÖITYMINEN Keskimääräisen vanhuuseläkeiän katsotaan olevan noin 63 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,7 vuotta (63,6 vuotta v. 2017). Vanhuuseläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 60 henkilöä. Eläkepoistuma tuo lähivuosina edelleen haasteita henkilöstön saatavuuteen useilla ammattialoilla. 6.1 Eläkkeelle jääneet henkilöt TULOSALUEET Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Yhteensä ELÄKETYYPPI Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Varhennettu varhaiseläke Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Akateemiset Hoitohenkilöstö, amk/opisto Hoitohenkilöstö, II-aste/koulu Huoltohenkilökunta Lääkärit, hammaslääkärit Sosiaalitoimen henkilöstö 1 3 Toimistohenkilökunta Tutkimusta ja hoitoa avustavat Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä Yhteensä

40 40 / Vanhuuseläkepoistuma Vanhuuseläkepoistuma ennuste (63v.) vakinainen henkilöstö Tulosalueittain TULOSALUEET eläkeikä täyttynyt Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Yhteensä Ammattiryhmittäin AMMATTIRYHMÄT eläkeikä täyttynyt Akateemiset Hoitohenkilöstö, amk/opisto Hoitohenkilöstö, II-aste/koulu Huoltohenkilökunta Lääkärit, hammaslääkärit Sosiaalitoimen henkilöstö Toimistohenkilökunta Tutkimusta ja hoitoa avustavat Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä Yhteensä

41 41 / 59 7 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sosterissa henkilöstön osaamista tuetaan ja ylläpidetään ammatillisilla täydennyskoulutuksilla. Täydennyskoulutuksen suunnittelu pohjautuu organisaation strategiaan sekä yksiköiden toiminnallisiin tarpeisiin ja koulutuksen toteutusta ohjaa yksiköiden koulutusmäärärahat ja koulutussuunnitelmat. Hoito- ja hoivahenkilöstön täydennyskoulutusta suunnittelee, koordinoi ja järjestää koulutuskoordinaattori, joka toimii myös yhteyshenkilönä koulutusorganisaatioiden ja Sosterin välillä. Koulutuskoordinaattorin toimeen kuuluu opiskelijayhteistyö sekä opiskelijoiden käytännön ohjaus Sosterissa. Hän kehittää yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa opiskelijaohjausta sekä hoitotyötä ja järjestää kliinisen hoitotyön opetusta sekä työpajatoimintaa. 7.1 Lakisääteinen koulutussuunnitelma ja ammatillisen osaamisen kehittäminen Työnantajan hakee vakuutusvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahastosta (TVR) niistä ammatillisista täydennyskoulutuksista, joista työnantaja on vuosittain laatinut ennakkoon koulutussuunnitelman ja jotka sisältyvät tähän suunnitelmaan. Korvaukseen oikeutettavien (max kolme/työntekijä) yhteenlaskettujen täydennyskoulutuspäivien lukumäärä oli päivää (1 648 v.2017). Arvioitu koulutuskorvaus vuodelta 2018 on ,00 (32 033,82 v.2017). 7.2 Ammatillinen täydennyskoulutus Täydennyskoulutusvelvoite edellyttää työnantajaa huolehtimaan henkilöstön koulutuksesta. Työntekijän peruskoulutuksesta ja tehtävästä johtuen täydennyskoulutusvelvoite on kolmesta kymmeneen päivään vuodessa henkilöä kohti. Täydennyskoulutuksiin ovat osallistuneet sekä vakinainen että määräaikainen henkilöstö. Vakinaiseen henkilöstöön suhteutettuna täydennyskoulutuspäiviä kertyi henkilöä kohti 2,39 päivää ja hoitohenkilöstöä kohden 2,26 päivää (2,33 pvää ja 2,17 pvää v.2017). AMMATTIRYHMÄT Vakinainen henkilöstö Osallistuneiden lukumäärä Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä Pv/koko henkilöstö Akateemiset ,5 3,46 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,0 3,01 Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu ,5 1,68 Huoltohenkilökunta ,5 0,39 Lääkärit, hammaslääkärit ,5 3,74 Sosiaalitoimen henkilöstö ,0 4,94 Toimistohenkilökunta ,5 2,05 Tutkimusta ja hoitoa avustavat ,5 0,49 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit ,5 7,08 Yhteensä 1 366, ,5 2,39

42 42 / 59 Koulutusrahaa oli talousarviossa 2018 varattu ja sitä käytettiin Koulutusrahaa jäi käyttämättä Säästösyistä koulutuksiin menoa karsittiin viime vuonna. Koulutusrahaa jäi kaikilta käyttämättä seuraavasti: erikoissairaanhoidossa , perusterveydenhuollossa , sosiaalipalveluissa ja tukipalveluissa Opintovapailla oli 32 henkilöä ja näistä aiheutuvia poissaolopäiviä oli yhteensä kalenteripäivää. Johtamiskoulutusta kävi yhteensä 21 henkilöä, emba-tutkintoa 5 henkilöä ja JET-johtamisen erikoisammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena aloitti 16 henkilöä viime vuonna. 7.3 Tavoitekeskustelut Tavoitekeskusteluja vakinaisen henkilöstön osalta vuodelle 2018 kirjattiin järjestelmään tulosalueittain ja eri ammattiryhmittäin seuraavasti: TULOSALUEET Tavoitekeskustelut lkm Vakinaisen henkilöstön lkm % Erikoissairaanhoito ,7 Perusterveydenhuolto ,6 Sosiaalipalvelut ,0 Tukipalvelut ,3 Yhteensä ,8 AMMATTIRYHMÄT Tavoitekeskustelut lkm Vakinaisen henkilöstön lkm % Akateemiset ,1 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,2 Hoitohlökunta, toinen aste, koulu ,1 Huoltohenkilökunta ,8 Lääkärit, hammaslääkärit ,0 Sosiaalitoimen henkilöstö ,8 Toimistohenkilökunta ,2 Tutkimusta ja hoitoa avustavat ,2 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä ,1 Yhteensä ,8 Vuoden 2017 tavoitekeskustelujen prosenttiosuus oli 58,3%.

43 43 / Työkierto ja työvierailu Henkilöstö voi kehittää osaamistaan 1-5 päivän työvierailuilla tutustuen toisen yksikön toimintaan. Tämän lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus päästä pidempikestoiseen työkiertoon omassa organisaatiossa. Työvierailu ja työkierto ovat vapaaehtoista ja tavoitteellista toimintaa, jossa henkilöstö tutustuu asiakkaan palveluprosessin eri vaiheisiin ja toimii samalla hyvien käytäntöjen välittäjänä yksiköiden välillä. Erityisesti työvierailut ovat olleet suosittuja ja henkilöstö on antanut tästä hyvää palautetta. Työkiertoon osallistuminen on ollut työvierailua vähäisempää. Henkilöstöä kannustetaan ilmaisemaan halukkuutensa työkiertoon, mikä pyritään järjestämään aina kun se on mahdollista. 8 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS, TARVE JA SAATAVUUS Sosterin alueen väestö vähenee ja ikääntyy. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarve ei kuitenkaan vähene. Tästä johtuen on tärkeää suunnitella palveluja vastaava henkilöstömitoitus, turvata henkilöstön saatavuus sekä suunnata henkilöstöä ja osaamista palvelurakenteen ja tarpeen mukaan. Sosterissa eläköityi vuonna 2018 yhteensä 60 työntekijää. Sopeuttamistoimien vuoksi osa eläköitymisen tai muun irtisanoutumisen vuoksi vapautuneista tehtävistä jätettiin täyttämättä. Tämä edellytti yksiköissä toimintakäytäntöjen kriittistä tarkastelua ja uudistamista sekä henkilöstön joustavaa käyttöä. Työvoimapulaa on helpotettu osittain alueellisin yhteistoimintajärjestelyin, joita ovat esim. erikoissairaanhoidon ns. kapeiden erikoisalojen yhteistoiminnan järjestäminen sekä palvelujen ostaminen niin yksittäisiltä ammatinharjoittajilta kuin yksityisiltä palveluntuottajilta. 8.1 Rekrytointi Oman toiminnan turvaamiseksi keskeistä on edelleen työolojen kehittäminen ja rekrytoinnin vahvistaminen sekä keskittäminen. Rekrytoinnin työkaluna toimii Kuntarekry-ohjelmisto, jonka kustannustehokkaaseen käyttöön on kiinnitetty enemmän huomiota. Some-kanavat ovat aktiivisessa käytössä osana rekrytointia. Hoito- ja hoivahenkilöstön ennakkorekrytointia on toteutettu erilaisten tapahtuminen kautta; duunipörssi, sairaanhoitajapäivät ja oppilaitostapaamiset ja harjoitteluteemapäivät yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Oppilaitosyhteistyötä on lisätty huomattavasti säännöllisillä kohdennetuilla etukäteen sovituilla oppilaitosvierailuilla erikokoisille ja erivaiheessa opintoja suorittaville opiskelijaryhmille yhteistyössä. Hoito- ja hoivatyön sijaisten hankintaa hoidettiin pääosin myös varahenkilöyksikön toimesta. Sosteri on järjestänyt jonkin verran oppisopimuskoulutuspaikkoja eri aloille. Hoito- ja hoivatyön tunnettavuutta nuorten keskuudessa edistetään järjestämällä 9-luokkalaisille työelämään tutustumisjaksoja (tet-jaksoja) sekä lukion 2-vuoden opiskelijoille työelämään tutustumispäiviä (työn varjostamisen päivä) moniammatillisissa työyhteisöissämme.

44 44 / 59 Varahenkilöyksikön tavoitteena on, että hoitohenkilöstön poissaoloja hoidetaan ensisijaisesti vakinaisen varahenkilöstön avulla. Kotihoidon tarpeeseen varahenkilöresurssi ei ole riittävä, minkä vuoksi kotihoidossa on jouduttu turvautumaan huomattavaan ulkopuolisten sijaisten käyttöön. Lääketieteellisissä tiedekunnissa ja yliopistoissa on pidetty säännöllisesti rekrytointitapahtumia painottuen Kuopioon. Yhteistyö erilaisten koulutusorganisaatioiden sekä työvoimahallinnon kanssa on välttämätöntä rekrytoinnin, osaamisen varmistamisen ja turvaamisen näkökulmasta. 8.2 Ostopalveluna hankittu työvoima Sosteri pyrkii pääsääntöisesti tuottamaan palvelut omana toimintana tai erikoissairaanhoidon osalta yhteistyössä naapurisairaanhoitopiirien kanssa. Ostopalveluihin on jouduttu turvautumaan silloin, kun ne ovat olleet toiminnan kannalta perusteltuja ja sulautuvat osaksi kokonaishoitoketjuja. Sosiaalipalvelujen tulosalueen merkittävimmät ostopalvelut kohdistuvat kotihoitoon, vammaispalveluihin ja lastensuojeluun. Kotihoidon ostopalveluihin sisältyvät mm. kotihoidon tukipalvelut ja hoivapalvelut sekä ikäihmisten tehostettu palveluasuminen. Vammaispalvelujen ostopalvelut sisältävät mm. päivä- ja työtoiminnan, asumispalvelut, laitoshuollon, henkilökohtaisen avun ostopalvelut sekä kuljetuspalvelut. Lastensuojelun ostopalveluina hankitaan mm. ammatillisten perhekotien ja laitoshuollon palveluita. Vuonna 2018 ostopalvelut kasvoivat euroa. Kasvu kohdistui pääosin vammaispalveluihin, mutta myös lastensuojelun ostopalvelumenot kasvoivat edellisvuodesta. Ostopalveluina on hankittu työvoimaa lääkäripalveluiden osalta useista eri yrityksistä. Rekrytointiapuna on käytetty mm. Mediapu Oy:tä,TasLON:ia ja KuoLo:a.

45 45 / 59 9 HENKILÖSTÖN TYÖTERVEYS JA HYVINVOINTI 9.1 Työterveyshuollonpalvelut Oikeus työterveyshuoltoon on kaikilla Sosterin työntekijöillä palvelussuhteen muodosta ja kestosta riippumatta. Työterveyshuollonpalvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Työterveyshuollonpalveluja tuotettiin Sosterin, Savonlinnan Seudun työterveys ry:n ja Etelä-Savon työterveys Oy:n toimesta. Lisäksi työterveyshuollonpalveluja ostettiin Terveystalo Oy:ltä. Työterveyshuollon tehtävä on ehkäistä työperäisiä sairauksia ja tapaturmia huolehtimalla työyhteisön ja työympäristön hyvinvoinnista ja lisäksi edistää kaikkien työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä kaikissa työuran vaiheissa. Työterveyshuollon pääpainon pitäisi olla ennaltaehkäisevässä ennakoivassa työssä. Työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito täydentää ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ja sen tarkoituksena on arvioida työn vaikutusta mahdolliseen sairauteen ja/tai miten sairaus vaikuttaa työkykyyn.

46 46 / Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset ja niitä vastaavat toiminnot Korvausluokka I voimavarat = ennaltaehkäisevä Korvausluokka I VOIMAVARAT Ammattihenkilöt Asiantuntijat Tutkimukset kpl Työpaikkaselvitykset tunteina Tietojen antaminen ja ohjaus tunteina Korvausluokka II voimavarat = sairaanhoito ja muu terveydenhuolto Terveystarkastukset kpl Lääkärit 15,5 346 Terv.hoitajat 105,7 895 Fysioterapeutit 70,0 41 Psykologit 56,0 16 Erikoislääkärit Muut asiantuntijat Laboratorio Kuvantaminen 42 Työpaikkaselvitykset yhteensä Kustannukset Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seuranta Muut voimavarat Muut käyttökustannukset Korvausluokan I kustannukset yhteensä Korvausluokka II VOIMAVARAT Ammattihenkilöt Asiantuntijat Käynnit vastaanotolla kpl Kustannukset Lääkärit Terv.hoitajat Fysioterapeutit Psykologit Erikoislääkärit Muut asiantuntijat Tutkimukset kpl Laboratorio Kuvantaminen Muut voimavarat Muut käyttökustannukset Vähennettävät tulot Korvausluokan II kustannukset yhteensä Kaikki kustannukset yhteensä Työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 2018 jakautuneet korvausluokkiin seuraavasti: korvausluokka I on 36,2% (33% v.2017) ja korvausluokka II on 63,8% (67% v.2017).

47 47 / Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin osa-alueet ovat terveys, työympäristö, työyhteisö, osaaminen ja johtaminen. Työhyvinvointiin voidaan olennaisesti vaikuttaa mm. sillä, vastaako osaaminen työtehtävää, kuinka työt organisoidaan, miten henkilöstöä johdetaan ja millainen ilmapiiri työpaikalla vallitsee. Terveellinen, turvallinen ja toimiva työympäristö edistää työhyvinvointia. Talousarviossa oli vuodelle 2018 varattu rahaa työhyvinvointiin. Sosterin tarjoama epassi Flex antaa työntekijöille työkyvyn ja -hyvinvoinnin edistämiseksi taloudellista tukea mobiilimaksuvälineen avulla. Käyttöpaikkaverkosto on kattava ja käyttöpaikkoja on mahdollista ehdottaa lisää. epassi Flex yhdistää Sosterin tarjoamat hyvinvointiedut yhdeksi budjetiksi, jonka työntekijä voi joustavasti jakaa eri etujen kesken. Työntekijä voi valita epassiflex-etuuden sisällön epassin tarjonnasta: liikuntaa, kulttuuria tai hyvinvointipalvelut, kuten hieronnan. Etu oli kokonaisuudessaan 100. Sosterin työntekijöistä 82 % käytti epassia vuonna Käyttöaste oli keskimääräistä valtakunnallista tasoa korkeampi. Keskussairaalan läheisyyteen valmistui uusi autojen pysäköintipaikka vuoden 2017 lopussa. Alueella on 79 maksullista lämmityspaikkaa ja 6 maksullista sähköautojen latauspistettä. Kaikki lämmityspaikat ja 2 kpl sähköautojen latauspistettä ovat työntekijöiden käytössä. Pysäköintipaikalta on ilmasillan kautta suoraan kulku F-rakennuksen neljänteen kerrokseen. Jouluateria tarjottiin henkilökunnalle Kuusamossa sijaitsevaa Rukan majaa / Ketunpesää käytti 46 henkilöä vuoden aikana ja niistä kertyi 292 vuorokautta (40 hlöä ja 260 vrk. v.2017). Vuokranmaksukäytäntö muutettiin lokakuussa 2018 niin, että se peritään suoraan vuokraajan palkasta palkanmaksun yhteydessä. Savonlinnan Suutarniemessä sijaitsevan lomahuvila Suutartuvan käyttöpäiviä henkilöstön osalta kertyi yhteensä 148 päivää (139 pvää v.2017). Työntekijän influenssarokotus on suositus, mutta potilaan suojaaminen influenssalle altistumiselta on velvoite. Sosterin työntekijöiden rokottaminen tapahtui työterveyshuollon ja työyksiköiden toimesta. Rokotekattavuus koko henkilöstön osalta oli 81 % (88 % v.2017). Työnohjauspalveluihin käytettiin ( v.2017). Työnohjauspalveluiden käyttö jakaantui seuraavasti: erikoissairaanhoito , perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut

48 48 / 59 Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Kun työ sujuu ja sitä on mukava tehdä, niin sen aistii asiakkaat ja potilaatkin. Työhyvinvointiviikon aikana pysähdyttiin miettimään ja tekemään tekoja, joiden avulla itse kukin voi vaikuttaa työpaikan myönteiseen ilmapiiriin. Päivien teemat olivat: Ma 14.5 Pidä huolta itsestäsi Ti 15.5 Mitä tulee työpaikalle kun sinä tulet työhön? Ke 16.5 Innostu uudesta To 17.5 Tunnista tunteet ja tarpeet Pe 18.5 Hellitä hetkeksi - punnitse voimavarasi Unelmien työpäivä on valtakunnallinen työhyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä tapahtumapäivä, jota vietettiin pe Unelmien työpäivä- tapahtuma Sosterissa teemalla: Jaetaan hymyä ja osaamista. 9.4 Muistaminen ja palkitseminen Sosteri muistaa 50- ja 60- vuotta täyttäviä sekä eläkkeelle siirtyviä työntekijöitään lahjalla. Merkkipäivälahjan sai viime vuonna yhteensä 143 henkilöä. Kunnallisia ansiomerkkejä haettiin henkilöstölle, joilla oli täyttynyt 20-, 30- tai 40 vuotta kunnallista palvelua mennessä. Yhdeksän valitsi kunnallisen ansiomerkin ja loput työnantajan lahjan. Huomionosoituksen sai 20 vuoden palvelusta 30 hlöä, 30 vuoden palvelusta 41 hlöä ja 40 vuoden palvelusta 6 hlöä. Jakotilaisuus oli Sosterin ruokalassa. Kunniamerkki on ansioista tai kunnianosoitukseksi annettava (ansiomerkkiä arvokkaampi) puvussa pidettävä merkki. Suomen tasavallan presidentin myöntämiä kunniamerkkejä jaettiin seuraaville: Suomen leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki - kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro, Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein - suuhygienisti Seija-Sofia Käärmelahti, Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan I luokan mitali - toimistosihteeri Leena Paakkunainen. Kunniamerkit luovutettiin Rantasalmen Järvisydämessä.

49 49 / Kiva -kysely Työhyvinvoinnin kehittymisen seurannassa organisaatiossa on käytössä KIVA -kysely (Mediona OyAb / Ove Näsman), joka on helppokäyttöinen työkalu työhyvinvoinnin mittaamiseen ja analysointiin. Henkilökunnan työhyvinvoinnin seuranta on osa laadunhallintaa, ja mittaus toteutetaan koko organisaation henkilökunnalle 1-2 vuoden välein laatujohtamisen vuosikellon mukaisesti helmikuussa. Vuonna 2018 ei tehty muita kyselyitä henkilöstölle, kuin Kiva kysely. Alla vertailu eri vuosien kyselyiden tuloksista. Suluissa n. luku kertoo vastaajamäärän (n=842) 2015 (n=562) 2016 (n=533) 2017 (n=694) 2018 (n=671) 1. Kuinka kivaa on ollut tulla töihin viime viikkoina? 7,35 7,09 7,13 7,36 7,3 2. Koen työni mielekkääksi. 8,08 7,79 7,87 8,01 7,89 3. Hallitsen työni hyvin. 8,45 8,4 8,43 8,49 8,46 4. Viihdyn lähimpien työkavereitteni kanssa hyvin. 8,55 8,47 8,48 8,55 8,37 5. Lähin esimieheni toimii esimiehenä hyvin. 7,62 7,33 7,15 7,56 7,61 6. Kuinka varma on työpaikkani pysyvyys? 6,99 6,24 6,77 7,47 7,51 7. Kuinka paljon voin vaikuttaa työtäni koskeviin asioihin? 6,86 6,45 6,59 7,03 6, Työsuojelu Yhteistyötoimikunta toimii lakisääteisenä ja kunnallisen alan työsuojelusopimuksen mukaisena työsuojelutoimikuntana. Työsuojelujaostoon kuuluvat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut sekä työterveyshuollon edustaja. Työsuojelujaosto on kokoontunut vuoden aikana kahdeksan kertaa. Työsuojelutoiminnan painopistealueita ovat työturvallisuusriskien tunnistaminen ja arviointi sekä työhyvinvoinnin tukeminen ja epäasialliseen kohteluun puuttuminen. Työyhteisöissä on järjestetty yksiköiden toiveiden mukaisesti osastotunteja työyhteisötaitoihin liittyen. Lisäksi työpsykologi on pitänyt työyhteisötaidoista esityksiä. Esitys on lisäksi katsottavissa tallenteena intranetissä. Potilasturvallisuuskävelyjä tehtiin kolmeen eri yksikköön. Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta on tehty 6 tarkastuskäyntiä Sosterin eri työpisteisiin. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä on tehty 20 kpl (22kpl v.2017) eri yksiköihin.

50 50 / HaiPron -työturvallisuus- ja veritapaturmailmoitukset HaiPro työturvallisuus ilmoituksia tehtiin 562 kpl ja veritapaturmailmoituksia 20 kpl. Alla vastaavat luvut aikaisemmilta vuosilta. Työturvallisuusilmoitukset Vuosi Lukumäärä Veritapaturmailmoitukset Vuosi Lukumäärä Tapaturmailmoitukset välittyivät suoraan vakuutusyhtiöön sähköisesti HaiPron kautta. 9.7 Vakuutusyhtiöltä saadut vahinkotiedot työtapaturmista Sosterilla oli ajalla vakuutusyhtiönä Pohjola ja ajalla Protector. Alla vakuutusyhtiöltä saadut vahinkotiedot työtapaturmista. Kappalemäärä on työtapaturmien määrä Kpl Sairauspvä / vahinko Työtapaturmavahinkotiedot vuosittain. Korvaus / Sairauspvä / vahinko Kpl vahinko Korvaus / vahinko Ammattitauti Työ Työmatka Yhteensä Vuosi Lukumäärä Korvaukset / Sairauspäivät

51 51 / Työyhteisösovittelu Työyhteisösovittelu on restoratiivisuuteen eli korjaaviin keinoihin ja ratkaisukeskeisyyteen perustuva menetelmä, joka tarjoaa mahdollisuuden ja työvälineen ratkoa työyhteisön ristiriitoja. Esimies voi pyytää työyhteisösovittelua henkilöstöhallinnon kautta koulutettujen työyhteisösovittelijoiden toteutettavaksi. Työyhteisösovitteluja on ollut neljä kappaletta. Ei ole olemassa ongelmaa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. 9.9 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän tai häirinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa työssä. Tasa-arvosuunnitelma sisältää mm. seuraavia työelämään liittyviä asioita: Työhönotossa noudatetaan hallintosäännön osoittamia yhtenäisiä yleisesti tiedossa olevia periaatteita hakumenettelyn, valintaperusteiden ja valituskäytännön suhteen. Työssä kehittymistä ja uralla etenemistä tuetaan myöntämällä erilaisia vapaita mahdollisuuksien ja harkinnan mukaan, esim. opintovapaita, vuorotteluvapaita ja harkinnanvaraisia palkattomia vapaita ja huolehditaan, että työntekijät pääsevät tasapuolisesti työnantajan järjestämiin koulutuksiin. Palkkauksen lähtökohtana on työn vaativuuden arviointi ja lääkäreiden osalta hyväksytyt rekrytointisopimukset. Syrjintä välittömästi tai välillisesti sukupuolen sekä esim. iän, rodun, terveydentilan, uskonnon tai muun näihin rinnastettavan perusteella on kielletty.