SoTe kuntayhtymä. Osavuosikatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SoTe kuntayhtymä. Osavuosikatsaus"

Transkriptio

1 SoTe knyhymä Osvosikss Yh YV

2 2 SISÄLTÖ 1 TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA 3 2 TALOUDEN TOTEUTUMINEN Toiminoo Toiminmeno Mksosksien oeminen knniin 4 3 TOTEUTUMAENNUSTE 5 4 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hllino Hyvinvoinnin j erveyden edisämisen plvel Arjen en plvel Terveyden- j sirnhoidon plvel Erikoissirnhoio Persrvliikelios Srikk 23

3 3 1 TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA SoTen oimin j plveliden järjesäminen persv yhymävlson vhvismn plveliden järjesämissnnielmn, losrvioon j ilslkoihin sekä niissä seeihin voieisiin. SoTen oiminnn j loden oemises rporoidn siovssoiin yhymävlsolle vähinään neljännesvosiin. Yhymävlsoon nähden siovin soin ov Hllino Hyvinvoinnin j erveyden edisämisen plvel Arjen en plvel Terveyden- j sirnhoidon plvel Erikoissirnhoidon plvel Tlosrvion oiminnllise voiee ov yhymävlson losrvioss semi määrärhojen käyörkois, plveliden määrää, l j oiminnn kehiämissn ohjvi miviss j odenneviss olevi voiei. 2 TALOUDEN TOTEUTUMINEN 2.1 Toiminoo Tlosrvioss oiminooj on rvioi keryvän 83,0 miljoon ero. Toiminooihin sisälyy jäsenknien mksosksi yheensä 72,5 miljoon ero. Knnil on lske mksosksi syyskn loppn mennessä 54,4 miljoon ero. Mksosde on lske knnil losrvion mkn, ei odellisen käyön mkn. Vrsinisen oiminnn ooj on losrvioss rvioi keryvän 10,5 miljoon ero. Tlojen oem oli 8,3 miljoon ero (79 %), edellisen voden vsvn jnkohn lojen oem oli 8,0 miljoon ero (72 %). Tlo ksvoiv 4 proseni edellisvoden vsvn jnkohn verrn. Tlojen ksv joh lääkärikäynien määrän ksvs, mksjen rkismises sekä pkolisen erveys- j sosiliplvelihin sdis korvksis. 2.2 Toiminmeno Plveljen järjesämiseen vr oiminmeno (sis. poiso j rhoiskl) ov losrvioss 83,0 miljoon ero. Toiminmenojen oem oli 63,9 miljoon ero (77 %). Edellisenä voden oiminkljen oem oli 62 miljoon ero (74 %). Toiminkljen mos edelliseen voeen nähden on 1,9 milj. ero j 3,1 %. Omn oiminnn menojen oem oli 47,2 milj. ero (77 %). Edellisenä vonn menojen oem oli 47,3 miljoon ero (75 %). Mos edelliseen voeen on -0,1 proseni. Erikoissirnhoidon plveljen j ensihoidon menojen oem oli 16,6 milj. ero (78 %), kn edellisenä vonn oem oli 14,6 milj. ero (70 %). Mos edelliseen voeen on 1,96 milj. ero (13,4 %).

4 4 2.3 Mksosksien oeminen knniin Knnonkosken mksosden oem oli 4,85 miljoon ero (71,2 %). Toem on -3,2 proseni pienempi kin edellisenä vonn. Tlosrvioss mksosden ksvvr on 0,9 %. Omn oiminnn menojen oem oli 3,6 milj. ero (74 %). Omn oiminnn meno ov lskenee edelliseen voeen nähden -4,3 %. Edellisvoeen verrn eromääräisesi enien ov lskenee vnhsen j vmmisen smisplveljen meno, sen sijn oimeenlokimeno, den koiknlin mkise plvel j lyhyikisen osso- j knoshoidon meno ov ksvnee. Erikoissirnhoidon j ensihoidon plveljen menojen oem on 1,3 milj. ero (64,4 %), lsk edellisvoeen verrn on -0,1 proseni. Erikoissirnhoidon läheemäärä lski -3,7 %. Krsln knnn mksosden oem oli 12,5 milj. ero (75,3 %). Ksv edellisvoden vsvn ikn nähden on 4,3 proseni. Omn oiminnn oem oli 8,8 milj. ero (75,9 %). Mos edelliseen voeen 0,5 %. Ksv on mm. päihdeyössä, lääkäriplveliss, lyhyikisess osso- j knoshoidoss, lsensojelmeno j vnhsen pikäikishoivn meno ov lskenee. Erikoissirnhoidon j ensihoidon menojen oem oli 3,6 miljoon ero (74 %). Meno ov ksvnee edelliseen voeen nähden 15 %. Tlosrvioss erikoissirnhoidon ksvvr on 9,8 %. Erikoissirnhoidon läheemäärä on ksvn 0,8 %. Kivijärven knnn mksosden oem oli 4,6 milj. ero (76,9 %), ksv edelliseen voeen nähden 0,5 %. Omn oiminnn osl oem oli 3,5 milj. ero (79,3 %), mikä on 2,9 % pienempi kin edellisenä vonn. Lsk on mm. lsensojeln j vmmisplveljen menoiss, ksv mm. lääkäriplveliss. Erikoissirnhoidon menojen oem oli 1,1 milj. ero (70,3 %). Meno ov ksvnee edelliseen voeen verrn 12,6 %, läheeiden määrä ksvoi 24,30 proseni.

5 5 Kyyjärven knnn mksosden oem on 4,7 milj. ero (86,6 %). Toem on 20,1 proseni edellisvo srempi. Omn oiminnn osl oem on 2,95 milj. ero (77 %). Omn oiminnn meno ov ksvnee 4,2 %. Ksv on mm. lsensojelss, oimeenloess, päihdeyössä j lyhyikisess osso- j knoshoidoss. Erikoissirnhoidon menojen oem oli 1,7 milj. ero (109,4 %). Erikoissirnhoidon meno ov 61,4 proseni (0,66 milj. e) edellisvo sremm, läheeiden määrä ksvoi 14,4 %. Srijärven kpngin mksosden oem oli 28,9 milj. ero (76,7 %). Ksv edellisvoeen oli 1,5 proseni. Omn oiminnn menojen oem oli 20,2 miljoon ero (75,9 %). Omn oiminnn meno ov lskenee -1,2 %. Lsk joh lähinnä koihoidon, ikäihmisen ympärivorokisen hoivn j lyhyikisen osso- j knoshoidon menojen lsks. Ksv on mm. lsensojeln, päihdeplveljen j lääkäriplveljen menoiss. Erikoissirnhoidon menojen oem oli 8,7 milj. ero (78,4 %). Edelliseen voeen verrn erikoissirnhoidon meno ksvoiv 8,3 %. Läheeiden määrä lski -3,2 %. 3 TOTEUTUMAENNUSTE Knien mksosksien oem oli syyskn lopss yheensä 55,5 milj. ero (76,6 %), kn edellisenä vonn oem oli 53,9 milj. ero (74,3 %). Mksosksien mos on 2,9 %. Toen mksoss on 1,6 milj. ero srempi kin lske mksoss. Omn oiminnn menojen oem oli 39 milj. ero, mikä on 0,5 milj. ero srempi kin lske mksoss. Edelliseen voeen nähden omn oiminnn meno ov lskenee 0,36 milj. ero (-0,9 %). Tlosrvioss omn oiminnn menojen rvioidn lskevn 1 %:ll. Omss oiminnss meno lev yliymään lsensojeln vo- j sijisholloss j vrhisess ess sekä päihdeyössä. Yliyspinei pienenää se, eä loden sopemisohjelmn oimenpiee vikv pääosin loppvoden menoihin. Lisäksi lojen kerymä on rvioi prempi mksjen koroksen j pkolisen hoidon korvsen johdos. Siovssoiin losrvion oem on serv: Hyvinvoinnin j erveyden edisämisen plvelleell losrviovrs on 1,7 % pienempi kin ilinpääös Syyskn loppn mennessä plvelleen meno ov ksvnee ed. voden vsvs jnkohds +2,5 %. Tsisen kerymän perseell neomeno yliyisivä noin 0,3 milj. eroll. Arjen en plvelleell neomenojen lskksi losrvioss on rvioi 1,2 milj. ero, syyskn lopss oem oli 0,65 milj. ero edellisvo pienempi. Tsisell kerymällä meno

6 6 oeisiv 0,9 milj. ero edellisvo pienempänä. Tloden sopemisohjelmn viks näkyy äysimääräisesi vs loppvonn, joen plvelleen neomenojen rvioidn oevn lähes losrvion mkisen. Terveyden j sirnhoidon plveliss losrviovrs on 3,4 % j 0,5 milj. ero ilinpääösä srempi. Syyskn loppn mennessä neomeno ov oenee 0,25 milj. ero j 2,2 % edellisvo srempn. Tsisell kerymällä neomenojen oem liisi losrvion 0,18 milj. eroll. Erikoissirnhoidon losrviovrs on 0,43 milj. ero ilinpääösä 2015 srempi. Syyskn loppn mennessä erikoissirnhoioon on menny 1,9 milj. ero edellisvo enemmän. Erikoissirnhoidon meno lev yliymään. Yliyksen sreen vik klliien hoiojen ss j jolkss vrmisv eriyisvelvoiemksn mhdollinen pls. Sirnhoiopiirin ennseen mkn erikoissirnhoidon meno yliyisivä 1,8 milj. ero. Ennse pers 12 edellisen kkden oemn eikä siinä ole homioi klliien hoiojen ss eikä mhdollis eriyisvelvoiemksn pls. 4 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hllino Hllinoon klv yhymävlso, yhymähllis, yksilösiinjos, rksslkn j knyhymän oimiso j poils- j sosilisimiesoimin. Knyhymän hllino vs knyhymän hllinnon oimivdes. Yhymählliksell on päävs knyhymän hllinnos j lodenpidos sekä yhymävlson pääösen vlmisels, äyänöönpnos j vlvonns. Trksslknnn ehävänä on vlmisell yhymävlson pääeävä hllinnon j loden rkss koskev si sekä rvioid ovko yhymävlson sem oiminnllise j lodellise voiee oenee. Knyhymän oimiso vlmiselee j pnee äyänöön vlson j hlliksen pääökse sekä vs knyhymän iedomises. Knyhymän oimiso os rvisemns oimisoplvel, los- j henkilösöhllinnon sekä ieohllinnon plvel knyhymän liikelioksel i sen plvelnojil. Tloden oeminen Hllinnon kohn sisälyy knien mksosde sekä knyhymän j liikelioksen hllinnon meno. Pääos hllinnon ksnnksis vyöryeään edelleen plvelleille yhymävlson

7 7 vhvismien perseiden mkn. Toiminkljen oem on 69,5 %, joen hllinnon ksnnkse lev pysymään losrvioss. Tlosrvion oiminnllisen voieiden oeminen Tvoie Miri Toeminen 1-9/2016 Knyhymän oiminnn j loden sern j rporoini järjeseään niin, eä yhymävlsoll j hlliksell on mhdolliss holehi knyhymän lodes j ohj knyhymän oimin vlin sregin mkisesi. Osvosi-k skse Kksirpori esiely yhymählliksen kokoksiss. Tmmi-mliskn osvosikss käsiely hlliksess j yhymävlsoss 9.6., mmi-kesäkn osvosikss yhymählliksess 1.9 j yhymävlsoss Knyhymän viesinä järjeseään niin, eä leen skkill, SoTen lomshenkilöillä j jäsenknnill sekä mill oimijoill on jnsise iedo SoTen järjesämisä plvelis, oiminns j ksnnksis Plvelrkennevoiei rvioidn keskeisimpien plveliden osl omss oiminnss sjen kokemsen j vlknnllisen esimerkkien pohjl j voiee yheen sovien Soe2020-hnkkeess vlmiselviin voieisiin Työerveyshollon yhiöiämisvelvoieen oimeenpno lken Yhymävlson j hlliksen kokosen liieineisojkelkäyänöjen disminen niin, eä kokosen liieineisojen losmises j posikses voidn lop j ineiso on jäsenen svill knyhymän www-sivill Tiedoee Jlkis isj Plvelrken nevoieide n rkismis koskev pääökse Pääökse Toenee jkelkäyän nö Toiminnn j loden oemrpori oimie SoTen lomshenkilöille j knnille. Pikllislehdissä jlkis isjj SoTen plvelis j kokoksis. SoTen oiminns j plvelis kerro järjesöjen ilisksiss j messill. Aseejen plvelrkennevoieiden oemis sern kksi- j osvosikssrporoinnin yheydessä. SoTen edsj ollee mkn soe2020 hnkkeen plvelrkennevoieiden vlmiselss j SoTen voiei vlmisdn rkismn niiden pohjl voden 2017 losrvion vlmiseln yheydessä. Yhymähllis pääi, eä yöerveyshollon järjeselyissä edeään mn mknnllisen soe-vlmiseln mkisesi eikä yöerveyshollon plvelj lähdeä isenäisesi yhiöiämään i kilpilmn. Yhymävlso pääi kokoskäyänöjen dismises kokoksessn Kokosen liieineiso jen jkoss pääosin www-sivjen k.

8 8 4.2 Hyvinvoinnin j erveyden edisämisen plvel Hyvinvoinnin j erveyden edisämisen plvelkokoniseen klv nevol- kol- j opiskelplvel, perhe- j sosiliplvel sekä erpiplvel Nevol- kol- j opiskelerveydenhollon plvelihin klv äiiysnevoln, lsennevoln j perhesnnielnevoln sekä kol- j opiskelijerveydenhollon plvel. Plvelill ylläpideään j ediseään leen väesön erveyä j oiminkykyä sekä sirksien ennl ehkäisyä yhdessä knien eri hllinnonlojen, kolmnnen sekorin j erikoissirnhoidon knss sekä en väesön vlmiksi edisää om erveyään. Nevolplvel järjeseään lähiplveln Knnonkosken, Krsln, Kivijärven, Kyyjärven j Srijärven sekä Pylkönmäen erveyssemill j kol- j opiskelplvel kolill. Plvelkokoniseen ei ole snniel merkiäviä moksi. Perhe- j sosiliplvelihin klv lpsiperheiden sosiliplvel (lsenvlvojn plvel, lpsiperheiden koiplvel, perheyö j lsensojel) j ikisen sosiliplvel (oimeenloki, päihdeyö j knov yöoimin). Sekä lpsiperheiden sosiliyöhön eä ikisen sosiliyöhön sisälyy sikkiden yleinen ohjs j nevon sekä ehkäisevä sosiliyö, joill pyriään sikkiden ilneiden kohenmiseen srempien ongelmien välämiseksi. Sosiliyönekijän vsnoo järjeseään lähiplveln knien oimipiseissä rpeenmkisesi keskimäärin 2 päivänä viikoss. Tlosrvioon sisälyy noin eron määrärh mhdollisiin siin lsensojeln perhe- j lioshoidon rpeisiin. Terpiplvelihin klv perhenevoln, erveyskeskspsykologien, kolpsykologien j erveyskeskspheerpeien plvel sekä henkisen ensivn plvel. Perhenevoln plvel järjeseään pääosin Srijärven oimipiseessä. Psykologin j pheerpein plvel järjeseään Krsln j Srijärven oimipiseissä. Plvelj voidn rpeen mkn rjo myös miden knien oimipiseissä. Kolpsykologin plvel järjeseään sopimksen mkisesi sien, eä oinen psykologi yöskenelee Srijärvellä j oinen Krslss, jos käsin käy myös Knnonkoskell, Kivijärvellä j Kyyjärvellä. Tloden oeminen 1-9/2016 Plvelleen oiminoojen oemproseni on 69,1 %. Perhe- j sosiliplveliss vlion mksm knovn yöoiminnn korvkse j mhnmjien plvelis sv korvkse klkev edelleen jäljessä. Lsensojeln korvkse j kisin periävä oimeenloki ei le oemn losrvion mkisesi. Tämän voksi myöskään koko plvelleen lo eivä le oemn snniellsi. Toiminmenojen osl oemproseni on 77,5 %. Meno ov viime voden vsvn ikn verrn n sremm. Neomenojen ksv viime voden vsvn ikn verrn on n (2,5%). Voden 2016 losrvioon vriin edellisvo vähemmän määrärhoj. Vodelle 2016 lisämäärärhn rve hyen plvelleelle on Nevol-, kol - j opiskelerveydenholloss losrvio lee hiemn limn.

9 9 Perhe- j sosiliplveliss neomenojen oemproseni on ässä viheess 80,7 %. Toemn vik lojen pminen, m myös meno lev yliymään. Yliyspinei on lsensojeln vohollon j sijishollon osl sekä vrhisen en osl. Vsvsi jälkihollon ksnnkse liv. Lsensojeln vohollon j sijishollon osl losrvio on voden 2015 ilinpääösä pienempi yh Ksnnksiin vik se, eä os sijoiksis on jod ekemään vhvsi eihin pikkoihin. Avohollon sijoikse pyriään piämään ns. väliinlosijoiksin, jolloin sijoisik on kksiss. Vrhisen en ksnnksiss näkyy noren keminen mmiopinnoiss i isenäisessä smisess opiskelpikkknnll sosilihololin perseell. Sen lisäksi on eriyisä ke rvisevi isenäisyviä nori. Heidän kohdlln näkyy neropsykirise ongelm. Lsen j noren psykirisen plveliden svs vik sorn lsen j noren sijishollon rpeeseen. Mikäli Srikn leell ei ole mhdollis rääälöiyyn eriyiseen keen vrhisksvksess j kolss, ksv rve sijoi lpsi/nori pikkn, missä esim. kolnkäyniin on sviss riiäväsi ke. Yhdessä koljen knss on joisskin pksiss rääälöiy Srikn perheyöplveln jlkminen koln. Perhe j sosiliplveliden henkilösössä on ällä hekellä kolme neropsykirisen vlmennksen käynyä yönekijää. Os heidän yöpnoksesn snnn neropsykiriseen vlmennkseen Srikn leell. Päihdeplveliden ksnnksi nosvn ekijänä on kllii hme- j lääkevieroishoido (9kpl). Näissä hoioik on piempi kin lkoholiknoksiss. Päihdeplveliden losrvio on n pienempi kin voden 2015 ilinpääös. Toimeenloen meno ov n sremm verrn viime voden vsvn ikn. Yliys joh siiä, eä loj on keryny viime vo vähemmän. Toimeenloess on oll sikki, joiden kohdll ei pysyä ekemään kisin perinäpääösä. Työmrkkinen knosden ksnnkse j Srikk-lisän meno ov vin hiemn pienemmä kin viime voden vsvn ikn. Arvion mkn losrvio lln kienkin limn lkvoden hyvän ilneen ki. Asiksmäärä ov lähenee lkvodes ksvmn j ensi ker lislle levien määrä on noss. Syyskss 2016 sikki oli yömrkkinen knosslisll 274 j viime voden vsvn ikn 286. Terpiplveliden neomenojen oemproseni on 63,1,5 %. Tlosrvio lln limn mmll kymmenellä hnnell eroll. Henkilösöresrsseiss on oll vjs, mikä on mm. vikn losrvion oemn. Toiminnllisen voieiden oeminen Tvoie Miri Toeminen 1-9/2016

10 10 L j v i k v s Plvel järjeseään Lpse pheeksi oiminmllin mkisesi. Plvel kev perheiden rjen sjmis j vhvisv lsen j noren ksv- j kehiysympärisöjen sojvi ekijöiä j vähenävä lsensojelilmoisen j selviysen sekä sijoisen j hosnoojen rve j hillisevä lsensojeln ksnnksi. (Plvelrpeen rvioinipyynnö /ilmoikse lisäänyvä, lsensojelilmoisen määrä poli, Lpse pheeksinevonpidos käynnisynee sikkde lisäänyvä, kiireellisiä sijoiksi lle 10, vohollon kioimen ehdy sijoikse lle 10, hosnoo eninään 2) Koiplveln käyö Lpse pheeksi kesksel Lpse pheeksi nevoel Plvelrpeen rvioinipyynnö Lsensojelilmoikse Lsensojelrpeen selviykse Sijoikse Hosnoo Lsensojeln ks. /lle 17v Lpsiperheiden koiplvel Lpsiperheiden koiplveln piirissä on oll enimmillään kksiin 17 perheä, jois 10 perheä on sn koiplvel yleisenä perheplveln j 7 vohollon kioimen. Lpse pheeksi oiminmlli Nevol-, kol- j opiskelerveydenholloss keskselj on käyy 78 kpple. Kesksel rjon koon oleville 1,3 j 5- voiiden lsen vnhemmille sekä kol- j opiskelerveydenholloss rviess. Lpsiperheiden sosiliplveliss ilsoij keskselj on käyy 18 kpl. Keskselis kieläyyi 9 perheä. Aikisen sosiliplveliss kesksel ehiin plvelrpeen rvioinnin sisällä eikä siä erikseen enää ilsoi. Terpiplveliss lsen sioi kroien pääsiss miden lomkkeiden k, m vrsinisi Lpse pheeksi -keskselj Terpiplveliss on käyy 5. Nevonpioj on oll 9 j sernnevonpioj 2. Lpse pheeksi nevopiojen piämisen ensimmäinen kols oli mmikss j oinen pideiin hhikss. Nevolss pideiin yksi nevoel. Kolis j päivähoidos li 7 pyynöä osllis nevoeln. Nevonpioihin osllisj oliv perhenevols, perheyösä i kolpsykologiplvelis. Syynä nevonpiojen piämiseen oliv mm. lpsen käyäyymisen ongelm, lpsen nne-elämän ongelm, perherisiriid i

11 11 lpsen j vnhempien välinen voroviks. Plvelrpeen rvioinipyynnö Lpsi koskevi sosilihololin mkisi plvelrpeen rvioinipyynöjä li 77 kpl. Määrä lisäänyi homvsi voden ensimmäisesä neljänneksesä (16 kpl). Lsensojelilmoikse Lsensojelilmoiksi li polen voden ikn 180 kpl. Voden 2015 vsvn ikn ilmoisen määrä oli 155. Lsensojelrpeen selviykse Lsensojelrpeen selviyksiä oli 36 kpl Plvelill en j vhvisen leen väesön yöllisymisvlmiksi j -mhdollisksi Pikäikisyöömien määrä Knovn yöoiminnn sikk TYP-sikk Työllisymisen jkopol Sijoikse j hosnoo Avohollon sijoiksi (ml. kiireellinen) ehiin 18 kpl. Yhään hosnoo ei ehy. Pikäikisyöömien määrä Syyskss 2016 yli 1000 päivää yömrkkinke snei oli Srikn leell 92 henkilöä. Määrä on sm kin viime voden vsvn ikn. V. Kikkin yömrkkinen knosslisll henkilöiä oli syyskss henkilöä j vonn Vähennysä on 12 henkilöä. Asiksmäärä ov lähenee nosemn. Knovn yöoiminnn sikk Knovss yöoiminnss mmi-syyskss sopimksi oli 166 eri henkilöllä (v eri henkilöä). Henkilöisä yli 50 :ll % joill mmi-syyskn

12 12 ikn pääyi knov yöoimin jkopolk oli jok m kin plminen kisin yöömäksi yönhkijksi. Päihdeknojien plvelprosessej kehieään, lyhenneään liosknosen pi j lisäään knosprosessin vikv. Liosknosen määrä j pide, jkohoioon sioneiden määrä TYP-sikk Asikki Typ- rekiserissä Srikn leell on n. 90. Työskenely sikkiden knss on eri viheess. Liosknosen määrä j pide Hme- j lääkeriippvdes vieroivien osl minimijksi on osoin 3 kk eikä voie lyhenää heidän liosknosjksojn ole relisinen. Alkoholiriippvisen liosknokse ov osin venynee voiells 1 kk:s pidemmiksi knojien snnoomden j esille lleiden erikoissirnhoio vineiden somisen sirksien j vmmojen voksi. Jkohoioon sioneiden määrä Liosknoksess ollees 21 knojs 3 ei ole sion ldin jkosnnielmn. Eli 78,57 % knokseen ohjis on sion heidän knssn ldiihin snnielmiin S v e v s Yheydensni nevoln/kisinsoio smn vorokden ikn, nevolplveliden vsnooj ov vrviss j yheydenoolomkkee äyeävissä myös sähköisesi neissä Vseik- j jonorpori Sähköise plvel Soioj ov yönekijöillä käyössä, m phel hjnv kienkin pikin päivää. Soiojn lkopolell leviin phelihin ei in hei pysyä vsmn, rviessn sikkill on mhdolliss jäää viesi vsjn j heihin oen yheyä mhdollisimmn pin yönekijän s viesin. Hyviksen k sikkill on oll mhdolliss o yheyä nevolplvelin sähköisesi lokkn ls lähien..

13 13 Yheydensni/kisinsoio Lpse pheeksi mllin mkiseen keskseln j nevonpioon liiyvissä sioiss smn vorokden ikn. Lpse pheeksi kesksel j nevonpio oeen viikon sisällä. Yheydensni lpsiperheiden koiplvelsioiss m-pe phelinikoin/kisinsoio vorokden sisällä, plveln oeminen 7 rkipäivän sisällä. Lsensojelilmoikse käsiellään 7 rkipäivän sisällä, plvelrpeen rvioinni ehdään 3 kkden sisällä Yheydensni lsenvlvojn, sosiliyönekijään, sosiliohjjn, vsvn perheyönekijään, Vseik- j jonorpori Vseik- j jonorpori Vseik- j jonorpori Vseik- j jonorpori Lpse pheeksi mllin mkiseen nevopioon liiyviä yheydenooj on ll 7 kpl. Yheyden on sn smn vorokden ikn. Nevoel on oee viikon sisällä i yheydenojn oivomn jnkohn. Lpse pheeksi kesksel oeen hyen vsleill ohjsryhmän linjmll vll. Kolill j päivähoidoss on helmiks 2016 lken oll käyössä yksi nmero, mihin he voiv o yheyä sosili-j erveysplveliden yönekijän smiseksi nevonpioon Lpsiperheiden koiplvelsioiss s pääsäänöisesi yheyden khden vorokden sisällä (käyössä phelinj). Vorokden sisällä yheyden smis ei pysyä oemn ällä hekellä. Plveln oeminen ei onnisn mmi helmikss 7 rkipäivän sisällä. Mlisks lken ilnne on oll prempi. Plvel ei ole pysyy myönämään ollenkn 11 pksess. Vireille llei j voinn ollei lsensojelsioi oli yheensä 195 kpl j niiden plvelrpeen rvioinnin käsiely on loie 7 rkipäivän kless lkn om 4 ps, joiden käsiely on loie 8-14 rkipäivän kless j yhden käsiely 14 rkipäivän kless. Plvelrpeen rvioinneis 5 on vlmisn 3 kk kless j 1 on kesken määräjn pieiss. Yhdenkään pksen kohdll määräik ei ole yliey. Tlleen sikspleen mkn lsenvlvoj ei ole voie in khden vorokden sisällä. Myöskään

14 14 eskäsielijään, knovn yöoiminnn ohjjn j päihdeiimiin phelinikn/kisinsoio 2 vorokden sisällä, käyniik 14 vrk sisällä Akivoinisnnielm oeen sosiliyönekijän oimes 3 viikon sisällä Toimeenlokihkemkseen pääös 7 päivän sisällä Yheydensni/kisinsoio perhenevoln 1-2 yöpäivän sisällä Perhenevolss rvioik oe kolmen viikon sisällä yheydenoos. Kriisiilneiss kolmen yöpäivän sisällä Pheerpiss rvioik kolmen kkden sisällä Kolpsykologille rvioik kriisiilneess smn i servn päivänä, men seisemän yöpäivän sisällä Terveyskeskspsykologille rvioik kolmen viikon sisällä Vseik- j jonorpori Vseik- j jonorpori Vseik- j jonorpori lsenvlvoj ei ole pysyny nmn kikille sikkille käyniik 14 vrk sisällä sikkn oivomkses holim. On oen. Toimeenlokihkemksi li 2872 kpl mmi-syyskss. Hkemksis 2851 on käsiely määräjss j 11 hkemksen käsielyssä on määräik yliyny. Sähköisesi yheyden sminen oen. Työnekijöiden vihmisen j resrssivjeen ki ei kikki määräikoj ole kyey nodmn. Srijärvellä ei ole välillä oll ollenkn erveyskeskspsykologi, joen plveln ei ole päässy i siinä on oll viiveä. Pheerpein sijis ei ole onnis rekryoimn. Kriisiilnee kienkin onnis hoimn voieiden mkisesi. 4.3 Arjen en plvel Arjen en plvelkokoniseen klv plvelohjs, ikäihmisen vrhisen en plvel, koi- j smisplvel j vmmisplvel plvel Plvelohjs vs Arjen en plvelleen sikkiden plvelrpeen rvioinnis, ekee pääökse plveliden nmises j sikkn sijoimises eri plvelihin j plvelyksiköihin. Ikäihmisen vrhisen en plvelill ediseään ikäänyvien oiminkykyä j koon pärjäämisä sekä en omishoijien jksmis. Plvelj ov erilise ilisde j phm, verisryhmäoimin, päiväoimin, ivoerveyden vhvisminen j hoio, erveysrkskse j hyvinvoini kev koikäynni. Koi- j smisplveli järjeseään ikisen vmmisen, sirn i ikäänyneen henkilön i perheen päiviäisen pärjäämisen eksi niin, eä jokisell olisi mhdollisksien mkn

15 15 rvllinen j oimiv rki j sopiv sinympärisö joko omss kodiss i smisplvelyksikössä. Plvelkokoniseen klv koiin nnev plvel sekä eriseise smisplvel ml. perhehoio sekä omishoio. Määrärhoihin sisälyvä sekä Srikn om eä mil plvelnojil osejen plveliden ksnnkse. Koi- j smisplveli järjeseään leen väesölle yhymävlson vhvismien plveliden myönämisperseiden mkisesi. Vmmisplvel sisälävä vmmisplvellin mkise plvel j kioime, oiminkesksplvel, smisplvel sekä lioshoidon. Vmmisplvellin perseell myönneävä plvel ov knosohjs, sopemisvlmenns, kljesplvel, lkkiplvel, päiväoimin, henkilökohinen p sekä plvelsminen j lodellise kioime ov snnon mosyö sekä snoon klv välinee j liee, päiviäisessä sorimisess rviv välinee, konee j liee sekä ylimääräise ve- j eriyisrvinoksnnkse sekä plveljen j kioimien myönämiseen liiyvän ohjs j nevon. Tloden oeminen1-9/2016 Plvelleen neomenojen oemproseni on 77,4 %. Neomeno ov vähenynee viime voden vsvs js 3 % ( ). Voden 2016 losrvio on pienempi kin voden 2015 ilinpääös. Y-prosessin henkilösövähennysen vikkse lkoiv näkymään loden oemss lken. Viks kohden pääosin Srikn omiin koi- j smisplvelihin, m myös omiin vmmisplvelihin. Oseiss smisplveliss ksnnsen ksv on vmmisen, mielenerveysknojien j päihdeknojien smisplveliss käyön lisäänymisen voksi. Vmmisen smisplveliss on siksmäärä lisäänynee rvioids j inervllivoroksi on jod osmn rvioi enemmän. Eriyissmisplvelpikn osl on s voroksihin nevoel hlvemmksi, mikä on lkn soimn ksnnsen nos. Mielenerveysknojien smisplveliss sikki on jod siirämään kismises vhvemmin en smismooon i koihoidos smisplvelihin. Myös inervllismisen rve on ksvn. Päihdeknojien smisplveliss siksmäärä ov lisäänynee. Asmisplvel on rvi esim. isenäisen en smisen i omishoidon riiämäömyyden voksi. Myös sirlhoidon jälkeen on jkohoion rvi smisplveli. Srikn omien koi- j smisplveliden neomenojen oemproseni on 80,4 %. Neomeno ov lskenee -15,2 % viime voden vsvn ikn verrn johen pikäikishoivyksiköiden lkkmisis j plveljen siirymisesä osoplvelin hnkiviksi sekä ehdyisä loden sopemisoimenpieisä. Tlosrvio on ikk j llee jonkin verrn yliymään. Vmmisplveliden vsleen neomenojen oemproseni on 73,2 %. Vmmisplvellin mkisen plveliden j kioimien neomenojen oemproseni on

16 16 72,6 % j 0,6 % pienempi kin viime voden vsvn ikn. Vmmisplveliden vsleen losrvio lee limn. Toiminnllisen voieiden oeminen Tvoie Miri Toeminen 1-9/2016

17 17 L j v i k v s Ikäihmisen plvel järjeseään vhvisejen plvelrkennevoieiden j plveliden myönämiskrieerien mkisesi. Plvelill en ikäihmisen koon pärjäämisä j oiminkyvyn säilymisä j lisäään koon svien ikäihmisen os j hilliään ikäihmisen plveliden ksnnksi. Plveliden piirissä olevien määrä plveliin Plveliden piirissä olevien oiminkyky (rv/ FIM) Ikäihmisen plveliden ksnnkse /yli 65v Plveliden piirissä olevien määrä Vrhisen en plveliss ikäihmisen päiväoiminnn sikkiden määrä on pysyny lähes ennlln ollen 124 (130) siks. Hyvinvoinivll käyneiden määrä vihelee knniin, m on pääsäänöisesi ksvv. Syyskn ls loieiin misikoordinorioimin, jok enisesään vhvis misisikkiden hoidon voieellis. Koihoidon kiplveliden siksmäärä ov miden kiplveliden osl pysynee lähes viime voden soll, pisi rvplvelss. Trvplvelsikkiden määrän sri ksv 176 (148) joh oiminvn mokses. Koihoidoss käynien määrässä on lsk -6,5 % j nneiss -2,9 %. Knovien koikäynien määrä on ksvn 46,6 % edelliseen voeen verrn. Koihoidon nien määrä ei ole lsken smss sheess käynien määrän knss, joen käynien pide ov ksvnee. Koihoidoss voielln knovien käynien määrän ksv. Yökoihoidon käynien määrä Srijärvellä on lisäänyny 24,7 %. Ikäihmisen plvelis nnen lsosiksen mkn koiin nneviin plvelihin kl kiplveliden j koihoidon lisäksi vllinen plvelsminen. Koihoidon j vllisen plvelsmisen piirissä oli ,3 % yli 75-voiis. Vlknnllinen voie on % j Keski-Somen voie voeen 2020 mennessä %. Vlknnllinen voie on, eä ympärivorokisess hoivss on 8-10 % yli 75- voiis. Keski-Somen voie voeen 2020 mennessä on 7-9 %. Srikn

18 18 Plvelojien oiminnn ohjs j vlvon. Vlvonnn eriyisenä pinopiseenä ov plvel- j hoiosnnielmkäyännö sekä sikkiden hyvän koheln j isemääräämisoikeden oeminen. Tvoieen on, eä plvel- j hoiosnnielm on ehy kikille säännöllisesi plveliden piirissä oleville, niiä oeen j ne rkisen vähinään 2 ker vodess. Vlvonrpori/-m isio Hoiosnnielm j niiden rkiskse Kohel koskev miskse/knel leell oli 10,6 % ympärivorokisess hoivss. Täsä lioshoidon oss oli 0,7 %. Plveliden piirissä olevien oiminkyky Fim oiminkykymis oeeiin välisenä ikn. Koihoidoss rvioiiin 307 siks. Koihoidon sikkiden oiminkyky: Täydellinen p 3 Rnss p 6 Kohlinen p 10 Vähäinen p 18 Vlvon, ohjs, nevon 58 Lähes isenäinen 168 Täysin isenäinen 44 Miden plveliden osl iedo svill ilinpääöksessä. Snnielm Srikn omiss ikäihmisen yksiköissä hoiosnnielm rkisen vosiin j ilneen niin viess. Trkismises vs sikkn om hoij Srikn omiss vmmisplveliss on plvelsnnielm ehy kikille sikkille, niiä sern j rkisen säännöllisesi. Vmmissosiliyönekijä ekee vmmisplvellin mkisen plvelsnnielmn j sen rkisksen sikkilleen. Vmmisen plvelohjj ekee kehiysvmmlin mkisen eriyisholo-ohjelmn j sen rkisksen sekä plvelsnnielmn sikkilleen. Edellä olev snnielm j eriyisholo- ohjelm on ehy. Ikäihmisen, vmmisen j mielenerveysknojien oseiss smisplveliss ehdään sikkille hoio- j plvelsnnielm. Plvelohjj osllisv plvelsnnielmn ekemiseen j mhdollisksien

19 19 65-voiiden erveysrksksess käyneisä vähinään 50% keroo käynnin vikneen omn erveyskäyäyymiseensä posiiivisesi j vähinään 50% hyvinvoini kevien koikäynien sikkis keroo käynnin vhvisneen loms koon pärjäämiseensä Koihoidon plvel loien in (mikäli plveln rpeen ei vrmdell iedeä olevn määräikinen), knovn rvioinijkson. Arvioinijkso oeen niin, eä rvioinijkson jälkeen se sikkis selviyyvä koon ilmn SoTen järjesämiä plvelj. Kikill koihoidon sikkill on vs/omhoij, jok holehii sikkn plveliden koordinoinnis j sikkn koihoidon käynneisä 80% on viiden immn hoijn ekemiä Asikskysely Arvioinijksojen määrä Säännölliseen koihoioon siiryneiden sikkiden määrä Toemrpori mkn niiden rkiskseen. Kohel koskev miskse/knel Yheydenooj on omisil ll Helmiinn lkkmiseen, plveln sisälöön j hoijmioikseen liiyen. Kesksel sioiden selviämiseksi omisen knss on järjesey. Yheydenoo eivä ole ollee virllisi misksi i knelj. Edsknnnoikessimiehellä on oll yksi si käsielyssä. Alehllinovirsoss on vireillä yksi knelsi. Plvelnojien oiminnn ohjs j vlvon Vlvonkäynejä on ehy yksiyisen plvelnojien oiminyksiköihin. Rpori vlvonkäynneisä vlmis syyskn loppn mennessä. Asikskyselyn lokse sdn voden 2016 lopss. 1-6/ %:ll päiväoimin-sikkis oiminkyky on SBBP j GDS mireiden perseell pysyny smn i noss. 72 %:ll misikoiknojis oiminkyky on pysyny ennlln i noss. Knov rvioinijkso loie Srijärven koihoidoss. Arvioinijkson k koihoio loien Srijärvellä noin 5 sikklle kkdess. Arvioinijkson jälkeen n. pole sikkis ei rvise enää plvelj. Käynneisä n. 78 % on oll viiden immn hoijn ekemiä. Kesälomkdell hoijien vihvs lisäänyy.

20 20 Koihoidon plvelill vähenneään sikkiden rve sioid erveyssemlle niin, eä säännöllisen koihoidon sikkill on keskimäärin korkeinn 2 vsnookäyniä/vosi j vodeossoll lle 15 hvrk/v Toenee vsnookäynni j hoiovorokde Arvion mkn vsnookäynni j vodeossojkso näyävä keskiyvän pienelle jokolle koihoidon sikkis. S v e v s Jokisell smisplveln skkll on henkilökohisen plvel- j hoiosnnielmn osn knos-/oiminkyvyn ylläpidon ohjelm Hoivhenkilösön miois ikäihmisen ympärivorokisess smisplvelss vähinään 0,5, kehiysvmmisen ympärivorokisess smisplvelss kokonishenkilösömiois 0,7 Yheydensni/kisinsoio plvelohjjiin smn päivän ikn i viimeisään servn päivänä. Plvelrpeen rvioini seisemän päivän kless. Kiireellisissä pksiss plveln rve rvioidn viipymää. Asikskohise ohjelm Toen miois Vseik- j jonorpori Jokisell ikäihmisen smisplveliden sikkll on poilsieojärjeselmään ldi plvel- j hoiosnnielm. Toiminkyvyn ylläpiosnnielm on os henkilökohis plvelsnnielm kikill sikkill. Ikäihmisen plvelsmisen miois on 0,3-0,6 välillä riippen yksikön oms plvels, yksikön koos j sikkiden plvelrpees. Kehiysvmmisen ympärivorokisess smisplvelss oen henkilösömiois on oll 0,57-0,61 välillä. Yheydensni/kisinsoio ei ole oen 5 pksess. Lisäksi on sellisi pksi, eä soin i vsjn viesin jäänyä siks ei ole voie yriyksisä holim. Plvelohjjn olless lomll phelimess on vsj j sijisen yheysiedo. Yheydenoo plvelrpeen rvioinnin ekemiseksi on oen seisemän päivän kless. Ise rvioinnin ekeminen sn mennä piemmälle esim. siksi, eä omise pääsevä piklle vin ieynä jnkohn. Kiireellise pkse on rvioi viipymää j ne ov ohinee ei kiireellise pkse.

21 21 Yheydensni/kisinsoio misihoijn smn päivän ikn, ik misiohoijn vsnoolle viimeisään 21 vorokden kless. Koihoidon knovn rvioinijkson plvel loien 2 vrk:n sisällä plveln myönämisesä, säännöllisen koihoidon plvel loien viimeisään 3 vrk:n sisällä plvelrpeenrvioinnis Asmisplvelpikk järjesyy 30 vrk:n kless plveln myönämispääöksesä Toiminkesks- j päiväkeskspikk järjesyy 30 vrk:n kless plveln myönämispääöksesä Vseik- j jonorpori Vseik- j jonorpori Vseik- j jonorpori Vseik- j jonorpori Soioik oe smn päivänä j vsnookäyni oe keskimäärin khden viikon sisällä yheydenoos. Plvel loie sikkn rpeen mkn, m kienkin viimeisään 3 vrk:n sisällä. Mielenerveysknojien lyhyikinen j piempiikinen smisplvelpikk on järjesyny pääsäänöisesi 30 vrk:n kless. Vmmisplveliss sekä lyhyikinen eä piempiikinen smisplvelpikk on järjesyny pääsäänöisesi lle 30 vorokdess. Asmisvlmennsjkson järjesymisessä on menny keskimäärin 43 vorok. Ikäihmisen smisplvelpikkojen smisess on pljon vihel. Pikk on voin järjesyä mmss päivässä i venyä sempn kkeen. Vmmisplveliss oiminkeskspikk on järjesyny 30 vorokdess. Ikäihmisen päiväkeskspikk järjesyy keskimäärin 14 vorokdess j sein viiväsys joh kyydiyksen järjesämiseen rvivs js. 4.4 Terveyden- j sirnhoidon plvel Terveyden- j sirnhoidon plvelkokoniss koos väesölle rjovis persson vosirnhoidon j ossohoidon plvelis Alehoijien vsnooplvel järjeseään Knnonkosken, Krsln, Kivijärven, Kyyjärven j Srijärven sekä Pylkönmäen erveyssemill vähinään 3 päivänä viikoss.

22 22 Lääkärin vsnooplvel järjeseään Srijärven j Krsln erveyssemill 5 päivänä viikoss, Knnonkosken, Kivijärven j Kyyjärven erveyssemill keskimäärin vähinään 2 päivänä viikoss. Lbororioplvelihin liiyvä näyeenoo järjeseään Krsln j Srijärven erveyssemill 5 päivänä viikoss j Knnonkosken, Kivijärven j Kyyjärven erveyssemill vähinään 2 pv/vk. Kvnmisplvel osen Keski-Somen sirnhoiopiirilä j oen Srijärven j Krsln erveyssemill. Lähipäivysys järjeseään rkisin virk-ikn (klo 8-16) Srijärven j Krsln erveyssemill, klo Srijärven erveyssemll, yöpäivysys keskssirlss klo Viikonloppisin lähipäivysys järjeseään lnisin j snnnisin Srijärven erveyssemll klo j mil osin keskssirlss. Kellonikoj voidn rken mknnllisen rkisjen yheydessä. Knien heikos lodellises ilnees sekä Srikn henkilösörekryoinnin hseis johen erveyssemill voidn oe slkj syys -, jol-, lvi- j kesälomien ikoin. Slkjen ikn väesölle rjon kiireellisissä pksiss plvel lähimmällä ki olevll erveyssemll. Krsln j Srijärven erveyssemill järjeseään slkikoin inosn päivysysloneise vsnoo. Kivijärven j Knnonkosken knien nk. iäisen osien leen skkille rjon mhdolliss hke plveli hlessn myös Wiinionin leel. Kyyjärven knnn leen skkille rjon mhdolliss hke ensippäivysyksen plveli Aljärvelä rkisin klo sekä lnisin j snnnisin klo välisenä ikn. Lyhyikisen ossohoidon plvel järjeseään Srijärven erveyssemll kiossoill. Knosplvel koosv fysioerpi- j knosplvelis, Krsln knosossos sekä pvälineplvelis. Knosplvel vsv koko SoTen leen skkiden oiminkyvyn vhvismises j knos kevien plveliden/oiminojen kehiämisesä. Fysioerpi- j knosplvelill ediseään knlisen oimin- j yökykyä sekä isehoiovlmiksi fysioerpin keinoin. Fysioerpi- j knosplvel koosv sorvsnoos, lääkinnällisesä knokses, yöfysioerpis, knonevolplvelis, ossopoiliden knokses sekä pvälineplvelis. Fysioerpi j knosplvel järjeseään pääsäänöisesi Krsln j Srijärven oimipiseissä. j rpeen mkn miden knien erveyssemill. Mielenerveysplvel koosv väesön psykirisen erikoissirnhoidon vohoio- j smisplvelis. Plvel järjeseään pääsäänöisesi Srijärven j Krsln oimipiseissä sekä rpeen mkn miden knien erveyssemill. Sn erveydenhollon plvel sisälävä väesön sn erveyden edisämisen j sn sirksien kimksen, ehkäisyn j hoidon. Plvel järjeseään lähiplveln knien erveyssemill lpsille j vnhksille j mil osin pääosin keskieysi Krsln j Srijärven erveyssemill. Resrssien riiäessä plvel rjon lähiplveln koko väesölle väesövslejon mkisesi. Työerveyshollon plvelill rkoien yöerveyshololiss määrielyjä ennl ehkäiseviä j sirnhoidollisi yöerveysholoplvelj. Plvel persv knkin siksyriyksen knss ehävään erilliseen yöerveysholosopimkseen j yöpikkselviyksen perseell ldin oiminsnnielmn. Plvel järjeseään pääsäänöisesi Krsln j Srijärven

23 23 oimipiseissä, jois plvel viedään yöerveyshollon sikkiden rpeiden mkisesi miden knien leelle. Tvoieen on, eä yöerveyshollon oimin voidn rhoi siksyriyksilä periävillä siksmksill. Työerveyshollon määrärhoihin sisälyy myös Srikn henkilösön yöerveyshollon ksnnkse. Srikk vhvis yöerveyshollon plvelis sikkil periävä mks. Tloden oeminen 1-9/2016 Terveysplveljen mksoo ov oenee yli bdjeoidn (83,8 %, 2,4 M ). Toiminmksj keräiin 20 % enemmän kin edellisenä vonn smn ikn. Käynimksj keräään erveysplveliss lkvosipinoeisesi. Toiminkl ov ässä viheess lähes bdjeoidss smmss (76 %, 10,8 M ). Kliss on nos 4,9 proseni edelliseen voeen, mikä seliyy lääkärimäärän lisäänymisellä. Jkson yli-/lijäämä lskennllisen erien jälkeen 11,8M (74,9 %). Tässä viheess om oimin näyää pysyvän vrn määrärhn sisällä j jop mhdollisesi hiemn livn. Toiminnllisen voieiden oeminen Tvoie Miri Toeminen 1-9/2016 L j v i k v s Plvelill en knlisen mhdollisksi holehi oms erveydesään j plvelj järjeseään snnielmllisesi j perserveydenholopinoeisesi niin, eä plvelill prnnen leen väesön erveyä j hilliään erveydenhollon ksnnksi. Ajnvrsvsnoojen j päivysysvsnoojen shde Perserveydenhollon j erikoissirnhoidon ksnnsen shde Sirsvs- j knsnerveysindeksi Terveydenhollon ksnnkse /sks Ajnvrsvsnoojen j päivysysvsnoojen shde 51/49

24 24 Plvelill minimoidn knsnsirksien hioj holehimll snnielmllisesi pikäikissiriden hoidos, voieen: HBA1C (2 yypin dibees-poil) lle 53 mmol/mol, (7 %) LDL (sepelvlimoi-poil j 2 yypin dibees-poil) Alle 2,0 mmol/l. Ossohoio järjeseään niin, eä poiln keskimääräinen hoiojkson pis on korkeinn 6 vorok j eä poil eivä rvise hoiojkso ensimmäisen kkden kless hoiojkson pääymisen jälkeen Knosplvelill vhvisen sikkiden oiminkykyä j rjess pärjäämisä. Tki- j liiknelinoireisi ohjn lääkärin vsnoojen/esh:n ohell/sijn fysioerpein sorvsnoolle. Knosyksikössä knos järjeseään niin, eä siellä HBA1C rvo LDL -rvo Hoiojksojen pis Hoijkso/poils Fysioerpeien vsnookäynni Knossikkiden FIM Knosjkson jälkeen koon sv Syyskn 2016 miksess DM2-poiis HbA1C oli lle 53 mmol/mol 45 %:ll. Sepelvlimoipoilis LDL-pioiss ( hono koleseroli ) oli lle 2 mmol/l 50 %:ll. Keskimääräinen hoioik mmi-syyskss 2016 oli 5,8 päivää. Sm poil sv ll lle kkden kl hoioon, m he eivä välämää le smn sirden voksi. Esim: vikesi syöpäsirs hl vieää ne päivä koonn jok kykenee, hoiojksoj voi ll kkden sisään sei. poils lähee ossol KSKS hoioon j pl sielä kisin koon selviyyminen on jo niin hsv, eä ne kioime, joi edellisellä hoiojksoll sovi, eivä olleekn riiävä Smll syyllä levien poiliden hrvoiminen poilsmsss ei ole mhdollis poilsieojärjeselmän k. Käsin ei ää oimin pysyä ekemään. Fysioerpeien vsnooj 2617 (ei sisällä yöfysioerpeien yöä) koikäynejä 391 pvälineplvel 861 vodeossokäynejä 1196 (ei sisällä knososson f ekemää knosyöä) phelin vo 450

25 25 knoevien oiminkyky vhvis j sikkis 95% s knosjkson jälkeen koon. Knosossoll hoide yh 343 poils, hoiopäiviä 5821, keskimääräinen hoioik 18,1 vrk. kormisproseni 88,52. FIM oiminkykyesksi ehy syyskdell jokiselle knojlle j knoksen voiee ldi FIM loksen mkn. Koiess knojille ldi kiivissresepi knomisen jkmiseksi. FIM mirill oiminkyvyn moksi sern levill konkeill. S v e v s Ensikonkin sminen erveyssemn vsnooon j hmmshoioln phelinvssik lle 5 mini i kisin soio smn päivän ikn Kiireeön vsnooik lääkärille svill (T3) 14 päivän j vsnoohoijlle 7 päivän ikn, Kiireeön vsnooik hmmslääkärille svill (T3) 60 päivän j hoijlle 7 päivän ikn Vseik- j jonorpori Vseik- j jonorpori Vseik- j jonorpori Kikki kisinsoiopyynnö hoiden smn päivän ikn, mikäli ne ov llee kioloikn. Toe osiin. Krsln j Srijärven erveyssemill keskimääräinen kiireeön vsnooik lääkärille on 3 viikon päässä. Ei oed yövoimpln voksi. Plvel pysyään kienkin rjomn hoiokikojen pieiss. 4.5 Erikoissirnhoio Erikoissirnhoidon plvel koosv yheisyössä Keski-Somen sirnhoiopiirin knss järjeseävisä lääkeieeen j hmmslääkeieeen erikoislojen mkisen sirksiin ehkäisyyn, kimiseen, hoioon, ensihoioon, sirnkljekseen, päivysykseen j lääkinnälliseen knokseen klvis erveydenhollon plvelis. Tlosrvion määrärh pers sirnhoiopiirin plvelrjokseen. Tlosrvioss ei ole homioi mhdollisi klliidenhoiojen skses ihevi eriä. Tloden oeminen 1-9/2016

26 26 Erikoissirnhoidon menojen oem 16,5 M on 1,9 M srempi kin edellisenä vonn vsvn ikn. Ksnnsnos on oll eriyisesi kirrgin, sisäien j syöpäien erikoisloill. Myös päivysysleen j osoplveljen ksnnkse ov nossee. Mkn ksnnsnosss on yksiäisen poiliden ihemi sri ksnnksi, jois on odoeviss klliiden hoiojen sksi.sirnhoiopiirin omn ennseen mkn erikoissirnhoidon meno yliyisivä 1,8 M. Ennse pers 12 edellisen kkden oemn eikä siinä ole homioi klliien hoiojen ss eikä eriyisvelvoiei. Eriyisvelvoiemksn mosesiys on loss sirnhoiopiirin hlliksen käsielyyn j sirnhoiopiirin vlso pääää siiä jolkss. Tlosrvion oiminnllisen voieiden oeminen Tvoie Miri Toeminen 1-9/2016 Läheekäyänöjen kehiäminen j läheeiden määrän vähenäminen voden 2015 sos Läheeiden määrä Jkson ikn läheeiä keskssirln ehiin kikkin 3147 kpl. Läheemäärä on smll soll edellisvoeen verrn (+19 kpl, +0,6 %). Enien läheeiä ehiin kirrgille (878 kpl, -5,5 %) j sisädeille (565 kpl, +8,7 %). Läheeiden määrässä lkvodes nähy pomn prkmisen ihem ksv on snn. 4.6 Persrvliikelios Srikk Persrvliikelios Srikn ehävänä on o SoTe knyhymän ilm sosili- j erveydenhollon plvel. Srikk o plvel pääsäänöisesi ise sekä hnkkii rvivi plveli osoplvelin yhymävlson vhvismn plveliden järjesämissnnielmn j losrvion pieis. Srikn voden 2016 losrvio modos ikisemmin ässä losrvioss vlson siovssoiin määrielyjen lodellisen määrärhojen j voieiden mkisesi. Näiden lisäksi Srikn losrvion määrärhoihin sisälyy määrärh plvelonoon liiyviin hllinoj kiplvelihin. Tlosrvioon on liiey oheisineisoksi ilslko, joiss järjeseäviä plveli j niiden ksnnksi on määriely rkemmll soll. Tilslkoss määrielly plvel, niiden sisälö j lvimkse oimiv SoTen plveliden ilksen Sriklle. Tilslkoiss määrielly

27 27 plvelilkse ov kienkin loneeln oimin ohjvi, eiväkä ne ole vlsoon nähden siovi. Tloden oeminen 1-9/2016 Toiminnllisen voieiden oeminen Tvoie Miri Toeminen 1-9/2016 Plvel oen j niisä iedoen niin, eä leen skk ieävä mihin oen yheyä klloinkin rvivn plveln osl. Sd plee Krsln vnhsnevoso esii ikäihmisille snnn selkokielisen esieen oemis. Pleiden mkn myös neisivill on kehiämisä. Plvel oen ässä losrvioss sekä ilslkoiss plveliden määrälle, ldlle, vikvdelle j ksnnksille seejen voieiden pohjl. Toiminnn ehokk j ov lisäään niin, eä plveliden yksikkö(neo)ksnnsen vosiinen ksv on pienempää kin mss keskimäärin. Sähköisen jnvrsen käyöönoo sekä virlisen vsnookäynien pilooini Reliikisen j oimin ohjvien siksyyyväisyyden miskäyänöjen lominen j käyöönoo Tilslkoiden oem Tloden oem Ajnvrskäyännö Asiksyyyväisyyden miskäyännö Plvel on järjesey losrvion j ilslkoiden mkisesi. Tilslkkokohinen oemrporoini oeen osvosikssen yheydessä. Vlknnllis veril ei vielä svill. Terveyssemien vsnoojen sähköinen jnvrs vlmiselss, käyöönoo loppvoden ikn. Ajnvrspyynöjä voi jäää klinik-hta-plveln sekä Hyvis-ilin j sähköisen sioiniilin k. Virlivsnooj pilooi MTTn plveliss. Srikss oe käyöön pleliei. Liei on sijoi Krsln j Srijärven vsnooihin. Liei kierräeään myös miss

28 28 yksiköissä.

SoTe kuntayhtymä. Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2016

SoTe kuntayhtymä. Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2016 SoTe knyhymä Osvosikss 1.1.-31.3.2016 Yh 26.5.2016 YV 9.6.2016 2 SISÄLTÖ 1 TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA 3 2 TALOUDEN TOTEUTUMINEN 3 2.1 Toiminoo 3 2.2 Toiminmeno 3 2.3 Mksosksien oeminen knniin 4 3 TOTEUTUMAENNUSTE

Lisätiedot

SoTe kuntayhtymä. Osavuosikatsaus

SoTe kuntayhtymä. Osavuosikatsaus SoTe knyhymä Osvosikss 1.1.-31.3.2017 Yhymähllis 01.06.2017 Yhymävlso 29.06.2017 2 SISÄLTÖ 1 TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA 3 2 TALOUDEN TOTEUTUMINEN 3 2.1 Toiminoo 3 2.2 Toiminmeno 3 2.3 Mksosksien oeminen

Lisätiedot

SoTe kuntayhtymä. Osavuosikatsaus

SoTe kuntayhtymä. Osavuosikatsaus SoTe kntyhtymä Osvosiktss 1.1.-30.6.2016 Yh 1.9.2016 YV 22.9.2016 2 SISÄLTÖ 1 TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA 3 2 TALOUDEN TOTEUTUMINEN 3 2.1 Toiminttotot 3 2.2 Toimintmenot 3 2.3 Mksosksien totetminen

Lisätiedot

5 Jatkuvan funktion integraali

5 Jatkuvan funktion integraali 5 Jkuvn funkion inegrli Derivlle kääneisä käsieä kusun inegrliksi. Aloien inegrliin uusuminen esimerkillä. Esimerkki 5.. Tuonolioksess on phunu kemiklivuoo. Määriellään funkio V sien, eä V () on vuoneen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän loppuraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän loppuraportti Oln kpnk, lno lonnoke hllken eykek ol- j erveydenhollon järjeäeä j hen lyvk lek Sol- j erveydenhollon järjeäln vlelryhän lopprpor. (STM Rporej j o 2013:45) Sol- j erveydenhollon järjeäln vlelryhän lopprpor

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia Tukimusprofessori Hrri Luoml Elinrvikeln pk yriysen mrkkinoiniosmisen ksvminen: kohi ukijoiden, kehiäjien j pk yriäjien yheisyömlli Esiys Ruok Suomi seminriss 20.11.2008, Arkikum, Rovniemi Hnkkeen lähökohd

Lisätiedot

Voutila ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 2519 Dnro 788/2015. Hongistonkuja Asemakaavan muutos 25. kaup. osa, Kortteli 74, tontti 3 ja katualue

Voutila ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 2519 Dnro 788/2015. Hongistonkuja Asemakaavan muutos 25. kaup. osa, Kortteli 74, tontti 3 ja katualue SEMV SESS 59 Dnro 788/5 Vouil Hongisonuj semvn muuos 5 up os, oreli 74, oni 3 j ulue iljjohj äivi Slorn Vireille ulo 35 Yhdysunluun 5 Yhdysunluun 75 invoiminen SSYSEE ERS- J SEED 3 v-lueen sijini 3 vn

Lisätiedot

Espoon väestöennusteet

Espoon väestöennusteet Epoon väeöennee 211-22 Tieoi 1/211 Siälly 1 Enneiden loe 2 Enneen iälämä i noono 3 Epoon väeöenneiden oeminen 2-lvll Kv:Eemilin oimi Kv: Teij Joirn Yheenveo Teij Joirn Kehiämi- j imyiö 1.1.211 Epoon väeö

Lisätiedot

Tehtävän 1 moottorin kuormana an työkone, jonka momentti on vakio T=30 Nm. Laske

Tehtävän 1 moottorin kuormana an työkone, jonka momentti on vakio T=30 Nm. Laske SÄHKÖENERGAEKNKKA Hrjoius - lueno 9 ehävä 1 Oheisess kuvss on ssähkökoneen sijiskykenämlli. Joh pyörimisnopeuden kv momenin funkion, kun mgneoinivuo φ j nkkurijännie V ov vkioin. Piirrä johmsi kv -ω soss,

Lisätiedot

Kontulan vauvaperhehanke

Kontulan vauvaperhehanke Helsingin kupungin sosilivirso. Selviyksiä 2008:5 Konuln vuvperhehnke Vrhisen uen hnke 2005-2007 Kri Lninen j Kirsi Lukk HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET Tekijä() - Förfre

Lisätiedot

Yrittäjyyden teemalehti

Yrittäjyyden teemalehti Nro 1 Mnni 28.1.2019 Yriäjyyden eemlehi KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN TUORE PUHEENJOHTAJA TAPU HOLTTINEN: Ksvn mkn on yriyksille oiv ls kehiää j kehiyä s. 6 Työmoivio voi löyyä rvlmennksen k s. 4 Mohers in Bsiness

Lisätiedot

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka Maahanmuuajanuoren ohjaushanke MANO 2010 2013 Aueu 16 25 vuoiaia myöhään maahanmuuaneia nuoria löyämään heille soveluva opiskelu ai yö(harjoielu/kokeilu)paikka Kehiey oppivelvollisuusiän yliäneille maahanmuuajille

Lisätiedot

Monikanavamalli. Teknisesti mahdollista Useita markkina-alueita eri vaiheissa Fragmentoituva asiakaskunta

Monikanavamalli. Teknisesti mahdollista Useita markkina-alueita eri vaiheissa Fragmentoituva asiakaskunta TJTC75 6. leno Moniknvmlli Teknisesi mhdollis Usei mrkkin-lei eri viheiss Frgmenoiv sikskn 1 TV se Moniknvplvel CATV DVB Kiineä pääe PSTN, ISDN, xdsl Gewys? Roer GSM, GPRS, UMTS Mobiilipääe M oheis- liee

Lisätiedot

Jarmo Kuusela PL 467 65101 VAASA 20.10.2009 MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI

Jarmo Kuusela PL 467 65101 VAASA 20.10.2009 MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI YT Rkes Oy Jrmo Ksel P 6 MAAPERÄTUTKMUS 6 VAASA MAAPERÄTUTKMUS AKEUDEN ANKKUR, SENÄJOK Ylesä YT Rkes Oy: (Jrmo Ksel) omeksos o KS-Geokosl sor ohjkmkse es mlle kede Akkrll Seäjoell Aleell eh okrks seessä,

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

4. Integraalilaskenta

4. Integraalilaskenta 4. Inegrlilsken Joh8elev esimerkki: kun hiukksen pikk s( erivoin jn suheen, sn hiukksen nopeus: v( = s'( Kun nopeus erivoin jn suheen sn kiihyvyys ( = v'( Kääneinen ongelm: hiukksen kiihyvyys on (. Mikä

Lisätiedot

Järvenpään kaupungin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian toteuttaminen

Järvenpään kaupungin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian toteuttaminen [Kirjoia eksi] Järvenpään kaupungin kesävän kasvun hyvinvoinnin sraegian 2014 2025 oeuaminen Sosiaali- erveyspalvelujen palvelualueen oimeenpanosuunnielma 2017 Toeuma 2017 2 (20) SISÄLLYS Johdano 3 1 Lapsiperheiden

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai

Lisätiedot

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa. Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Korjausrakentaminen

TUTKIMUSRAPORTTI. Korjausrakentaminen TUTKIMUSRAPORTTI Korjrkenminen PÄIVÄYS 21.8.2014 PROJEKTI Rkenneeknie kimke j iiveyrkel, loj- j kivrkeneiden kimke TILAAJA Helingin kpnki, HKR-Rkennj KOHDE Mllin l-e, Kimnipolk 5, 00750 Helinki TUTKIMUSRAPORTTI

Lisätiedot

HERTTONIEMI HERTTON S

HERTTONIEMI HERTTON S / L 00 Hronmn y 0 00 HM r 0 0 0 HM H (/) 0 s 0 : =0. P Hronmn y 0 Pos Y =0. - (/) L D Y =.00 0 (/) (/) Lsn vo m- ~ j m 0 Y m (/) 0 Y Prso 00+yh0 Pvo P00 0 m 00 rh vm 0 00 m 0 so 0 0 0 H 0 P r 0 0 0 =0.

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017 TALOUSARVIO 05 TALOUSSUUNNITELMA vuosille 06-07 Kunnanhallius 4..04 Kunnanvaluuso 0..04 Risijärven kuna Aholanie 9, 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 65 543* Faksi (08) 68 33 www.risijarvi.fi eunimi.sukunimi@risijarvi.fi

Lisätiedot

Yhdessä yhteistyöllä. -toimintamalli

Yhdessä yhteistyöllä. -toimintamalli 1 Yhdessä yheisyöllä ERITYIS- -oiminamalli OPETTAJA 2 Meidän hyvä fiilis Konflikien rakaisumalli Jälkikäsiely Seinäjoen kaupungin Yhdessä yheisyöllä oiminamalli sisälyy koulujen suunnielmaan oppilaiden

Lisätiedot

Videokoulu PASSE LEI TA VI NKKE JÄ TA RIN A N K E RT OJ A L L E

Videokoulu PASSE LEI TA VI NKKE JÄ TA RIN A N K E RT OJ A L L E Vdeool PASSE LEI TA VI NKKE JÄ TA RIN A N K E RT OJ A L L E v 1.0 29.10.2015 Mely j ome m Te o e m m oll eem j m. M l ed j vdeo? Keelle vdeo oll eem? M vdeoll l d e? Mllo olemme vee pee, jollo vomme o

Lisätiedot

Kattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä

Kattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä Kttoeristeet - nyt entistä prempi kokonisrtkisuj Entistä suurempi Kuormituskestävyys j Jtkuv Keymrk- Lunvlvontjärjestelmä Rockwool-ekolvll kttoeristeet seisovt omill jloilln Ekolvoj käytettäessä työ on

Lisätiedot

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen

Lisätiedot

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

ILVESVUORI POHJOINEN

ILVESVUORI POHJOINEN NURMIJÄRVEN KUNTA ILVESVUORI POHJOINEN ILVESVUORI POHJOINEN, KUUSIMÄEN TYÖPAIKKA-ALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVANMUUTOS, KAAVATUNNUS -19 Asinro 8/10.0.0/01 Asemkvn j -muuoksen selosus Asemkv

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto 26.2.2014 16:21 Anitta Vähäkuopus 1 (3) Koje vaihdetaan ja muutetaan minikojeeksi (ITC-2bM).

Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto 26.2.2014 16:21 Anitta Vähäkuopus 1 (3) Koje vaihdetaan ja muutetaan minikojeeksi (ITC-2bM). Helsinin kupunki / Liikennesuunnitteluossto 26.2.204 6:2 Anitt Vähäkuopus (3) TYÖSELTE Telkkktu/Pursimiehenktu Risteys 256 Kojeuusint Yleistä Koje vihdetn j muutetn minikojeeksi (TC-2M). Klusteet j työ

Lisätiedot

Järjestäjien opas. nuorille

Järjestäjien opas. nuorille n Vä 2 1 0 2 s n r Järjesäjen ops nore VÄLITUNTITURNAUS 1.-12.10.2012 Nore päärooss, opej en! Noren Somen j SLU-eden oemn vänmpnjn voeen on vod ojen nns vänomn j sää noren oss omnnn järjesämsessä. Yäojen

Lisätiedot

MITEN PÄRJÄTÄ REKRYTOINTIKÄYTÄNTÖJEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA

MITEN PÄRJÄTÄ REKRYTOINTIKÄYTÄNTÖJEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA MITEN PÄRJÄTÄ REKRYTOINTIKÄYTÄNTÖJEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA Wbiri 9.6.2015 Rii Oio H Hikkilä 1 JOHDANTO Riiääkö orgiioll, ä rkryoii hoi ih ok? Mrkiävä khiyrdi Employr brdig yöjkv mrkiy rkryoii oimi Soili

Lisätiedot

Kustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus

Kustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus Kustnkrtnon vnhustenkeskus Vnhinkoti Päivätoimint Plvelukeskus 1 Kustnkrtnoss tärkeinä pidettyjä sioit: sukkn hyvä olo hyvä elämä hyvä yhteistyö omisten knss gerontologisen hoidon osminen työntekijöiden

Lisätiedot

KOTKAN KAUPUNKI. Kymen Vesi Oy:n toiminta-alueen laajentaminen Munsaaressa. Valmistelija: Suunnittelupäällikkö Matti Paavola, puh.

KOTKAN KAUPUNKI. Kymen Vesi Oy:n toiminta-alueen laajentaminen Munsaaressa. Valmistelija: Suunnittelupäällikkö Matti Paavola, puh. KOK KUPUK ivu D//.../ el.. Kymen Vesi Oy:n imin-lueen lenminen Munsess Vlmiseli: uunnielupäällikkö Mi Pvl, puh. Kymen Vesi Oy:n imin-lueen nykyinen luus n pääey kupunginvluusss.. hyväksyäessä kupungin

Lisätiedot

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään. S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn

Lisätiedot

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta Jkso 10. Sähkömgneettinen induktio Näytä ti plut tämän jkson tehtävät viimeistään tiistin 13.6.2017. Ekstr-tehtävät vstvt kolme tvllist tehtävää, kun lsketn lskuhrjoituspisteitä. Teori tähän jksoon on

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM- bsf infraoimialakunnan perusamiskokous, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra

Lisätiedot

SosKanta-hankkeen koulutusmatriisi

SosKanta-hankkeen koulutusmatriisi 1 (5) SosKana-hankkeen kouluusmariisi Tilaisuude Aihe Kohderyhmä Osallisujien lukumäärä SosiaaliEffican Kiramisvalmena/ Kanaoiminnallisuudepääkäyäjä, SosiaaliEffica- -kouluus asianuni Tesausinfo Tekninen

Lisätiedot

Pitäisikö valmistaa itse vai ostaa? Ulkoistaminen on kasvanut tasaisesti - case globaali ulkoistettu tuotanto- ja palvelumarkkina -

Pitäisikö valmistaa itse vai ostaa? Ulkoistaminen on kasvanut tasaisesti - case globaali ulkoistettu tuotanto- ja palvelumarkkina - Tieo- j plvelulouden lios / logisiikk Piäisikö vlmis ise vi os? Lueno 10 Toiminojen ulkoisminen Ulkoisminen kehiämisvälineenä Ulkoismispääös Jlosusprosessin ulkoisuksi Ulkoisuksen ongelm Veriklinen inegrio

Lisätiedot

Pitäisikö valmistaa itse vai ostaa? Ulkoistaminen on kasvanut tasaisesti - case globaali ulkoistettu tuotanto- ja palvelumarkkina -

Pitäisikö valmistaa itse vai ostaa? Ulkoistaminen on kasvanut tasaisesti - case globaali ulkoistettu tuotanto- ja palvelumarkkina - Tieo- j plvelulouden lios / logisiikk Piäisikö vlmis ise vi os? Lueno 10 Toiminojen ulkoisminen Ulkoisminen kehiämisvälineenä Ulkoismispääös Jlosusprosessin ulkoisuksi Ulkoisuksen ongelm Veriklinen inegrio

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

SELOSTUS Pääskykallion muutos 1

SELOSTUS Pääskykallion muutos 1 SELOSUS Pääskykallion muuos L:\KAAVA\EX\KAAVASEL\7\ Paaskykallion_m.doc\H PÄÄSKYKALLION ASEMAKAAVAN MUUOS KAAVAN LAAIJA: LIEDON KUNNAN KAAVOIUS JAEKNISE PALVELU: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 09 Suunnielija

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F)

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F) T 79.148 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2.4 Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään

Lisätiedot

Kaupunkikehityspalvelut. Kaupunkisuunnittelu KAAVA-ALUE 457:6:87 457:6:88 457:6:95 457:6:82 418:1: :1: :11:0 457:6:21 457:6:83 457:6:89

Kaupunkikehityspalvelut. Kaupunkisuunnittelu KAAVA-ALUE 457:6:87 457:6:88 457:6:95 457:6:82 418:1: :1: :11:0 457:6:21 457:6:83 457:6:89 Kupunkisuunnielu Kupunkikehiysplvelu KAAVA-ALUE 8::8 8:: 8::9 8:: 8::8 8::9 8::9 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8::8 8::9 8::80 8: 8::8 8::89 8::90 8::9 8:: 8::9 8: 8::0 8::0 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8::8

Lisätiedot

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.

Lisätiedot

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina Jlkpllokentältä kupnkäynnin kentälle Newbodyn trin Autmme kouluj j seuroj vrinkeruuss kisoj, hrjoitusleirejä j luokkretkiä vrten. Seurt sekä koululiset voivt nsit tuntuvsti rh tvoitteidens svuttmiseksi

Lisätiedot

UBI-NÄYTTÖ. Ohittamaton mainosmedia. AINOA. Tavoitamme ihmiset tilastoidusti. 2,0m. 1,5m. Tilasto-info. 31% nuoret aikuiset [20-36] 65% 35%

UBI-NÄYTTÖ. Ohittamaton mainosmedia. AINOA. Tavoitamme ihmiset tilastoidusti. 2,0m. 1,5m. Tilasto-info. 31% nuoret aikuiset [20-36] 65% 35% Medioi www.biol.fi/medimyyi 1/5 Ohimo miosmedi. UBI-NÄYTTÖ UBI-äyöveosoll pääse miosm Ol pipioille ii sisällä i lo. Ksi loäyöämme iv Ol ydissss lo ohimom v viv lomio. Lisäsi jomme seisä sisääyöä sosiiss

Lisätiedot

joka on separoituva yhtälö, jolla ei ole reaalisia triviaaliratkaisuja. Ratkaistaan: z z(x) dx =

joka on separoituva yhtälö, jolla ei ole reaalisia triviaaliratkaisuja. Ratkaistaan: z z(x) dx = HY / Maemaiikan ja ilasoieeen laios Differeniaalihälö I kevä 09 Harjois 4 Rakaisehdoksia. Rakaise differeniaalihälö = (x + + Rakais: Tehdään differeniaalihälöön lineaarinen mnnos z(x = x + (x + jolloin

Lisätiedot

Olkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään

Olkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään T 79.00/002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2. Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tarkennuksia Kirkkonummen kunnan toimielinrakenteeseen (kv) 118/00.00.

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tarkennuksia Kirkkonummen kunnan toimielinrakenteeseen (kv) 118/00.00. Kunnanhallitus 31 13.02.2017 Kunnanhallitus 71 27.02.2017 Tarkennuksia Kirkkonummen kunnan toimielinrakenteeseen (kv) Kunnanhallitus 13.02.2017 31 118/00.00.01/2016 Kunnanvaltuusto hyväksyi 20.6.2016 Kirkkonummen

Lisätiedot

/-zîe. r/2 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO

/-zîe. r/2 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO Kruunupyyn kunt 26.L.2075 r/2 Sosili- j terveyslutkunt /-zîe MLL;n Lsten j nuorten puhelimen j netin vustus vuodelle 2015 f7o Toivomme, että kuntnne vust Lsten j nuorten puhelin- j nettiplvelun toimint.

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat (0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Puittinen Marko Vornanen Timo

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Puittinen Marko Vornanen Timo -1, SOTELA 28.1.2015 17:00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohaja Pääöksenekijä Eerola Anja arapuheenjohaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Riso Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM -projeki on saavuamassa visionsa, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra FINBIM?

Lisätiedot

SATE1050 Piirianalyysi II syksy / 8 Laskuharjoitus 2 / Transientti-ilmiö (ratkaisut muodostaen diff. yhtälöt, EI saa käyttä Laplace-muunnosta!

SATE1050 Piirianalyysi II syksy / 8 Laskuharjoitus 2 / Transientti-ilmiö (ratkaisut muodostaen diff. yhtälöt, EI saa käyttä Laplace-muunnosta! SAT5 Piirinlyysi II syksy 6 / 8 skuhrjoius / Trnsini-ilmiö (rkisu muodosn diff. yhälö, I s käyä plc-muunnos!) Thävä. All olvss kuvss siyssä piirissä kykin siiryy hkllä = snnos snoon viivä (= induknssin

Lisätiedot

Yksityisteiden hoidon järjestäminen

Yksityisteiden hoidon järjestäminen Tekninen lautakunta 68 04.12.2018 Kaupunginhallitus 8 14.01.2019 Kaupunginvaltuusto 3 04.02.2019 Tekninen lautakunta 16 26.03.2019 Kaupunginhallitus 64 15.04.2019 Kaupunginvaltuusto 22 27.05.2019 Yksityisteiden

Lisätiedot

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014 763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Rtkisut 1 Kevät 014 1. Tehtävä: Lske, kuink mont hilpistettä on yksikkökopiss ) yksinkertisess kuutiollisess, b) tkk:ss j c) pkk:ss. (Ot huomioon, että esimerkiksi yksikkökopin

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013 Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)

Lisätiedot

Koestusnormit: VDE 0660 osa 500/IEC Suoritettu koestus: Nimellinen virtapiikkien kestävyys I pk. Ip hetkellinen oikosulkuvirta [ka]

Koestusnormit: VDE 0660 osa 500/IEC Suoritettu koestus: Nimellinen virtapiikkien kestävyys I pk. Ip hetkellinen oikosulkuvirta [ka] Oikosulkukestoisuus EC:n mukn Oikosulkukestoisuus DN EN 439-1/EC 439-1:n mukn Tyyppikoestus DN EN 439-1 Järjestelmän tyyppikoestuksen yhteyessä suoritettiin seurvt Rittl-virtkiskojärjestelmien sekä vstvien

Lisätiedot

Ankkurijärjestelmä Monotec Järjestelmämuotti Framax Xlife

Ankkurijärjestelmä Monotec Järjestelmämuotti Framax Xlife 999805711-02/2015 fi Muottimestrit. nkkurijärjestelmä Monotec Järjestelmämuotti rmx Xlife Käyttäjätieto sennus- j käyttöohje 9764-445-01 Johdnto Käyttäjätieto nkkurijärjestelmä Monotec dnto Joh- by ok

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Yhdessä enemmän toisistamme välittäen Päivitystyöryhmä

Yhdessä enemmän toisistamme välittäen Päivitystyöryhmä 29.4.214 VUOSIRAPORTTI 214 KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIA 212-216 Yhdeä enemmän oiimme väliäen Päiviyyöryhmä 1 Siälö JOHDANTO... 3 AVAUSSANAT - STRATEGIATYÖ

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS 11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.

Lisätiedot

Herkkuja joka makuun ja hyvään tarkoitukseen! Ostamalla tuet. Myyjän nimi. Myyntikamppanjan tarkoitus. Kiitos tuestasi!

Herkkuja joka makuun ja hyvään tarkoitukseen! Ostamalla tuet. Myyjän nimi. Myyntikamppanjan tarkoitus. Kiitos tuestasi! Herkkj jok mkn j hyvään trkoitkseen! Ostmll tet Myyntikmppnjn trkoits Pikkvelje Myyjän nimi n Prs To ffeesekoit Pikkvelje n Prs To ffeesekoit on yhdiste s lmä Engl nnin toffe j hedelm it ätoffeit Rt sisältävät

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi! MAA8 Koe 4.4.016 Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muist kirjt nimesi j ryhmäsi. Väliviheet perustelevt vstuksesi! A-osio. Ilmn lskint. MAOLi s käyttää. Mksimissn 1h ik. Lske

Lisätiedot

ystävät LUONNON LAHJA Kaneli & appelsiini Minun valintani 1). Tuemme yhteisöjä, joista eteeriset öljymme ovat per

ystävät LUONNON LAHJA Kaneli & appelsiini Minun valintani 1). Tuemme yhteisöjä, joista eteeriset öljymme ovat per LUONNON Lhj LUONNOSTA ystävät Brighter Home -kokoelmmme on luotu ympäristöystävällisiä j sosilisesti vstuullisi käytäntöjä noudtten. Tästä kokoelmst löydät oiket lhjt kikille, jotk vlivt mpllomme. Kneli

Lisätiedot

Polynomien laskutoimitukset

Polynomien laskutoimitukset Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Sähkömagneettinen induktio

Sähkömagneettinen induktio ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä

Lisätiedot

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4 KTOS L:\PROJEKTT_2012\1510001046 KLEVRTEE KTUJE YS\14_TULOKSET\3.KTUJE YLESSUUTELM\DWG\KLEVRE YS.DWG Tulostettu: 26.6.2013 n- JO KELLR- SR- JKO- KTU SMMOKTU PYSÄKÖT KORTTEL 4 +100,60 KSPHT 1/2 BUS (varaus)

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNTA Sosiaalilautakunta 21.03.2012

SAVUKOSKEN KUNTA Sosiaalilautakunta 21.03.2012 Sosililutkunt 21.03.2012 11 Sosililutkunt Aik: Keskiviikko 21.03.2012 klo 16.00 17.35 Pikk: Vnhinkoti Asit 9 Sosililutkunnlle tiedoksi 10 Plvelussuhteen päättyminen 11 Rvitsemistyöntekijän tehtävien hoito

Lisätiedot

SELOSTUS Halolanpolun_muutos 1 LIETO KIRKONSEUTU HALOLANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS Halolanpolun_muutos 1 LIETO KIRKONSEUTU HALOLANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Hlolnpolun_muuos L:\KAAA\TEXT\KAAASEL\0\ Hlolnpolun_m.docx\PS KAAAN LAATJA: HOLANPOLUN ASEMAKAAAN MUUTOS LEDON KUNTA / KAAOTUS JATEKNSET PELUT: Kvoiusinsinööri Juh Mäki p. 00 0 Kvoiusriehi Pe

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT) Vlmennuksen j rvioinnin tukijärjestemä (VAT) Työhön kuntoutuksen trkoitus on utt sikst kuntoutumn siten, että siirtyminen koulutukseen ti työelämään on mhdollist. VAT -järjestelmä on kehitetty kuntoutumisen

Lisätiedot

Omakotitalon energiaratkaisu Pieni askel omavaraisuuteen.

Omakotitalon energiaratkaisu Pieni askel omavaraisuuteen. Omakotitalon energiaratkais Pieni askel omavaraisteen. www.arime.fi Phdasta energiaa lonnosta Arinko on meidän kakien elämään vattava ehtymätön energianlähde ja se tottaa välillisesti srimman osan ihmisten

Lisätiedot

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [ 1. Derivtn Testi Jos funktio f on jtkuv voimell välillä ], b[ j x 0 ], b[ on kriit. ti singul. piste niin { f (x) < 0, x ], x 0 [ f x (x) > 0, x ]x 0, b[ 0 on lokli minimipiste (1) { f (x) > 0, x ], x

Lisätiedot

ASIKKALAN ALUEURAKKA LIIKUNTAPAIKKOJEN KARTAT & KOHDEKUVAT

ASIKKALAN ALUEURAKKA LIIKUNTAPAIKKOJEN KARTAT & KOHDEKUVAT SKKL LEKK SKKL LEKK Liikenneväylien, liikennealueiden, liikenneviheralueiden, puistojen, liikuntapaikkojen sekä kiinteistöjen piha-alueiden hoito ja kunnossapito LKKKOJE K & KOHDEKV sikkalan kunta usthollintie

Lisätiedot

HENK 34 Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voi mas sa Sopimuskirjat ilmestyvät tou ko-ke sä kuus sa 2018.

HENK 34 Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voi mas sa Sopimuskirjat ilmestyvät tou ko-ke sä kuus sa 2018. HENKILÖSTÖJAOSTO 34 18.04.2018 Uudet virka- ja työehtosopimukset 2018-2019 HENK 34 Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voi mas sa 1.2.2018-31.3.2020. Sopimuskirjat ilmestyvät tou ko-ke sä

Lisätiedot

Automaatin tunnistama kieli on sen hyväksymien merkkijonojen joukko. Täsmällinen muotoilu: δ,q 0,{q 2,q 3,q 6 }), missä

Automaatin tunnistama kieli on sen hyväksymien merkkijonojen joukko. Täsmällinen muotoilu: δ,q 0,{q 2,q 3,q 6 }), missä T 79.1001/1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2.3 Äärellisen utomtin käsitteen formlisointi eknistinen mlli: syötenuh: nuhpää: ohjusyksikkö: i n p δ u q 1 q 2 Äärellinen utomtti koostuu äärellistilisest

Lisätiedot

HELLOUWEEN KUTSUU PE 25.10.- PE 1.11. Kaverit mukaan ja Isoon Omenaan.

HELLOUWEEN KUTSUU PE 25.10.- PE 1.11. Kaverit mukaan ja Isoon Omenaan. HELLOUWEEN KUTSUU PE 25.10.- PE 1.11. Kveri mukn j Isoon Omenn. 71747_IsoOmen_Hellouween_lehi_195x195_v2.indd 1 4.10.2013 10.25 Huhuu, ny mukn uu! Wsh, Hng nd Wer -pioj 49,90 (69,90 79,90) Trick or Tre...

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 25 Kierros 3, 26. 3. tmmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Ldi epädeterministinen äärellinen utomtti, jok test onko nnetun inäärijonon kolmnneksi viimeinen merkki,

Lisätiedot

4 Pinta-alasovelluksia

4 Pinta-alasovelluksia Pint-lsovelluksi. Kuvjn lle jäävä pint-l voidn määrittää, jos kuvj on -kselin yläpuolell. Välillä [, 5] funktion f kuvj on -kselin lpuolell. Peiltn funktion f kuvj -kselin suhteen, jolloin sdn funktion

Lisätiedot