TUTKIMUSRAPORTTI. Korjausrakentaminen

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Korjrkenminen PÄIVÄYS PROJEKTI Rkenneeknie kimke j iiveyrkel, loj- j kivrkeneiden kimke TILAAJA Helingin kpnki, HKR-Rkennj KOHDE Mllin l-e, Kimnipolk 5, Helinki

2 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO Tiivielmä Johopääöke Sloj- j kivrkenee, lpohj Ulkovipprkenee Märkä- j wc-il Kooni jkooimenpide-ehdoki YHTEYSTIEDOT Kohde Tilj Tkimken orij TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Toimekinnon, voiee Lähöiedo Käyäjäkyely Koheen yleiieoj Tiedo olev ikiemmin orie kimke j korjke YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tkimen lj Soriev kimke j mike Rikirkennerkel Lämpö- j koeekninen rkel Märkäilojen koekroi Rkenneyyppien rkennke j rkennevke Mikrobikim Merkkiinekokee Siäilmo-oloheiden ernmi Käyey mi- j kimliee Rkeneiden j loeknien järjeelmien elinkri SALAOJA- JA KUIVATUSRAKENTEET Rikirkennerkel Rkennekvke Rkenee ehdy hvinno Aiinvrie hvinno Korkoemn rkel... 16

3 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) Slojkvken hvinno Johöpääöke Toimenpide-ehdoke Kiireellie oimenpiee Korjoi A, perkorj ALAPOHJARAKENTEET Aikiemm kimke j korjke Rkenneyyppi Rkenee ehdy hvinno Aiinvrie hvinno ryöminäiloi Hvinno väeönojn li Johopääöke Toimenpide-ehdoke Toimenpide-ehdo ULKOSEINÄRAKENTEET Aikiemm kimke, rkke j korjke Rkenneyyppi Lämpö- j koeekninen oimin Rkeneelle orie kimke j mike Rkeneiden j merilien mikrobikimke Merkkiinekokee Johopääöke Toimenpide-ehdoke Kiireellie korjoimenpiee Korjoi, perkorj Miden hnkkeiden yheydeä homioiv i YLÄPOHJARAKENTEET Aikiemm kimke, rkke j korjke Rikirkennerkel Rkenneyyppi Lämpö- j koeekninen rkel Rkenee ehdy hvinno Rkenei rikkomom rkel Rkennevki ehdy hvinno Rkeneelle orie kimke j mike Rkeneiden j merilien hi-inee... 35

4 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 8.6 Johopääöke Toimenpide-ehdoke Korjoi, perkorj Miden hnkkeiden yheydeä homioiv i MUUT RAKENTEET JA JÄRJESTELMÄT Märkäil Aiinvrie hvinno Johopääöke Toimenpide-ehdo HAITTA-AINEET Oe bei näyee j loke LIITTEET... 39

5 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 1. YHTEENVETO 1.1 Tiivielmä Kiineiöön kl yki kolrkenn ekä yki inrkenn, kmmkin ov vlminee vonn Tkimke orieiin kolrkennkelle. Kolrkennke on kki mnpäälliä kerro. Rkennken rnko koo beonii pilri-plkkirkenei, lpohj on ryöminäilllinen. Jlkiiv ov vloin iililpinii ndwich-elemenejä. Veiko ov koj, veikeen kmibimikermi. Kiineiöä ei ole lähöieojen mkn orie perkorjki. Kiineiökierroken pereell veikee on mhdolliei i, j liäki ikknoi on i oiin. Alpohjn ryöminäil on korj vonn 2009 ehdyn rkenneeknien kimken jälkeen. Toimekinnon rkoiken on rkenneeknien kimen äydenny niilä oin kn niiä ei ole iemmin lähivoin ehy. Sm yheydeä orien LVI-eknie kimke ekä ähköekniikn knorvio, joi ldin erillie rpori. Työn voieen on d kokonivlinen kv kolrkennken rkeneiden ekä loeknien järjeelmien knno, korjrpei ekä elinkren vihee. Tkimken iälö pääkohdiin: Sloj- j kivrkeneiden knokimke Ryöminäilojen rkke Ulkoeinärkeneiden koe- ekä mikrobiekninen rkel Ulkoeinärkeneiden iiveyrkel merkkiinekokein Veiko- j yläpohjrkeneiden rkenneekninen elviy Märkäilojen knokroi 1.2 Johopääöke Sloj- j kivrkenee, lpohj Slojien kno on monin pikoin heikko j järjeelmää eiinyy mm. ornei j kkenei linjoj. Uei linjoi on liäki elkeä orm vr, illä lojpki on hlkemi. ehyjen mien mkn lojien korkoem hee perrkeneiiin on pikoin peellinen eikä loji ole peren lpolell. Sokkelien vieräyöjä on pikoin vjonn ryöminäilojen polelle j de ekä lmiveiä ohj näin ollen ryöminäiln ekä kohi okkelei. Sokkelei ei ole vedeneriyä. Ryöminäilllie lpohj on korj j hvinojen pereell korj on ehy nykyien oien mkiei. Ryöminäillliille lpohjille ei ole rpeen ehdä merkiäviä korjki vn ympäröivien kivrkeneiden korjen yheydeä orien pikoiien knnoke Ulkovipprkenee Rkennken jlkiivjen beonirkenee on ode iemmill kimkill heikkoknoiiki. Tämän kimken yheydeä hviiin liäki lkoeiniä oivi epäiiveykohi ekä pikoiii mikrobivrioi. Rkennken lkoeinärkenei voidn piää kokonien heikkoknoiin. Johen rkeneen epäiiveydeä, ihe e rikin iäilmn ldn heikenymielle j epäphkien klkemielle iäilmn.

6 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) Veiko- j yläpohjrkeneiden odeiin poikkevn lkperäiiä nnielmi j olevn oiin myö nykyien nnielohjeiden vii. Rkenneven pereell rel ol ko p höyrynlkrkenne, jok heikenää oleelliei rkeneen koeekniä oimin Märkä- j wc-il Hvinojen pereell ri o iloi on lähe lkperäiiä j näin ollen ne ov ikäänyneiä j yliänee eknien käyöikänä. Hvinojen pereell voidn ode vlon iloi olevn nykyien vedeneriymääräyen vii. Hvinojen pereell ede korji iloi ei ole einärkenei vedeneriyä. 1.3 Kooni jkooimenpide-ehdoki All on eiey pääpiireiäin oielv korjoimenpiee. Pääo levi lkopolii korjki on oielv ehdä yhenäienä, illä niillä on ri vik kekenään oiiin. Siäpolii korjki voidn helpommin eriyää, mikäli e on rpeen. Kiireellie korjoimenpiee Ykiäien lojkivon knnen iminen (SOK27) Ulkoeinien elemenimojen iminen (ellei lkokori io i lähiikoin) Korjoimenpiee rkenneoiin leelon loj j kivrkeneiden perkorj lpohjn äyökerroen knnoke rklkkjen liäy lpohjn ryöminäiln lkoeinien prkv perkorj iäkoren korj j iiviy, lkoverhoken iminen lkperäien ikknoiden iminen, ijen knno veiko- j yläpohjrkeneiden iminen märkäilojen j wc-ilojen neer

7 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 2. YHTEYSTIEDOT 2.1 Kohde Mllin l-e Kimnipolk HELSINKI 2.2 Tilj Helingin kpngin rkennviro / HKR-rkennj Krmik 21 PL Helinki Kiri Torikk-Jlknen ph emil kiri.orikk@hel.fi 2.3 Tkimken orij Rkenneekniikk Wie Grop Finlnd Oy ph Sinikllionie 5 fki Epoo Tomi Vlkepää. in AMK ph emil omi.vlkep@wiegrop.fi Jimmy Sobo, in AMK ph emil jimmy.obo@wiegrop.fi Rio Koivri, DI ph emil rio.koivri@wiegrop.fi Timo Mäkelä, in. AMK ph emil imo.mkel@wiegrop.fi Sähkö- j eleekniikk Wie Grop Finlnd Oy ph Sinikllionie 5 fki Epoo Joon Priinen ph emil joon.priinen@wiegrop.fi

8 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 3. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT 3.1 Toimekinnon, voiee Toimekinnon rkoiken on rkenneeknien kimen äydenny niilä oin kn niiä ei ole iemmin lähivoin ehy. Sm yheydeä orien LVI-eknie kimke ekä ähköekniikn knorvio, joi ldiiin erillie rpori. Työn voieen on d kokonivlinen kv rkeneiden ekä loeknien järjeelmien knno, korjrpei ekä elinkren vihee. 3.2 Lähöiedo Tilj on oimin lähöiedoiki kiineiön piirki ekä knokimrporej. Käyöä ollee piirke j ikirj: 1978 j 1999 ARK-piirki yheenä 28 kpl ähköieä modo 1978 IV-piirki yheenä 20 kpl ähköieä modo 1978 Sähköpiirki yheenä 55 kpl ähköieä modo 1978 RAK-piirki pperimodo yheenä neljä knio 2004 Jlkiivpiirke 4 kpl 2004 Ikknoiden imien deljipiirki 7 kpl 2009 Koe- j rkenneekninen knokim (Siäilmininööri Oy) 2009 Hi-inekroi (Siäilmininööri Oy) 2012 Ikknoiden knokim (A-ininööri Oy) 2013 Jlkiivjen knokim (A-ininööri Oy) Liäki koheeeen on em. rporien pereell ehy kiineiön knokroi (YIT Kiineiöekniikk) Käyäjäkyely Erilliä käyäjäkyelyä ei orie. Koliänää j koln rehori heliin lyhyei lvn kiineiökierroken yheydeä. Heilä d kommeni liiyivä lähinnä jo ehyihin kimkiin eikä ieo ää yheydeä. 3.3 Koheen yleiieoj Kiineiöön kl yki kolrkenn ekä yki inrkenn, kmmkin ov vlminee vonn Rkennke on kki mnpäälliä kerro, kellrikerro ei ole. Rkennken rnko koo beonii pilri-plkkirkenei, lpohj on ryöminäilllinen. Jlkiiv ov vloin iililpinii ndwich-elemenejä. Veiko ov koj, veikeen kmibimikermi. Kiineiöä ei ole lähöieojen mkn orie perkorjki. Kiineiökierroken pereell o veikei on llvimmin i, j liäki ikknoi on i oiin. Alpohjn ryöminäiln äyöm on i kln j knvn lpohjrkeneen lpinn on enne lämmöneriee.

9 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) Käyökohee: kol Rkennki: 1 Kerromäärä: 2 Tilv: m 3 Kerrol: brm 2 Ilmnviho: Koneellinen lo- j poiojärjeelmä Lämmiy: Kkolämpö Jäähdyey il: ei iedo Tiedo olev ikiemmin orie kimke j korjke Tkimke: 2009 Koe- j rkenneekninen knokim (Siäilmininööri Oy) 2009 Hi-inekroi (Siäilmininööri Oy) 2012 Ikknoiden knokim (A-ininööri Oy) 2013 Jlkiivjen knokim (A-ininööri Oy) Liäki koheeeen on em. rporien pereell ehy kiineiön knokroi (YIT Kiineiöekniikk). Aikiempien kimen hvinoj: Hi-inekroike on hvi beipioii koelorkenei ekä ei eri iäilojen levyrkenei. Jlkiivjen elie mm ov lyijypioii. Kroi on orie oiien, eim. veiko on kimrporin pereell hiineiden ol ilmeiei kim. Hi-inekroirporin mkn o merilei on olee beioiiki (vinyylil) i beiomiki (kiinniyliim) ilmn näyeenoo j nlyyiä. Koe- j rkenneeknien knokimken yheydeä odeiin lirkeneen vrioiminen liiknlin leell. Liiknlin lpohj j lirkenne on korj kln. Alkperäie ikkn on ode heikkoknoiiki j eniijinen oi on oll niiden iminen. Uii ikknoi on ode ikknliiymien pei j epäiiveykiä ekä veipelien klliken j kiinniyen pei, joiden korjmi on oiel. Jlkiivjen beonirkeneiden kno on kln heikenyny. Viieiä pkkrpmie hviiin vlo näyeiä ekä iinvrii kimki. Ulkokori ei ole kimken mkn järkevää korj vn ori joko peiävä korj i käyää lkokore käyöikänä loppn. Tehdy korjke: 2005 ikknoiden oiinen iminen 2009 jälkeen ryöminäilojen korj j liiknlin lin korj ei iedo veikeiden iminen

10 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 4. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA 4.1 Tkimen lj Tkimke orieiin kolrkennkelle. Tkimkeen iälyy pääkohdiin: loj- j kivrkeneiden knokim lkoeinärkeneiden iiveyrkel ekä mikrobieknie kimke onn äydenämään jo ehyä jlkiivjen knokim veiko- j yläpohjrkeneiden rkenneeknie elviyke märkäilojen koe- j knokroi ähköekniikn knorvio Liäki kohee orien mnikiei erilliinä kimkinn: käyövei- j viemärijärjeelmien knokimke onn IVA-knokimke onn 4.2 Soriev kimke j mike Rikirkennerkel lkoeinä-, loj- j kivrkeneille Ulkoeinärkeneen koeeknien oiminnn j vrioiden rkel mikrobinäyein Ulkoeinärkeneiden iiveyrkel merkkiinekokein Veikorkeneiden odenminen rkennevkin, hi-inenäyee oen rvie Kolrkennken veikojen iinvrinen knokroi kln Lähöieojen pohjl märkäilojen rkenneyyppien määriy/rvioini Märkäilojen pinmerilin knnon j rnnn rvioini Märkäilojen iinvrinen knokroi kln Märkäilojen koekroi pinkoeden ilmiimell ekä rkennevke onn Märkäiloi hi-inenäyee oen rvie Slojjärjeelmien nnielmien rkel Slojkivojen piknn Slojpkien korkoemn rkel, järjeelmän oimivden rvioini korkoemien ol j korkojen ver lpohjn j peren korkoon Slojjärjeelmien iäpolinen videokv Permrien vedeneriyken rkel koekopi Sähköekniikn knorvio orieiin iinvriin meneelmin Rikirkennerkel Rikirkennekroi orieiin rkelemll kiineiön piirki j läpikäymällä lkoeinärkeneiden rkenneyypi ekä liiymärkeneiden deljirki. Liäki läpikäyiin kikki lojiin liiyvä piirke ekä perleikkke.

11 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) Rikirkennekroiken rkoiken oli piklli rkennerkij j rkenneyyppejä, joiden rkennyfyiklien oimivden voidn ole olevn peelli i vrioimirikin ihev Lämpö- j koeekninen rkel Rkeneiden lämpö- j koeekniä oimin rkelln ilmenevien rpeiden mkiei rkennfyiklien mioiohjelmion vll. Trkel orien päääänöiei lkennlliei käyäen ieokoneohjelm DOF-lämpö 2.2 ekä käyäen merilien yleiiä ekniiä ieoj ekä meriliominiki. Käyeäeä merilivlmijien ykiäielle oeelle ilmoimi ekniiä ieoj eiinyä pieniä erovki ihin lokiin nähden. Rkennjnkohdn merilien j niiden vlmijien olle nemomi (ei lähöiedoi ilmoiej), ov rkel oriev yleien meriliieojen mkiei. Ohjelmll orie lkennllie rkel on homioiv, eä en lähöiedo on olee vkioiki. Siäilmn lämpöiln on käyey 21 C j iäilmn koeliänä verrn lkoilmn on käyey TTY:n kimrporin 140 mkii kkiii rvoj. Rkeneen iäpolien ilojen iäilmn koeiälö (j lämpöil) voi poike lkenn käyeyiä rvoi homvi riippen iln oiminn j ilmnvihdo. Ulkoilmn lähöieoin on käyey kohderkennken pikkknnn kekimääräiiä kkiii olohei Märkäilojen koekroi Kroike rkeneiden koepioi rvioiiin pinkoeilmiimell Gnn Hydromee Compc B. Kroi orieiin märkäiloille ekä wc-ilojen lioille. Gnn Hydromee Compc B pinkoedennniimen mi per rjdell phvn merilin dielekriyyvkion mikeen. Lie mi merilin koeden mm yvyydeä. Milie n virheellien loken, mikäli miyvyydellä on melli (pke, ähkövkpeloinni, peliverhoke, jne.) Pinkoedenilmiimell ehyjen hvinojen rkel j loen rvioinni lee homioid, eei kyeiellä meneelmällä kyeä mimn rkeneen koepioi vn inon rvioimn merilien koepioi. Sjen rvioinilokien loev on rkelv homioiden mm. rkenneyyppi, pinmerili, vedeneriykerroken ijini j yyppi ekä rkeneiden kivn oloik (ikväli, jolloin ei ole orie rkenei kelev käyöä) Rkenneyyppien rkennke j rkennevke Soriejen rkenneven ijinni määrieiin lvn kiineiökierroken, rikirkennekroiken j rkeneiden koekroiken yheydeä ehyjen hvinojen mkn. Rkenneven päärkoiken oli määriää rkenneyypi j rkennerki ekä verr rkeneiden lkperäien nnielmien mki j rkeneelli oimiv. Rkeneiden vkohdi orien: rkeneiden j rkennemiojen kirj ekä ver vnhoihin nnielmiin iinvriei hvivien vrioiden kirj vkohdn vlokv nlyyinäyeenoo j koemi, mikäli näin on määriey

12 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) Rkenneven lopllien ijinien määrielyä homioidn kiineiön käyö j en em rjoiee Mikrobikim Ulkoeinärkeneiden koeekniä oimin j mhdollii koevrioi voidn ki normlien koemien liäki mikrobikimkell. Tiey mikrobiljikkeen indikoiv rkeneen koevrioi, johen eri mikrobiljikkeiden vimi erilii koeolohei. Eimerkiki kinobkeeri (ädeiene) viv korken veikiividen (RH > %) rkenee peäkkeen kehiymiä vren, mikä vii merilin komieen j vrioimieen. Homioiv on, eä mhdollie mikrobivrio lkoeinärkeneen eriekerroke v vik myö honeiojen iäilmn heikenäväi. Mikrobikimken ekemieen on olem ei erilii poj. Tämän knokimken yheydeä oeiin merilinäyeiä lkoeinä- j lpohjrkeneiden lämmönerieeä j nlyyip on limennorj-meneelmällä. Tehy nlyyi äyää Soili- j Terveyminieriön limn Amierveyohjeen em vimke. Anlyyi keroo mikrobien määrän liäki niiden ljikkee. Merilinäyeen mikrobiologien viljelyn lo vii merilin komieen j vrioimieen, mikä merilinäyeen elinkykyien ieni-iiöiden pioi on rempi kin cf/g, kinobkeeripioi on remmpi kin 500 cf/g i näyeeä eiinyy koevrioon viiv mikrobio Merkkiinekokee Tkimke pyriiin elviämään miä kohdin lkoeinärkenei j liiymärkenei eiinyy ilmvooj ekä epäiiveykiä. Riiävällä onnll pyriään elviämään mikä epäiiveykiä ov yemii j mikä nnii. Liäki merkkiinekokeell voidn rvioid einärkenei mhdolliei olevien mikrobikvojen hillien ineenvihdnoeiden i hikken iirymiä iäilmn. Merkkiinekokeiden oriken ol on homioiv, eä ri honeiloj ei välämää rke kln vn merkkiinekokeell pyriään eniijiei rkmn eri rkenneyypeiä eiinyvien liiymärkeneiden iivey Siäilmo-oloheiden ernmi Annon j miden olekelilojen erveelliyyeen vikv ekä kemillie epäphde eä fyiklie olo. Fyikliiin oloihin klv mn m iäilmn lämpöil j koe ekä ilmnviho (ilmn l). Mimll eri ilojen pine-ero hee lkoilmn voidn rvioid einärkenei mhdolliei olevien mikrobikvojen hillien ineenvihdnoeiden i hikken iirymiä iäilmn, jo rkenee on ilmvooreiejä. Rkenn nnielln yleenä lkoilmn nähden hiemn lipineieki, jo voiiiin välyä koevrioil rkenei. Yleienä ohjeen pideään, eä normli käyöilnee rkeneiden pine-ero lii oll pino. Mike orieiin Teo milieell j iihen liieyllä yhdielmänrill i Tinyg Pine-ero dloggerill j iihen liieyllä Prodl PEL-DK prere rnmier - milieell. Miväli 5 mini j miv ree ov honeilmn lämpöil ( C), heellinen koe (RH%), hiilidiokidipioi (ppm) j pine-ero (P). Pine-eromiki (+) -merkki (plmerkki) on ylipine (ilmvir poipäin mi honeil), (- ) -merkki (miinmerkki) lipine (ilmvir min honeiln päin).

13 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 4.3 Käyey mi- j kimliee Pinkoeilmiime: Gnn Hydromee Compc LB Merkkiinekoe, Dräger/Troec Siäilmo-oloheiden ernmi: Monioimimilie, Teo yhdielmänri Tinyg Pine-ero dloggeri, Prodl PEL-DK prere rnmier Endokooppi/kimkmer Mikroexplorer Porklo, Milwkee, Hili 4.4 Rkeneiden j loeknien järjeelmien elinkri Kiineiön ikä on noin 34 vo. Oheie lko on rvioi kohee odejen rkeneiden jäljellä olev käyöikää yleieen käyöikään verrn. Käyöiä ov ykilölliiä j riippv olenniei myö holo- j ylläpiooimenpieiä, joen poikkemi oikelliiin elinkriin voi eiinyä. Tkivien rkennoien jäljellä olev käyöikää on käiely rkemmin kimloki. Tlkko 1. Kekimääräie käyöiä (RT , Kiineiön eknie käyöiä) Kekimääräinen Tiln/rkeneen/ /järjeelmän ekninen käyöikä ikä Tnn Til/rkenne/järjeelmä Rilokk: normli (ikväli edellieen koko- (i erikeen nivlieen korjk- mini) een) 113 Kivrkenee 1131 Slojjärjeelmä ( ) (kohee rilokk vike) 30 vo rkväli 2 vo hhelväli 5 vo 34 vo 122 Perke j lpohj Permrin vedeneriy, kmbimiively 20 vo Permrei ei hvi vedeneriyä 124 Jlkiiv 1241 Pinnoie beoni 50 vo 34 vo 1241 Elemenien m vo 34 vo 1242 Ikkn, pikkn 50 vo 34 vo 1242 Ikkn, plmiini 60 vo 9 vo 1243 Ulko-ove, rkenneerä 60 vo 34 vo 1243 Ulko-ove, p 40 vo 34 vo 126 Veiko 1263 Kmibimikermike, 3-kerroke 35 vo 34 vo hvinojen mkn oin i 133 Tilpinn

14 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 1332 Märkäiln li, l+ koelkively (n ) 15 vo 34 vo 1332 movimo 20 vo 34 vo 1332 Märkäiln li, l + mminen vedenerie (RkMK C2, >) 30 vo mx 16 vo, korjjnkoh ei ole iedo 1334 Märkäiln iäkopinn 20 vo vihelee Märkäiln einä, loi, koelk, kiviinerkenne Märkäiln einä, loi j mminen vedenerie 18 vo 34 vo 30 vo mx 16 vo, korjjnkoh ei ole iedo 5. SALAOJA- JA KUIVATUSRAKENTEET 5.1 Rikirkennerkel Käyöä ollei piirki ei oll eieynä lojjärjeelmiä. Alpohjn rkenneyyppikvke on minin äyömn kllike kohi loji. 5.2 Rkennekvke Rkennekv per kenäöiden yheydeä ehyihin hvinoihin, illä loji ei ole eiey piirki. Kohee on lojjärjeelmä, jok kierää pääoin rkennken vieroj, m klkee pikoin myö rkennken ryöminäil. All on eiey hvinnekv lojien ijinni, merkiy keliell kkoviivll.

15 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) Slojkivo ov beonii, joi on eräknne. Slojpke ov virkkpki. Khnkin kivoväliin on enne yki lojpki. 5.1 Kivoi on kkioie eräknne 5.2 Slojpke beonikivo 5.3 Rkenee ehdy hvinno Aiinvrie hvinno Rkennken vierll ijiev järjeelmä rkeiin kivoi käin lähe kln. Liäki okkelien vieräyöjä j kivrkenei rkeliin koekoppien vll. Järjeelmää j koekopi ehiin ervi hvinoj: Sokkelien vieräyönä on oin krke epeli, oin äyö ei ole näkyviä floinnin voki okkelei ei ole lkopoli vedeneriyä, rkenne v pääoin perleikkki koekopi oli hvivi nnielmien mkinen roerie, roerieen päällä on moviklvo, jok koppien kohdill on enne epämääräiei eikä oimi kpillrikkon mpinnn j okkelin välillä mnpinnn nykyinen o on pikoin hyvin lähellä okkeliplkkien lren eli homvi lempn kin piirki on eiey pikoiii mnvjomi hviiin floimomill leill lojkivojen väliknne ov honoknoii j monin pikoin läpironei o kivoi oli rni veä, vedenpin ei oll rkhekellä kienkn pkien yläpolell on lojpki on keryny hiekk

16 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 5.3 Vedenpin pken ll 5.4 Lähe kiv lojkivo 5.5 Sokkelin vieräyö j roerie 5.6 Hiekk lojpke Korkoemn rkel Slojpkien yvyy miiin käimiken hee knvn lpohjn (onelolo) korkoon. Perleikken vll iin orie onn veril lojiken yvyyden j perrkeneiden välillä. Homv on, eä rkel on jonkin verrn epävrm, illä odellie nroiden korkoem eivä ole rkkn iedo. Soien mkn (mm. RIL ) lee lojiken oll kikil oin nroiden lpolell. Trkel orieiin 10 kivon leell. Trkeln pereell hviiin, eä loji klkee nykyoikiin nähden peellie korkoem inkin viiden kivon leell. Kyeiillä leill loji on nrn oll. Toiin noen noin pole rkelpieiä loji on liin ylhäällä perkin nähden. Pei hviiin kivojen SOK20, SOK16, SOK13, SOK9, j SOK8 leell (kivojen nmero vv liieen 6 ivll 1 eieyjä kivoj). Trkeln pereell lojiken kllike ov pääoin knno, jokin klliken jyrkkyy vihelee. Ykiäiillä leill hviiin, viieiä klliken lievää peellide ekä epäjohdonmki.

17 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) Slojkvken hvinno Slojille orieiin iäpolinen kv, jonk rpori j vrioiden piknnpiir on liieenä 6. Slojien iäpolie kvke ehiin ervi hvinoj: jri lojpke hlkemi, joi ihe linjn ormvr reikiä lojpke ormi iirymiä pkien liioki ykiäinen kni inrkennken nrkll (SOK27), jo on vin välikni -> rvlliriki 5.4 Johöpääöke Slojjärjeelmä on lkperäinen j iinä hviiin kohlien rni pei j vrioi. Uei linjoj on orn j kken. Uei linjoi hviiin iirymiä j jrikvo, jok heikenävä järjeelmän oimin. Slojien odeiin pikoin olevn korkoemln peellii. Sokkelei ei ole vedenerieä j vieräyö ov pikoin vjonnee ryöminäiln polelle. 5.5 Toimenpide-ehdoke Kiireellie oimenpiee Kivon SOK27 knnen iminen (rvlliriki) Korjoi A, perkorj Johen järjeelmän iää, melko ljmiii pei j vrioi on lojien perkorj väiämää edeä. Korjhnkkeen iälö pääkohdiin: okkelin vierojen kikiv j nykyien lojien prk okkelien lkopolien vedeneriyken enn lojkerroen j den lojjärjeelmän enn ien vieräyöjen enn mnpinmien korj ekä lkopolell eä ryöminäil 6. ALAPOHJARAKENTEET Käyöä ollei lähöiedoi hviiin riirii olem olevi lpohjrkenei. Voden 2009 kimrporin mkn koko lpohj on ryöminäillli. Käyöä ollei perleikkki ekä pääpiirke väeönojn li on kienkin ilmoie mnvrieki. Tämän kimken yheydeä rkeiin ryöminäil on loj- j kivrkeneiden kim.

18 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 6.1 Aikiemm kimke j korjke Alpohji on ikiemmin ki pääoin iinvriei 2009 koe- j rkenneeknien kimken yheydeä. Tkimke odeiin pineheiden olevn ryöminäil iäiloihin nähden ylipineii. Tehdyiä korjki ei ole rkkoj ieoj, m voden 2009 kimken jälkeen on orie mm. onelolojen lpinojen eriyke, ryöminäiln phdi j äyökerroke. Liäki ryöminäil on koneellinen lipinei. 6.2 Rkenneyyppi AP1, lkperäien pääpiirken mkn Mi (mm) Rkenne, merili - pinmerili 70 eräbeonil - ikeä ojpperi kevyor 265 onelol - lee ilmil Hvi poikkem rkenee lähöieoihin nähden onelolojen lpinn on enne EPS eriee ryöminäiln pinmn on jälkikäeen enne kevyor 2009 kimke ode orgnie jäee on hvinojen mkn pääoin poie AP2, lkperäien pääpiirken mkn Mi (mm) Rkenne, merili - pinmerili 10 beoni 150 knv eräbeonil - ikeä ojpperi 200 iiviey or

19 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) Liiknlin lin (AP3) pinrkenee oneloln yläpolell on lähöieojen j hvinojen mkn i. Ui rkenneyyppiä ei oll ilmoie käyöä ollei lähöiedoi. 6.3 Rkenee ehdy hvinno Aiinvrie hvinno ryöminäiloi Ryöminäil kroieiin iinvriei niilä oin kin il klk on mhdolli. Trklkkj on vin vähän j ryöminäiln äyökerroke ov monin pikoin lähellä i kiinni perplkei, jonk voki reen on lei ei päää ilmn kivöiä. Merkiävimmä hvinno j rke lee on merkiynä hvinokrn, (liie 1, iv 4). Ryöminäiln johvi lkkj ei ole kvi iln rkmieen Alpohj lähe kln kevyor, ykiäiiä kiviä j vieräyöjen vlmi elemenirkeneien okkeliplkkien l lpohjn Elemenirkeneien okkeliplkkien korkoem pikoin korkell hee vieräyöön, ykiäiiä vieräyöjen vlmi lpohjn Hviiin kki beonirengrkenei loj-/perveikivo, joi oli lojpke. Kivon veden pin oli pkien lpinnn lpolell. Pkhoneiln kivon yki lojpki oli äynnä kevyor. Alpohjn le on oee hippimreill j vkknvill, okkeli- j nrplkkeihin por imniporll pääoin 200 mm reikiä plkin ylärenn. Kikki imri oliv käynniä rkhekellä. Alpohji ei hvi orgni jäeä (ykiäiiä ldn kpplei lkn om) Kikki v lk ov rki j iiviee oliv piklln iivier, lk ov iinvriei rvioin ilmiiviiä Vlokv 6.1 Yleikv ryöminäil 6.2 Mnpin vjonn okkelin vierll

20 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 6.3 Lähikv edellieä 6.4 Trklkk Hvinno väeönojn li Lin pinmerilin on mli. Li on hvivi pikoiii mlivrioi, jok iinvriei rvioin johv meknie rike (il on vrokäyöä) 6.4 Johopääöke Ryöminäilllie lpohj on korj voden 2009 kimken jälkeen. Hvinojen mkn korj rkenne v, pienin pein, Opehlliken jlkin Siäilmongelmien kolrkennen korj -oppn mki oi. Poikkemi oppn oikeen hviiin pinveien ohjke, joi ohj pikoin lpohjn mnvjomien voki. Liäki läpivienien iiveyä ei ole vrmenne men kin iinvriei. Aiinvrien rkeln pereell väeöojn mnvie lpohjrkenee ei hvi merkiäviä vrioi. Kn homioidn, eä väeönoj ympäröi kln kiv j korj ryöminäil, ei väeönojn leelle ko kohdivn merkiävää koeri mperää. 6.5 Toimenpide-ehdoke Toimenpide-ehdo Sloj- j kivrkeneiden korjken yheydeä oielln korjmn hvi mnvjom ekä pin- j devede ohjmn rkennke poipäin. Sm yheydeä oielln liäämään rklkkj ryöminäiln, jo kikille leille on pääy. Korjken yheydeä oielln liäki vrmenmn kikkien läpivienien iivey lpohjn j iäiln välillä. Väeönojn lin knno on oielv ori miden iäilknnoen yheydeä.

21 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 7. ULKOSEINÄRAKENTEET Rkennken jlkiiv ov lähe kln rkenneyypin (US1/US2) mkii rkenei. Sokkeli ov koko rkennken leell okkeliplkkielemenejä. Tämän kimken yheydeä rkeliin lkoeinärkeneiden koeekniä oimin mikrobinäyeiden vll ekä rkeneen iiveyä merkkiinekokein. Rkenneeknie kimke on ehy iemmin. 7.1 Aikiemm kimke, rkke j korjke Jlkiivrkenei on hvi voden 2013 kimrporin mkn mm. pkkrpmi ekä eräen korrooiovrioi j iiä ihenei beonivrioi. Elemenimojen on ode olevn eriäin honoknoie. Pikälle edenneiden beonivrioiden voki jlkiiville on oiel joko peiävää verhokorj 3 5 voden kle i vihoehoiei jlkiivelemenien lkokorien prkmi kln. 7.2 Rkenneyyppi Rkenneyyppi US1/US2, lkperäien pääpiirken mkn Mi (mm) Rkenne, merili 30 illil 50 eräbeoni 120 jäykkä minerlivill 150/80 eräbeoni Mien mkn eriepk on odellide mm välillä. Lämmönerie on hvinojen mkn pehmeää minerlivill. Sokkeliplkki lkperäien perleikkken mkn Mi (mm) Rkenne, merili 80 beoninen lkokori 120 lämmönerie (polyyreeni) 250 knv beoniplkki Käyöä ollei piirki lkoeinän j okkelin lämmönerie olii yhenevä, okkeli kienkin erieenä on polyyreeni

22 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) Lämpö- j koeekninen oimin Beonirkeneien lemomien ndwich-elemenien lämpö- j koeeknien oiminnn pee ov yleiei iedo j ieyiä olohei koeden iiviyminen eriekerroken j lkokoren rjpinn on mhdolli. Minerlivill ekä krbonioin beoni ov homehmiherkkyylokln kohlien keäviä (VTT-TTY homerikimlli). 7.3 Rkeneelle orie kimke j mike Rkeneiden j merilien mikrobikimke Ulkoeinärkenee oeiin yheenä 9 merilinäyeä mikrobikimki vren. Anlyyi orieiin orviljelymeneelmällä. Tnn Til/ijini Tiln nn Tlo 01.MB-US Ulkoeinä, liiknli 134 ei viieä vrioi 02.MB-US Ulkoeinä, lokkil 038 ei viieä vrioi 03.MB-US Ulkoeinä, opejnhone 035 ei viieä vrioi 04.MB-US Ulkoeinä, lokkil 011 ei viieä vrioi 05.MB-US Ulkoeinä, oppilyöil 009 vii vrioon 06.MB-US Ulkoeinän ikknliiymä, lkhone 085 ei viieä vrioi 07.MB-US Ulkoeinä, rokl 109 heikko viie vrioon 08.MB-US Ulkoeinä, erveyden hoijn hone 244 ei viieä vrioi 09.MB-US Ulkoeinä, kvmidon lokk 217 ei viieä vrioi Alkperäinen nlyyiv on liieenä (Liie 4). Merilinäyeeä 05.MB-US löyyi koevrioon viivn rj-rvon yliäviä määriä kinobkeerej (ädeieniä). Rporin j mierveyohjeen mkn ämä ei orniei vii vielä koevrioon, kok merilinäyeen elinkykyien ieni-iiöiden pioi j ljio ei vii merilin komieen j vrioimieen. Merilinäyeeä 07.MB-US hviiin heikko viie vrioimie. Rporin mkn hvijen ljikkeiden indikorimerkiy koevrioon ei ole kienkn äyin elvä, joen or johopääöä vrio ei void ehdä. Miden näyeiden ol ei hvi viieiä vrioi j ljikkeio ekä mikrobien määrää voidn piää vnomien Merkkiinekokee Merkkiinekoe käii mnpäällien lkoeinä- j okkelirkeneiden merkkiinekokee rkenee olevien epäiiveykohien elviämieki, jonk yheydeä rkeliin myö lkoeinän j ikknoiden liiymien iiveyä. Merkkiinekokeiden orilee on merkiy myö liieenä olevn vrio- j kimkrn (Liie 1, iv 1 j 2). Merkkiinekokei ehiin ervi yleiiä hvinoj pikoiii epäiiveykohi rkeljen honeiden pilri-, einä- j liliiymiä, o vodoi ilmeni iäkoren vrioiden j hlkemien leell pikoiii vooreiejä ähkökoeloiden liiymiä oivi epäiiveykohi ikknliiymiä

23 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) ähkökoeloinni on enne vloin liliiymiin, o koeloinien j lipinnn liioki on iiviey eliell mll 7.1 Sähkökoelo on vloin iiviey eliell mll. 7.2 Pikoin koelon enn j liiymä on poikkev, kv il nro Hlkem iäkore, leell voo, kv il nro Ikknliiymiä hviiin oivi vooj, nolill merkiy yypilliimmä kohd.

24 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) Tehdy merkkiinekokee All olevi lkoi on eiey merkkiinekokeiden hvinno ilkohiei. Merkkiinekn ennkoh on merkiy pniell nolell, hvi vodo viivoin i lein. 01.MA-134 US2, il nro 134, liiknli Ei elkeäi hvivi vooj. Homioi: Pine-ero mihekellä -1-2 P Oneloln pikä iv on min einän (oikell) niei. 02.MA-039 US1, il nro 039, opeil 1 lpohjn liiymä 2 ikknn pyyliiymä 2 Homioi: Pine-ero mihekellä -1-2 P Oneloln pää on lkoeinää ven 1

25 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 03.MA-035 US1, il nro 034 j 035, opejinhone 1 Ikknn pyyliiymä, pilrin liiymä molemmill polill 1 Homioi: Pine-ero mihekellä 0-2 P Oneloln pää on lkoeinää ven 04.MA-025US1, il nro 025, opeil 1 Vooj koko leell, mm. ikknn liiymä, liiknm, lin koelorkeneiden liioke 1 Homioi: Pine-ero mihekellä -1-3 P. Oneloln pää on lkoeinää ven. 05.MA-011 US1, il nro 011, opeil 1 Ikknn pyyliiymää piemäinen voo 2 Koelorkeneen pyyliiymää piemäinen voo 1 Homioi: Pine-ero mihekellä 0-1 P. Onelolojen pikä iv on pääyeinän (ylhäällä) niei. 2

26 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 06.MA-009 US1, il nro 009, oppilyöil 1 Lievää voo lin liiymää, ikknn pyyliiymää elkeä voo. Homioi: Pine-ero mihekellä -2-3 P Tällä leell koelorkeneiden kiki ei ole ehy. Oneloln pää on lkoeinää ven. 07.MA-085 US1, il nro 085 j 087, lkhone ekä oimiohone 1 Alpohjn liiymä 2 Ikknoiden pyyliiymä 3 Homioi: Mike orieiin IV:n olle päällä (-1-3P) ekä poi päälä (0-1 P). Onelolon pikä iv on kvn vemmn lkoeinän ninen

27 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 08.MA-109 US1, il nro 109, rokl 1 Ikknn liiymiä elkeä voo Homioi: Pine-ero mihekellä -1-2 P. Onelolojen pikä iv on kvn vemmn lkoeinän ninen MA-217 US1, il nro 217, kvmidon lokk 1 Koko lkoeinän leell elvä vodo ikknliiymiä ekä välipohjn liiymää Homioi: Pine-ero mihekellä -1-3 P. Oneloln pää on lkoeinää ven. 1

28 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 10.MA-236 US1, il nro Selvä vodo ikknn pyyliiymiä Homioi: Pine-ero mihekellä 0-2 P. Oneloln pää on lkoeinää ven MA-244 US1, il nro 244, erveydenhoijn hone 1 Selvä vodo ikknn liiymiä Homioi: Pine-ero mihekellä 0-2 P. Oneloln pää on lkoeinää ven Johopääöke Ulkoeinärkenee ov lkperäien piiren mkii ndwich elemenejä. Kyeien rkenneyypin lämpö- j koeeknien oiminnn riki ov yleiei iedo. Koeeknien peiden ihemi vrioi rvioiiin mikrobinäyein. Tloen pereell erieiden mikrobivrioi eiinyy pikoiin. Merkkiinekokei hviiin ei j oivi pei rkeneen iiveydeä. Yhä il lkn om kiki mii iloi hviiin epäiiveykohi. Mihekillä pine-ero viheliv välillä 0-5 P. Hvinojen pereell onelolojen n vik lkoeinän j lpohjn liiymän iiveyeen. Kohdill, joi oneloln pikä iv on lkoeinän ninen, ei hvi elkeiä vooj lpohjn j lkoeinän liiymiä. Merkkiinekokeill odejen eiden epäiiveykohein pereell voidn kienkin ode eä riki epäphkien klkemieen erieiloi iäilmn on olenninen.

29 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) Jlkiivjen rkenneeknieä kimke (2013) on oiel lkoeinien peiävää korj i vihoehoiei lkokorien prkmi j pinrkeneiden imi kln. Tämän kimken loke polv lkokorien j erieiden imi, johen pikoiii mikrobivrioi ekä ei j oivi epäiiveykohdi. Sokkelirkenei ei ole hvivi m ljde vrioi kin jlkiivjen lkokori, m johen epäiiveydeä lpohjien j lkoeinien liiymiä on okkelien lkokore j eriee on oielv i mll. Tällöin kyeään homioimn lonevi myö kivrkeneiden rviv korjke. 7.5 Toimenpide-ehdoke Homioie lkoeinärkeneiden vrio j pee kokonien on pikällä ikvälillä kokonilodelliei knnv korjoi lkoeinärkeneiden perkorj prkvll korjkell Kiireellie korjoimenpiee Ellei lkoeinien ljemp korj io ehdä lähivoin, on honoknoie elemenim oielv i viipymää Korjoi, perkorj Ulkoeinärkeneiden ol oielln lkokorien prk j lkoverhoken imi kln. Tällöin voieen on korj mikrobivrioinee rkenee ekä epäiiveykohd iäkore j vrmi näin eä lkoeinärkenei ei klked epäphki iäilmn. Smll en m lkoverhorkenee rkeneelliei j koeekniei oimiviki. Ulkoverhoken imieen on yleenä ei eri oevihoehoj (eim. korielemeni, iilimr i levyverho) j lopllinen meneelmä määrieään nnielvihee. Korjhnkkeen iälö pääkohdiin: nykyien lkokorien j erieiden prk iäkoren hlkemien j miden vrioiden korjke iäkoren liiymien iiviy ien erieiden j jlkiivn verhorkeneiden enn Miden hnkkeiden yheydeä homioiv i Ulkoeinärkeneiden perkorjken yheydeä on lähe välämäönä homioid liäki ikkn j räyää ekä mhdolliei myö kivrkenee. Ulkoeinärkeneen pkden mhdollinen kvminen liäeriyken myöä vik kikkiin liiyviin rkeneiiin. Alkperäien ikknoiden imi on oiel jlkiivjen erillieä kimke (2013). Uijen ikknoiden pelliyke j liiymärkenee on oielv korj kln, ellei ikknoi pääeä kokoniden i.

30 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 8. YLÄPOHJARAKENTEET 8.1 Aikiemm kimke, rkke j korjke Veiko- j yläpohjrkeneiden korjhiori ei ole rkk ieo, m hvinojen pereell kmibimikermikee on i kln rkennjnkohdn jälkeen. Vonn 2009 on orie veikoille iinvrinen kroi, jo kee on ode hyväknoieki vähäiin pein. Tämän kimken yheydeä ei ole ieoj mhdollii kojen veivodoi i mi vvi vrioi. 8.2 Rikirkennerkel Alkperäien piiren pereell rkeliin nnielj rkennerkij j veriliin niiä nykyiiin nniel ohjeiiin. Kevyorll erieyille koille omini on eä, leken oeken ol noden kevyorn vlmijn nmi ohjei (RIL j RT ). Käyöä olleiden piiren pereell voidn ode, eä yläpohjrkenee on pääoin nniel nykyohjeiden mkiei. Servi poikkemi kienkin hviiin: Rkenee YP2 (liiknlin ko) ei ole nnielmien mkn linkn höyrynlkrkenne, jo pideään nykyiin välämäömänä kevyorkoi 8.3 Rkenneyyppi Rkennken veiko on monioinen j kkioinen loiv kermiko. Knv yläpohjrkenne on pääoin onelol, liiknlin oll kenkin beoniplkio. Veiko on kkioinen, loll on rni läpivienejä. Yleikv ylemmälä ol

31 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) YP1, lkperäien pääpiirken mkn Mi (mm) Rkenne, merili - ojkivey (ingeli) - kolminkerinen hopke 30 beoni 350 kevyor 0,2 moviklvo 255 onelol Rkenne YP1, ode rkennevkell 01.RA-YP1 lemml kool Mi (mm) Rkenne, merili 10 kmibimikermi 20 minerlivill ~30 kevyor 80 kevyorbeonil 450 kevyor - höyrynlkmovi - knv onelol Kyeiä rkenne eiinyy inon lemll kooll. Rkenne ei v piiren mki rkenneyyppiä YP1. Rkenne YP3, ode rkennevkell 03.RA-YP3 ylemmälä kool Mi (mm) Rkenne, merili ~25 kmibimikermi 65 mm kevyorbeonil ~450 kevyor - onelol Rkennevkohdll ei hvi höyrynlkmovi. Rkenne ei v piiren mki rkenneyyppiä YP1.

32 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) Rkenne YP2 lkperäien pääpiirken mkn Mi (mm) Rkenne, merili - ojkivey (ingeli) - kolminkerinen hopke 30 beoni 220 kevyor 200 iporex koelemeni 50 minerlivill j koolväli 22 iäpolen verhol Piiren mkn rkenne on vin liiknlin leell. Rkenne YP2, ode rkennevkell 02.RA-YP2 Mi (mm) Rkenne, merili ~20 kmibimikermi 65 mm kevyorbeonil ~ 250 mm kevyor - iporex Av loeiin yläpohjln (iporex) yläpinn kk. Rkenne ei v piiren mki rkenneyyppiä YP Lämpö- j koeekninen rkel Kok ode rkenneyypi poikkeiv piiren mkii, orieiin lkennllinen lämpö- j koeekninen rkel (Dof-lämpö 2.2) olem olevien rkenneyyppien mkn. Koeeknie lkelm kkin rkenneyypiä ov liieenä 3, iv 1 6. Lkelm ehiin ekä mmikn eä heinäkn oloheiden mkn. Rkenei joi ei hvi höyrynlkmovi (vke 03.RA-YP3 j 02.RA-YP2), on lkennlliei elkeä riki koeden iiviymielle eriekerroke vlon j. Ainon keä- j heinäk koe ei lkennlliei iiviy rkeneeeen. Kn liäki rkelln rkeneeeen eoreeiei klkevn koeden määrää (g/m 2 ), voidn rkenne YP2 piää hyvin rikiliin, illä kikki lämpimällä polell olev rkennekerroke ov hyvin veihöyryä läpäieviä. Rkenee, jo höyrynlk hviiin (YP1, lempi koo), on iiviyvän koeden lkennllinen määrä homvi lhiempi.

33 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) Lkenloki on epävrm j niiä on rkelv kriiiei, illä lkenohjelm ei o homioon yläpohjrkeneiden le (oee vin räyäilä). 8.4 Rkenee ehdy hvinno Rkenei rikkomom rkel Veiko rkeiin kln iinvriei jonk yheydeä ehiin ervi hvinoj: Vlokv Kllike ov monin pikoin peellie j veä lmmikoi kolle o lmmikoi on orn läpivienien ympärillä lemmn on korkenne on enne oin vnhn päälle j iihen on enne ylempään erieiln johvi leknvi yläpohj on lee pääoin vin räyäilä lemmll oll kermin ylönoon korke on hvinojen mkn kekimäärin noin 200 mm, eikä v lkperäiä nnielm rinpelliyen liiymiä on näkyviä epäiiveykohi lemmn on ylönoojen liiymärkenne voidn piää rikiliin kokpjen j vnhempien IV-koneiden pelliykiä j kiinnikkeiä on mli- j korrooiovrioi ykiäiiä pikj lei, mhdollii vnhoj vookohi ykiäiiä ilmpej hviiin kermikerroen väliä IV-konehoneen kolle johv ikk ov korrooiovrioinee Kv 8.1 Alhinen ylönoon korke Kv 8.2 Vei lmmikoi läpiviennin ympärille

34 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 8.3 Ikknn lren noin 220 mm korkedell veiko 8.4 Rinpellin epäiivi liiymä 8.5 Ilmpi 8.6 Pelliyen mlivrioi Rkennevki ehdy hvinno Rkenneven pereell voidn ode, eä olem olev rkenee eivä v lkperäiiä piirki. Ei void kienkn vrmdell no, onko kikki moke ehy jo rkennvihee vi myöhemmin korjöiden yheydeä. Alemmn on veikon pinrkenee on hvinojen mkn enne oin lkperäien päälle (lkperäinen kermi on kienkin poie) j rkeneen pk on kvn vähinään 50 mm, jolloin ylönookorke on lkperäiä lhiempi. Alkperäien piirken mkinen höyrynlkrkenne rkenee YP1 odeiin vin lemmll kooll. Höyrynlkrkenne vik merkiäväi rkeneen koeeknieen oiminn. Rkenneven ijinni on eiey liieeä 1, ivll 3.

35 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 8.5 Rkeneelle orie kimke j mike Rkeneiden j merilien hi-inee Veikokermien ikä ei ole iedo, eikä niiä ole ki iemm hi-inekimki, jo yyä niiden mhdollinen beipioi kiiin ämän kimken yheydeä. Veikon kmibimikermi eivä iällä bei. Alkperäinen nlyyiv on liieenä (liie 5). 8.6 Johopääöke Veiko- j yläpohjrkeneiden kno voidn piää yydyävänä. Veikeen kno on pääoin hyvä/yydyävä, m mm. klliki, ylönooi ekä veikojen mi vrei hviiin pei j vrioi. Yläpohjrkeneiden koeekniä oimin voidn lkennlliei piää rikiliin, j o rkenei (ode rkenee YP2 j YP3) nykyoien vien, höyrynln pmien voki. Tää yyä näiden rkeneiden päällekorjmi ei void oiell, vn pinrkenee lii poi knvn rkeneeeen kk, vikk iedo olevi vrioi ei ljli ole. Alemmn koon päällekorjminen ei ole oielv, illä veikeen ylönookorke on jo ny liin lhinen nykyoikiin nähden. Johen odei rkenne- j koeekniiä pei oielln ervki korjkeki yläpohjrkeneiden perkorj, jo pinrkenee pren knvn rkeneeeen kk j oeen nykyoien mkien. Tleken riiävyyeen j oepn lee kiinniää eriyihomio. Veiko- j yläpohjrkeneiden perkorj ei kimken mkn ole välämäönä ori vielä lähivoin. Homv kienkin on, eä lkoeinärkeneiden mhdolliell perkorjkell on ri vik myö veikoihin, joen veikojen perkorj iinä yheydeä on oielv inkin hrki. 8.7 Toimenpide-ehdoke Korjoi, perkorj Perkorjken yheydeä on oielv korj peellie/pv höyrynlkrkenee, kllike ekä IV-ekniikk rviv ljde. Liäki perkorjke kyeään premmin homioimn jlkiivkorjken mhdollie morpee. Hnkkeen iälö pääkohdiin: Nykyien korkeneiden prk oneloln (YP1 j YP3) i iporexln (YP2) kk kokivojen iminen höyrynlkrkeneen j lämmönerieiden enn le oeen vlin lämmönerieen mkn riiävä kllike kivoille, kivojen liäy rvie ien pinrkeneiden j kmibimikermin enn räyäpelien enn

36 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) Miden hnkkeiden yheydeä homioiv i Mikäli lkoeinärkenne kven korjken yheydeä, on e homioiv myö veikojen nnieln j korjken ol. Ulkoeinien korjken jnkoh vik myö veikojen oielvn korjjnkohn. 9. MUUT RAKENTEET JA JÄRJESTELMÄT 9.1 Märkäil Märkäiloille ekä wc-iloille orieiin kv knokroi j piokoeloeii rkennevki vedenerieen olem olon odenmieki Aiinvrie hvinno Wc-il ov hvinojen pereell lähe lkperäiiä, veiklei on i pikoiin. Wc-iloi on loie einä j movimo lioi. Märkäilojen lipinn ov oin loiej, o on movimo, einä ov kln loiej. Pääo wc-iloi ehdy hvinno ov hyvin mnklii kekenään (il nro , , , , , , j ) einien lmoi mmenmi lin movimoi yleiä klm pikoiii pieniä lei, joi pinkoe lieväi koholl einien j kon rjpinnoi hlkemi All on eiey rkempi ilkohii vrio-j pehvinoj Til il hvinojen mkn i veijohoj einäloi j moi mmenmi Til il hvinojen mkn i veijohoj einäloi hlkemi j moi mmenmi Til : il on i kln, ei v lkperäiä pohjpiir einiä on pikoiin hljennei loj, kopoloj j mojen mmenmi lin movimo on kln j roikeveileell kohonnei pinkoeki il rkhekellä voimk viemärin hj iln on enne ihkkklo vei- j viemärijohdoi mlivrioi Til il mellilevylko, o levyiä iri einäloi j moi mmenmi likivo rkhekellä kiv Til 118 einä j li loiej, hvinojen mkn neerj

37 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) Vlokv limoi mmenmi einiä ykiäiiä kopoloj märkäiln j pkhoneen välillä ei kynnyrkenne rkennevkill odeiin li olevn mminen vedenerie, einää ei hvi vedenerieä eikä näkyvää koelk 9.1 Wc-il ov lähe lkperäiiä, veiklei on pikoin i 9.2 Alkperäinen märkäil 9.3 Hljennei einäloj 9.4 Korj märkäil (il nro 118)

38 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 9.5 Seinän hlkem 9.6 Tiln 118 li on mminen vedenerie 9.2 Johopääöke Hvinojen pereell ri o iloi on lähe lkperäiiä j näin ollen ne ov yliänee eknien käyöikänä. Toil, vikk ilojen korjhiori ei ole iedo, voidn hvinojen pereell ode vlon iloi olevn nykyien vedeneriymääräyen (RkMk C2 1999) vii. Hvinojen pereell ede korji iloi ei ole einärkenei vedeneriyä. Hvi vrio ov oiieki kohlien pieniä j pääoin pikllii. Vrio ihev kienkin rikin rkeneiden koevrioimielle, jo rkeneiden ikäänyminen oln vielä no. 9.3 Toimenpide-ehdo Märkä- j wc-il oielln neervn nykyoien mkiiki yhenäienä korjken. Mikäli koheeeen olln hrkiem LVIS-perkorj i ljemp iäilkorj, on märkäilneerke oielvin yhdiää niihin. 10. HAITTA-AINEET Koheeeen on orie vonn 2009 hi-inekroi. Tämän kimken yheydeä kienkin oeiin mmi äydenäviä beinäyeiä rkenei j pinmerilei joi ei oll edellieä kimke homioi Oe bei näyee j loke All on eiey oe bei näyee j niiden loke. Alkperäinen nlyyiv on rporin liieenä 5. Näyenn Til/rkenneo Tlo 01.ASB-VE Veiko/kermi ei iällä bei 02.ASB-VE Veiko/kermi ei iällä bei 03.ASB-LA 118/einäl ei iällä bei 04.ASB-LA 118/lil ei iällä bei 05.ASB-MM 039/movimo ei iällä bei

39 TUTKIMUSRAPORTTI Mllin l-e, Kimnipolk (39) 06.ASB-MM 055/movimo ei iällä bei 07.ASB-MM 022/movimo ei iällä bei 08.ASB-MM 046/movimo ei iällä bei 09.ASB-MM 077/movimo ei iällä bei 10.ASB-MM 064/linoleml ei iällä bei 11.ASB-MM 129/linoleml l iälää bei, liim ei Abeipioi linoleml eiinyy kohee yheenä noin 320 m 2. Abeipioien linolemln ijinni on merkiynä hvinokrn, liie LIITTEET Liie 1: Liie 2: Liie 3: Liie 4: Liie 5: Liie 6: Tkimkr (4 iv) Hi-ineiden eiinymikr (2 iv) Lämpö- j koeeknie rkel (6 iv) Merilinäyeiden mikrobinlyyi (3 iv) Merilinäyeiden beinlyyi (2 iv) Slojien iäpolien kven rpori (44 iv) Epoo Wie Grop Finlnd Oy Jimmy Sobo, in. AMK Tomi Vlkepää, in. AMK Rio Koivri, DI Timo Mäkelä, in. AMK

40 Korjrkenminen Epoo:

41 Korjrkenminen Epoo:

42 Korjrkenminen Epoo:

43 Korjrkenminen Epoo:

44 Korjrkenminen Epoo:

45 Korjrkenminen Epoo:

46 Rkennkohde: Mllin l-e Siälö: Snnielij: Päiväy: Tnn: RA-YP1 Rkeneen pääiedo: U-rvo: Pk: Pin-l: Pino: Hin: W/m2K mm 1.00 m kg ero Veihöyryn v: 7.715e+05 m2hp/g Veih. läpäiykerroin: 1.296e-06 g/m2hp Lämmönv: m2k/w Pinv, lko: m2k/w Pinv, iä: m2k/w Klm (0-90): 0 Rkeneen kerroiedo: Kerroke lko (U) iälle (S) KERROS: Kmibimikermi Minerlivill Kevyor Kevyorbeoni Kevyor Höyrynlkmovi Onelol T [mm]: LJ [W/mK]: VHV [m2p/kg] e e e e e e e+11 Hin [e/m3]: Pino [kg/m3]: T = Pk, LJ = Lämmönjohv, VHL = Veihöyryn läpäievyy Lämpöil j koede: Pie: U S T [C]: KK [g/m3]: KM [g/m3]: SK [%]: Heinäk (744.0 h) C [g/m2]: Liäiedo: T=Lämpöil, KK=Kylläymikoe, KM=Koemäärä, SK=Sheellinen koe P:\Helingin kpnki (Tilkek, HKR)\Kimnipolk 5, (Mllin l-e)\2014 Knokimke\Lämpö- j koeeknie rkel\01.ra-yp1.lam

47 Rkennkohde: Mllin l-e Siälö: Snnielij: Päiväy: Tnn: RA-YP1 Rkeneen pääiedo: U-rvo: Pk: Pin-l: Pino: Hin: W/m2K mm 1.00 m kg ero Veihöyryn v: 7.715e+05 m2hp/g Veih. läpäiykerroin: 1.296e-06 g/m2hp Lämmönv: m2k/w Pinv, lko: m2k/w Pinv, iä: m2k/w Klm (0-90): 0 Rkeneen kerroiedo: Kerroke lko (U) iälle (S) KERROS: Kmibimikermi Minerlivill Kevyor Kevyorbeoni Kevyor Höyrynlkmovi Onelol T [mm]: LJ [W/mK]: VHV [m2p/kg] e e e e e e e+11 Hin [e/m3]: Pino [kg/m3]: T = Pk, LJ = Lämmönjohv, VHL = Veihöyryn läpäievyy Lämpöil j koede: Pie: U S T [C]: KK [g/m3]: KM [g/m3]: SK [%]: Tmmik (744.0 h) C [g/m2]: 6.24 Liäiedo: Tiiviymivr! (SK_mx = %) T=Lämpöil, KK=Kylläymikoe, KM=Koemäärä, SK=Sheellinen koe P:\Helingin kpnki (Tilkek, HKR)\Kimnipolk 5, (Mllin l-e)\2014 Knokimke\Lämpö- j koeeknie rkel\01.ra-yp1.lam

48 Rkennkohde: Mllin l-e Siälö: Snnielij: Päiväy: Tnn: YP2 Rkeneen pääiedo: U-rvo: Pk: Pin-l: Pino: Hin: W/m2K mm 1.00 m kg ero Veihöyryn v: 1.396e+06 m2hp/g Veih. läpäiykerroin: 7.164e-07 g/m2hp Lämmönv: m2k/w Pinv, lko: m2k/w Pinv, iä: m2k/w Klm (0-90): 0 Rkeneen kerroiedo: Kerroke lko (U) iälle (S) KERROS: Kmibimikermi Kevyorbeoni Kevyor Siporex Min.vill+kool Verhol T [mm]: LJ [W/mK]: VHV [m2p/kg] e e e e e e+09 Hin [e/m3]: Pino [kg/m3]: KYLMÄSILTA: Kool LJ [W/mK]: SPA [%]: 8.3 Hin [e/m3]: Pino [kg/m3]: 45 LK [W/K](kpl): --- T = Pk, LJ = Lämmönjohv, VHL = Veihöyryn läpäievyy, SPA=Sh. pin-l, LK = Liäkondkni Lämpöil j koede: Pie: U S T [C]: KK [g/m3]: KM [g/m3]: SK [%]: Heinäk (744.0 h) C [g/m2]: Liäiedo: T=Lämpöil, KK=Kylläymikoe, KM=Koemäärä, SK=Sheellinen koe P:\Helingin kpnki (Tilkek, HKR)\Kimnipolk 5, (Mllin l-e)\2014 Knokimke\Lämpö- j koeeknie rkel\yp2_yhdiey.la

49 Rkennkohde: Mllin l-e Siälö: Snnielij: Päiväy: Tnn: YP2 Rkeneen pääiedo: U-rvo: Pk: Pin-l: Pino: Hin: W/m2K mm 1.00 m kg ero Veihöyryn v: 1.396e+06 m2hp/g Veih. läpäiykerroin: 7.164e-07 g/m2hp Lämmönv: m2k/w Pinv, lko: m2k/w Pinv, iä: m2k/w Klm (0-90): 0 Rkeneen kerroiedo: Kerroke lko (U) iälle (S) KERROS: Kmibimikermi Kevyorbeoni Kevyor Siporex Min.vill+kool Verhol T [mm]: LJ [W/mK]: VHV [m2p/kg] e e e e e e+09 Hin [e/m3]: Pino [kg/m3]: KYLMÄSILTA: Kool LJ [W/mK]: SPA [%]: 8.3 Hin [e/m3]: Pino [kg/m3]: 45 LK [W/K](kpl): --- T = Pk, LJ = Lämmönjohv, VHL = Veihöyryn läpäievyy, SPA=Sh. pin-l, LK = Liäkondkni Lämpöil j koede: Pie: U S T [C]: KK [g/m3]: KM [g/m3]: SK [%]: Tmmik (744.0 h) C [g/m2]: Liäiedo: Tiiviymivr! (SK_mx = %) T=Lämpöil, KK=Kylläymikoe, KM=Koemäärä, SK=Sheellinen koe P:\Helingin kpnki (Tilkek, HKR)\Kimnipolk 5, (Mllin l-e)\2014 Knokimke\Lämpö- j koeeknie rkel\yp2_yhdiey.la

50 Rkennkohde: Mllin l-e Siälö: Snnielij: Päiväy: Tnn: RA-YP3 Rkeneen pääiedo: U-rvo: Pk: Pin-l: Pino: Hin: W/m2K mm 1.00 m kg ero Veihöyryn v: 1.785e+06 m2hp/g Veih. läpäiykerroin: 5.603e-07 g/m2hp Lämmönv: m2k/w Pinv, lko: m2k/w Pinv, iä: m2k/w Klm (0-90): 0 Rkeneen kerroiedo: Kerroke lko (U) iälle (S) KERROS: Kmibimikermi Kevyorbeoni Kevyor Onelol T [mm]: LJ [W/mK]: VHV [m2p/kg] e e e e+11 Hin [e/m3]: Pino [kg/m3]: T = Pk, LJ = Lämmönjohv, VHL = Veihöyryn läpäievyy Lämpöil j koede: Pie: U S T [C]: KK [g/m3]: KM [g/m3]: SK [%]: Heinäk (744.0 h) C [g/m2]: Liäiedo: T=Lämpöil, KK=Kylläymikoe, KM=Koemäärä, SK=Sheellinen koe P:\Helingin kpnki (Tilkek, HKR)\Kimnipolk 5, (Mllin l-e)\2014 Knokimke\Lämpö- j koeeknie rkel\03.ra-yp1.lam

51 Rkennkohde: Mllin l-e Siälö: Snnielij: Päiväy: Tnn: RA-YP3 Rkeneen pääiedo: U-rvo: Pk: Pin-l: Pino: Hin: W/m2K mm 1.00 m kg ero Veihöyryn v: 1.785e+06 m2hp/g Veih. läpäiykerroin: 5.603e-07 g/m2hp Lämmönv: m2k/w Pinv, lko: m2k/w Pinv, iä: m2k/w Klm (0-90): 0 Rkeneen kerroiedo: Kerroke lko (U) iälle (S) KERROS: Kmibimikermi Kevyorbeoni Kevyor Onelol T [mm]: LJ [W/mK]: VHV [m2p/kg] e e e e+11 Hin [e/m3]: Pino [kg/m3]: T = Pk, LJ = Lämmönjohv, VHL = Veihöyryn läpäievyy Lämpöil j koede: Pie: U S T [C]: KK [g/m3]: KM [g/m3]: SK [%]: Tmmik (744.0 h) C [g/m2]: 9.73 Liäiedo: Tiiviymivr! (SK_mx = %) T=Lämpöil, KK=Kylläymikoe, KM=Koemäärä, SK=Sheellinen koe P:\Helingin kpnki (Tilkek, HKR)\Kimnipolk 5, (Mllin l-e)\2014 Knokimke\Lämpö- j koeeknie rkel\03.ra-yp1.lam

52

53

54

55 ANALYYSIVASTAUS Til: (2) Wie Grop Finlnd Oy Jho Anikinen Sinikllionie 5 A ESPOO Abei merilinäyeeä Anlyyin kv: Käielijä(): Aikviie: Abein määriy elekronimikrokoopill Annik Lindröm Mllin A-A Anlyoinimeneelmä Määriy elekronimikrokoopill (EM): Hienonne merilinäyeä odeiin illl vedellä klvoodimelle. Sodin kiiin elekronimikrokoopill j jo odimell eiinyi kij, ne nnieiin energidiperiiviellä pekromerillä (EDS). Abeill rkoien Vlionevoon eke 975/2004 minijen mfiboli- j erpeniiniminerlien kimii mooj: - nofylliiibei, CAS No kinoliiibei, CAS No grüneriii (moiiibei), CAS No kryoiili, CAS No krokidoliii, CAS No remoliiibei, CAS No Hikknen kon kimieki, jo en piden hde läpimin on vähinään 3:1 (VNp 1380/1994). Tloki on ilmoie, iälääkö näye beikij (+) vi ei (-). Abeiminerli ykilöidään illoin, kn näyeen iälämä kid ov krokidoliii. Tiedo näyeenoopik j -j ekä mikohei ov ikkn lbororiolle ilmoimi. Anlyyiin liiyy iey miepävrm, jo nnen rvio pyydeäeä. Kv nlyyiloken loevde löyyy myö verko ivlmme linkin 'Merilinäyeen beinlyyin loev' l. Työerveylio Topelikenk 41 A, Helinki, ph , Y-nn , enimi.knimi@l.fi