Asiantuntijapaja. Perheestä voimaa työhön työstä voimaa kotiin

Transkriptio

1 Asiantuntijapaja Perheestä voimaa työhön työstä voimaa kotiin HENRY FORUM Erilaiset yhdessä työtä tehdessä Projektin johtaja, KT Tuula Piensoho HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

2 Asiantuntijapajan keskeiset teesit Työn ja perheen yhteensovittaminen on mahdollista Yhteensovittaminen edellyttää useiden toimijoiden yhteistyötä Avainasemassa ovat perheystävälliset työpaikat Työntekijät arvostavat perheystävällistä työnantajaa

3 Asiantuntijapajan tavoite tuoda esille perheystävällisen työkulttuurin merkitystä työssäkäyvien työn ja perheen yhteensovittamisen onnistumisen edellytyksenä vahvistaa työnantajapuolen ymmärrystä siitä, että työntekijöiden hyvinvointi ja elämänkokonaisuuden ymmärtäminen on yrityksen voimavara keskustella tavoista tukea omia työntekijöitä työn ja perheen yhteensovittamisen kysymyksissä tuoda esille sitä kehittämistyötä, jota tällä hetkellä tehdään hankkeessa mukana olevilla työpaikoilla innostaa muita työpaikkoja mukaan kehittämään omia työpaikkoja perheystävällisiksi työpaikoiksi

4 Työntekijät arvostavat perheystävällistä työnantajaa

5 Asiantuntijapajan rakenne 1. Esittäytyminen ja johdanto aiheeseen 2. Perheystävällinen työpaikka ja työkulttuuri - kehittämistyön perusta ja tavoite 3. Työpaikkojen työn ja perheen yhteensovittamisen kehittämishaasteista (Piensoho 2006) 4. Hankkeen työpaikoilla tehtävä kehittämistyö. Millaisia kehittämistehtäviä työpaikoilla työstetään? 5. Yhteiskeskustelu ja päätös

6 1. Johdanto aiheeseen Suomalaisen yhteiskunnan/työelämän haasteita - kansainvälistyminen, kilpailun lisääntyminen - väestön ikääntyminen - nykysukupolvien pienuus - työllisyyden parantaminen - työelämän inhimillistäminen - sukupuolten väliset palkkaerot - työsuhteiden epävarmuus, määräaikaisuus (erityisesti koulutettujen naisten) - työpaineet, kiire, henkilöstön riittävyys - miesten perhevapaiden käytön vähyys - naiset tekevät edelleen valtaosan kotitöistä

7 Hankkeen esittely Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina ( ) -hanke on STM:n osarahoittama ESR/EQUAL yhteisöaloiteohjelmahanke. Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, hyvinvointia ja perheystävällisyyttä yhteiskunnan eri tasoilla: yksilötasolla, perheessä, työpaikoilla, kunnissa ja viime kädessä koko yhteiskunnassa rakentaa yhteistyö- ja oppimisverkostoja, joissa eri toimijat voivat työskennellä yhdessä työ-perhe tasapainon kysymyksissä

8 Hankkeen toimijat Kansainvälisen yhteistyön kehittämiskumppanit Puola Suomi Espanja The Flexible Worker/ Using Learning Networks to Build Time Jugglers The Partneship Family Work-Family Balance Kansallisen yhteistyön kehittämiskumppanit HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Laurea-ammattikorkeakoulu, Järvenpää Ensi- ja turvakotien liitto ry Yrittäjänaisten Keskusliitto ry Oppimisverkostotoimijat Tukiverkostojen Työpaikkojen Oppilaitosten oppimisverkosto oppimisverkosto oppimisverkosto - kuntatoimijat - työorganisaatiot - oppilaitokset - järjestöt - kehittäjät, esimiehet - opettajat, tutkijat jne. - yrittäjät jne. - kouluttajat jne.

9 2. Perheystävällinen työpaikka ja työkulttuurikehittämistyön perusta ja tavoite Kysymyksiä: Millainen on mielestäsi perheystävällinen työpaikka? Onko oma työpaikkasi perheystävällinen? Miten se ilmenee käytännössä?

10 Perheystävällinen työpaikka - jatkuu Johtaminen - työnantaja on kiinnostunut työtekijän hyvinvoinnista ja perheestä - erilaisten perheiden/yksilöiden erilaiset tarpeet otetaan huomioon - työntekijällä on mahdollisuus hoitaa sairasta lasta ja muita perheenjäseniä ilman huonoa omaatuntoa - johto toimii esimerkkinä työn ja perheen yhteensovittamisessa - työntekijöiden on helppo lähestyä esimiestä yksityisasioissa Työura - perhe ei ole urakehityksen este - työntekijä voi käyttää lakisääteisiä perhepoliittisia oikeuksiaan Työaika ja -joustot - työpaikka joustaa työajoissa ja muodoissa - työntekijällä on mahdollisuus inhimillisiin työaikoihin - työntekijällä on mahdollisuus vapaisiin viikonloppuihin, juhlapyhiin ja yhteisiin lomiin Muu - lapsista puhutaan ja lapset näkyvät työpaikalla - työpaikka järjestää yhteisiä tapahtumia ja illanviettoja - työntekijällä on mahdollisuus pitää työ ja perhe erillään toisistaan (mukaeltu Piensoho 2006)

11 Perheystävällisen työkulttuurin ilmenemistasot mukaeltu Kinnunen & Mauno 2005; Mauno 2005 Artefaktit näkyvä, mutta ei aina tulkittavissa oleva Lait, asetukset, jotka ohjaavat työn ja perheen yhteensovittamista: äitiys- ja isyysvapaat, vanhempainvapaat, työaikalait ja sopimukset jne. Julkituodut arvot selvempi tiedostamisen taso Perusoletukset näkymätön, alitajuinen Henkilöstöstrategia ja politiikka: esim. työaikaan ja joustoihin liittyvät kirjaukset, miten suhtaudutaan vapaisiin, tasa-arvoa kaikille vai tietyille ryhmille, miten perhe näkyy työpaikalla, mistä asioista puhutaan kehityskeskusteluissa Miehet eivät käytä vanhempainvapaita, ainakaan esimiehet eivät voi käyttää vapaita, naiset ovat aina poissa lasten sairastelujen takia, naiset joustavat meillä jo liikaa jne.

12 Henkilöstöstrategia ja -politiikka osana liiketoimintastrategiaa Yrityksen visio Liiketoimintastrategia Henkilöstö Osaaminen Muut voimavarat Henkilöstöstrategia Henkilöstöpolitiikka (Strömmer 1999)

13 Henkilöstöjohtamisen pitkän aikavälin linjaukset esitetään henkilöstöstrategiassa, joka tukee yrityksen liiketoimintastrategiaa Henkilöstöstrategia on suunnitelma siitä, kuinka se aikoo huolehtia siitä, että valittua liiketoimintastrategiaa on toteuttamassa oikeanlainen joukko ihmisiä Henkilöstöstrategiassa määritellään henkilöstövoimavaroja koskevat määrälliset ja rakenteelliset sekä osaamiseen ja hyvinvointiin liittyvät tavoitteet Strategiaa toteutetaan operatiivisella tasolla henkilöstöpolitiikan avulla (mm. rekrytointi-, kehittämisja palkkapolitiikka) Kirjallinen dokumentointi, usein kuitenkin vain käytännön hiljaisesti hyväksytyt toimintamallit käytössä (Strömmer 1999)

14 3. Työpaikkojen työn ja perheen yhteensovittamisen kehittämishaasteita (Piensoho 2006) Tutkimuksen tavoitteena oli - etsiä mm. työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä kehittämiskohteita työpaikoilta ja kehittää työpaikkoja - mukana oli seitsemän eri toimialoja edustavaa työpaikkaa ( mm. telekommunikaatioalan sekä talous- ja tilintarkastusalan yritys, tutkimuslaitos sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoita) - kyselylomake- ja haastattelututkimus. Kyselyssä mukana oli 102 vastaajaa (79 naista ja 22 miestä, yhden tieto puuttuu). Haastatteluihin osallistui 14 henkilöä (9 naista ja 5 miestä). - tutkimus on laadullista tutkimusta, jossa on hyödynnetty tilastollisesti käsiteltyä (SPSS) aineistoa

15 Mitkä asiat ovat omalla työpaikalla kunnossa, mitkä vaativat kehittämistä? ORGANISAATIO JA ESIMIESTYÖ KUNNOSSA: - TYÖAIKAKULTTUUREISTA LÖYTYY JOUSTOA SEKÄ TYÖNANTAJAN ETTÄ TYÖNTEKIJÄN SUUNTAAN - ESIMIEHIÄ PÄÄSÄÄNTÖISESTI HELPPO LÄHESTYÄ MYÖS PERHE- ELÄMÄÄN LIITTYVISSÄ ASIOISSA - MOLEMMILLA SUKUPUOLILLA MAHDOLLISUUDET EDETÄ TYÖURALLA KEHITETTÄVÄÄ: - PERHEYSTÄVÄLLISYYDEN TOIMENPITEIDEN KIRJAAMINEN HENKILÖSTÖSTRATEGIAAN/-POLITIIKKAAN - TYÖN JA PERHEEN ASIOISTA EI TIEDOTETA RIITTÄVÄSTI - TYÖN JA PERHEEN TUKIVERKOSTOJA EI RAKENNETA - VAPAA-AJAN AKTIVITEETTEIHIN EI OLE RIITTÄVÄÄ PANOSTUSTA - YLIN JOHTO VOISI AKTIIVISEMMIN TOIMIA ESIMERKKINÄ TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN KYSYMYKSISSÄ - KIIRE, LIIALLINEN TYÖNTEKO, PÄÄLLEKKÄISET TYÖTEHTÄVÄT - MAHDOLLISUUTTA VAIKUTTAA OMAAN TYÖHÖN LISÄÄ - TYÖNTEKIJÖIDEN KUUNTELEMINEN

16 TYÖYHTEISÖ JA TYÖTOVERIT KUNNOSSA: - TYÖYHTEISÖISSÄ TYÖT JÄRJESTELLÄÄN YHDESSÄ - TYÖYHTEISÖJEN ILMAPIIRI KOETAAN PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVÄNÄ - TYÖASIOISTA ON HELPPO SOPIA - TYÖYHTEISÖN JÄSENET AUTTAVAT TARVITTAESSA - TYÖYHTEISÖSTÄ LÖYTYY YHTEISHENKEÄ - ERI-IKÄISET TYÖNTEKIJÄT KOETAAN TYÖPAIKAN VOIMAVARANA KEHITETTÄVÄÄ: - ONGELMATILANTEIDEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖISSÄ EI OLE TÄYSIN HALLINNASSA - TYÖNTEKIJÖIDEN ERILAISIA ELÄMÄNTILANTEITA PITÄISI HUOMIOIDA PAREMMIN - TÖIDEN ORGANISOINNISSA ON PARANTAMISEN VARAA

17 4.Hankkeen työpaikoilla tehtävä kehittämistyö CASE Kohti perheystävällistä työkulttuuria Oppimisverkostossa rakennetaan verkostoja eri toimialoja edustavien työpaikkojen välille. Mukana ovat: Fujitsu Services Oy, Helsinki HUSLAB, Helsinki Jokiniemen päiväkoti, Vantaa Ruokakesko Oy, Helsinki Kielotien hammaslääkäriasema Oy, Vantaa K Rauta 75 Oy, Vantaa Kössi-säätiö, Hämeenlinna MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen Päiväkoti Villivarsa, Espoo Ruokopillin päiväkoti, Vantaa Ulkoasiainministeriö, Helsinki Uudenmaan Erityispalvelut -kuntayhtymä, Vihti

18 Oppimisverkoston työpaikat kehittävät, kokeilevat ja parantavat uusia tai jo käytössä olevia malleja ja työkäytäntöjä työn ja perheen parempaan yhteensovittamiseen työpaikoilla perheen, työntekijän ja työpaikan näkökulmista kullakin työpaikalla on hankkeeseen nimetty pilottiyksikkö tms., jolla on omaan työpaikkaan liittyvä kehittämistehtävä työpaikkojen kehittämistyöhön saadaan tukea kehittämiskonsulteilta koko hankkeen ajan työpaikat saavat kehittämistyöhönsä tukea myös verkostotapaamisissa, tilaustutkimusten avulla sekä osallistumalla yhteisiin teemapäiviin

19 työpaikkojen perheystävällisen työkulttuurin edistämiseen liittyvät kehittämistehtävät liittyvät mm. seuraaviin aihealueisiin: - Työaikajoustot, etätyö, liikkuva työ, työaikaliukumat ja työvuorot - Omien työntekijöiden hyvinvointi ja/tai asiakastyö - Henkilöstöpoliittisten pelisääntöjen kirkastaminen työn ja perheen yhteensovittamisen kysymyksissä - Esimiestyön kehittäminen erityisesti työn ja perheen kysymysten hoidossa

20 Perheystävällinen henkilöstöpolitiikka Kysymyksiä: Mitä voisi tarkoittaa omalla työpaikalla? Onko henkilöstöstrategiassa otettu kantaa, mitä työn ja perheen yhteensovittaminen tarkoittaa juuri meillä? Ovatko käytännöt ns. hiljaisia arjen käytäntöjä, joita ei ole dokumentoitu?

21 Työn ja perheen yhteensovittamista tukevia käytäntöjä työpaikoilla Työpaikkojen perheystävällisiä järjestelyjä ja tukitoimia on perinteisesti luokiteltu seuraavasti: Joustavat työjärjestelyt eli työn ja työajan organisointi: erilaiset työaikamallit, työn jakaminen, etätyö Vapaajärjestelyt: esimerkiksi perhevapaat Muut hoivaetuudet tai järjestelyt: koululaisten iltapäivähoito, vanhustenhoito, vammaispalvelut, palvelusetelit Yhteensovittamista tukevat muut järjestelyt: informaation jakaminen, neuvonta ja koulutus (Kivimäki & Otonkorpi - Lehtoranta 2003)

22 Huomioita oman tutkimuksen pohjalta tasapainoinen työ- ja perhe-elämä ovat yksilön hyvinvoinnin perusta kehityskeskustelut ovat luonteva paikka käsitellä myös työntekijöiden yksityiselämään liittyviä kysymyksiä on tärkeää kuunnella työpaikoilla erilaisten perheiden ja yksilöiden tarpeita mahdollisuus suunnitella omaa työtä ja työaikaa ovat keskeisiä hyvinvointia tukevia asioita oman työyhteisön ja työkavereiden tuki ovat oleellinen osa arjen työn ja perheen yhteensovittamisen onnistumista on hyvä varata aikaa johdon ja työntekijöiden keskusteluille esimerkiksi työajan joustoista työpaikan yhteiset linjaukset ja henkilöstöpolitiikan läpinäkyvyys ovat keskiössä työn ja perheen yhteensovittamisen tilanteet ovat myös arkielämän oppimistilanteita

23 5. Yhteiskeskustelu ja päätös Millaisia ajatuksia asiantuntijapaja on minussa herättänyt?

24 Työn ja perheen yhteensovittamisen keveys yksilön/perheen elämänkaaren eri vaiheissa rakentuu yksilöiden, perheiden, työpaikkojen ja yhteiskunnan onnistuneesta yhteispelistä

25 Lähteet ja kirjallisuus Kinnunen, U., Feldt, T. & Mauno, S. (toim.) Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. PS - kustannus. Keuruu. Mauno, S Luento Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina hankkeen verkostotapaamisessa , Järvenpää Kivimäki, R. & Otonkorpi - Lehtoranta, K Pomot ja perheet. Työelämä ja perheiden hyvinvointi. Edita. Helsinki. Piensoho, T Perheestä voimaa työhön työstä voimaa kotiin. Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina hankkeen julkaisuja 1/2006. HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Vantaa. Salmi, M. & Lammi Taskula, J. (toim.) Puhelin, mummo vai joustava työaika?. Stakes. Schein, E.H Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Weilin + Göös. Espoo. Strömmer, R Henkilöstöjohtaminen. Edita. Helsinki. Valtioneuvoston kanslia Tulevaisuusfoorumit Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2006.