Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä!

2 Perhevapaalta työelämään paluun tukemiseksi vertaisryhmätoimintaa kuntiin Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö

3 Suomalaiset nuoret naiset perhevapailla pois työelämästä Synnyttäjien keski-ikä ensisynnyttäjät 28 vuotta synnyttäjien keski-ikä 30,4 vuotta. Suomessa syntyy keskimäärin lasta vuosittain Kotihoidon tuen saajia (4/2012), joista miestä noin puolet alle 30-vuotiaita Keskimääräinen työurakatko n. 1,5 vuotta

4 Perhevapaiden pituus koulutus yhteydessä perhevapaan pituuteen ja puolison perhevapaan käyttöön vähemmän koulutetut naiset pidempään perhevapailla akateemisesti koulutetut isät jakavat vapaata muita isiä useammin korkeakoulututkinnon suorittaneet äidit töihin vanhempainvapaan jälkeen muita useammin ja heidän kotihoidontuen jaksonsa ovat lyhyempiä kuin muilla Lähde: Salmi, Lammi-Taskula & Närvi (2009). Perhevapaat ja työelämän tasaarvo. Työ ja yrittäjyys 24/2009. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Helsinki: TEM. monilapsisissa ja pienituloisissa lapsiperheissä lapset halutaan hoitaa pitempään kotona Lähde: Miettinen (2012). Perhevapaakäytännöt Suomessa ja Euroopassa 2012, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Työpaperi 2012 (1). pitkä vapaa on yhteydessä työttömyyteen ennen ja/tai jälkeen vapaan (30 %) lyhyt vapaa yhteydessä määräaikaiseen työsuhteeseen ennen vapaita (17 %) Lähde: Rissanen (2012). Kotiin, töihin, työttömäksi siirtymät työelämän ja kotihoidon tuen välillä. Sipilä, Rantalaiho, Repo & Rissanen (toim.) Rakastettu ja vihattu lasten kotihoidontuki. Vastapaino. Perhevapaalta työelämään /

5 Perhevapaalla olevien äitien työtilanne koulutustason mukaan (Äitiyspakkauskysely, Kela) Peruskoulu Ylioppilas Ammatti-tai opisto Työsuhde voimassa Ei työsuhdetta Alempi/AMK Ei tiedä/ei vastaa Ylempi korkekoulututkinto % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

6 Siirtymä kahden elämänvaiheen välillä ajankäyttö, oma aika, jaksaminen odotukset suku, puoliso, kaverit arvojen muutos tukiverkostot Työnhaku sosialisaatio työn ja perheen yhteensovittaminen lastenhoito työhön perehdyttäminen Työhön paluu työajat, joustot, työn vaativuus, työn mielekkyys, laatu työpaikan sijainti ja kulkuyhteydet lasten hoitopaikalle sairaan lapsen hoito Perhevapaalta työelämään /

7 Työn ja perheen yhteensovittamisesta vuorovaikutus työn ja kodin välillä voi olla myönteistä ja kielteistä työn koetaan useammin häiritsevän kotielämää kuin kotona tapahtuvien toimien työelämää yli puolet vanhemmista sanoo voivansa irrottautua työasioista perheen parissa 4/5 äideistä ja 2/3 isistä koki työn auttavan jaksamista perheen parissa Lähteitä: Kinnunen & Mauno (2002).Työ ja perhe-elämä vanhempien ja lasten näkökulmasta. teoksessa Rönkä & Kinnunen (toim.): Perhe ja vanhemmuus. Suomalainen perhe-elämä ja sen tukeminen. PS-kustannus, Keuruu. Rantanen, Kinnunen, Feldt & Pulkkinen (2008). Work-family confllict and psychological well-being: Stability and cross-lagged relations wwithin one- and six-year follow-ups. JoVB 73, Lammi-Taskula & Salmi (2009). Puhelin, mummo vai joustava työaika? Työn ja perheen yhdistämisen arkea. Stakes, Helsinki. Perhevapaalta työelämään /

8 Miksi perhevapaalta työelämään siirtymää tulisi tukea? Siirtymävaiheen riskit Synnyttäneet masennuksen riskiryhmä Yksilölliset voimavarat vaikuttavat yleisinä voimavaroina yksilöllisiä voimavaroja tukemalla mielenterveys ja työuralle kiinnittyminen paranevat

9 Perhevapaalta työelämään - hanke Kohderyhmänä ovat osallistuvissa kunnissa kaikki äidit ja isät, jotka ovat perhevapaalla ja suunnittelevat työhön paluuta tai työmarkkinoille hakeutumista Hankkeessa hyödynnetään valmista Työuran uurtaja - vertaisryhmämenetelmää Tavoitteena on edistää työuran hallintaa, perheiden terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä mielenterveyden ongelmia Ryhmämenetelmän toteuttaminen tarjoaa eri toimijatahoille kunnassa mahdollisuuden tehdä ja kehittää yhteistyötä pienten lasten äitien ja perheiden tukemiseksi Tavoitteena on, että menetelmä jää pysyväksi käytännöksi hankkeen päättymisen jälkeen Hankkeen pohjalta tehdään suosituksia työhön paluun ja työn ja perheen käytäntöjen kehittämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Hanketta rahoittaa STM:n Manner-Suomen ESR-rahasto Hankkeen aikataulu 3/2012-6/2014

10 Perhevapaalta työelämään -toimijatahot Neuvola, (terveydenhuolto) kaikki perheet Päivähoito työhön paluun mahdollistaja TE-toimisto työnhakijat asiakkaina Työpaikat 40% ei työpaikkaa

11 Hankkeessa hyödynnetään Työterveyslaitoksen Työuran uurtaja ryhmämenetelmää Perhevapaalta työelämään /

12 Työuran uurtaja -menetelmän tavoitteet perhevapaasovelluksessa Valmistautuneisuus työelämään paluuseen Tiedot ja taidot Motivaatio Tunnistaa paluuseen liittyvät tavoitteet, haasteet ja ratkaisut x Uskoo pystyvänsä ja haluaa suunnata tulevaan ja ratkaista paluun haasteet ja vastoinkäymiset Hallittu työelämään paluu, onnistunut työn ja perheen yhteensovittaminen Myönteinen mieliala Työn imu, psyykkiset voimavarat Työhön paluu Työn ja perheen yhteensovittaminen Tyytyväisyys parisuhteeseen ja vanhempana Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä perhevapaalta työelämään palaaville Työelämä perheen tukena Neuvolan ja päivähoidon yhteistyö TE-toimistot ja työpaikat mukaan perheystävällisten käytäntöjen kehittämiseen! Salla Toppinen-Tanner /

13 Perhevapaahankkeen vaikuttavuustutkimusasetelma; Tampere, Kouvola, Seinäjoki, Pirkkala, Tuusula ja Hämeenlinna Kuntien neuvola- ja päivähoitoyksiköt Koeryhmä 20 ryhmää alkukartoitus Osallistujia N=400 N=200 Satunnaistaminen N=200 N=200 N= kysely Välittömät vaikutukset 3. kysely 6 kk seuranta N= kysely 1 vuoden seuranta Suositukset ja johtopäätökset N=200 N=200 N=200 Kontrolliryhmä Perhevapaalta työelämään /

14 Ryhmään osallistumisen välitön päävaikutus tilastollisesti erittäin merkitsevä (p<0.001; n=152) Valmistautuneisuus työelämään paluuseen koe- ja kontrolliryhmässä (15 kysymystä) Perhevapaalta työelämään /

15 Osallistujien kokemuksia vertaisryhmästä Valmennus antoi välineitä.. (n=93; 1=ei lainkaan, 5=erittäin paljon) Perhevapaalta työelämään /

16 Osallistujien kokemuksia "Suosittelisin ehdottomasti! Ryhmä on hyödyllinen paikka pohtia työhön paluuseen liittyviä asioita yhdessä muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Lisäksi sieltä sai uusia eväitä ja uusia näkökulmia työhön paluuseen ja siihen liittyviin asioihin." "Enää työhönpaluu ei ahdista, vaikka ajankohta on sama" "Sai katsomaan omaa työpaikkaa toisella tavalla, näkemään positiivisia puolia. Itsetuntemus lisääntyi. Selkeni se, mitä hakee, mitkä on omia vahvuuksia. Auttoi ajattelemaan, miten lasten hoidossa olo muuttaa myös kotona oloaikaa aktiivisesta leppoisampaan suuntaan" Perhevapaalta työelämään /

17 Ohjaajien kokemuksia "Ohjaamisessa tärkeintä on se, että saa heräteltyä ryhmäläisiä keskustelemaan omista kokemuksista. Oma rooli on ikään kuin taustalla luomassa puitteet ja mahdollisuudet ryhmän toiminnalle." "Itseäni helpotti ja rikastutti valtavasti, kun sain olla toisen alan asiantuntijan - kuitenkin lasten kanssa päivittäin työskentelevän kanssa toteuttamassa tätä projektia..kunnioitus sekä kiinnostus toisen työtä kohtaan oli molemminpuolista. Suosittelen tällaista parityöskentelyä!" "Vaikka olin jo etukäteen aiheesta innostunut, vasta ryhmässä näin ja koin kuinka tärkeää tämäntapainen toiminta olisi jatkossakin." Perhevapaalta työelämään /

18 Tervetuloa yhteistyöhön! Työ ja perhe-elämä ohjelma

19 Työ ja perhe-elämä -ohjelma 5 toiminnallista osahanketta (vastuuhenkilö): 1. Tiedon kokoaminen ja julkaiseminen (Salla Toppinen- Tanner) 2. Lainsäädännön ja työsuojeluvalvonnan arviointi (Anne Alvesalo) 3. Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen (Heli Kuitunen) 4. Työpajat ja pilottihankkeet (Anna Vanhala) 5. Koordinaatio ja viestintä (Salla Toppinen-Tanner)

20 Ota yhteyttä! Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö Pia Pulkkinen, tutkija perhevapaa/sivut/default.aspx Meidät löytää myös Facebookista! Perhevapaalta työelämään /