Fokusryhmäkeskustelu

Transkriptio

1 Fokusryhmäkeskustelu alkukartoituksen menetelmänä Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Perheystävällisyyden nykytilan arviointi (2016)

2 Fokusryhmäkeskustelu tiedonkeruun menetelmänä pohjautuu laadullisen asennetutkimuksen menetelmään osallistujille esitetään aihetta käsitteleviä väitteitä, joita heidän pyydetään kommentoimaan tavoitteena tuottaa vapaata keskustelua ja vuorovaikutusta osallistujien kesken vahvuutena työntekijöiden aito osallistaminen ja kuuleminen kyselytutkimukseen verrattuna etuna: esille saadaan myös sellaista tietoa, jota ei välttämättä osata kysyä esiin on mahdollista saada konkreettisia ideoita ja kehittämisehdotuksia

3 Fokusryhmäkeskustelu: ryhmäjako ja keskustelutilanne Osallistujat jaetaan ryhmiin elämäntilanteen perusteella, esim. pikkulapsivaihetta elävät kouluikäisten lasten vanhemmat yksin tai kumppanin kanssa elävät lapsettomat henkilöt esimiesten ryhmä varttuneet työntekijät ja/tai hoivavastuu omista vanhemmista ym. Osa haastatteluista voidaan toteuttaa yksilöhaastatteluina, jos riittävän isoa ryhmää ei saada koottua. Osallistuminen ryhmään perustuu vapaaehtoisuuteen. Ilmoittautuminen tapahtuu suoraan haastattelijalle: tärkeää on turvata työntekijän anonymiteetti työnantajan suuntaan.

4 Käytännön suosituksia: ryhmän koko ja ajankäyttö keskusteluun - yhdessä keskusteluryhmässä mielellään n. 4-7 henkilöä - mitä isompi ryhmä, sitä pidempi aika kannattaa varata: - esim. 3-4 henkeä: 1,5 h, 5-7 henkeä: 2 h - ryhmäjako samantyyppisen elämäntilanteen mukaan kannustaa avoimeen keskusteluun ja kokemusten jakamiseen - keskustelussa/haastattelussa kannattaa korostaa anonymiteettiä, myös raportointivaiheessa lisää avoimuutta - esimiehet keskustelevat omassa ryhmässä tai toteutus yksilöhaastatteluina Huom. yksilöhaastatteluissa haasteena, että edes aktiivisilla jatkokysymyksillä ei välttämättä päästä keskustelussa yhtä syvälle kuin ryhmätilanteessa, jossa osallistujilla on yhteinen kokemuspohja.

5 Haastattelijan/ keskustelun vetäjän rooli haastattelija valitaan mielellään organisaation ulkopuolelta ja hänen osuutensa keskustelussa pidetään mahdollisimman pienenä keskustelun runko koostuu varsinaisista väitteistä ja jatkokysymyksistä: haastattelija esittää väitteet/kysymykset paperitulosteena tai näytöltä osallistujille ja lukee ne ääneen haastattelija esittelee tarpeen mukaan väitteiden/kysymysten sisältöä, aktivoi hiljaisempia osallistujia ja kysyy tarvittaessa jatkokysymyksiä (jatkokysymyslista toimii haastattelijan taustatukena ja auttaa keskustelun aktivoimisessa) keskustelujen äänittäminen on suositeltavaa: haastattelija voi keskittyä keskustelutilanteeseen ja fasilitoimiseen. Tarvittaessa vastauksia on mahdollista kuunnella ja tarkistaa myös jälkikäteen. Huom. osallistujilta kysyttävä etukäteen lupa nauhoitukseen.

6 Perheen määrittely laajasti: henkilöt, jotka vastaaja katsoo kuuluviksi omaan perheeseensä: omat lapset, puoliso, omat/puolison vanhemmat, bonuslapset, omat sisarukset ym. lainsäädännössä perheen määritelmä ei välttämättä ole aina sama kuin koettu perheside perheenjäseniksi ei tässä yhteydessä suositella liitettäviksi aivan vapaasti keitä tahansa (esim. ex-puolison sukulaisia, lemmikkieläimiä ym.)

7 Perheystävällisellä työpaikalla otetaan huomioon erilaiset elämäntilanteet osana työntekoa ja työpaikan käytäntöjä esimiehet ja henkilöstöasioista vastaava(t) toimivat oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja lainmukaisesti toimiva henkilöstöpolitiikka ja tehokas työnteko edellyttävät yhteisten perheystävällisyyden pelisääntöjen laatimista yhteisistä pelisäännöistä tiedotetaan ja niitä päivitetään perheystävällisten periaatteiden ja käytäntöjen lisäksi tarvitaan työpaikalla myös tilannekohtaista joustavuutta

8 Esittelykierros Työtehtävä Kauanko olet työskennellyt organisaatiossa? Ikä (jos haluat kertoa) ja elämäntilanne Ketkä kuuluvat perheeseesi?

9 TEEMA 1: Työnteon järjestäminen ja erilaiset etuudet Väite 1: Työpaikallamme työn tekeminen on järjestetty niin, että työn ja muun elämän sujuva yhteensovittaminen onnistuu. Mahdollisia jatkokysymyksiä: Mitä edellä mainittuja tai muita perheystävällisiä käytäntöjä on käytössä? Niiden merkitys itselle? Millaisia omia kokemuksia on, hyviä tai huonoja? Oman työpaikan perheystävällisyys verrattuna muihin organisaatioihin? Miten perheystävällisyyttä voitaisi parantaa työnteon järjestämisen ja käytäntöjen tasolla? Tarvittaessa taustaksi: Tutkimusten mukaan tärkeimpiä perheystävällisiä käytäntöjä ovat työaikaan ja - paikkaan liittyvät joustot, etätyömahdollisuus, vapaat ja lomajärjestelyt, tapauskohtainen joustavuus sekä muut mahdolliset etuudet, kuten mahdollisuus lapsen hoitoon.

10 Väite 2: Työpaikallamme perheystävällisiin käytäntöihin ja etuuksiin liittyvät viralliset ohjeistukset ovat reilut ja kaikkien tiedossa. Mahdollisia jatkokysymyksiä: Onko ohjeistukset kirjattu ylös ja kaikkien saatavilla? Missä? Onko apua ja vastauksia tarvittaessa saatavilla? Keneltä/mistä? Noudatetaanko virallisia ohjeistuksia myös käytännössä? Koskevatko samat säännöt kaikkia? Missä olisi parannettavaa? Oletko saanut vaikuttaa pelisääntöjen luomiseen? Onko näistä mahdollista antaa palautetta tai ehdotuksia?

11 Väite 3: Henkilöstön yksilölliset elämäntilanteet ja niihin liittyvät tarpeet huomioidaan työpaikallamme riittävän hyvin. Mahdollisia jatkokysymyksiä: Miten tämä näkyy käytännössä? Millaisia omia kokemuksia on, hyviä tai huonoja Mitkä tekijät/ketkä henkilöt vaikuttavat tähän? Joustetaanko kaikkien kohdalla tasapuolisesti? Minkälaista yksilöllistä huomioimista vielä kaivataan?

12 TEEMA 2: ESIMIESTEN SUHTAUTUMINEN JA TOIMINTA Väite 4: Työpaikallamme esimiehet tukevat ja mahdollistavat aktiivisesti työntekijöiden työn ja muun elämän yhteensovittamista. Mahdollisia jatkokysymyksiä: Miten? Ovatko kokemuksesi esimiehen toiminnasta hyviä, huonoja vai vaihtelevia? Miten esimiesten aktiivisuus mielestänne näkyy tässä asiassa? Millaista tukea esimiehiltä toivotaan? Missä tilanteissa?

13 Väite 5: Työpaikallamme perheystävällisiin käytäntöihin ja etuuksiin liittyvät viralliset ohjeistukset ovat reilut ja kaikkien tiedossa. Mahdollisia jatkokysymyksiä: Onko ohjeistukset kirjattu ylös ja kaikkien saatavilla? Mistä ne löytyvät? Onko apua ja vastauksia tarvittaessa saatavilla? Keneltä/mistä? Noudatetaanko virallisia ohjeistuksia myös käytännössä? Koskevatko samat säännöt kaikkia? Missä olisi parannettavaa? Oletko itse saanut vaikuttaa pelisääntöjen luomiseen? Onko ohjeistuksista ja/tai pelisäännöistä mahdollista antaa palautetta tai ehdotuksia? Kenelle? Miten? Missä tilanteissa?

14 Väite 6: Henkilöstön yksilölliset elämäntilanteet ja niihin liittyvät tarpeet huomioidaan työpaikallamme riittävän hyvin. Mahdollisia jatkokysymyksiä: Miten tämä näkyy käytännössä? Millaisia omia kokemuksia sinulla on, hyviä tai huonoja? Mitkä tekijät/ketkä henkilöt vaikuttavat tähän? Joustetaanko kaikkien kohdalla? Kohdellaanko samassa tilanteessa olevia tasapuolisesti? Minkälaista yksilöllistä huomioimista vielä kaivataan?

15 TEEMA 3: TYÖTOVERIT JA TYÖYHTEISÖ Väite 7: Työtoverit suhtautuvat työn ulkopuolisen elämän vaatimuksiin myönteisesti ja kunnioittavasti. Mahdollisia jatkokysymyksiä: Miten suhtautuminen näkyy käytännössä (jos kyllä/ei)? Millaisia omia kokemuksia sinulla on, ovatko kokemukset hyviä tai huonoja? Millaista tukea työtovereilta toivot? Suhtaudutaanko työyhteisössänne kaikenlaisiin perhe- ja elämäntilanteisiin tasapuolisesti? Onko työyhteisössä ollut syrjintää tai epäreilua kohtelua? Mistä negatiivinen suhtautuminen voi ehkä johtua? Miten tilannetta voitaisi parantaa?

16 Väite 8: Johto tukee ja mahdollistaa aktiivisesti henkilöstön työn ja muun elämän yhteensovittamista. Mahdollisia jatkokysymyksiä: Miten johdon aktiivisuus mielestäsi näkyy? Minkälaista esimerkkiä johdon edustajat itse näyttävät työn ja muun elämän yhteensovittamisesta arjessa? Mitä parannettavaa johdon toiminnassa olisi johtamisen/esimiestyön/arjen käytäntöjen osalta?

17 Väite 9: Erilaiset perhe- ja elämäntilanteet nähdään työpaikallamme rikkautena. Mahdollisia jatkokysymyksiä: Miten suhtautuminen näkyy käytännössä (jos kyllä/ei)? Miten tilannetta voisi parantaa? Keskustelun loppukierros: Mitä muuta aiheeseen liittyvää haluaisit vielä tuoda esiin? Jäikö jotain tärkeää kysymättä? Mikä oli keskustelun tärkein anti/oivallus?

18 Käytännön suosituksia fokusryhmäkeskustelujen toteutukseen etukäteen organisaatiossa on tärkeää tiedottaa perheystävällisyys-teemasta, kehittämistyöstä ja keskustelujen toteutuksesta kannattaa käyttää organisaation ulkopuolista haastattelijaa, joka pystyy: 1) tarkastelemaan asioita ilman omia ennakko-oletuksia 2) keskittymään sisällöllisiin asioihin eikä esimerkiksi tunne etukäteen keskustelussa mainittujen ihmisten taustoja, henkilöllisyyttä ym. tai mahdollisia organisaation sisäisiä jännitteitä 3) raportoimaan vapaasti asioista: hänen ei tarvitse huolehtia mitä uskaltaa raportoida keskustelut toteutetaan oman työpaikan tiloissa ja työajalla

19 Keskustelumateriaalin käsittely Muistiinpanojen tekemisen lisäksi keskustelut kannattaa mahdollisuuksien mukaan nauhoittaa, jotta vastauksia pystyy jälkikäteen tarkistamaan. (Vaihtoehtona: joku toinen henkilö kirjaa muistiinpanot). Keskustelujen sisältö raportoidaan teemoittain, esim. 1. Työnteon järjestäminen ja perheystävälliset käytännöt, 2. Esimiehet, 3. Työtoverit ja työyhteisö Näkökohdat ja kehittämisideat kootaan yhteen, esim. Vahvuudet, Kehittämisen alueet, Konkreettiset kehittämisehdotukset Huom. Kaikki konkreettiset kehittämisehdotukset kannattaa johdonmukaisesti kirjata muistiin. Vaikka jotkut asiat olisivat etukäteen ainakin osittain jo tiedossa, tulosten tarkka raportointi tukee Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan liittyvän organisaatiokohtaisen kehittämissuunnitelman laatimista.