Työn ja perheen yhteensovittamisen tukeminen ja kehittäminen

Transkriptio

1 Työn ja perheen yhteensovittamisen tukeminen ja kehittäminen Tasa-arvoa erovanhemmuuteen isyys mahdollisuutena ja haasteena KT Tuula Piensoho Lahden ammattikorkeakoulu

2 Tänään käsittelemme Mistä työn ja perheen yhteensovittamisessa on kyse? Työn ja perheen yhteensovittamisen eri kentät Miten eri toimintaympäristöt/toimijat voivat auttaa yksilöä työn ja perheen tasapainon rakentamisessa? Miten MINÄ voin tukea asiakasta työn ja perheen/muun elämän yhteensovittamisessa?

3 Työn ja perheen yhteensovittamisessa on kyse Eri elämänalueiden (työ, perhe, muu elämä) tasapainon ja yksilön elämänhallinnan rakentamisesta ja Yksilöiden, perheiden, organisaatioiden, työpaikkojen ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnista

4 Työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen - tavoitteena tasapaino ja elämänhallinta TYÖ OPINNOT/HARRASTUKSET PERHE MINÄ ITSE mukailtu Ruuska 2003

5 Tosiasia on, että työssäkäyvästä työvoimasta n. 80 prosenttia on perheellisiä naisia ja miehiä työelämän tulosvaatimukset ovat korostuneet ihmiset ovat entistä sitoutuneempia työhönsä työelämän joustot eivät toimi toivotulla tavalla pienten lasten isät tekevät töitä erityisen paljon, tekevät ylitöitä keskimääräisesti enemmän kuin ei-perheelliset molemmat sukupuolet tekevät Suomessa pääsääntöisesti kokopäivätyötä (kahden ansaitsijan malli), naiset tekevät enemmän osa-aikatöitä ja pätkätöitä kuin miehet perhepoliittisia etuuksia käyttävät pääosin naiset. Työn ja perheen yhteensovittaminen on jäänyt suuressa määrin naisten vastuulle. Naiset myös huolehtivat miehiä useammin ikääntyvistä vanhemmista ja sukulaisista (Salmi et al. 2004) toisaalta EU-maihin verrattaessa suomalaiset miehet käyttävät vanhempainvapaita kolmanneksi eniten (n. 65 prosenttia), ruotsalaiset miehet eniten, lähes 70 prosenttia (EK:n tilasto)

6 miesten isyys- ja vanhempainvapaiden käyttöön liittyy työpaikoilla edelleen ennakkoluuloja kiireen lisääntyminen, työolobarometrin mukaan palkansaajista 57 % pitää työtä henkisesti rasittavana ja 38 % fyysisesti rasittavana palkansaajista lähes 50 % tekee ylitöitä, osan palkattomana lasten ja nuorten turvattomuus ja suoranainen pahoinvointi on tilastojen mukaan lisääntynyt työntekijöiden työssä jaksamisen ongelmat lisääntyneet; ns. ruuhkavuosien aikana luodaan työuraa, perheessä on pieniä lapsia jne. Työuran loppuvaiheessa taas hoidetaan omia vanhempia, sukulaisia, huolehditaan lastenlapsista naisten rooli on muuttunut työkeskeisempään ja miesten rooli perhekeskeisempään, mutta viimeksi mainittu tapahtuu hitaammin (Jallinoja 2000)

7 Ihmisten arvot ja arvostukset TYÖELÄMÄ & TYÖPOLITIIKKA Muuttuvat työaikajärjestelyt joustavat työajat lyhyemmät työsajat TYÖ osa-aikatyö Muuttuvat työsuhteen ehdot & työllistymisen eri vaihtoehdot PERHE paikalliset sopimukset SUKUPUOLEN RAKENTUMINEN & TASA-ARVOPOLITIIKKA PERHE-ELÄMÄ& SOSIAALIPOLITIIKKA Pienten lasten hoito äitiys- ja isyysvapaa vanhempainvapaa päivähoito sairaan lapsen hoito Hoitojärjestemät iltapäivähoito koululaisille sairaat, vammaiset ikääntyvät naisten asema työmarkkinoilla miesten asema perheessä Globaali ja lokaali toimintaympäristö Työn ja perheen yhteensovittamisen kentät (Salmi 2004, Moisio & Huuhtanen 2007)

8 Miten eri toimintaympäristöt/toimijat voivat auttaa tasapainon rakentamisessa? Yhteiskunta -lainsäädäntö - asenteet, arvot Työ Perheystävällinen työkulttuuri: -työajan joustot, työaika-autonomia -esimiestyö -selkeät pelisäännöt -työkavereiden tuki ja kannustus Perhe -tasa-arvoinen kumppanuus Isä ei ole enää äidin apulainen -kaikkien tarpeet ja toiveet tulevat huomioiduksi Turboajan tilalle arkista yhdessäoloa (Jari Sinkkonen) -Joustot puolin ja toisin Minä itse -pidän huolta itsestäni -joustan, mutta en yksipuolisesti -osaan asettaa rajat -ajanhallintaosaaminen kunniaan!

9 Miten tukea miehiä työn ja perheen yhteensovittamisessa? Yksi esimerkki Vanhempainvapaa entistä pidemmäksi (työryhmän esitykset 2011) malli (A) perustuu nykymalliin, jossa isän pitämää vapaata pidennettäisiin. B-mallissa pidennettäisiin sekä isän vapaata että vanhempien yhteisesti jakamaa vapaata. C-mallissa vapaa on jaettu kolmeen yhtä pitkään jaksoon (ns malli), joista yksi kuuluu äidille, yksi isälle ja kolmannen käytöstä vanhemmat päättävät keskenään. työryhmästä löytyi laajaa kannatusta A-mallin toteuttamiselle jo seuraavalla hallituskaudella. Mallin toteuttaminen ei sulje pois etenemistä edelleen joko B- tai C-mallin suuntaan. B ja C ovat kuitenkin toisilleen vaihtoehtoisia.

10 kahden jälkimmäisen mallin kustannukset ovat huomattavasti ensimmäistä mallia suuremmat. Jos 73 prosenttia isistä käyttäisi vapaan pidennykset, A-malli nostaisi kustannuksia 79 miljoonaa euroa vuodessa, B-malli 327 miljoonaa euroa vuodessa ja C-malli 478 miljoonaa euroa vuodessa. työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen vanhempainvapaiden rahoituksen kehittämisestä. Osa toivoi valtion rahoitusosuuden kasvattamista, osa pitäytyisi nykyisissä valtion, työnantajien ja työntekijöiden rahoitusosuuksissa. Rahoituksen kehittäminen onnistuu nykyisen sairausvakuutusjärjestelmän puitteissa eikä erillinen vanhempainvakuutus ole välttämätön tavoitteiden toteuttamiseksi. työryhmä esitti kolme vaihtoehtoa työehtosopimuksista aiheutuvien vanhempainvapaiden suorien kustannusten eli vapaan ajalta maksetun palkan korvaamiseksi työnantajille. Ensimmäinen malli perustuu korotetun äitiysrahan maksukauden pidentämiseen nykyisestä 56 arkipäivästä 72 arkipäivään. Toinen malli perustuu äitiysrahan korvaustason nostamiseen nykyisestä 90 prosentista 100 prosenttiin. Kolmas malli perustuu tilapäisen hoitovapaan eli sairaan lapsen hoitamiseen käytetyn vapaan kustannusten korvaamiseen.

11 Miten MINÄ voin tukea asiakasta työn ja perheen/muun elämän yhteensovittamisessa? Missä tilanteissa ja miten voin ottaa työn ja perheen yhteensovittamisen asioita esille työssäni? Millaisia esteitä tulen kohtaamaan? Millaisia resursseja tarvitsen asian eteenpäin viemiseksi? Millaista tukea tarvitsen tähän esimieheltä, kolleegoilta?

12 LOPUKSI Työn ja perheen yhteensovittamisen keveys syntyy yksilöiden, perheiden ja yhteiskunnan eri toimijoiden onnistuneesta yhteispelistä

13 LIITE /KOKEILTAVAKSI Työkaluja työn ja perheen tasapainon rakentamistyöhön Tulevaisuuden muistelu menetelmä (mukaellen) Mieti ensin Mitkä asiat huolestuttavat Sinua omassa työn ja perheen yhteensovittamisessa/tasapainossa? Mieti tämän jälkeen Vuosi on kulunut ja asiat ovat nyt hyvin Miten tämä on mahdollista? Mistä olet saanut tukea? Mitä itse teit myönteisen kehityksen hyväksi? Mistä olit eniten huolissasi vuosi sitten? Miten sait huolen vähenemään?

14 Onko Sinulla aikaa viikoittain seuraaviin toimiin? Täysin riittävästi Riittävästi Kohtuullisesti Siinä ja siinä Täysin riittämättö mästi perhe muut ihmissuhteet uni työ liikunta harrastukset joutenolo nauttiminen (mukaeltu Jaari 2007)

15 Oman ajankäytön nelikenttä KIIREELLISTÄ EI KIIREELLISTÄ TÄRKEÄÄ EI TÄRKEÄÄ

16 Kirjallisuutta Hartikainen, A Työn ja perheen yhteensovittamisesta yhteensopivuuteen? Tutkimus työn ja perheen myönteisestä vuorovaikutuksesta. Työelämän tutkimus 3/2010. s Kempe, J. & Kivimäki, R. & Otonkorpi Lehtoranta, K Työn ja perheen yhteensovittamisen kehittäminen työpaikoilla. Enemmän joustoa yrityksiin. Työraportti 81/2008. Tampereen yliopisto. Työelämän tutkimuskeskus. Kinnunen, U., Feldt, T. & Mauno, S. (toim.) Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. PS -kustannus. Keuruu. Kivimäki, R. & Otonkorpi - Lehtoranta, K Pomot ja perheet. Työelämä ja perheiden hyvinvointi. Edita. Helsinki. Opportunities to reconcile family and work. Publications of the Ministry of Social Affairs and Health 2007:16. Helsinki. Moisio, E. & Huuhtanen, H Arki hallussa? Suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä työstä, perheestä ja vapaa-ajasta vuonna Delfoi-paneelin tuloksia. Työ ja ihminen tutkimusraportti 31. Työterveyslaitos. Piensoho, T Perheestä voimaa työhön työstä voimaa kotiin. Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina hankkeen julkaisuja 1/2006. HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Yliopistopaino. Helsinki. Castrén, A-M. (toim.) 2007.Työn ja perheen tasapaino: sääntelyä, tutkimusta ja kehittämistä. Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina hankkeen julkaisuja. 1/2007. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Yliopistopaino. Helsinki. Piensoho, T., Hakulinen, H., Räty, M Arki tasapainoon. Työn ja perheen yhteensovittamisen malleja, tuotteita ja käytäntöjä. Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina hankkeen julkaisuja 3/2007. HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Yliopistopaino. Helsinki.

17 Piensoho, T. & Känsälä, M. (toim.) Kohti perheystävällistä työkulttuuria. Kahdentoista työpaikan työn ja perheen yhteensovittamisen hyvät käytännöt. Oppimisverkostot t yön ja perheen tasapainon rakentajina hankkeen julkaisuja 1/2008. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Yliopistopaino. Helsinki. Salmi, M. & Lammi Taskula, J. (toim.) Puhelin, mummo vai joustava työaika? Stakes. Savolainen et al Elämän kirjoa työpaikoille. Stakes. Tasa-arvo monimuotoisissa työyhteisöissä Monikko-hanke. Espoo Turpeinen, M. & Toivanen, M Perhe työssä, työ perheessä. Monikko-hanke 2008, Espoo. Työ ja ihminen Työ, perhe ja elämän moninaisuus 2/2005. Aikakauskirja 19. vuosikerta. Työterveyslaitos. Vanhempainvapaatyöryhmän muistio STM