1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta (Mankiw & Taylor, Ch 1)

Transkriptio

1 1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta (Mankiw & Taylor, Ch 1) Niukkuus: yhteiskunnan käytössä olevat resurssit ovat rajalliset kaikkea ei voida ostaa tai tuottaa, on tehtävä valintoja Taloustiede: oppi siitä miten yhteiskunta käyttää rajallisia resurssejaan miten yhteiskunnan instituutiot tässä tehtävässä toimivat? miten ne tulisi rakentaa, jotta ne toimisivat hyvin? Kuluttajat ja yritykset tekevät päivittäin päätöksiä resurssien käytöstä kuka tekee tietyn tehtävän? mitä hyödykkeitä ja kuinka paljon tuotetaan? mitä tuotantovälineitä ja tekniikoita käytetään? mihin hintaa tuotteet myydään? 1 1

2 10 perusperiaatetta voidaan jakaa kolmeen ryhmään: Päätöksenteko: periaatteet 1-4 Kanssakäyminen: periaatteet 5-7 Koko talouden toiminta: periaatteet 8-10 Seuraavassa esitellään alustavasti periaatteet 1-7. Periaatteisiin 8-10 tutustutaan, kun niihin saakka päästään kurssin makrotaloustieteellisessä osassa. 2

3 1. On tehtävä valintoja (People face tradeoffs) Ilmaisia lounaita ei ole Opiskelijan on valittava, mihin aikansa käyttää Kotitaloudella on budjettirajoite, joten on pakko valita mitä ostaa Yrityksen on päätettävä, mitä tuottaa, miten tuottaa ja mitä tuotantopanoksia käyttää Valtion on valittava, mihin kerätyt verorahat käytetään Yhteiskunnan on päätettävä, kuinka paljon suojellaan ympäristöä yritystoiminnan kustannuksella 3 3

4 Tehokkuus yhteiskunta ei voisi jakaa niukkoja resurssejaan paremmin tehokkuus koskee kakun kasvattamista Oikeudenmukaisuus hyvinvointi on jakautunut reilusti yhteiskunnassa oikeudenmukaisuus koskee kakun jakamista Talouspolitiikassa on usein valittava tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden kesken verotuksen keventäminen voi lisätä työntekoa mutta samalla kasvattaa eriarvoisuutta tieto siitä, miten kakku jaetaan, vaikuttaa sen kokoon 4 4

5 2. Minkä tahansa valinnan kustannus on se, mistä joutuu luopumaan saadakseen haluamansa (The cost of something is what you give up to get it) Valintoja tehtäessä on verrattava hyötyjä ja kustannuksia Kustannuksiin tulee laskea sekä toiminnan välittömät kustannukset että vaihtoehtoiskustannukset Vaihtoehtoiskustannus (opportunity cost) = sen arvo, mistä pitää luopua, jotta toiminta olisi mahdollista Elokuvissa käynnin vaihtoehtoiskustannuksena on aika, jonka voisi käyttää muuhun, vaikkapa opiskeluun Opiskelun vaihtoehtoiskustannuksena on palkka, jonka saisi, jos olisi töissä Muita esimerkkejä: asumismuoto, kesämökki, auto, liikelounas, parisuhde, 5 5

6 3. Rationaaliset ihmiset valitsevat rajahyötyjä ja rajakustannuksia vertaamalla (Rational people think at the margin) Rationaalisuus on käyttäytymistä johdonmukaisella tavalla taloustiede perustuu oletukseen, että ihmiset käyttäytyvät johdonmukaisesti rationaalisuus ei ota kantaa arvoihin, ainoastaan johdonmukaisuuteen teoria ei muutoin auttaisi löytämään säännönmukaisuuksia Päätöksiä on hyödyllistä kuvata pienten muutosten kautta Vaihdanko moottoritiellä kaistaa? Vielä yksi tuoppi? Luenko vielä tunnin taloustiedettä vai avaanko markkinoinnin kirjan? Jokainen tekee päivittäin lukemattomia valintoja hyötyjä ja kustannuksia vertaillen tietoisesti tai tiedostamatta 6 6

7 Kun toiminnasta tai toimenpiteestä x aiheutuu hyötyä (benefit) B(x) ja kustannuksia (cost) C(x), niin taloustieteessä oletetaan rationaalisesti toimivan henkilön olevan sellainen, joka maksimoi nettohyötyä B(x) C(x) Nyt x:n optimaalinen eli paras mahdollinen arvo on se, jolla rajahyöty (marginal benefit) MB on yhtä suuri kuin rajakustannus (marginal cost) MC: MB(x) = MC(x) Rajahyöty on se hyödyn lisäys, joka syntyy siitä, kun x kasvaa vähän, esimerkiksi yhden yksikön Rajakustannus on vastaava kustannusten lisäys 7 7

8 Kolmas periaate täsmällisemmin Oletetaan että hyötyä (benefit) B(x) ja kustannus (cost) C(x) ovat kuvan mukaisia. Yritetään maksimoida nettohyötyä B(x) C(x). B(x), C(x) B(x) C(x) x 8

9 Periaate MB(x)=MC(x) täsmällisemmin: diskreetit ja jatkuvat suureet Rajasuureiden (kuten rajakustannus ja hyöty) täsmällinen määritelmä on erilainen jatkuville ja diskreeteille suureille. Diskreettien suureiden mahdollisia arvoja ovat x=0,1,2, Esim.: x on autotehtaan tuottamien, tietynmallisten autojen kokonaismäärä Jos x on jatkuva suure, se voi saada minkä tahansa positiivisen arvon. Esim.: tuotetun selluloosan kokonaismäärä Tuotettujen autojen määrä tunnissa Virtasuureet (jonkin asian aikayksikköä kohden laskettua määrää kuvaavat suureet) ovat yleisemminkin jatkuvia suureita. 9

10 Periaatteen MB(x)=MC(x) perustelu kun x on diskreetti suure (jatkuvaa tapausta käsitellään Lisäyksessä A!) Määritelmän mukaan: MB(x) on lisähyöty, joka saadaan, kun suuretta x kasvatetaan yhdellä, MB(x)=B(x+1) B(x) MC(x) on lisäkustannus, joka aiheutuu, kun suuretta x kasvatetaan yhdellä, MC(x)=C(x+1) C(x) Vrt. seuraavan sivun kuvio! Jos MB(x) > MC(x), niin x:ää kannattaa kasvattaa, koska hyöty kasvaa enemmän kuin kustannus, jolloin nettohyöty B C kasvaa Jos MB(x 1) < MC(x 1), niin x:ää kannattaa vähentää, koska kustannukset vähenevät enemmän kuin hyöty, jolloin nettohyöty B C kasvaa Siis: kun x:ää ei kannata enää muuttaa, pätee MB(x) MC(x). 10

11 B(x), C(x) Täällä MC(x)>MB(x), pienempi x on parempi! Täällä MB(x)>MC(x), isompi x on parempi! MB(x) MB(x) MC(x) B(x) C(x) MC(x) Tässä MB(x) MC(x), ja B(x)-C(x) on maksimaalinen x 11

12 Kansantaloustieteen teoriat ja mallit ovat tämän yksinkertaisen perusmallin sovelluksia Kuluttajan teoria B = kulutuksesta saatava hyöty C = kulutuksen kustannus rahassa mitattuna Yrityksen teoria B = yrityksen myyntitulot C = tuotantokustannukset B-C = yrityksen voitto Hyvinvointiteoria B = kansalaisten hyvinvointi C = kansantalouden tuotantokustannukset päätöksentekijänä on talouspolitiikkaa harjoittava viranomainen Hyötyjä ja kustannuksia mitataan samoissa yksiköissä (esimerkiksi euroina) Myöhemmin nähdään, että analyysi pätee, vaikkei hyötyjä 11 voida rahassa mitatakaan 12

13 4. Ihmiset reagoivat kannustimiin (People respond to incentives) Koska ihmiset tekevät päätöksiä vertaamalla hyötyjä ja kustannuksia, niin muutokset hyödyissä ja kustannuksia saavat aikaan muutoksia ihmisten käyttäytymisessä Esimerkki 1: jonkin hyödykkeen hinnan nousu lisää sen kuluttamisen kustannuksia, jolloin kuluttajat ostavat sitä vähemmän, mikä näkyy kysynnän vähenemisenä lisää sen myynnistä saatavia tuloja, mikä saa yritykset valmistamaan sitä enemmän, jolloin sen tarjonta kasvaa Esimerkki 2: harjoituksista hyvittäminen tällä kurssilla Kannusteita harjoitusten tekemiseen luo se, että harjoituksista vaaditaan 1/3 ja se että tenttikysymyksistä yksi muistuttaa jotakin laskuharjoitustehtävää. Harjoitukset eivät vaikuta arvosanaan, koska niitä on sallittua (ja toivottavaa!) tehdä pareittain tai kolmen ryhmissä. Millainen olisi hyvä järjestelmä? 13

14 Esimerkki 3: työelämän kannustimet Työtuloksen mittaaminen ja palkkiot: miksi opettajan tai tutkijan ja rekkakuskin palkitsemistavat poikkeavat toisistaan? Palkkauksella voidaan kannustaa kouluttautumaan Lomaltapaluurahalla sitoutetaan työntekijä työpaikkaan (historian jäänne) Esimerkki 4: informaatio ja kannustimet Vakuutusyhtiöt pyrkivät sopimuksillaan kannustamaan vakuuttajia käyttäytymään vastuullisesti Teletoimilupahuutokaupat: tavoitteena antaa toimilupa sitä eniten arvostavalle yritykselle. Kannustimia hyväksikäyttämällä maksimoidaan toimiluvasta saatava tulo sekä jaetaan niukka resurssi tehokkaasti; tehokkain yritys pystyy maksamaan siitä eniten 13 14

15 5. Vaihdanta kannattaa (Trade can make everyone better off) Tavaroiden ja palvelujen kauppa eli vaihdanta ei ole nollasummapeli, jossa yksi voittaa ja toinen häviää, vaan siinä voittavat molemmat osapuolet. Tämä on totta silloin, kun vaihdanta on vapaaehtoista toimintaa johon ketään ei voi pakottaa. Vaihdanta tekee mahdolliseksi sen että osapuolet voivat erikoistua tuottamaan sitä, mitä parhaiten osaavat. Kotitalouden sisällä: kuka siivoaa, kuka tekee ruuan? Maiden välillä => kansainvälinen kauppa Erikoistumisen seuraus: elämme monimutkaisessa ympäristössä, jonka toimintaa kukaan yksittäinen henkilö ei johda. Löytyykö maan päältä ihminen joka osaa valmistaa esim. lyijykynän alusta loppuun? Nyky-yhteiskunta perustuu työnjakoon (toisilleen vieraiden) ihmisten kesken. 15

16 6. Markkinat ovat pääsääntöisesti hyvä keino organisoida taloudellista toimintaa (Markets are usually a good way to organize economic activity) Markkinat ovat paikka, jossa ostajat ja myyjät kohtaavat Markkinatalous: talous jossa resurssit jaetaan hajautetusti yritysten ja kotitalouksien toimesta tavaroiden ja palveluiden markkinoilla Keskusjohtoinen talous on sellainen, jossa nämä päätökset tehdään keskitetysti voi toimia periaatteessa hyvin vaatii kuitenkin niin paljon tietoa ihmisten tarpeista, tuotantotekniikoista ja resursseista, ettei toimi hyvin käytännössä yritys on kuitenkin keskusjohtoinen talous pienoiskoossa, joten markkinoiden ja organisaatioiden raja on epäselvä 15 16

17 Markkinahinnat heijastelevat kuluttajien arvostuksia ja tuottajien kustannuksia Järjestelmä välttää karkeat tehottomuudet koska kustannukset eivät voi pysyvästi ylittää arvostuksia. Vrt. suunnitelmatalous. Oman edun tavoittelu markkinoilla johtaa yleensä koko yhteiskunnan kannalta hyvää lopputulemaan Kaupan kassajonossa pyrit valitsemaan lyhyimmän jonon oman etusi vuoksi; tasapainossa kaikki kassajonot etenevät yhtä nopeasti Osakemarkkinoilla hinnat heijastelevat julkista informaatiota yritysten arvosta; tehokkailla markkinoilla hinnat poikkeavat tästä ideaalista vain sen verran mitä jollekin maksaa informaatioedun hankkiminen 16 17

18 7. Julkinen valta voi joskus parantaa markkinoiden toimintaa (Governments can sometimes improve market outcomes) Kaksi pääsyytä puuttua markkinoiden toimintaan: markkinoiden toimimattomuus markkinoiden synnyttämän tulonjaon epäoikeudenmukaisuus Markkinoiden toimimattomuus (market failure) on tilanne, jossa talouden resurssit kohdentuvat yhteiskunnan kannalta tehottomasti Tulonjaon epäoikeudenmukaisuus on sitä, että tulonjako ei ole yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta paras mahdollinen 17 18

19 Esimerkki 1: ulkoisvaikutukset tuotannossa ja kulutuksessa yrityksen toiminnasta aiheutuu kustannuksia muille kuin sille itselleen (esim ilman saastuttaminen). Kustannukset eivät välity markkinoiden kautta kuluttajan toiminta vaikuttaa muiden kuluttajien hyötyyn (esim tupakointi) seurauksena on ettei hajautettu päätöksenteko johda yhteiskunnan kannalta hyvään tulokseen Esimerkki 2: markkinavoima tuotteen hinnoittelussa yritys tai ryhmä yrityksiä voi vaikuttaa hintatasoon; kilpailullisilla markkinoilla yritykset ottaisivat hinnan annettuna tällöin hinnat eivät heijasta yhteiskunnallisia tuotantokustannuksia vaan yrityksen pyrkimystä maksimoida voittoaan kuluttajien kustannuksella 18 19