MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

Transkriptio

1 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen

2 Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit ( ) Alalle tulon estäminen Taloudellinen tehokkuus (14.2) Epäsymmetrinen informaatio (Luku 15) Jatkuu ensi kerralla

3 Hintakilpailu ja horisontaalinen tuotedifferentiaatio Kun oligopolistisen toimialan tuotteet ovat differoituja, hintakilpailu on heikompaa Yritysten voitot positiiviset Horisontaalinen differentiaatio Kuluttajien arvostukset vaihtelevat, vaikka tuotteiden hinta olisi sama Vertikaalinen differentiaatio Tuotteiden laatu vaihtelee ja kuluttajat ovat yhtä mieltä laadusta (ts. kaikki ostaisivat tietyn tuotteen, jos hinnat yhtäläiset) Horisontaalisen tuotedifferentiaation perusmalli: Hotellingin jana Tuotteet eroavat toisistaan vain yhden ominaisuuden perusteella Tuoteavaruus esimerkiksi: fyysinen sijainti, väri, muotoilu, maku

4

5

6

7

8 Yhteenvetoa horisontaalisesta differentiaatiosta Kannattaa sijoittua lähelle asiakkaita ja kauas kilpailijoista Samassa pisteessä yritykset joutuvat Bertrand-kilpailun ansaan Yli ajan markkinoille tulo voi hävittää ylijäämät Monopolistinen kilpailu Aikainen alalle tulo kannattavaa Jopa silloin, kun toiminta on aluksi tappiollista Fyysisen sijoittumisen sijasta voisimme puhua yhtä hyvin markkinoinnista ja tuoteattribuuteista

9 Peräkkäiset pelit Pelit, joissa valinnat tehdään vuorotellen Shakki, poliittiset kampanjat, alalle tulo ja sen estäminen Liikkumisjärjestyksestä voi olla etua tai haittaa Vrt. viime luennon Stackelberg-malli Peräkkäisiä pelejä voidaan esittää pelipuun eli ns. ekstensiivisen muodon (extensive form) avulla Vrt. päätöspuut luennolla 3

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22 Taloudellinen tehokkuus Kilpailu johtaa taloudelliseen tehokkuuteen Hyvinvointiteorian perusteoreemat Taloudellinen allokaatio on Pareto-tehokas, kun kenenkään hyvinvointia ei voida kasvattaa vähentämättä jonkun toisen hyvinvointia Ts. tehokkaassa allokaatiossa Paretoparannukset ovat mahdottomia Pareto-tehokkuus ei ota kantaa tulonjakoon

23 Pareto-tehokkuus Kaikki pisteet alueen OF 2 F 1 sisäpuolella ovat mahdollisia (feasible) F 2 F 1 on hyötymahdollisuuksien käyrä Aloita pisteestä S: Kaikki pisteet alueella SS 2 S 1 ovat Paretoparannuksia S ei ole Paretoparannus, mutta se on Pareto-tehokas 23

24 Optimaalisuus Kaikki pisteet rintamalla F 2 F 1 ovat Pareto-tehokkaita Miten valitaan yksi tehokkaista allokaatioista? Tulonjakokysymys Yksilöiden hyötyjen painottaminen Hyvinvointifunktio W(U 1,U 2 ) 24

25 Hyvinvointifunktio Esimerkki W = U 1 + U 2 Identtiset painot Samahyötykäyrät suoria Piste E on yhteiskunnallinen optimi 25

26 26 Tehokkuus ja optimaalisuus Tehokkuus on välttämätön mutta ei riittävä ehto sosiaaliselle optimille Siirtyminen tehokkaasta tehottomaan allokaatioon voi parantaa hyvinvointia Mutta tehottomille allokaatioille on olemassa aina myös Paretoparannuksia

27 Hyvinvointiteoreemat Ensimmäinen hyvinvointiteoreema: kilpailullinen markkina johtaa Paretotehokkaaseen allokaatioon Toinen hyvinvointiteoreema: mistä tahansa Pareto-tehokkaasta allokaatiosta voidaan päästä sopivilla tulosiirroilla hyvinvoinnin maksimoivaan allokaatioon Tiettyjen olosuhteiden vallitessa

28 Seurauksia Itsenäisesti, omaa hyötyään ja voittoaan maksimoivat kuluttajat ja yritykset saavuttavat saman lopputuloksen kuin hyväntahtoinen diktaattori (social planner) Markkinatasapaino on tehokas, mutta ei välttämättä maksimoi hyvinvointia. Hyvinvoinnin maksimoiva allokaatio saavutetaan tulonsiirroin. Tulonsiirrot eivät muuta tasapainohintoja, hinnat määräytyvät markkinamekanismin välityksellä automaattisesti Hyväntahtoisen diktaattorin ja markkinatalouden keskeinen ero: tarvittavan informaation määrä.

29 Markkinahäiriöt (market failure) Milloin markkinatalous ei johda Paretotehokkaaseen allokaatioon? Epätäydellinen kilpailu Epäsymmetrinen informaatio Ulkoisvaikutukset Normatiivinen merkitys: markkinahäiriöt ovat peruste valtion puuttumiselle talouden toimintaan

30 Epäsymmetrinen informaatio Epäsymmetrinen informaatio: yksityinen vs. julkinen informaatio (Epätäydellinen informaatio: epävarmuus) Informaation taloustieteen keskeisiä aiheita Haitallinen valikoituminen (adverse selection) Moraalikato (moral hazard) Signalointi (signalling) Päämies-agentti-ongelma (principal-agent problem)

31 Haitallinen valikoituminen Akerlof: Market for Lemons Lemon (am. engl.): huonolaatuinen käytetty auto Mallin lähtöoletukset: Kuluttajien arvostukset autojen suhteen identtiset Tarjotut autot vaihtelevat laadultaan Epäsymmetrinen informaatio: vain myyjät tietävät autojensa todellisen laadun

32 Esimerkki Markkinoilla on kahta autotyyppiä: 50% autoista on hyviä ja 50% huonoja Myyjien ja ostajien arvostukset ovat Laatu Myyjä Ostaja Hyvä Huono (lemon) Täydellinen informaatio: kaksi erillistä markkinaa: hyvien hinta välillä ja huonojen välillä Epätäydellinen mutta symmetrinen informaatio: jos myyjä eikä ostaja pysty tunnistamaan autonsa tyyppiä: myyjän odotettu arvostus 75 ja ostajan 90. Kauppa mahdollinen jollain hinnalla 75<P< 90

33 Esimerkki jatkuu: epäsymmetrinen informaatio Entä jos vain myyjät tietävät autonsa arvon ( 100 tai 50)? Jos P > 100, kaikki myyjät myyvät, kukaan ostaja ei osta Jos 60<P< 100, myyjät myyvät vain huonoja autoja kuluttajat ymmärtävät tämän, eivätkä suostu maksamaan enempää kuin 60 Jos P< 50, ostajat haluavat ostaa minkä tahansa auton, mutta myyjät eivät myy huonojakaan Siis: ainoa mahdollinen hinta on 50<P< 60 Vain huonot autot vaihtavat omistajaa Ongelman ydin: huonojen autojen omistajien kannustin myydä autonsa hyvän auton hinnalla

34

35

36

37 Valtio voi toimia tietyissä tapauksissa vakuutuksen tarjoajana kaikille vakuutettaville.

38 Haitallinen valikoituminen Ongelman yleispiirteet: tuotteet erilaatuisia, vain myyjällä tieto tuotteen todellisesta laadusta Ostajien arvostus perustuu odotusarvoon tuotteen laadusta (ostajan arvostukset eri laaduille ja laatujen jakauma) Jos ostajien odotusarvo on alle parhaimpien laatujen myyjien vaihtoehtoiskustannusten, korkeimpia laatuja ei myydä lainkaan Markkinoiden purkautuminen johtaa taloudelliseen tehottomuuteen Korkeimpien laatujen myyjillä on kannustin vakuuttaa ostajat tuotteen laadusta Tuotevakuudet, yrityksen maine, standardisointi

39 Signalointi (Spence, 1974) Mihin tuotetakuun vaikutus perustuu? Takuun kustannus on alempi firmalle, joka valmistaa laadukkaampia tuotteita Signalointi: yksityisen informaation haltija paljastaa epäsuorasti informaationsa vakuuttaakseen toisen osapuolen laadustaan. Signaali on heikko, mikäli sen kustannus signaloijalle on alhainen Signalointiin itseensä voi liittyä tehottomuutta Signalointitilanteita Työmarkkinat ja koulutus Tuotteet ja takuu, tuotteet ja mainonta Riikinkukot

40 Työmarkkinaesimerkki Oletetaan, että työntekijöitä on kahta yhtä yleistä tyyppiä Ryhmä I: raja- ja keskituotos 1 Ryhmä II: raja- ja keskituotos 2 Työsuhteen kesto 10 vuotta, yrityksen tuotteen hinta Ryhmä I: liikevaihto per henki (10 v.) Ryhmä II: liikevaihto per henki (10 v.) Täydellinen informaatio, täydellinen kilpailu: Ryhmän I palkka: pa. Ryhmän II palkka: pa. Epätäydellinen informaatio (koko taloudessa): Molempien ryhmien palkka

41 Esimerkki jatkuu: koulutussignaali Perusidea: hyvät työntekijät ovat parempia koulussa Ts. kouluttautuminen on edullisempaa lahjakkaille, lahjakkaat ovat parempia töissä Tässä mallissa Ryhmä I: koulutuksen kustannus pa. eli C I (y) = 40000y Ryhmä II: koulutuksen kustannus pa. eli C II (y) = 20000y Oletus: koulutuksella ei vaikutusta tuottavuuteen

42 Esimerkki jatkuu: tasapaino Yrityksen tavoite: erottaa ryhmät toisistaan Oletetaan, että yritys korkeamman palkan edellytykseksi tietyn koulutustason, y* vuotta. Palkat (vuositasolla ovat seuraavat): y<y*, W L = y y*, W H = Työntekijöiden ongelma on seuraavanlainen Ryhmä I: älä kouluttaudu, jos 10*(W H -W L )< C I (y*) < 40000y* y*>2.5 Ryhmä II: kouluttaudu, jos 10*(W H -W L )>C II (y*) > 20000y* y* < 5 Toisin sanoen mikä tahansa 2.5<y*<5 erottelee työntekijät toisistaan

43 Jos oletamme, että y* = 4, Ryhmä I valitsee koulutustasokseen 0 ja Ryhmä II valitsee 4 vuotta. Koulutuksella ei ole tässä mallissa muuta arvoa: signaalin hankkimiseen liittyy tehottomuutta.

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66 Epäsymmetrinen informaatio - kertausta Haitallinen valikoituminen Ennen sopimuksen kirjoittamista Yksityinen tieto ( hidden information ) Signalointi Pyrkii ratkaisemaan epäsymmetriseen informaatioon liittyvän ongelman Heikot vs. vahvat signaalit Moraalihasardi Sopimuksen kirjoittamisen jälkeen Toiminnan havaitseminen ( hidden action )