! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta

Transkriptio

1 SVKA113/213 Fonetiikka ja fonologia 3 op FT, dos. Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Viittomakielen keskus Kielten laitos Suomalainen viittomakieli S-posti: tommi.jantunen_at_campus.jyu.fi! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta - The goal of the Prosodic Model is to integrate into one model the insights about systemacity in paradigmatic structure and syntagmatic structure in sign (Brentari, 1998: 22). - Viittomissa on sekä staattisia että dynaamisia ominaisuuksia. Staattiset ominaisuudet kuvataan inherenteillä piirteillä, dynaamiset ominaisuudet prosodisilla piirteillä. Inherentit piirteet toteutuvat simultaanisesti, prosodiset piirteet sekventiaalisesti. Inherent Features (IF) Inherent features are those properties of signs in the core lexicon that are specified once per lexeme and do not change during the lexeme's production (e.g., selected fingers, major body place). (ibidem) Prosodic Features (PF) Prosodic features are those properties of signs in the core lexicon that can change or are realized as dynamic properties of the signal (e.g., aperture, setting). (ibidem) - Inherentit ja prosodiset piirteet esitetään omissa rakennehaaroissaan, joissa ne järjestyvät tietyn hierarkian (piirregeometrian) mukaisesti; piirteiden hierarkiaa kuvataan kahtaalle haarovalla (binaarisella) piirrepuulla (ks. kuvio 1, taulukko 1). 2. IF-haaran rakenne Dominoiva käsi (H1) - Käsimuoto jaetaan (kuten HM-mallissa) osallistuviin ja osallistumattomiin sormiin, jotka voivat olla eri asennoissa. Peukalo erotetaan muista sormista ja kuvataan rakenteen dependenttinä yksikkönä. - H1-haaran rakenne (ks. kuvio 2, taulukko 2). Onko rakenteeltaan kompleksisempi käsimuoto aina tunnusmerkkisempi (vrt. kuvio 3)?

2 Artikulaatiopaikka (POA, Place of Articulation) - Major Plane of Articulation 'artikulaatiopaikka' z sagittaalitaso eli taso, jonka suhteen kaksikylkinen olio (kuten ihminen) on symmetrinen ("neutr. tila") y horisontaalinen taso ("neutr. tila") x ventraalinen eli vatsan-/kehonmyötäinen taso Ovatko tasot kontrastiivisia SVK:ssa? - X-taso voi tarkoittaa joko neutraalitilaa tai kehoon pintaa. Jos x-tasolla viitataan kehon pintaan, täytyy viittomasta määrittää myös artikulaatioalue (pää, torso, ei-dom. käden käsivarsi, ei-dom. käden käsiosa) ja artikulaatiokohta (jokainen artikulaatioalue jakautuu kahdeksaan artikulaatiokohtaan) (ks. taulukko 3). Ovatko artikulaatioalueet ja artikulaatiokohdat kontrastiivisia SVK:ssa? - POA-haaran rakenne (ks. kuvio 4, taulukko 4). Orientaatio - Orientaatio esitetään prosodisessa mallissa hand-noodissa määritetyn käden osan [1]-[8] (ks. taulukko 3) ja POA-haarassa määritetyn artikulaatiotason välisenä suhteena. Onko orientaation kuvaus yksiselitteistä? Ei-dominoiva käsi (H2) - Battisonin (1978) typologia: types Kaksikätiset viittomat kuvataan yhdellä perusrakenteella, jolla on kolme eri varianttia (vrt. HM-malli, jossa ei-dom. käsi kuvataan erillisenä rakenteen yksikkönä) (ks. kuvio 5). Luokan 1 viittomien kuvaukseen käytettävässä rakennevariantissa horisontaalinen viiva yhdistää noodit H1 ja H2, jotka symbolisoivat dominoivaa ja ei-dominoivaa kättä. Kun noodit H1 ja H2 on yhdistetty, noodilla H2 on yhteys prosodisilla piirteillä (PF) esitettyyn tietoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sekä dominoiva että eidominoiva käsi liikkuvat ja että liike on kopiointi-, vasta- tai vuoroliike. Kun noodilla H2 ei ole tytärnoodeja, eidominoivan käden käsimuodon tulkitaan olevan identtinen dominoivan käden käsimuodon kanssa. Luokkiin 2 ja 3 kuuluvien viittomien kuvauksiin käytetyissä rakennevarianteissa noodeja H1 ja H2 ei ole yhdistetty. PM-mallin konventioiden mukaan tämä tarkoittaa, että noodilla H2 on yhteys vain inherenteillä piirteillä (IF) esitettyyn tietoon eli käytännössä paikkaa (POA) koskevaan tietoon. Koska prosodisilla piirteillä esitetty liiketieto ei ole käytettävissä, ei-dominoiva käsi ei liiku vaan toimii paikkana. Luokkiin 2 ja 3 kuuluvien viittomien kuvauksiin käytetyt rakennevariantit eroavat siinä, onko noodilla H2 tyttäriä vai ei. Luokan 2 viittomien kuvaukseen käytetyssä rakennevariantissa noodilla H2 ei ole tyttäriä, mikä tarkoittaa, että ei-dominoiva käsi kopioi dominoivan käden käsimuodon. Luokan 3 viittomien kuvaukseen käytetyssä rakennevariantissa noodilla H2 puolestaan on kaksi tytärtä, noodit fingers ja place. Näissä noodeissa määritetään ei-dominoivan käden käsimuodolle omat arvot.

3 Ei-manuaaliset elementit (staattiset) - Prosodinen malli sisältää option ei-man. elementtien kuvaamiseen, mutta käytännön välineistöä tähän ei tarjota. - Jantunen (2005): - ei-man. artikulaattorit: keho, pää ja suu (mitä muita?) - inherentit ominaisuudet: kehon, pään ja suun postuuriominaisuudet (piirteet?) - piirregeometria (ks. kuvio 6, taulukko 5), perustelut: fonologisesti: mikro- ja makroliikkeet foneettisesti: liikkeiden heikentyminen ja vahvistuminen distributionaalisesti: suu yleisin, muut marginaalisia -> osoittaa, että ei-man. elementit voidaan ottaa kuvauksessa huomioon! 3. PF-haaran rakenne Manuaaliset liikkeet - Artikulatorinen luokitus: olkanivel, kyynärnivel, rannenivel ja sormien nivelet - Fonologinen luokitus: setting, path, orientation ja aperture. Lisäksi PFnoodissa kuvataan liikkeen abstrakti hahmo (suora, kaari, ympyrä). - PF-haaran rakenne (ks. kuvio 7, taulukko 6). PF-haaran rakenne sonorisuushierarkiana? Ei-manuaaliset liikkeet - Optio (mutta ei käytännön välineistöä) ei-manuaalisten liikkeiden kuvaamiseen - Jantunen (2005): - ei-man liikkeet ovat ei-man. elementtien dynaamisia ominaisuuksia eli kehon, pään ja suun liikkeitä (ei-man. elem. prosodiset ominaisuudet; piirteet?) - piirregeometria (ks. kuvio 8, taulukko 7), perustelut ks. yllä ja lisäksi: pää ja keho liikkuvat yleensä toisiaan myötäillen Ei-man. liikkeet huomioon ottavan PF-haaran rakenteen status sonorisuushierarkiana? 4. Viittomien segmentointi - Viittomien syntagmaattista rakennetta kuvataan x-segmenttien eli abstraktien aikapisteiden avulla. X-segmentit generoituvat prosodisista piirteistä: - PF- ja path-noodeihin liittyvät piirteet generoivat kaksi x-segmenttiä (paitsi artikulatorisesti vapaa piirre [TM], joka näihin noodeihin liittyessään generoi vain yhden segmentin); - muut piirteet generoivat kukin vain yhden segmentin. - Segmentit ovat liikkeiden abstrakteja alku- ja loppukohtia. Tyypillisimmät viittomat ovat kaksisegmenttisiä eli niissä on yksi sekventiaalinen liike (esim. viittoma MUSTA), mutta segmenttien lukumäärä voi vaihdella yhdestä (esim. viittoma MONTAKO, jossa on pelkkä väristelyliike) neljään (esim. viittoma SUOMI, jossa on kahden identtisen sekventiaalisen liikkeen jono), tai jopa kuuteen (esim. viittoma KERROKSET, jossa on kolmen identtisen sekventiaalisen liikkeen jono).

4 5. Liikkeen kompleksisuus - Brentari (1998) classifies movements as either simple or complex. - Simple movements: movements involving a single local or path movement (e.g. MUSTA 'black') - Complex movements: movements involving more than one cooccurring local or path movement (e.g. KULTTUURI 'culture') (id., 237). -> In Brentari (1998), complexity is understood to be a property of a movement which correlates with the number of joints used in the movement's production. - The definition of complexity given in Brentari (1998) is not sufficient since it deals only with manual movements. In order to cover also nonmanual movements, Jantunen (forthcoming; see also 2005) suggests that the definition be expanded so that movement is taken to be complex also when it is produced with more than one articulator. This suggestion relies on the arguments for the commensurability of manual and nonmanual movements (see Jantunen, forthc.; also 2005). In practice, it means that the movement in UJO 'shy', for example, is more complex than the movement in MUSTA since UJO contains both a local movement and a head movement whereas MUSTA has only a path movement. - Complexity of movement can thus be considered to correlate with the number of joints and articulators, or parallel subcomponents, used in the production of movement.!!

5 Kuvio 1. Prosodisen mallin piirrepuun perusrakenne.

6 noodi root IF PF A POA nonmanual manual H2 H1 huippunoodi, joka merkitsee viittomaa (Inherent Features) noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan viittoman staattiset eli inherentit ominaisuudet (Prosodic Features) noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan viittoman dynaamiset eli prosodiset ominaisuudet (Articulator) noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan viittoman eimanuaalinen ja/tai manuaalinen artikulaattori (Place of Articulation) noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan viittoman artikulaatiopaikka noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan ei-manuaalisten elementtien inherentit ominaisuudet noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan viittoman ei-dominoiva ja dominoiva käsi noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan ei-dominoivan käden inherentti rakenne noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan dominoivan käden inherentti rakenne Taulukko 1. Piirrepuun (kuvio 1) noodien selitykset.

7 Kuvio 2. H1-noodin dominoima rakenne piirteineen.

8 noodi H1 arm hand noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan dominoivan käden inherentti rakenne terminaalinoodi, joka spesifioi viittoman artikulaattoriksi koko käsivarren noodi, jonka dominoimassa rakenteessa spesifioidaan dominoivan käden inherentti käsimuoto (osallistuvat ja osallistumattomat sormet sekä näiden asetelma); tässä noodissa määritellään myös käden osa ([1]-[8]), jota käytetään inherentin orientaation ilmaisemiseen nonselected fingers noodi, jossa spesifioidaan viittoman osallistumattomien sormien asetelma (ojennetut tai koukistetut) selected fingers joints fingers1 base nonbase thumb fingers0 quantity point of reference noodi, jonka dominoimassa rakenteessa spesifioidaan viittoman osallistuvat sormet ja niiden asetelma noodi, jonka dominoimassa rakenteessa spesifioidaan ne osallistuvien sormien nivelet, joista sormet ovat taipuneet, ja muut sormien asetelmat (ovatko sormet kasaantuneet, koukistetut, ristityt tai levitetyt) rakennetason noodi, jonka dominoimassa rakenteessa spesifioidaan osallistuvat sormet (peukalo ja/tai muut sormet) terminaalinoodi, joka spesifioi osallistumattomat sormet taipuneiksi proksimaalisista nivelistä terminaalinoodi, joka spesifioi osallistumattomat sormet taipuneiksi distaalisista nivelistä noodi, joka spesifioi peukalon osallistuvaksi sormeksi, ja jossa määritetään peukalon asento suhteessa muihin sormiin rakennetason noodi, jonka dominoimassa rakenteessa spesifioidaan mm. osallistuvien sormien lukumäärä noodi, jossa spesifioidaan osallistuvien sormien lukumäärä; piirteet [all] 'neljä sormea' ja [one] 'yksi sormi' voivat esiintyä yksinään tai olla dependenssisuhteessa (kun piirre [all] dominoi piirrettä [one], kolme vierekkäistä sormea on valittu; kun piirre [one] dominoi piirrettä [all], kaksi vierekkäistä sormea on valittu) noodi, jossa spesifioidaan kohta, minkä suhteen osallistuvat sormet valitaan; piirteet [middle] 'keskisormi' ja [ulnar] 'pikkurillin puoli' voivat esiintyä yksinään tai olla dependenssisuhteessa (kun piirre [ulnar] dominoi piirrettä [middle], porkohta on nimetön) Taulukko 2. H1-haaran (kuvio 2) noodien ja piirteiden selitykset.

9 Kuvio 3. SVK:n yksinkertaisia (yllä) ja kompleksisia (alla) käsimuotoja.

10 Kuvio 4. POA-haaran rakenne.

11 head arm body H2 / H1 hand places [1] top of the head upper arm neck palm of hand [2] forehead elbow front shoulder finger fronts [3] eye elbow back clavicle back of palm [4] cheek/nose forearm back torso-top back of fingers [5] upper lip forearm front torso-mid radial side of sf [6] mouth forearm ulnar torso-bottom ulnar side of sf [7] chin wrist back waist tip of sf/thumb [8] under the chin wrist front hips heel of hand Taulukko 3. Kehon neljä artikulaatioaluetta ja niiden kahdeksan artikulaatiokohtaa.

12 noodi POA y (Place of Articulation) noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan viittoman artikulaatiopaikka terminaalinoodi, joka spesifioi viittoman artikulaatiopaikaksi neutraalitilan ja horisontaalisen y-tason y rakennetason noodi z x location body2 body1 head arm1 body0 H2 arm0 terminaalinoodi, joka spesifioi viittoman artikulaatiopaikaksi neutraalitilan ja sagitaalisen z-tason (so. keskitason eli tason, jonka suhteen kaksikylkinen eliö, kuten ihminen, on symmetrinen) (terminaali)noodi, joka spesifioi viittoman artikulaatiopaikaksi neutraalitilan ja ventraalisen (vatsan puoleisen) x-tason tai kehon pinnan noodi, jossa spesifioidaan viittoman tarkka artikulaatiokohta jollakin kehon neljästä artikulaatioalueesta rakennetason noodi, jonka dominoimassa rakenteessa spesifioidaan kehon artikulaatioalue (pää, torso, ei-dominoivan käden käsivarsi, ei-dominoivan käden kämmen) rakennetason noodi, jonka dominoimassa rakenteessa artikulaatioalueeksi spesifioidaan torso, ei-dominoivan käden käsivarsi tai ei-dominoivan käden kämmen terminaalinoodi, joka spesifioi viittoman artikulaatioalueeksi pään rakennetason noodi, jonka dominoimassa rakenteessa artikulaatioalueeksi spesifioidaan ei-dominoivan käden käsivarsi tai ei-dominoivan käden kämmen terminaalinoodi, joka spesifioi viittoman artikulaatioalueeksi torson terminaalinoodi, joka spesifioi viittoman artikulaatioalueeksi ei-dominoivan käden kämmenen terminaalinoodi, joka spesifioi viittoman artikulaatioalueeksi ei-dominoivan käden käsivarren Taulukko 4. POA-haaran (kuvio 4) noodien selitykset.

13 Kuvio 5. H2-noodin kolme rakennevarianttia.

14 Kuvio 6. Ehdotus IF-haaran nonmanual-noodin rakenteeksi.

15 noodi nonmanual mouth body1 head body0 noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan ei-manuaalisten elementtien inherentit ominaisuudet (kehon, pään ja suun postuuriominaisuudet) noodi, jossa (tai jonka dominoimassa rakenteessa) spesifioidaan suun postuuriominaisuudet rakennetason noodi, jonka dominoimassa rakenteessa spesifioidaan pään ja kehon postuuriominaisuudet noodi, jossa (tai jonka dominoimassa rakenteessa) spesifioidaan pään postuuriominaisuudet noodi, jossa (tai jonka dominoimassa rakenteessa) spesifioidaan kehon postuuriominaisuudet Taulukko 5. Nonmanual-haaran (kuvio 6) noodien selitykset.

16 Kuvio 7. PF-haaran (alkuperäinen) rakenne ja piirteet. noodi PF nonmanual setting path orientation aperture noodi, jonka dominoimassa rakenteessa kuvataan viittoman dynaamiset eli prosodiset ominaisuudet, ja jossa spesifioidaan mahdollinen abstrakti liikehahmo (kaariliike, ympyräliike tai suoraliike; väristelyliike voidaan spesifioida missä tahansa noodissa); tässä noodissa spesifioidut liikkeet tuotetaan oletusarvoisesti kyynärnivelestä noodi, jossa spesifioidaan ei-manuaalisten artikulaattoreiden liike (ei-manuaalisten artikulaattoreiden liikkeitä kuvaavia prosodisia piirteitä ei ole määritelty) noodi, jossa spesifioidaan liikkeet, joiden myötä käsi siirtyy artikulaatiotason kohdasta a kohtaan b (kohdat spesifioidaan piirteillä ipsilateraalinen, kontralateraalinen, distaalinen, proksimaalinen, alaosa, yläosa); tässä noodissa spesifioidut liikkeet tuotetaan oletusarvoisesti olkanivelestä noodi, jossa spesifioidaan artikulaatiotasolla tai 90 asteen kulmassa siihen nähden tuotetut liikkeet (käsivarren saranaliike, suora toistoliike, piirtoliike, tasoa kohti suuntautuva suoraliike); tässä noodissa spesifioidut liikkeet tuotetaan oletusarvoisesti kyynärnivelestä noodi, jossa spesifioidaan oletusarvoisesti ranteen nivelistä tuotetut liikkeet (ranteen ojennus, ranteen koukistus, ranteen uloskierto, ranteen sisäänkierto, ranteen loitonnus) noodi, jossa spesifioidaan oletusarvoisesti sormien nivelistä tuotetut liikkeet eli käytännössä käsimuodon avauma (auki, kiinni) Taulukko 6. PF-haaran (kuvio 7) noodien ja piirteiden selitykset.

17 Kuvio 8. Ehdotus PF-haaran ei-manuaaliset liikkeet huomioon ottavaksi rakenteeksi. noodi body1 mouth noodi, jossa spesifioidaan kehon ja pään liikkeet noodi, jossa spesifioidaan suun liikkeet Taulukko 7. PF-haaran alkuperäiseen rakenteeseen lisättyjen noodien selitykset (kuvio 8).

18 (1) (2)

19 (3) (4)

20 !