Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli"

Transkriptio

1 Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Sisältö: 1. Morfologian käsitteestä Morfologian määritelmiä Morfologian peruskäsitteitä Sana Morfi Morfeemi Allomorfi Morfeemien luokittelua Distribuution eli jakauman mukaan Merkityksen tai kieliopillisen tehtävän mukaan Morfologian perinteiset osa-alueet Sananmuodostus Taivutus Kielten klassiset morfologiset päätyypit Isoloivat kielet Agglutinoivat kielet Fuusioivat kielet Polysynteettiset kielet... 6 Kirjallisuus Morfologian käsitteestä Kuten fonologian ja syntaksin käsitteet, myös morfologian käsite on (ainakin) kaksitulkintainen. Sillä voidaan tarkoittaa joko 1) kielen pienimpien merkitystä kantavien yksiköiden osajärjestelmää tai 2) tämän osajärjestelmän tutkimusta. Seuraavassa käsitellään morfologiaa merkityksessä Morfologian määritelmiä Itkonen (1966):»Muoto-oppi eli morfologia on kielitieteen osa, joka tutkii sanojen muotoja.»

2 Häkkinen (1987):»Muoto-oppi eli morfologia tutkii sitä, millaisia morfeja kielessä on ja millä tavoin morfit liittyvät toisiinsa sanoiksi. Morfologian alaan kuuluvat enintään sanan laajuiset yksiköt.» Bauer (1992):»Morphology [is] the study of words and their structure.» Laaksonen & Lieko (1992):»Morfologia eli muoto-oppi on kieliopin osa, joka selvittää 1) mitkä ovat tutkittavan kielen morfeemit (morfeemi-inventaari), 2) millaisia äänne- ja muotoympäristöstä riippuvia variantteja niillä on (morfofonologia), 3) miten niitä voidaan yhdistellä, miten ne liittyvät toisiinsa (morfotaksi) sekä 4) mikä on muotoopin järjestelmän historia ja mitkä ovat sen muuttumisen syyt.» Karlsson (1994):»Morfologian eli muoto-opin tutkimuskohteena on sanojen sisäinen rakenne niiden morfologisten osasten, morfeemien kannalta.» Valli & Lucas (1995):»Morphology is the study of the smallest meaningful units in language and how those meaningful units are used to build new words or signs. Put another way, morphology is the study of word formation, of how a language uses smaller units to build larger units.» 3. Morfologian peruskäsitteitä 3.1 Sana Sana on toinen kielitieteen kahdesta peruskäsitteestä, toinen on lause. Useimpien peruskäsitteiden lailla sanankin määrittely on osoittautunut varsin vaikeaksi, ja se on poikinut useita määritelmiä. Tunnettuja sanan yleisiä määritelmiä ovat seuraavat: - Setälä (1941): sana on pienin itsenäinen, merkityksellinen osa, johon lause voidaan jakaa. - Bloomfield (1935): sana on pienin vapaa muoto. Tarkastellaan sanaa hieman lähemmin. Sana on kielen yksikkö, jolla on vakiintunut merkitys. Pelkkä merkityksen olemassaolo ei kuitenkaan vielä tee yksiköstä sanaa (vrt. suomen sijataivutuspääte -ssa, joka ilmaisee jossakin olemista siis omaa merkityksen muttei silti ole sana). Yksikön sanamaisuus riippuukin merkityksenkantokyvyn lisäksi mm. siitä, voiko yksikkö muodostaa yksin lauseen. Yksinään esiintymisen vapautta pidetäänkin yhtenä tärkeimpänä sanamaisuuden kriteerinä (vrt. kuitenkin esim. suomen tahansa, joka vaatii aina seurakseen jonkin pronominin). Muita sanamaisuuden yleisiä kriteereitä ovat permutoinnin vapaus ja koheesio. Permutoin- 2

3 nin vapaus tarkoittaa sitä, että sanat voivat lauseissa liikkua vapaasti, joskin esimerkiksi kielten sanajärjestykset ja rektio- eli yhdessäesiintymisvaatimukset asettavat sanojen liikkumiselle tiettyjä rajoitteita (vrt. jälleen suomen elementti tahansa). Koheesio tarkoittaa puolestaan sitä, että sanan osaksi ei periaatteessa voida siirtää muualta lauseesta muita sanoja; sana on siis koskematon yksikkö (vrt. kuitenkin esim. suomen lause Vapautumiseni vankilasta aikaistui, jossa sanat vapautumiseni ja vankilasta voivat inkorporoitua eli liittyä toistensa osasiksi, jolloin alkuperäisen lauseen sisältö ilmenee muodossa Vankilastavapautumiseni aikaistui). (Karlsson 1994.) Yllä on kuvailtu sanaa lähinnä kieliopillisesta näkökulmasta (nk. kieliopillinen sana). Sanaa voidaan lähestyä myös muista näkökulmista: - Ortografiset sanat: ortografialla tarkoitetaan oikeinkirjoitusta tai oikeinkirjoitusjärjestelmää. Ortografisesti tarkasteltuna sana on välilyöntien erottama tekstin osa. - Fonologiset sanat: fonologisesti tarkasteltuna sana on mm. painon ja tavun avulla määriteltävissä oleva yksikkö. Esimerkiksi suomessa pääpaino sanan ensimmäisellä tavulla osoittaa sanan alkukohdan. Kaikkia kieliä koskeva yleistys eli universaali on, että sanat koostuvat vähintään yhdestä tavusta (esim. McCarthy & Prince 1993). 3.2 Morfi Morfit ovat sananmuotojen eli sanojen esiintymien pienimpiä merkitysosasia. Suomen sana talossa koostuu kahdesta morfista, sanavartalosta talo ja sijataivutuspäätteestä -ssa. Usein morfien rajat ovat hämäriä, eikä kiistaton morfianalyysi ole mahdollista. Montako morfia on esimerkiksi suomen sanassa epäjärjestelmällistyttämättömyydellisyydellänsäkään? Morfinrajat hämärtyvät muun muassa leksikaalistumisen seurauksena. 3.3 Morfeemi Morfeemi on kielen pienin merkitystä kantava yksikkö. Sen ero morfiin on näkökulmaero: morfeemi kuuluu kielen järjestelmään eli se on abstraktio, morfi on osa kielen konkreettista ilmituloa. Kyse on siis samanlaisesta erosta kuin mikä vallitsee käsitteiden foneemi ja fooni (äänne) välillä, ja morfeemianalyysi suoritetaankin samojen periaatteiden mukaan kuin foneemianalyysi. 3.4 Allomorfi Morfeemin tietyssä ympäristössä saamaa edustumaa nimitetään allomorfiksi (vrt. foneemi ~ allofoni). Koska esimerkiksi suomen inessiivin pääte -ssa (esim. talo+ssa) esiintyy edeltävien vokaalien laadusta riippuen myös muodossa -ssä (esim. kylä+ssä), voidaan sanoa, että suomessa on morfeemi - 3

4 ssa, jolla on kaksi allofonia -ssa ja -ssä (muodon vaihtelua kontrolloi suomen vokaaliharmonia). 4. Morfeemien luokittelua Seuraava perustuu Häkkiseen (1987) ja Karlssoniin (1994). 4.1 Distribuution eli jakauman mukaan Vapaat morfeemit Vapaat morfeemit voivat esiintyä jonkin (allo)morfinsa hahmossa itsenäisenä sananmuotona ilman, että niihin pakollisesti liittyy muita morfologisia aineksia (vrt. kuitenkin esim. suomen tahansa, joka havainnollistaa distributionaalisen "vapauden" käsitteen ongelmallisuutta); esimerkiksi suomen talo ja että. Sidonnaiset morfeemit Sidonnaiset morfeemit eli affiksit esiintyvät muihin morfeemeihin pakollisesti liittyneinä, eivät koskaan itsenäisinä sananmuotoina. Affiksit liittyvät yleensä kantaan (=juuri[morfeemi]+mahdollinen affiksi), ja ne voidaan jakaa positionaalisesti vielä eri luokkiin, jotka ovat - prefiksit: prefiksit ovat kannan etisiä affikseja; esimerkiksi suomen epä- (epätyydyttävä) ja ylä- (yläosa) - suffiksit: suffiksit ovat kannan jälkeisiä affikseja; esimerkiksi suomen johtamisaffiksi -mainen (kalamainen) ja taivutusaffiksi -n (talon; Huom! taivutusaffiksin kantaa kutsutaan usein myös vartaloksi) - muut: mm. circumfiksit (esim. saksan ge+komm+en), infiksit (esim. takalogin s+um+ulat 'kirjoitti', joka koostuu kannasta sulat 'kirjoittaa' ja kannan sisään sijoittuvasta imperfektiä ilmaisevasta taivutusaffiksista -um-), transfiksit (esim. Egyptin arabian k u t u b 'kirjat', joka koostuu vartaloradikaalista ktb 'kirja, kirjoittaa' ja vartaloradikaalin sisään sijoittuvasta monikollisuutta ilmaisevasta taivutusaffiksista -u-u-) ja superfiksit (esim. englannin 'discount 'alennus' ja dis'count 'alentaa'). Kliittiset morfeemit Kliittiset morfeemit liittyvät löyhemmin kantaansa kuin esimerkiksi taivutus- ja johtamisaffiksit; esimerkiksi suomen liitepartikkelit kuten -kin ja -ko (Men+i+kö hän+kin?). 4

5 4.2 Merkityksen tai kieliopillisen tehtävän mukaan Leksikaaliset morfeemit Leksikaaliset morfeemit jakautuvat edelleen sanaluokiksi (esim. talo, juosta). Kieliopilliset morfeemit Kieliopilliset morfeemit jakautuvat edelleen mm. taivutuspäätteiksi ja johtimiksi (esim. -ssa ja -mainen, myös esim. ja). Salkkumorfi eli portmanteaumorfi Semanttisesti kompleksinen mutta muodollisesti jakamaton morfi, esimerkiksi englannin ja ruotsin epäsäänölliset verbit (esim. drog, joka sisältää merkitykset 'vetää' ja 'mennyt aika'). 5. Morfologian perinteiset osa-alueet Morfologia on perinteisesti jaettu sananmuodostukseen ja taivutukseen. 5.1 Sananmuodostus»Sananmuodostuksella tarkoitetaan uusien potentiaalisten lekseemien luomista, ei lekseemin taivuttamista. Sanoja voi kieleen tulla lisää neljällä tavalla. Yleisin keino on muodostaa uusi sana [eli lekseemi] olemassaolevista sanoista rakenteellisilla keinoilla, esim. johtamalla, yhdistämällä,, lyhentämällä. Toiseksi sanoja voidaan lainata toisista kielistä. Harvinaista on kokonaan uuden minimaalisen perussanan syntyminen. Neljänneksi olemassaoleva sana voi saada uuden merkityksen. Tällöin ei varsinaisesti synny uutta sanaa, siksi puhutaankin yleensä merkityksen muuttumisesta (laajenemisesta).» (Karlsson 1994.) 5.2 Taivutus»Taivutus on morfologisten keinojen [kuten morfeemien yhteen liittämisen eli affiksoinnin ja reduplikaation] käyttöä sananmuotojen, taivutusmuotojen muodostamiseksi lekseemistä. Taivutusmuodot ilmaisevat kieliopillisia suhteita, taivutetun sanan suhdetta lauseen muihin sanoihin, yleensä johonkin tiettyyn yhteen sanaan.» (Karlsson 1994.) 5

6 6. Kielten klassiset morfologiset päätyypit Seuraava perustuu Karlssoniin (1994). 6.1 Isoloivat kielet Isoloivat kielet ovat kieliä, joissa ei ole sidonnaisia morfeemeja, sanat ovat muuttumattomia, "isoloituja" kokonaisuuksia; esimerkiksi kiina ja vietnam. 6.2 Agglutinoivat kielet Agglutinoivat kielet ovat kieliä, jotka "liimaavat yhteen vartaloita ja päätteitä", sidonnaiset morfeemit liittyvät muuttumattomaan vartaloon; esimerkiksi turkki ja tietyssä määrin myös suomi. 6.3 Fuusioivat kielet Fuusioivat kielet ovat kieliä, joissa on vartalonsisäisiä, merkitykseen vaikuttavia äännevaihteluita, morfien segmentointi on hankalaa tai mahdotonta, ja tähän termi fuusio viittaakin; esimerkiksi latina ja tietyssä mielessä myös germaaniset kielet. 6.4 Polysynteettiset kielet Polysynteettiset kielet ovat kieliä, joissa on erityisen paljon sidonnaisia morfeemeja, joiden merkitys on usein "runsaampi" kuin tavanomaisen taivutuspäätteen tai johtimen. Sanan ja lauseen ero ei ole ilmeinen ja tyypillisesti yksi muoto kantaa useaa merkitystä; esimerkiksi useat Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kielet. Huom! Nykyään klassisesta jaosta on paljolti luovuttu ja on tyypillisempää puhua synteesin ja fuusion asteesta. Synteesi tarkoittaa morfeemien määrää sanassa. Fuusiolla viitataan morfien segmentoitavuuteen. (Karlsson 1994: 108.) 6

7 Kirjallisuus Bauer, L. (1992). Introducing Linguistic Morphology. Edinburgh: Edinburgh University Press. Bloomfield, L. (1935[1933]). Language. Revised British edition. London: George Allen & Unwin Ltd. Häkkinen, K. (1987). Yleisen kielitieteen peruskurssi. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 11. Turku. Itkonen, Er. (1966). Kieli ja sen tutkimus. WSOY: Helsinki. Karlsson, F. (1994). Yleinen kielitiede. Helsinki: Yliopistopaino. Laaksonen, K. & Lieko, A. (1992). Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi. Oy Finn Lectura Ab: Loimaa. McCarthy, J. & Prince, A. (1993). Prosodic Morphology II: Constraint Interaction and Satisfaction. [Käsikirjoitus.] University of Massachusetts, Amherst; Rutgers University, New Brunswick, N. J. Rissanen, T. (1985). Viittomakielen perusrakenne. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja No. 12. Helsinki. Setälä, E. N. (1941). Suomen kielioppi. [13. painos] Otava: Helsinki. Valli, C. & Lucas, C. (1995[1992]). Linguistics of American Sign Language. An Introduction. Washington, D.C.: Gallaudet University Press. 7

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne 5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella

Lisätiedot

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Neljäs- ja viidesluokkalaisten taivutusmorfologian suullinen tuottaminen ryhmäinterventiotapaamisissa

Neljäs- ja viidesluokkalaisten taivutusmorfologian suullinen tuottaminen ryhmäinterventiotapaamisissa Neljäs- ja viidesluokkalaisten taivutusmorfologian suullinen tuottaminen ryhmäinterventiotapaamisissa Maisterintutkielma Annastiina Kettunen Suomen kieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 2016 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course) Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat

Lisätiedot

Sisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti

Sisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti Sisältö Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 28.4.2011 Morfologia Adjektiivi Aspekti ja tempus Klassifikaattori Fuusio ja

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet

8. Kieliopit ja kielet 8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä

Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Miikka Silfverberg miikka piste silfverberg at helsinki piste fi Kieliteknologia Helsingin yliopisto Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä p.1/23

Lisätiedot

Karsittuja ja perusmuotoisia kyselyitä ja hakemistoja käyttämällä saatujen tulosjoukkojen päällekkäisyys

Karsittuja ja perusmuotoisia kyselyitä ja hakemistoja käyttämällä saatujen tulosjoukkojen päällekkäisyys Karsittuja ja perusmuotoisia kyselyitä ja hakemistoja käyttämällä saatujen tulosjoukkojen päällekkäisyys Kirsti Kujala Informaatiotutkimuksen pro gradu -tutkielma Syyskuu 2007 Informaatiotutkimuksen laitos

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Leksikko ja kieli Taivutus Johtaminen Luento 8: Leksikko Mitä tiedämme sanasta? nukkua miten sana lausutaan sanan merkitys miten sanaa käytetään kielellisessä rakenteessa

Lisätiedot

Varhainen leikki ja sen arviointi

Varhainen leikki ja sen arviointi Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset

Lisätiedot

TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ

TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ lektiot TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ TOMMI JANTUNEN Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 30. elokuuta 2008 Tutkimukseni

Lisätiedot

Sisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti?

Sisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti? SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op), 19.2.2009 Typologisesti sävyttyneitä hajahuomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista (ja muutamista näiden piiriin kuulumattomista asioista) Tommi Jantunen,

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen opetus

Yleisen kielitieteen opetus Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

Näkökulmia suomen sanoihin

Näkökulmia suomen sanoihin Lähteet Fred Karlsson etunimi.sukunimi@helsinki.fi Aalto, Pentti 1987: Modern language studies in Finland 1828 1918. The History of Learning and Science in Finland 1828 1918. 10c. Helsinki: Societas Scientiarum

Lisätiedot

Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos

Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Tausta Suomen kielen erilaisten sanamuotojen määrä esitetään

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN MORFOLOGISET ONGELMAT TIEDONHAUSSA: RIITTÄÄKÖ SIJAMUOTOJEN RAJOITETTU TUOTTAMINEN RATKAISUKSI? Marja Holstila

VENÄJÄN KIELEN MORFOLOGISET ONGELMAT TIEDONHAUSSA: RIITTÄÄKÖ SIJAMUOTOJEN RAJOITETTU TUOTTAMINEN RATKAISUKSI? Marja Holstila VENÄJÄN KIELEN MORFOLOGISET ONGELMAT TIEDONHAUSSA: RIITTÄÄKÖ SIJAMUOTOJEN RAJOITETTU TUOTTAMINEN RATKAISUKSI? Marja Holstila Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Informaatiotutkimus ja interaktiivinen

Lisätiedot

Johdantoa ja taustaa Luento 1

Johdantoa ja taustaa Luento 1 Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Äyräitä vai äyräksiä? Suomen kielen s-loppuisten nominien taivutus S2-oppijoilla ja natiiveilla

Äyräitä vai äyräksiä? Suomen kielen s-loppuisten nominien taivutus S2-oppijoilla ja natiiveilla Äyräitä vai äyräksiä? Suomen kielen s-loppuisten nominien taivutus S2-oppijoilla ja natiiveilla Jenni Hakanen Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Lokakuu

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Asiasanat: leksikologia, morfologia, sananmuodostus, produktiivisuus, johdokset, yhdyssanat, yhdysverbit, yhdyspartisiipit

Asiasanat: leksikologia, morfologia, sananmuodostus, produktiivisuus, johdokset, yhdyssanat, yhdysverbit, yhdyspartisiipit VERBAALIYHDYSSANAT HS 2000 2001 -KORPUKSESSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Tampereen yliopistossa elokuussa 2006 Suvi Levonen Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos LEVONEN, SUVI: Verbaaliyhdyssanat

Lisätiedot

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja

Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 31. elokuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 1: Mik a ihmeen morfologia? 2 1.1 Mit a ovat sanaluokat?............................. 2 1.1.1 Itsen aiset sanaluokat..........................

Lisätiedot

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/

Lisätiedot

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE Suomen kielen ja kulttuurin tutkintovaatimukset uudistuvat 1.8.2012. Siirtymäaika uusiin tutkintovaatimuksiin päättyy 31.7.2014,

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen. Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi

Suomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen. Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi Suomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen Perusopinnot 2 EI MUUTOKSIA Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi Lauseoppi Tekstioppi Aineopinnot 35 (sivuaine) tai 4 (pääaine) Tekstilajit

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Michael O Dell Tampereen yliopisto 36. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16.5.2009 Lopputulemat heti kärkeen suomen tavuajoitteisuus

Lisätiedot

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli

Lisätiedot

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

Lisätiedot

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1 Materiaali Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1, 2, 4-6 ja luvusta 10 ja 11 osia. mahd. myös muita lukuja Kurssin sisältö Kirjasta 1. Biolingvistiikka: universaalikieliopin

Lisätiedot

Johdantoa ja taustaa Luento 1

Johdantoa ja taustaa Luento 1 Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.

Lisätiedot

Joni Lius KANDITUTKIELMA. Tulen, menit ja ollaan. Aikamuodot ilmestyvät lapsen kieleen. 9. kesäkuuta 2010

Joni Lius KANDITUTKIELMA. Tulen, menit ja ollaan. Aikamuodot ilmestyvät lapsen kieleen. 9. kesäkuuta 2010 Joni Lius KANDITUTKIELMA Tulen, menit ja ollaan Aikamuodot ilmestyvät lapsen kieleen 9. kesäkuuta 2010 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 1 KIELI...4 1.1

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos 1. Johdanto Esittelen tässä artikkelissa yleispiirteisesti suomalaisesta viittomakielestä

Lisätiedot

TURVEEN VAI TURPEEN? KOLMASLUOKKALAISTEN MORFOLOGISESTA TIETOISUUDESTA

TURVEEN VAI TURPEEN? KOLMASLUOKKALAISTEN MORFOLOGISESTA TIETOISUUDESTA TURVEEN VAI TURPEEN? KOLMASLUOKKALAISTEN MORFOLOGISESTA TIETOISUUDESTA Katja Korpela Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Helmikuu 2014

Lisätiedot

SUMERI 2. HY ma 10-12,

SUMERI 2. HY ma 10-12, SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot Henkilökunta syyslukukaudella 2016 Professorit Harri Mantila

Lisätiedot

Noam Chomsky vaikutus tietojenkäsittelytieteeseen

Noam Chomsky vaikutus tietojenkäsittelytieteeseen Noam Chomsky vaikutus tietojenkäsittelytieteeseen Kirsi Ylänne Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari, kevät 2003 20.2.2003 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos ii Sisältö 1 Johdanto...1

Lisätiedot

Kielitieteellisen tutkimuksen lähtökohdista

Kielitieteellisen tutkimuksen lähtökohdista Kielitieteellisen tutkimuksen lähtökohdista Tommi Jantunen Helsingin yliopisto Yleisen kielitieteen laitos tjjantun@ling.helsinki.fi 1. Mitä kielitiede on? Kielitiede on tieteellistä tutkimusta, joka kohdistuu

Lisätiedot

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Prologi: ele viittomana ja sen osana Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 Liddell (2003: 362): "In spite of [numerous] demonstrations, gradience and modality have kept

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 12. lokakuuta 2016

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 12. lokakuuta 2016 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 12. lokakuuta 2016 Sisällys Harjoitustehtävät loppukurssilla luentojen 14 18 harjoitustehtävistä on tehtävä yksi

Lisätiedot

Parantuneeko vai huononeeko? Kuinka suomenoppija palauttaa taivutetun verbimuodon infinitiiviin

Parantuneeko vai huononeeko? Kuinka suomenoppija palauttaa taivutetun verbimuodon infinitiiviin Parantuneeko vai huononeeko? Kuinka suomenoppija palauttaa taivutetun verbimuodon infinitiiviin Evelina Liski Suomen kielen pro gradu - tutkielma Kielten laitos Jyväskylän yliopisto Maaliskuu 006 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Liitepartikkelit Sisältö

Liitepartikkelit Sisältö Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat...2 1 Partikkelit yleinen katsaus...3 2 Liitepartikkelit...4 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia...4 3 Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa...5 3.1 Ensimmäisen

Lisätiedot

Leksikkojen kehittämisestä äärellistilaisille morfologisille jäsentimille

Leksikkojen kehittämisestä äärellistilaisille morfologisille jäsentimille HELSINGIN YLIOPISTO KIELI-, PUHE- JA KÄÄNNÖSTEKNOLOGIAN MAISTERIOHJELMA Pro gradu -tutkielma Leksikkojen kehittämisestä äärellistilaisille morfologisille jäsentimille Säde Seppälä 011949862 Ohjaajat: Kimmo

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja

Lisätiedot

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset PÄÄAINEOPISKELIJOILLE

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset PÄÄAINEOPISKELIJOILLE Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset PÄÄAINEOPISKELIJOILLE Suomen kielen ja kulttuurin tutkintovaatimukset uudistuvat 1.8.2012. Siirtymäaika uusiin tutkintovaatimuksiin päättyy 31.7.2014,

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti III Virsu-konferenssi Joensuussa 19. 20.1.2007 Jarmo H. Jantunen Esitelmän rakenne Kotekstuaalia valintoja yleensä ja aiempia havaintoja oppijankielestä Pilottiaineisto

Lisätiedot

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Sanasto S2-oppimisessa Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Trk 17.9.2016 Sanaston oppimisessa on Helppoa Vaikeaa Aihepiirejä Sanaston rakenne Sanaston kehitysvaiheita Sanaston oss toisen kielen oppimisessa

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Yleisen kielitieteen ja Fonetiikan peruskurssit ja Suomen kielen rakenne Luokanopettajien korvaavuudet Opettajan

Lisätiedot

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi AINEENOPETTAJANKOULUTUS historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi - SOVELTUVUUSKOE - - OPINTOMENESTYS - Soveltuvuuskoe Soveltuvuuskokeesta voi saada 15 pistettä; alin

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen

Lisätiedot

Oppikirjat lukuvuonna uuden opetussuunnitelman mukaan

Oppikirjat lukuvuonna uuden opetussuunnitelman mukaan Oppikirjat lukuvuonna 2017 2018 uuden opetussuunnitelman mukaan 16- ja 17-ryhmät suorittavat opintonsa uuden OPS:n mukaan. Muutkin voivat valita uuden OPSin mukaisia kursseja. Huom! Joitakin kursseja menee

Lisätiedot

Lähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat

Lähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Työpaja Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Lähtökohta Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

1) LOPS2016 / Käytössä lukion ykkösillä /17ABC) ja kakkosilla (16ABC) s ) Vanha OPS / Käytössä kolmosilla (15ABC, 14D) s.

1) LOPS2016 / Käytössä lukion ykkösillä /17ABC) ja kakkosilla (16ABC) s ) Vanha OPS / Käytössä kolmosilla (15ABC, 14D) s. Liedon lukio OPPIKIRJAT Lv. 2017-18 9/6-17 1) LOPS2016 / Käytössä lukion ykkösillä /17ABC) ja kakkosilla (16ABC) s. 1-5 2) Vanha OPS / Käytössä kolmosilla (15ABC, 14D) s. 6-7 Oppikirjojen sähköisen version

Lisätiedot

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi AINEENOPETTAJANKOULUTUS historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi - SOVELTUVUUSKOE - - OPINTOMENESTYS - Soveltuvuuskoe Soveltuvuuskokeesta voi saada 15 pistettä; alin

Lisätiedot

Suomi toisena ja vieraana kielenä Perusopinnot Jyväskylän yliopisto 25 op 4.10.2013-2014

Suomi toisena ja vieraana kielenä Perusopinnot Jyväskylän yliopisto 25 op 4.10.2013-2014 Suomi toisena ja vieraana kielenä Perusopinnot Jyväskylän yliopisto 25 op 4.10.2013-2014 Kohderyhmä Tavoitteet Opintojaksot Opinnot on tarkoitettu niille henkilöille, jotka ovat työssään tekemisissä maahanmuuttajien

Lisätiedot

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala Marû ja modaalit Aleksi Sahala 27.09.2015 Marû Intransitiivitaivutus Marûn intransitiivinen persoonataivutus muodostetaan ensimmäisellä suffiksisarjalla, sekä preesens-futurin tunnuksella {ed} Yksikkö

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

Systemaattinen synkretismi SIJASYNKRETISMI. Case Syncretism

Systemaattinen synkretismi SIJASYNKRETISMI. Case Syncretism SIJASYNKRETISMI Case Syncretism Matthew Baerman Esitelmä Sijojen teoriaa-kurssilla Nina Valtavirta 25.3.2009 Yksi muoto edustamassa useampaa sijaa Baerman: muotoon perustuva määritelmä Sijat ja niiden

Lisätiedot

Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa

Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä

Lisätiedot

Suomen nominien taivutuksesta: rytmi-, sivupainoja agglutinaatiohypoteesien testausta

Suomen nominien taivutuksesta: rytmi-, sivupainoja agglutinaatiohypoteesien testausta ALEXANDRE NIKOLAEV JUSSI NIEMI Suomen nominien taivutuksesta: rytmi-, sivupainoja agglutinaatiohypoteesien testausta uomen kieli sallii tietyissä nominaalisissa sanatyypeissä (erityisesti kolmitavuisissa)

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne 4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei

Lisätiedot

Pohjoissaamen ja viron kieliopillisten sijojen kontrastiivista morfofonologiaa

Pohjoissaamen ja viron kieliopillisten sijojen kontrastiivista morfofonologiaa Pohjoissaamen ja viron kieliopillisten sijojen kontrastiivista morfofonologiaa Pro gradu -tutkielma Katri Hiovain 013879558 Helsingin yliopisto Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty ) Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten

Lisätiedot

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi AINEENOPETTAJANKOULUTUS historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi Aineenopettajainfo 15.9.2017 - SOVELTUVUUSKOE - - OPINTOMENESTYS - Soveltuvuuskoe Soveltuvuuskokeesta

Lisätiedot

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? Matti Miestamo Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos Suomi on omituinen ja vaikea

Lisätiedot

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista

Lisätiedot

Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni

Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni 15.5.2017 Millaisesta oppimisesta lapsi innostuu? Toiminnallisuus opetuksessa FM Nina Maunu, www.ninamaunu.com, nina.maunu@espoo.fi 1. Subjektin kysymykset: kuka, mikä;

Lisätiedot

Mallinnusyksikön valinta tilastollisissa kielimalleissa

Mallinnusyksikön valinta tilastollisissa kielimalleissa Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Informaatioverkostojen koulutusohjelma Mallinnusyksikön valinta tilastollisissa kielimalleissa Kandidaatintyö 28. marraskuuta 2011 Noora Routasuo Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Suomen kielen äärellistilainen morfologinen jäsennin avoimen lähdekoodin resurssein

Suomen kielen äärellistilainen morfologinen jäsennin avoimen lähdekoodin resurssein HELSINGIN YLIOPISTO YLEISEN KIELITIETEEN LAITOS KIELI-, PUHE- JA KÄÄNNÖSTEKNOLOGIAN MAISTERIOHJELMA Pro gradu -tutkielma Suomen kielen äärellistilainen morfologinen jäsennin avoimen lähdekoodin resurssein

Lisätiedot

( )...21

( )...21 2 1.... 4 1.1.... 4 1.2.... 5 2.... 5 3.... 6 3.1.... 7 3.2.,... 7 3.2.1.... 7 3.2.2.... 8 3.2.3.... 8 3.3.... 8 3.4.... 9 4.... 9 4.1.... 9 4.2.... 9 4.3....11 4.4....11 4.5....12 4.6....15 5....15 5.1....15

Lisätiedot

Aivot kuulevat morfeemin

Aivot kuulevat morfeemin Aivot kuulevat morfeemin Morfologisesti kompleksisten sanojen käsittely aivoissa Alina Leminen Kognitiitisen aivotutkimuksen yksikkö, kognitiotieteen osasto, HY 20.9.2011 Aivot, kieli, käsitteet ja mieli

Lisätiedot

Yliopistonlehtori, dosentti

Yliopistonlehtori, dosentti Eva Havu Yliopistonlehtori, dosentti Humanistinen tiedekunta Romaanisten kielten laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B) 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 23086, GSM 040 591 1371 Eva.Havu@helsinki.fi www.hum.helsinki.fi/hum/romkl/fra

Lisätiedot