5/22/2009. Neksusanalyysi. Multimodaalinen näkökulma englanninkielisen sanan sormittamiseen viittomakielisessä keskustelussa
|
|
- Timo-Jaakko Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Multimodaalinen näkökulma englanninkielisen n sormittamiseen viittomakielisessä keskustelussa Tutkimuksen aihe ja tutkimuskysymykset Englannin kieli suomalaisten viittomakielisten arjessa multimodaalinen näkökulma vuorovaikutukseen Tutkimuskysymykset Missä ja milloin viittomakieliset kohtaavat englannin kieltä? Millaista englantia viittomakieliset kohtaavat? Miten viittomakieliset toimivat monimuotoisissa ja monikanavaisissa ympäristöissä? Mitä resursseja viittomakieliset käyttävät kieleen liittyvissä ongelmanratkaisutilanteissa? XXXVI Kielitieteen päivät Jyväskylä Elina McCambridge Tutkimus on osa laajempaa MAILL -tutkimusprojektia. MAILL -ryhmää yhdistää kiinnostus tutkia, kuinka ihmiset toimivat arjessa, tehokkaasti erilaisissa verkostoissa. MAILL Multimodal Action and Interaction in Networked Learning and Work Nopeasti viitekehyksestä: Mediated Discourse Analysis - MDA Fokuksessa sosiaalinen toiminta, joka on aina välittynyttä. MDA:n käytännön toteutus on nimeltään neksulyysi (nexus analysis) Neksulyysi Kolme vaihetta: 1. Kiinnittyminen [Engaging the nexus of practice] 2. Navigointi i [Navigating the nexus of practice] 3. Muuttaminen [Changing the nexus of practice.] neksus = toisiinsa kytkeytyvien käytänteiden emergentti systeemi (Lemke 2005) etnografinen tutkimus 1
2 Metodit huomio sosiaalisessa toiminnassa laaja, multimodaalinen aineisto moninaiset menetelmät mm. etnografia, diskurssintutkimus, interaktioanalyysi, multimodal discourse analysis, sosiaalisemiotiikka Multimodaalinen diskurssianalyysi (Norris 2004) Communicative modes (moodit) 1) puhuttu kieli 2) eleet 3) proksemiikka (tilankäyttö, proxemics) 4) asento 5) ilme 6) pään liike 7) katse 8) musiikki (kehollinen tai ei-kehollinen) 9) teksti (kehollinen tai ei-kehollinen) 10) sommittelu (layout) Viittomakielisessä vuorovaikutustilanteessa? Sormiaakkoset ja sormittaminen Johnson 1994, Partie & Johnson (in press) Viitottu, manuaalinen representaatio kirjoitetulle kielelle [joka on tapa esittää puhuttua kieltä visuaalisesti, kirjoitettuna tekstinä. Kyseessä siis kolmannen asteen systeemi.] (Wilcox 1992) Sormiaakkoset ovat viittomia aivan kuten viittomakielen muutkin viittomat viittoman muoto ja merkitys (Johnson & Liddell, Johnson 1994, Patrie & Johnson (in press) - liike - käsimuoto -paikka -orientaatio SVK viittoma L latinalaisten aakkosten yksi merkki /äl/ suomen kielen Sormituksessa tuotetaan kirjain kerrallaan, ei muotona, jonka voi nähdä kerralla. Sormitus on dynaaminen, ei staattinen tapahtuma. kolmentyyppistä sormittamista: - tarkka sormitus (careful fingerspelling) - nopea sormitus (rapid fingerspelling) - leksikalisoitunut sormitus (lexicalised fingerspelling) Partie & Johnson korostaa sormituksen tilanteisuutta: tavoitetta, muotoa ja merkitystä, jota sormittamisella välitetään. huomioi myös huulion käytön Johnson 1994, Partie & Johnson (in press) Englanninkielisen n sormittaminen FinSL konstekstissa kirjain kirjaimelta sormitus huomio siinä, mitkä latinalaiset aakkoset tulevat peräkkäin tarkka sormitus tuotetaan kirjain kerrallaan, viittomat lähes yhteismitallisia ajallisesti nopea sormitus verrattuna edelliseen: viittomia puuttuu ja sekoittuu, liikkeen ja käsimuotojen sarja, viittomien kestossa suuria eroja, muoto vaihtelee [ lӕŋgwidʒ] puhuttu language kirjoitettu [laŋguage] sormitettu huulio leksikalisoitunut sormitus 2
3 Huulio Osallistujat viittomakielinen huulio: osa SVK:n viittoman morfeemia huulio: suomenkielestä lähtöisin olevia lainoja Spoken Finnish interwoven in the FinSL. (Rainò 2001) Se on lentäjä. The Aviator englanniksi flaiiieee- Deltebre; What is the latest film made by Leonardo di Caprio? T-H-E A-V-I-A-T-O-R Tietokoneluokka kuurojen koulussa? Luokkaa ei ole suunniteltu sopivaksi viitotulle vuorovaikutukselle. syynä visuo-spatiaalinen kanava ja osittain kulttuuri (esim. McIlvenny 1995) Miten viittomakieliset asettuvat tilaan: orienting to visual participation structures and allowing for optimal management of eye gaze. (e.g. Ramsey & Padden 1998) Jos mä vaan saan selevää Mari tietää. Jos sää JP kirijotat sen. Huomiot Sormitus: K, C, G ja näiden viittomien kuljettaminen tilassa eri toimijoiden näkökenttään (itselle?, Tapiolle, Sarille, Lauralle). Yhtäaikainen sormittaminen: Tiia kopioi Sarin sormittamisen, peilaaminen, yhdessä tehty tavaaminen. Johtopäätökset: multimodaalinen tarjonta ja viestien päällekkäisyys Viestejä eri kanavissa, tarjolla toimijoille Toimijat valikoivat semioottisten järjestelmien väliltä sormitus: G U I T A R huulio: - u: i: t* a: - 3
4 Johtopäätökset: Osallistumiskehikot (Goodw JP skannaa sekä auditorista että visuaalista kanavaa - viittomakielisten ja huonokuuloisten käytänteet. Orientoituminen yhteiseen tehtävään vahvasti kehollista tässä tilassa. Useiden osallistumiskehikkojen luominen, ylläpito eri välinein, runsaasti päällekkäisyyttä. Johtopäätökset: Sormituksen mukautuminen Sormitettu ei ole yksi viittoma, vaan jokainen (sormiaakkos-)viittoma on erikseen viitottu, niissä vahva liike vastaanottajaan päin. Paikka ja orientaatio: -viittomat sijoitettu paikkaan, josta vastaanottaja voi ne havannoida - sormiaakkosviittomaa kuljetetaan tilassa The Aviator: Ei lainkaan huuliota Guitar: sormitus: G U I T A R huulio: - u: i: t* a: - Ultimatum Jason sormitus Kahvipöytäkeskustelu kahden viittomakielisen henkilön kesken. Keskustelu käydään Bourne Ultimatum elokuvan katsomisen jälkeen. Keskustelu kokonaisuudessaan n. 45 minuuttia. Sormitus huulio 1 J A S/O N? 2 J A/S/O N /jason/ 3 I/J (liike ) E N /jason/ 4 I E N /jason/ 5 I E? 6 J E/A N? 7 I E? 8 I ( E ) N /jason/ Ultimatum - observations Sormituksen muuttuminen vs. huulio - 1. kerta: tarkka sormitus - 7 sen jälkeen: nopea sormitus, kaikki erilaisia, nopealle sormitukselle tyypillisiä muutoksia Yhden keskustelun aikana tapahtuva sormituksen evoluutio tarkasta tilapäisviittomaan, joka muodoltaan leksikalisoitunut sormitus toisin sanoen Kulttuuriset välineet (mm. kieli) on muokattu/muokkautunut tilan ja teknologian aiheuttamiin rajoituksiin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Käytetyt moodit valittu ja muokattu tehtävän mukaan, jotta saavutettaisiin paras ja tehokkain mahdollinen suoritus. (sormitus /+- huulio?) Jotkin toiminnoista tavanomaisia, jotkut innovatiivisia tilanteessa syntyneitä? Muita ajatuksia hybridit, rajamailla, the third place (mm. Kramsch), translanguaging jne. Success is using one s full semiotic potential --- the ability to mix or to switch between language (Van Lier 2000:25). sormituksen tarkastelu niin, että tilanteiden monikielisyys ja multimodaalisuus SEKÄ sormiaakkosten asema SVK:ssä otettaisiin huomioon. 4
5 Lähteet Goodwin, C Action and embodiment within situated human interaction. Journal of Pragmatics 32, Goodwin, C Practices of Seeing: Visual Analysis: An Ethnomethodological Approach. In Van Leeuwen, T. & Jewitt, C. (eds), Handbook of Visual Analysis. London: Sage, pp Goodwin, C Participation, stance and affect in the organization of activities. Discourse & Society 18 (1), Hammersley, M & Atkinson, P Ethnography. New York: Routledge. Patrie, C.J. & Johnson, R. E. (in press). Fingerspelled Word Recognition Through Rapid Serial Visual Presentation. San Diego: DawnSign Press. Keating, E., & G. Mirus Examining Interactions across Language Modalities: Deaf Children and Hearing Peers at School. In Anthropology & Education Quaterly 34(2): Keating, E Homo prostheticus: problematizing the notions of activity and computer-mediated interaction. In Discourse Studies. Vol 7 (4-5): Keating, E. & Mirus, G American Sign Language in virtual space: Interaction between deaf users of computer-mediated video communication and the impact of technology on language practices. In Language in Society 32, Kress, G. & Van Leeuwen T Multimodality. London: Arnold. Kress, G. & Van Leeuwen, T Multimodal l Discourse. London: Arnold. McIlvenny, P Seeing Conversations: Analysing Sign Language Talk. In G. Psathas et al. (ed.) Studies in Ethnomethodology and Conversation analysis. London: University Prsess of America, Inc Mulrooney, K.J. Variation in ASL Fingerspelling. In C. Lucas (ed.) Turn-Taking, Fingerspelling, and Contact in Signed Languages. Washington, D.C.: Gallaudet University Press Norris, S Analyzing Multimodal Interaction: A Methodological Framework. London: Routledge. Norris, S. & Jones, R. H Discourse in Action: Introducing Mediated Discourse Analysis.London: Routledge. Padden, C.A. & Gunsaulus, D.C How the Alphabet Came to Be Used in a Sign Language. Sign Language Studies, vol 4, nro 1, Scollon, R Mediated Discourse. The Nexus of Practice. London: Routledge. Rainò, P. (2001). Mouthings and mouth gestures in Finnish sign language (FinSL). In Boyes-Braem, P. & Sutton-Spence, R. (eds.) The hands are the head of the mouth Hamburg: Signum-Verleg. Ramsey, C. & C. Padden Natives and Newcomers: Gaining Access to Literacy in a Classroom for Deaf Children. Anthropology & Education Quaterly 29 (1): Scollon, R. & Scollon, S.W Nexus Analysis: Discourse and the Emerging Internet. London: Routledge. Valli, C Linguistics of American Sign Language: An Introduction. Washington DC: Gallaudet University press. Van Lier, L An ecological-semiotic perspective on languages and linguistics. In Kramsch, C. (ed.). Language Acquisition and language socialization. Ecological perspectives Continuum: London.) Wilcox, S The Phonetics of Fingerspelling. Amsterdam: John Benjamins publishing company. 5
Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014
Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014 Tässä työpajassa Mitä mul1modaalisuus tarkoi#aa ja mitä alalla tutkitaan? Esimerkki tutkimuksesta Videoaineiston
Lisätiedot1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:
,.,, -.,. [Nuolijärvi & Tiittula 2000: 80],.,, ([ 12],. [ 2006]);,,,..,. [2002: 3] -,,,, -,. «, -,,,. [---],» [ ]..,,,,.,, (.,, [Kajanne 2001a, 2001b; Berg 2001, 2003]).,,.,,,....,,,.,,.., -.,,,. ,,.,,.
LisätiedotMonikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan
Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista
LisätiedotMonilukutaito. Kemi Sari Räisänen KT, lo, ela. Sari Räisänen
Monilukutaito Kemi 5.11.2015 Sari Räisänen KT, lo, ela Sari Räisänen The literacy of yesterday is not the literacy of today, and it will not be the literacy of tomorrow. (Donald Leu, 2000) 2001 Prensky:
LisätiedotEnglannin kieli viittomakielisten arjessa
Englannin kieli viittomakielisten arjessa Elina Tapio Suomi on viittomakielialan ja kuurojen opetuksen edelläkävijämaita. Viittomakielisten oikeudet on Suomessa turvattu perustuslaissa (731/1999), ja viittomakielisillä
LisätiedotValmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.
1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio
LisätiedotEkologinen näkökulma kielenoppimiseen. Vii2omakielen keskuksen avoimet ovet, 25/4/2014 Elina Tapio
Ekologinen näkökulma kielenoppimiseen Vii2omakielen keskuksen avoimet ovet, 25/4/2014 Elina Tapio Tässä työpajassa Ekologinen ja sosiokul2uurinen näkemys kielenoppimiseen Tarinoita, esimerkkejä, kokemuksia
LisätiedotSuomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen
LisätiedotViittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,
Viittomisto Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Aikaisempia näkemyksiä viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotAINEISTOJEN RAJAT TEKSTIN- JA DISKURSSINTUTKIMUKSESSA
TYÖPAJAT AINEISTOJEN RAJAT TEKSTIN- JA DISKURSSINTUTKIMUKSESSA Järjestäjät: Anne Mäntynen (HY) & Anna Solin (TaY) Symposiumissa pohditaan aineistojen rajaamisen ja valinnan kysymyksiä sekä niiden vaikutusta
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
LisätiedotKuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry
Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti
LisätiedotPuheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 25. KOKOUS 25.10.2003
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 25. kokouksesta 25.10.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan
LisätiedotSulautuva sosiaalityö
Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotEnglannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa
Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014
LisätiedotLapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018
Lapsen kaksikielisyyden tukeminen Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018 Kaksikielisyyden määrittely VÄLJÄ: Henkilö on kaksikielinen, jos hän osaa kommunikoida sujuvasti molemmilla kielillä.
LisätiedotTyöpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon
Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotArki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena
Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden
LisätiedotTutkimustietoa oppimisen arvioinnista
Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS 26.9.2003
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 24. kokouksesta 26.9.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan
LisätiedotYksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?
Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,
LisätiedotVarajohtajuuden tilat ja paikat
Varajohtajuuden tilat ja paikat Koulutusjohtamisen instituutti Leena Halttunen, Lto, KT leena.halttunen@jyu.fi Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi 26.3.2015 Tutkimuksen tausta Kunnassa, mistä aineisto
LisätiedotDESIGN JA ASIAKKAAN ERIKOISKAUPASSA
DESIGN JA ASIAKKAAN KOKEMUS ERIKOISKAUPASSA KTM, FM Maria Pecoraro Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 DESIGN Menettelytapa, yleinen käsite Toimintaa Suunnitelma tai
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ. Sormittamisen ymmärtämisen haasteet
OPINNÄYTETYÖ Sormittamisen ymmärtämisen haasteet Oona Reinikainen & Anet Rilanto Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus 240 op 05 / 2017 www.humak.fi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Viittomakielen ja tulkkauksen
LisätiedotMultimodaaliset resurssit viittomakielisten oppilaiden suomen kielen tunnilla: neksusanalyyttinen tutkimus
Multimodaaliset resurssit viittomakielisten oppilaiden suomen kielen tunnilla: neksusanalyyttinen tutkimus Maisterintutkielma Johanna Kujanpää Suomen kieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 2016 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotKohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa
1 Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa Mervi Kaukko Mervi.kaukko@oulu.fi 2 Tausta Osallistava toimintatutkimus
LisätiedotKielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
LisätiedotDigitalisuus sosiaalityössä Miksi, mitä, milloin?
Digitalisuus sosiaalityössä Miksi, mitä, milloin? Mikä meininki digitaalisessa sosiaalityössä? Resan till Digitalien-projekti, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@folkhalsan.fi Tiedekulma, Helsinki Väittelin
LisätiedotA new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia
LisätiedotAPA-tyyli. Petri Nokelainen
APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa
LisätiedotInnovative teaching practices
Innovative teaching practices Juho Norrena 23 th January 2012 University of Jyväskylä, Agora Center Supervisors From Teacher Education in Computer Science: PhD Leena Hiltunen and professor Tommi Kärkkäinen
LisätiedotCase työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila
Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotTalousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara
Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»
LisätiedotKielistrategiasta toiminnasta
Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto
LisätiedotUusi kieli luokkahuoneessa mullistaa kielellisen ekosysteemin
Uusi kieli luokkahuoneessa mullistaa kielellisen ekosysteemin Kielen oppimisen tulevaisuus / Koneen Säätiö ja Suomen Akatemia 27.8.2015 KLO 13 20, Kulttuuritehdas Korjaamon kulmasali Maria Kela ti 13/9
LisätiedotNominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,
Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Nominaalit ja verbaalit Tommi Jantunen, SVKS112, 25.3.2015 Ihmisillä on samankaltaiset biologis- kognieiviset / psyko- fyysiset valmiudet (esim. liikkumakomuuden
LisätiedotKIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Esitys perustuu artikkelikäsikirjoitukseen: Lambert P. & Vanhanen-Nuutinen L. Kirjoittamisen genren kehittäminen ammattikorkeakoulussa. Kirjoittamisen
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotRANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS
FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotTehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg
Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari
LisätiedotKielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa. Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku
Kielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku Mikä on DivEd? - kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen kehittämishanke - opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
Lisätiedotpunainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.
Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka
LisätiedotOmissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,
Omissioilmiöt Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 1. rivi 1: TIETOKONE / OS:minä kt:( kirjoittaa_näppäimistöllä :edessä_alhaalla) / rivi 2: OS:minä kt:(katsoa:eteen_ylös>eteen_neutraali Ø / rivi 3: Ø kysymys:[parempi
LisätiedotPROJEKTIPOHJAINEN VERKKO-OPETUS. OPETUS Technical Communication 15 ov. TieVie-lähiseminaari Oulussa
PROJEKTIPOHJAINEN VERKKO-OPETUS OPETUS Technical Communication 15 ov Graduate Plaza 4+4+20ov TieVie-lähiseminaari Oulussa 24.9.04 Leena Kuure Oulun yliopisto Englannin kielen laitos Paikallinen virtuaaliyliopistohanke
LisätiedotKriittinen diskurssintutkimus. Mons , 1. lähipäivä Sari Pietikäinen Tiimi: Anna-Liisa Ojala, Maiju Strömmer, Minna Tiainen
Kriittinen diskurssintutkimus Mons1000 3.11.2017, 1. lähipäivä Sari Pietikäinen Tiimi: Anna-Liisa Ojala, Maiju Strömmer, Minna Tiainen https://fi-fi.facebook.com/suohpanterror/ 1. Lähipäivän ohjelma 10.15-11.15
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
Lisätiedot7.4 Variability management
7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product
LisätiedotKotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Pirkko Nuolijärvi (klo ) viittomakielentulkit Virpi Thurén (klo ) Lea Tuomaala (- " -)
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan kahdeksannesta kokouksesta 12.2.1999, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta. Pöytäkirjan
LisätiedotReflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007
Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden
LisätiedotSuomalaisten aikuisten digitaaliset taidot
Hyvät perustaidot kunniaan Helsinki 17.11.2015 Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot PIAAC-tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto antero.malin@jyu.fi Kansainvälinen
LisätiedotVIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA
VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h1p://users.jyu.fi/~tojantun/program Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii
Lisätiedot(yhteisartikkeli- tai kirja; toimitustyö)
Liite Kumppanit (suluissa yhteistyötä tekevät kielten laitoksen henkilö(t), oppiaineet tai projektit) Jyväskylän yliopisto, humanistinen tdk, eri laitoksia (useita oppiaineita ja henkilöitä) Jyväskylän
LisätiedotKommunikaatio ja vuorovaikutus
Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio
LisätiedotKuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro
Suomalaiset pk-yritykset kasvavat globaalissa taloudessa 25.11.2008 Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Tuija Mainela, professori, KTT Oulun yliopisto, Markkinoinnin laitos Kansainvälistyminen
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
LisätiedotREFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION
REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION CREATING A MOTIVATION AND SUCCESSFUL LEARNING ENVIRONMENT FOR ALL International seminar initiated by the Finnish Ministry of Education
LisätiedotMiksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Maarit Rossi
Miksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät 13.9.2017 Maarit Rossi Maarit Rossi, maarit.rossi@pathstomath.com Osa 1: Voiko tulevaisuuteen mennä vanhoilla
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotSulkevat ja avaavat suhteet
Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde
LisätiedotSaavutettavaa suunnittelua,
Saavutettavaa suunnittelua, Antti Raike CAS, Aalto-yliopisto http://people.aalto.fi/ esteetöntä viestintää September 29, 2015 September 29, 2015 2 September 29, 2015 3 ! http://youtu.be/zqeygyqon8g September
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan kuudennesta kokouksesta 24.10.1998, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta SUOMALAISEN
LisätiedotProsodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.
Prosodinen alanmerkintä Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.2015 Fone?ikka - Syntaksi - Leksikko Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia Prosodia Prosodic structure in sign languages is encoded by ar2cula2ons
LisätiedotTaloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja
Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja 15.11.2017 Sosiaalityön klubi, Tampere Alustuksen tarkoitus -
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona
Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona 25.11.2011 Eeva Kuoppala Tutkimuskysymykset: 1) Miten MAMK:n ja Teatterin välinen
LisätiedotTERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos
TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotMikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta
Mikä on ele? Eleet ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 6.5.2015 McNeill (1992): "The gestures [...] are the movements of the hands and arms that we see when people talk." Esim. Emmorey (1999): on olemassa
Lisätiedot7. Product-line architectures
7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software
LisätiedotLuottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä. Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.
Luottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.2018 Esityksen sisältö Kotoutuminen ja luottamus määritelmiä Maahan muuttaneiden
LisätiedotAika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja
LisätiedotThe Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
LisätiedotKoulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma
Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT
SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 1. Johdanto Suomalaisen viittomakielen (SVK) kieliopillinen tutkimus on tähän mennessä osoittanut muun muassa
LisätiedotLIST OF RELEVANT PUBLICATIONS Minna Laakso (previously Silvast)
LIST OF RELEVANT PUBLICATIONS Minna Laakso (previously Silvast) MONOGRAPHS (refereed) Laakso, Minna (1997) Self-initiated repair by fluent aphasic speakers in conversation. Studia Fennica Linguistica 8.
LisätiedotNominaalit ja verbaalit
SVK:n sanaluokkien tutkimushistoria Nominaalit ja verbaalit FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 24.3.2011 Rissanen (1985: 29-42): nominaali verbaali- eropelu; myös muutama marginaalisempi
Lisätiedotpäätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193
Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä
LisätiedotLäheisen ohjaus terapiassa - ohjausvuorovaikutuksen luonteesta
Läheisen ohjaus terapiassa - ohjausvuorovaikutuksen luonteesta Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Tuula Tykkyläinen, FT, puheterapeutti, dosentti Ohjaus on yhteinen saavutus Pohdinnassa - vuorovaikutuksen
Lisätiedotwww.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned
OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUIDEN KARTOITTAMINEN EUROOPASSA: esimerkkinä ruuan tuotanto ja kysyntä
EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN KARTOITTAMINEN EUROOPASSA: esimerkkinä ruuan tuotanto ja kysyntä PAIKKATIETOILTAPÄIVÄ 25.4.2018 TERHI ALA-HULKKO MAANTIETEEN TUTKIMUSYKSIKKÖ EKOSYSTEEMIPALVELUT Luonnon ihmiselle
LisätiedotKIELIKESKUKSEN OPETUS FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN OPISKELIJOILLE LUKUVUONNA
KIELIKESKUKSEN OPETUS FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN OPISKELIJOILLE LUKUVUONNA 2013-14 FILOSOFINEN TIEDEKUNTA JOENSUUN KAMPUS TUTKINTORAKENNE laajuus koodi Ajalla Joensuu PSYKOLOGIA 3 8013051 Skills for Students
LisätiedotAihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto
2 Aihe, aineisto ja argumenf RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h3p://users.jyu.fi/~tojantun/program Suomalainen viittomakieli
LisätiedotKÄYTÖSSÄ KEHITTYVÄ KIELI. Sanna Mustonen & Nina Reiman CIMO, Turku Esitelmän runko. Muuttunut käsitys kielestä, oppimisesta ja kielitaidosta
KÄYTÖSSÄ KEHITTYVÄ KIELI Sanna Mustonen & Nina Reiman CIMO, Turku 3.8.2016 Esitelmän runko Muuttunut käsitys kielestä, oppimisesta ja kielitaidosta dialogisuus, dynaamisuus, käyttöpohjaisuus konstruktionäkökulma
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotOpettajan pedagoginen ajattelu
Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan
LisätiedotKATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos
KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos 1. Johdanto Esittelen tässä artikkelissa yleispiirteisesti suomalaisesta viittomakielestä
LisätiedotLauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotSulautuva, aktivoiva opetus
Sulautuva, aktivoiva opetus Taina Joutsenvirta Ohjelma.. Mitä on sulautuva opetus? Miten suunnitella sulautuvaa, aktivoivaa opetusta? Oppimistehtävien pohdintaa Blended learning Sulautuva opetus Sulautuva
LisätiedotHyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta
Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,
LisätiedotAKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op)
AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) Luento 9: Yhteenveto Jouni Virtaharju, 22.11.2016 LUENTOKERRAN SISÄLTÖ Jäljellä olevat suoritukset loppuväittelyt loppuessee Mitkä olivatkaan kurssin tavoitteet? Kurssiviitekehys
LisätiedotColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena
http://collab0708.wordpress.com ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena Hankkeen esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Mikä on ColLab hanke? ColLab hanke on Oulun yliopiston
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotTVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri
19.9.16 TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri 23.9.2016 1 Pekka Mertala (2014): Nykyaikaisessa oppimistutkimuksessa
Lisätiedot