VIITTOMIEN SYNNYSTÄ JA ELINKAARESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIITTOMIEN SYNNYSTÄ JA ELINKAARESTA"

Transkriptio

1 VIITTOMIEN SYNNYSTÄ JA ELINKAARESTA Leena Savolainen Kuurojen Liitto ry, tutkimus- ja sanakirjatyö Kotimaisten kielten keskus, viittomakielen lautakunta Viittomakielen kielenhuollon seminaari , Diak

2 Viittomien synnystä - suurin osa viittomista saa alkunsa eri kielenkäyttötilanteissa ad hoc -tyyliin, improvisoiden - pieni osa viittomista syntyy huolellisen pohdinnan tuloksena viittomakieliset nimet: VIPARO, VIA, SIGN-LINE, KOTUS, FINLANDSSVENSKA-TECKENSPRÅKIGA, PROSIGN, KOTIVÄYLÄ "epäonnistumiset": nimi muuntuu - Valkealle talolle annettiin nimi VAALEA TALO, suurin osa käyttää kuitenkin nimeä VALKOINEN TALO - HUMAK

3 Viittoman elinkaareen vaikuttavia seikkoja Uskottavuus, luottamus Kenen ajattelet voivan toimia suomen kielen kielenhuoltajana? Kehen luotat? - Suomessa 10 vuotta asuneeseen saksalaiseen kielentutkijaan, joka puhuu suomea korrektisti mutta korostuksella? - Suomenkieliseen suomen kielen maisteriin tai tohtoriin? Kuka voi ohjailla suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen muutosta, sanoa, mikä on suositeltavaa ja mikä vähemmän suositeltavaa kielenkäyttöä. Kehen luotat?

4 Kielellinen toimivuus Viittoma on - polysynteettinen muodoste -> omaperäinen, mutta joskus vaikea muistaa - puhuttuun kieleen perustuva käännöslaina -> helppo muistaa, mutta rinnakkaisia käännöslainoja syntyy herkästi - pitkä ja monimutkainen -> viittoma joko kuolee pois tai lyhenee - viittoma on kielen hyvinmuodostuneisuussääntöjen vastainen -> viittoma joko kuolee pois tai se mukautetaan sääntöihin

5 Kuinka uusi viittoma lanseerataan? yksittäinen viittoma, esim. nimi - laita asialle kieliyhteisössä tunnettu, luotettu henkilö - tiedota eri medioissa - huolehdi, että viittoma on pysyvästi nähtävillä ainakin jollakin verkkosivulla tulostettava still-kuvaesitys tuo plussaa useampi viittoma - tee viittomisto tai sanakirja - mitä enemmän tietoa viittomasta annat, sitä lähestyttävämmäksi teet sen

6 Havainnot yksittäisten viittomien elinkaaresta antavat tärkeää tietoa tapaus kännykkä: liike kerran tai kahdesti poskelle käsimuodolla,, w, B tai n lautakunnan suositus:, nykytilanne: kaikkia käsimuotoja näkee käytettävän; lisäksi on ilmaantunut useita muita, kännykkää tai vastaavaa laitetta merkitsevää viittomaa

7 tapaus euro d -> ' (kämmen itseään kohti) z -> z (kämmen itseään kohti) d ympyräliikkeellä + RAHA d + RAHA z silmukkaliikkeellä nykytilanne: z silmukkaliikkeellä lyhentynyt monilla kertaliikkeeksi alas

8 "Taistelu tuulimyllyjä vastaan": tapaus PELI tavallisesti vain ajanvietepeleistä, ei urheilusta 1. peli, pelata 2. shakki, pelata shakkia, shakinpeluu JALKAPALLO / PELATA-JALKAPALLOA JÄÄKIEKKO / PELATA-JÄÄKIEKKOA KORIPALLO / PELATA-KORIPALLOA jne. suomeksi: "Mitä sä harrastat, pelaatko sä jotakin? suomalaisella viittomakielellä: MITÄ HARRASTAA SINÄ // JOKU URHEILU // JALKAPALLO JÄÄKIEKKO kämmenet-ylöspäin?

9 Mikä viittomaa tai sen käyttöalaa pitää yllä? Jos perussanakirjassa (Suvissa) viittomalle annetaan useaan sanaluokkaan kuuluvia suomen kielen vastineita, miten sanakirjan käyttäjä hahmottaa hakuviittoman sanaluokan? Periaatteessa sanakirja-artikkelissa ei tulisi antaa hakumuodolle muita kuin niihin sanaluokkiin kuuluvia vastineita, joihin hakumuoto kuuluu. Kuitenkin, suomen kielen sanaluokista on saatavilla toimiva luokittelu, mutta suomalaisen viittomakielen viittomaluokkien (tai sanaluokkien) tutkimus on vielä hyvin puutteellista eikä laajoihin korpusaineistoihin perustuvaa tutkimusta ole tehty lainkaan.

10 Kun yksi paljon ja toinen vähän tutkittu kieli kohtaavat sanakirjassa, syntyy ylitsepääsemättömiä ongelmia.

11 Onko esim. seuraaville perussanakirjan viittomille annettu oikeanlaisia vastineita: musta, mustuus itsepäinen, itsepäisyys, omapäinen, omapäisyys [ ]

12 hullu, hulluus, järjetön, järjettömyys, älytön, älyttömyys [ ]

13 Suomessa yleisesti käytetty tapa määrittää viittomakielten sanaluokat verbaalit nominaalit < merkitykseltään adjektiiveilta vaikuttavat viittomat pikkusanaluokat: mm. partikkeleita muistuttavat viittomat, kuten MUTTA, JOS, SYY, YLI

14 Merkitykset 'suomenruotsalainen' ja 'ruotsi/ruotsalainen' Mitä viittomia näistä käytetään suomalaisessa ja suomenruotsalaisessa viittomakielessä? Käytetäänkö niitä samalla tavoin kummassakin viittomakielessä?

15 Kielen omaperäisyyttä säilyttävän kielenhuollon näkökulmasta on ongelmallista, jos erityisalojen sanastotyötä (termityötä) tehdään vain suomesta, ruotsista tai englannista viittomakieleen päin. Viittomakielemme koodaavat tietoa usein radikaalistikin eri tavoin kuin suomi, ruotsi tai englanti. "Taktiili" on kelpo suomen sana, mutta suomalaisessa viittomakielessä sillä ei ole yksi yhteen -vastinetta, vaan sen sijaan käytetään useita tarkempia ilmaisuja (merkityspiirre 'taktiili' ilmaistaan yhdistettynä siihen, mikä on taktiilia): TAKTIILIVIITTOMAKIELI PIIRTÄÄ-AAKKOSIA-KÄMMENELLE TAKTIILISTI-SORMITTAMINEN jne.

16 Aineistoa Suomen Kuurosokeat www-sivuilla: IT-viittomat è Sosiaalishaptiseen kommunikaatioon liittyviä termejä ja viittomia è Pikaviestit è Viittoman rakenteesta / Kuvaparit 1 15 ja Kuvaparit (sisältää esimerkkejä siitä, kuinka viittomat muuntuvat kaventuneeseen näkökenttään viitottaessa)

17 Suuri riski on mm. luoda nominaaleja suomalaiseen viittomakieleen vain siksi, että suomen kielelle on niin ominaista koodata tietoa nominimuotoon. Viittomakielikin usein taipuu nominaalistamiseen, mutta nominaaleja suosimalla ajatutuu helposti käyttämään kieliopillisia rakenteita, jotka ovat viittomakielelle epätyypillisiä.

18 Ote navajo englanti -sanakirjasta: Wall & Morgan (1994) 2004: Navajo English Dictionary.

19 Termit Entäpä, jos maailman puhutut valtakielet olisivat intiaanikieliä? Olisiko meillä termejä nykymerkityksessään? Ehkä kielen rakenne vaikuttaisi tapaan nähdä tieteen ilmiöitä.

20 Tieteen termipankki Kaksi päänäkökulmaa viittomakielten käyttäjien ja tutkijoiden osallistumiselle termitalkoisiin: 1) Eri tieteenalojen suomenkielisten termien määrittelyyn osallistuminen (viittomakieleen ja kuurouteen liittyvää asiantuntemus) 2) Suomalaisen (ja ehkä myös suomenruotsalaisen) viittomakielen termien tallentaminen termipankkiin.

21 1. Polysynteettiset viittomat (klassifikaattorimuodosteet) 2. Konversio, viittoman sanaluokan muuttaminen VÄÄNTÄÄ-AVAINTA-LUKOSSA -> AVAIN 3. Johtaminen - RAKENTAA + HENKILÖ - numeraalijohdokset 3. Yhdistäminen MUSTA + ALUE -> MUSTELMA YÖ + PÄIVÄ -> VUOROKAUSI

22 4. Lainaaminen sitaattilainat: lainatun viittoman alkuperäinen muoto säilyy sellaisenaan - suomalaisessa viittomakielessä monet maiden ja ulkomaisten kaupunkien viittomat erikoislainat: lainatun viittoman muoto on osaksi muuntunut - suomalaisessa viittomakielessä esim. ASL:n STRAIGHT -> HETERO (huulio on [hetero]) - suomen kielessä psykologia, modeemi, resurssi yleislainat: kieleen täysin mukautunut laina - suomalaisessa viittomakielessä toisesta viittomakielestä lainattua, esim.??

23 - suomen kielessä tohtori, seteli, pihvi käännöslainat: laina on muodostettu kääntämällä lähdekielen sana tai viittoma kohdekielelle siten, että lähdekielen rakenne säilyy - suomalaisessa viittomakielessä (yleensä) puhutusta kielestä lainattua, esim. TIETOKONE, TEKSTIPUHELIN - suomen kielessä tasapaino (saksan Gleichgewicht, ruotsin jämvikt)

24 5. Lyhentäminen Puhutuissa kielissä lyhenteet muodostetaan sanaliiton tai yhdyssanan alkukirjaimista, tavuista tai sanan osista. Suomen kielessä lyhenteet voivat perustua myös mm. englanninkielisiin sanoihin (CAD = computer aided design). Voitaisiinko suomalaisessa viittomakielessä lyhentämiseksi katsoa esim. alkukirjainviittomat (mm. viikonpäivät, ELEKTRONI, PROTONI, IONI)?

25 6. Termittäminen Yleiskielen viittoma otetaan ammattikielen termiksi. NÄKKILEIPÄ -> DISKETTI - suomen kielessä esim. rasitus = (lakikielessä) määräaikaisten julkis- tai yksityisoikeudellisten maksujen suoritusvelvollisuus 7. Tekosanat Uusi, mihinkään malliin perustumaton sana. Tekosanat ovat kaikissa kielissä harvinaisia. Onko yhtään esimerkkiä suomalaisesta viittomakielestä?

26 8. Olemassaolevan viittoman merkityksen laajentaminen Näkyy suomalaisessa viittomakielessä viittoman muodossa usein huuliossa: huulio lainataan suomen kielestä (tekniikka; insinööri, suunnitella; strategia). 9. Selityksen (parafraasin) kiteytyminen

27 Uudisviittomiin liittyvät ilmiöt ovat monin tavoin päällekkäisiä polysynteettiset viittomat - perustuvat metaforaan (kielikuvaan) - omaperäisiä muodosteita - kiinteiksi viittomiksi muututtuaan voivat toimia yhdysviittoman yhtenä osana tai muodostaa sen kokonaan yhdysviittomat - yhdistäminen (yleensä kaksi viittomaa, kolmen viittoman yhdistäminen on harvinaista) - lainaaminen (voivat olla käännöslainoja esim. suomesta)

28 johdokset - numeraalijohdokset - alkukirjainviittomat (esim. ELEKTRONI, PROTONI, IONI ja viikonpäivät) -... alkukirjainviittomat - lyhentäminen - lainaaminen (esim. suomesta) - johtaminen (ELEKTRONI, PROTONI, IONI) sormittaminen - koko sanan sormittaminen - sormituksen muuntuminen/kiteytyminen viittomaksi (liike muuntuu, sormiaakkosia putoaa pois jne.)

29 Viittomiston huollon voi jakaa viittomiston mukaan kolmeen päätyyppiin 1. Yleiskielen viittomat (esim. MATKAPUHELIN, EURO) 2. Nimistö (maiden ja kaupunkien nimet, henkilönnimet, yritysten ja tuotteiden nimet jne.) 3. Erikoisalojen viittomat eli termit (matematiikka, biologia, kielitiede jne.) Näistä kutakin ohjaa omanlaisensa säännöstö. Erikoisalojen termeissä sallitaan usein esim. muodosteita, joita yleiskieleen ei hyväksyttäisi.

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 17. KOKOUS 5.2.2001

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 17. KOKOUS 5.2.2001 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 17. kokouksesta 5.2.2001. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Päivi Mäntylä & Pia Taalas, Kuurojen Liitto ry Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Kielitieteen päivät 14. 16.5.2009, Jyväskylä Mikä on viittoma?

Lisätiedot

Lautakunnan kommentteja "Matemaattisia viittomia" -cd-romin viittomistosta ja Käpylän iltaoppikoulussa käytettävästä matemaattisesta viittomistosta

Lautakunnan kommentteja Matemaattisia viittomia -cd-romin viittomistosta ja Käpylän iltaoppikoulussa käytettävästä matemaattisesta viittomistosta Tekstiliite 3. Suomalaisen viittomakielen lautakunnan 13. kokous 27.5.2000 / 6. Mikkelin "Matemaattisia viittomia" -cd-rom. 1 Päivi Johansson, Kuurojen Liito ja Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Lisätiedot

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana.

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 48. kokouksesta 20.11.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Päivi Mäntylä. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

Aika perjantai 23.1.1998 kello 15.20 18.30 Paikka Kuurojen Liitto ry:n suuri neuvotteluhuone A3.44

Aika perjantai 23.1.1998 kello 15.20 18.30 Paikka Kuurojen Liitto ry:n suuri neuvotteluhuone A3.44 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan neljännestä kokouksesta 23.1.1998, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta Aika

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 Aika torstai 9.6.1997 kello 12.00-16.00 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Poissa Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

3. Lautakunnan edellisen kokouksen (30.11.2011) suomenkielisen ja viitotun pöytäkirjan sekä kokouksen 14.9.2011 viitotun pöytäkirjan tarkistaminen.

3. Lautakunnan edellisen kokouksen (30.11.2011) suomenkielisen ja viitotun pöytäkirjan sekä kokouksen 14.9.2011 viitotun pöytäkirjan tarkistaminen. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 45. kokouksesta 16.2.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Pirkko Nuolijärvi (klo ) viittomakielentulkit Virpi Thurén (klo ) Lea Tuomaala (- " -)

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Pirkko Nuolijärvi (klo ) viittomakielentulkit Virpi Thurén (klo ) Lea Tuomaala (-  -) PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan kahdeksannesta kokouksesta 12.2.1999, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta. Pöytäkirjan

Lisätiedot

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 16. KOKOUS 4.12.2000

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 16. KOKOUS 4.12.2000 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 16. kokouksesta 4.12.2000. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kotimaisten kielten keskus ovat sopineet

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 12. KOKOUS

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 12. KOKOUS PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 12. kokouksesta 19.2.2000. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia 2011 2015

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia 2011 2015 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia 2011 2015 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on valtion asiantuntijalaitos, joka toimii kotimaisten kielten aseman turvaamiseksi ja käytön edistämiseksi.

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 29. KOKOUS 19.12.2005

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 29. KOKOUS 19.12.2005 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 29. kokouksesta 19.12.2005, pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas 27.11.2006. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 28. kokouksesta 15.11.2004. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 22. KOKOUS 31.1.2003

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 22. KOKOUS 31.1.2003 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 22. kokouksesta 31.1.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Nyt helähti piparkakkuhylly! Suomalaisen viittomakielen salibandyviittomien luokittelu Juuso Kuronen Viittomakielentulkin koulutusohjelma (240 op) Huhtikuu/2012

Lisätiedot

VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010

VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010 Aika tiistai 23.11.2010, klo 12.45 16.05 Paikka Kotus, 4. krs., neuvotteluhuone Neliö, Vuorikatu

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNTAA ENNAKOIVAN TYÖRYHMÄN KOKOUS

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNTAA ENNAKOIVAN TYÖRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 1 SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNTAA ENNAKOIVAN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika torstai 13.3.1997 kello 17.15 19.30 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Tulkit Kaisa Engman Petri

Lisätiedot

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 15.10. Kokouksen esityslista hyväksyttiin muutoksitta.

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 15.10. Kokouksen esityslista hyväksyttiin muutoksitta. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan viidennestä kokouksesta 6.2.1998, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta Aika perjantai

Lisätiedot

KONE- JA METALLIALAN, CATERING-ALAN JA TYÖSSÄOPPIMISEN AMMATTIVIITTOMISTON LUOKITTELU

KONE- JA METALLIALAN, CATERING-ALAN JA TYÖSSÄOPPIMISEN AMMATTIVIITTOMISTON LUOKITTELU KONE- JA METALLIALAN, CATERING-ALAN JA TYÖSSÄOPPIMISEN AMMATTIVIITTOMISTON LUOKITTELU Kirsi Lahti Opinnäytetyö, kevät 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TARKISTETTU TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2015

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TARKISTETTU TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2015 ^\ ^hoca Opetus- ja kulttuuriministeriö 16. 01. 2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUKSEN VÄLINEN TARKISTETTU TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2015 no../.

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 21.12.1998. Puheenjohtaja Markku Jokinen avasi kokouksen klo 10.20.

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 21.12.1998. Puheenjohtaja Markku Jokinen avasi kokouksen klo 10.20. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan seitsemännestä kokouksesta 21.12.1998, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015

Jyväskylän yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Asemointitlastot 2016, 1/7 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 23. KOKOUS 9.6.2003

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 23. KOKOUS 9.6.2003 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 23. kokouksesta 9.6.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen lautakunnan 31. kokouksesta 25.9.2006. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31.

Lisätiedot

VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS

VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ

TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ lektiot TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ TOMMI JANTUNEN Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 30. elokuuta 2008 Tutkimukseni

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN TALO. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan suuntaviivoja 2000-luvun alussa

KOTIMAISTEN KIELTEN TALO. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan suuntaviivoja 2000-luvun alussa KOTIMAISTEN KIELTEN TALO Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan suuntaviivoja 2000-luvun alussa KOTIMAISTEN KIELTEN TALO Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan suuntaviivoja 2000-luvun

Lisätiedot

Pisterajat Vuosi

Pisterajat Vuosi Pisterajat 2006-2013 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 M Kevät 80 62 60 60 61 62 60 62 Syksy

Lisätiedot

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. 1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio

Lisätiedot

Kielistrategiasta toiminnasta

Kielistrategiasta toiminnasta Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN YHDEKSÄS KOKOUS 22.5.1999

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN YHDEKSÄS KOKOUS 22.5.1999 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan yhdeksännestä kokouksesta 22.5.1999, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta. Pöytäkirjan

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg YO-info S2015 26.8.2015 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 4. Lautakunnan edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkistaminen.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 4. Lautakunnan edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkistaminen. VIITTOMAKIELTEN LAUTAKUNNAN 63. KOKOUS PÖYTÄKIRJA aika tiistaina 2.5.2017, klo 10.14 15.04 paikka Valkea talo, 3 krs., Kuuloliiton pieni neuvotteluhuone Läsnä: jäsenet Janne Kankkonen puheenjohtaja Tuija

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 20. KOKOUS 18.10.2002

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 20. KOKOUS 18.10.2002 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 20. kokouksesta 18.10.2002. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

Pisterajat 2006-2015 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Pisterajat 2006-2015 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Pisterajat 2006-2015 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 87 87 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 86 86. E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 73 72 72 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 71 70. M Kevät

Lisätiedot

Pisterajat 2006-2014 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Pisterajat 2006-2014 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pisterajat 2006-2014 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 86 E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 73 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 71 M Kevät 80 62 60 60 61 62

Lisätiedot

UUDISVIITTOMAT VIITTOMAKIELEN KUVASANAKIRJASSA 1977 (1973)

UUDISVIITTOMAT VIITTOMAKIELEN KUVASANAKIRJASSA 1977 (1973) UUDISVIITTOMAT VIITTOMAKIELEN KUVASANAKIRJASSA 1977 (1973) Mirja Palokankare Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/

Lisätiedot

Englannin kieli viittomakielisten arjessa

Englannin kieli viittomakielisten arjessa Englannin kieli viittomakielisten arjessa Elina Tapio Suomi on viittomakielialan ja kuurojen opetuksen edelläkävijämaita. Viittomakielisten oikeudet on Suomessa turvattu perustuslaissa (731/1999), ja viittomakielisillä

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 18. KOKOUS 6.4.2001

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 18. KOKOUS 6.4.2001 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 18. kokouksesta 6.4.2001. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain

Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain 2006-2015 1 Äidinkieli, suomi Kevät Lkm 30 039 23 178 29 194 29 012 28 912 29 076 28 322 28 309 28 092 27 100 Syksy Lkm 16 923 5 969 6 114 5 766 5 680

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

Eläkeviraston suomenkieliset tekstit vertailevasta näkokulmasta

Eläkeviraston suomenkieliset tekstit vertailevasta näkokulmasta Eläkeviraston suomenkieliset tekstit vertailevasta näkokulmasta Eveliina Tolvanen, FM Tohtorikoulutettava, Pohjoismaiset kielet, Turun yliopisto & Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. Kielineuvoston

Lisätiedot

Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa. Taina Lehtomäki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009

Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa. Taina Lehtomäki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009 Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa Taina Lehtomäki Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009 Tutkimuksen taustaa Tekstityöt ovat yhä suurempi osa myös hoitoalalla työskentelevien arkea, kirjaaminen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen

Lisätiedot

Suomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia

Suomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia Kotimaisten kielten keskus Institutet för de inhemska språken www.kotus.fi Suomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia Pirkko Nuolijärvi Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja

Lisätiedot

PAAS PISTELLEN. Pistekirjoitusviittomiston keruutyö

PAAS PISTELLEN. Pistekirjoitusviittomiston keruutyö PAAS PISTELLEN Pistekirjoitusviittomiston keruutyö Veera Lindvall ja Terhi Ristolainen Opinnäytetyö, kevät 2017 Diakonia-ammattikorkeakoulu Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus Tulkki (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 13. KOKOUS 27.5.2000

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 13. KOKOUS 27.5.2000 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 13. kokouksesta 27.5.2000. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

OMAKIELISTEN TERMIEN MERKITYS

OMAKIELISTEN TERMIEN MERKITYS OMAKIELISTEN TERMIEN MERKITYS Tieteen kansallinen termipankki kielitieteen pilotti Kotikielen Seuran teemapäivä 20.4.2012 Lea Laitinen Mihin tarvitaan omakielisiä termejä? 1. Tieteenteon rinnakkaiskielisyyttä

Lisätiedot

Aika keskiviikko 21.4.2010, klo 10.20 15.10 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44

Aika keskiviikko 21.4.2010, klo 10.20 15.10 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 40. KOKOUS 21.4.2010 Aika keskiviikko 21.4.2010, klo 10.20 15.10 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan kuudennesta kokouksesta 24.10.1998, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta SUOMALAISEN

Lisätiedot

Aika Tiistaina , klo Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44

Aika Tiistaina , klo Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 1 VIITTOMAKIELTEN LAUTAKUNNAN 58. KOKOUS Aika Tiistaina 3.11.2015, klo 10.25 15.25 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä: jäsenet Janne Kankkonen puheenjohtaja Jarkko

Lisätiedot

LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA. Keskustelua viittomakielisten tekstien ja palvelujen laadusta

LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA. Keskustelua viittomakielisten tekstien ja palvelujen laadusta 1 Kotimaisten kielten keskus Viittomakielen lautakunta Oikeusministeriö Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO 12.12.2012 LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA. TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80. Sana kiertää KIRJOITUKSIA PAINATUSKESKUS HELSINKI

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80. Sana kiertää KIRJOITUKSIA PAINATUSKESKUS HELSINKI KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80 Sana kiertää KIRJOITUKSIA SUOMEN KIELESTÄ T O I M I T T A N U T MAIJA LÄNSIMÄKI PAINATUSKESKUS HELSINKI SISÄLTÖ YKSILÖN JA YHTEISÖN KIELTÄ Miksi alikersantti

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 1 VIITTOMAKIELTEN LAUTAKUNNAN 59. KOKOUS Aika Maanantaina 14.12.2015, klo 10.25 15.45 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä: jäsenet Janne Kankkonen puheenjohtaja

Lisätiedot

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg YO-info S2014 3.9.2014 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 4. Lautakunnan edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkistaminen.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 4. Lautakunnan edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkistaminen. VIITTOMAKIELTEN LAUTAKUNNAN 62. KOKOUS PÖYTÄKIRJA aika tiistaina 13.12.2016, klo 10.20 14.55 paikka Valkea talo, 3 krs., Kuuloliiton pieni neuvotteluhuone Läsnä: jäsenet Janne Kankkonen puheenjohtaja Jarkko

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Arvosanajakaumia syksy

Arvosanajakaumia syksy jakaumia syksy 2014 1 Koko maa Äidinkieli, suomi Naiset 111 4,4 339 13,4 482 19,1 634 25,1 573 22,7 333 13,2 56 2,2 2528 4,0 Miehet 47 2,1 159 7,1 292 13,0 450 20,1 599 26,7 586 26,1 109 4,9 2242 3,4 Yhteensä

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

TermBase NET versio 1.0.1. (Beta)

TermBase NET versio 1.0.1. (Beta) TermBase NET versio 1.0.1. (Beta) Sulautettu sanasto- ja termikanta OHJEET TÄRKEÄÄ: Copyright M. Tuittu, 2005 Kaikki oikeudet pidätetään. TermBase NET on toteutettu java -tekniikalla. Java and all Java-based

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ AUTOKOULUVIITTOMIA Esimerkkejä autokoulussa käytettävistä viittomista suomalaisessa viittomakielessä Hanna Törnroos & Anu Ylkänen Hanna Törnroos Anu Ylkänen

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi: Pilotti Historian kokoelmat / Iso-Britannia Helsingin yliopiston kirjasto Tampereen yliopiston kirjasto

Kokoelmien arviointi: Pilotti Historian kokoelmat / Iso-Britannia Helsingin yliopiston kirjasto Tampereen yliopiston kirjasto Kokoelmien arviointi: Pilotti Historian kokoelmat / Iso-Britannia Helsingin yliopiston kirjasto Tampereen yliopiston kirjasto Anneli Ahtola, TaYK Raine Wilen, HYK Selvitykseen sisältyy Kokoelman laajuus

Lisätiedot

Kielipankki ja FIN-CLARIN

Kielipankki ja FIN-CLARIN Kielipankki ja FIN-CLARIN Mietta Lennes Tämä kalvosarja on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0- lisenssillä. Kielipankki / FIN-CLARIN CLARIN ERIC Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio perustettiin

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Ammattikorkeakoulukirjastot I TAUSTATIEDOT 1.3 Asema kpl % Osuus % 1 amk-opiskelija 8965 77.2 2 amk-opettaja 1312 11.3 3 muu henkilökunn.

Lisätiedot

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Yliopiston visio ja tahtotila Vaasan yliopistosta valmistuvat tunnetaan hyvistä

Lisätiedot

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

Lisätiedot

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen

Lisätiedot

LAATUA VIITTOMAKIELELLE KÄÄNTÄMISEEN

LAATUA VIITTOMAKIELELLE KÄÄNTÄMISEEN LAATUA VIITTOMAKIELELLE KÄÄNTÄMISEEN Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielten lautakunta 2015 Julkaisun sisällön on tuottanut ja toimittanut Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielten lautakunta

Lisätiedot

Mitä voin lainata Kielipankista?

Mitä voin lainata Kielipankista? Mitä voin lainata Kielipankista? Mietta Lennes FIN-CLARIN, Helsingin yliopisto Tämä kalvosarja on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0-lisenssillä. Sisällön on tuottanut FIN-CLARIN-työryhmä (Mietta Lennes,

Lisätiedot