VIITTOMIEN SYNNYSTÄ JA ELINKAARESTA

Transkriptio

1 VIITTOMIEN SYNNYSTÄ JA ELINKAARESTA Leena Savolainen Kuurojen Liitto ry, tutkimus- ja sanakirjatyö Kotimaisten kielten keskus, viittomakielen lautakunta Viittomakielen kielenhuollon seminaari , Diak

2 Viittomien synnystä - suurin osa viittomista saa alkunsa eri kielenkäyttötilanteissa ad hoc -tyyliin, improvisoiden - pieni osa viittomista syntyy huolellisen pohdinnan tuloksena viittomakieliset nimet: VIPARO, VIA, SIGN-LINE, KOTUS, FINLANDSSVENSKA-TECKENSPRÅKIGA, PROSIGN, KOTIVÄYLÄ "epäonnistumiset": nimi muuntuu - Valkealle talolle annettiin nimi VAALEA TALO, suurin osa käyttää kuitenkin nimeä VALKOINEN TALO - HUMAK

3 Viittoman elinkaareen vaikuttavia seikkoja Uskottavuus, luottamus Kenen ajattelet voivan toimia suomen kielen kielenhuoltajana? Kehen luotat? - Suomessa 10 vuotta asuneeseen saksalaiseen kielentutkijaan, joka puhuu suomea korrektisti mutta korostuksella? - Suomenkieliseen suomen kielen maisteriin tai tohtoriin? Kuka voi ohjailla suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen muutosta, sanoa, mikä on suositeltavaa ja mikä vähemmän suositeltavaa kielenkäyttöä. Kehen luotat?

4 Kielellinen toimivuus Viittoma on - polysynteettinen muodoste -> omaperäinen, mutta joskus vaikea muistaa - puhuttuun kieleen perustuva käännöslaina -> helppo muistaa, mutta rinnakkaisia käännöslainoja syntyy herkästi - pitkä ja monimutkainen -> viittoma joko kuolee pois tai lyhenee - viittoma on kielen hyvinmuodostuneisuussääntöjen vastainen -> viittoma joko kuolee pois tai se mukautetaan sääntöihin

5 Kuinka uusi viittoma lanseerataan? yksittäinen viittoma, esim. nimi - laita asialle kieliyhteisössä tunnettu, luotettu henkilö - tiedota eri medioissa - huolehdi, että viittoma on pysyvästi nähtävillä ainakin jollakin verkkosivulla tulostettava still-kuvaesitys tuo plussaa useampi viittoma - tee viittomisto tai sanakirja - mitä enemmän tietoa viittomasta annat, sitä lähestyttävämmäksi teet sen

6 Havainnot yksittäisten viittomien elinkaaresta antavat tärkeää tietoa tapaus kännykkä: liike kerran tai kahdesti poskelle käsimuodolla,, w, B tai n lautakunnan suositus:, nykytilanne: kaikkia käsimuotoja näkee käytettävän; lisäksi on ilmaantunut useita muita, kännykkää tai vastaavaa laitetta merkitsevää viittomaa

7 tapaus euro d -> ' (kämmen itseään kohti) z -> z (kämmen itseään kohti) d ympyräliikkeellä + RAHA d + RAHA z silmukkaliikkeellä nykytilanne: z silmukkaliikkeellä lyhentynyt monilla kertaliikkeeksi alas

8 "Taistelu tuulimyllyjä vastaan": tapaus PELI tavallisesti vain ajanvietepeleistä, ei urheilusta 1. peli, pelata 2. shakki, pelata shakkia, shakinpeluu JALKAPALLO / PELATA-JALKAPALLOA JÄÄKIEKKO / PELATA-JÄÄKIEKKOA KORIPALLO / PELATA-KORIPALLOA jne. suomeksi: "Mitä sä harrastat, pelaatko sä jotakin? suomalaisella viittomakielellä: MITÄ HARRASTAA SINÄ // JOKU URHEILU // JALKAPALLO JÄÄKIEKKO kämmenet-ylöspäin?

9 Mikä viittomaa tai sen käyttöalaa pitää yllä? Jos perussanakirjassa (Suvissa) viittomalle annetaan useaan sanaluokkaan kuuluvia suomen kielen vastineita, miten sanakirjan käyttäjä hahmottaa hakuviittoman sanaluokan? Periaatteessa sanakirja-artikkelissa ei tulisi antaa hakumuodolle muita kuin niihin sanaluokkiin kuuluvia vastineita, joihin hakumuoto kuuluu. Kuitenkin, suomen kielen sanaluokista on saatavilla toimiva luokittelu, mutta suomalaisen viittomakielen viittomaluokkien (tai sanaluokkien) tutkimus on vielä hyvin puutteellista eikä laajoihin korpusaineistoihin perustuvaa tutkimusta ole tehty lainkaan.

10 Kun yksi paljon ja toinen vähän tutkittu kieli kohtaavat sanakirjassa, syntyy ylitsepääsemättömiä ongelmia.

11 Onko esim. seuraaville perussanakirjan viittomille annettu oikeanlaisia vastineita: musta, mustuus itsepäinen, itsepäisyys, omapäinen, omapäisyys [ ]

12 hullu, hulluus, järjetön, järjettömyys, älytön, älyttömyys [ ]

13 Suomessa yleisesti käytetty tapa määrittää viittomakielten sanaluokat verbaalit nominaalit < merkitykseltään adjektiiveilta vaikuttavat viittomat pikkusanaluokat: mm. partikkeleita muistuttavat viittomat, kuten MUTTA, JOS, SYY, YLI

14 Merkitykset 'suomenruotsalainen' ja 'ruotsi/ruotsalainen' Mitä viittomia näistä käytetään suomalaisessa ja suomenruotsalaisessa viittomakielessä? Käytetäänkö niitä samalla tavoin kummassakin viittomakielessä?

15 Kielen omaperäisyyttä säilyttävän kielenhuollon näkökulmasta on ongelmallista, jos erityisalojen sanastotyötä (termityötä) tehdään vain suomesta, ruotsista tai englannista viittomakieleen päin. Viittomakielemme koodaavat tietoa usein radikaalistikin eri tavoin kuin suomi, ruotsi tai englanti. "Taktiili" on kelpo suomen sana, mutta suomalaisessa viittomakielessä sillä ei ole yksi yhteen -vastinetta, vaan sen sijaan käytetään useita tarkempia ilmaisuja (merkityspiirre 'taktiili' ilmaistaan yhdistettynä siihen, mikä on taktiilia): TAKTIILIVIITTOMAKIELI PIIRTÄÄ-AAKKOSIA-KÄMMENELLE TAKTIILISTI-SORMITTAMINEN jne.

16 Aineistoa Suomen Kuurosokeat www-sivuilla: IT-viittomat è Sosiaalishaptiseen kommunikaatioon liittyviä termejä ja viittomia è Pikaviestit è Viittoman rakenteesta / Kuvaparit 1 15 ja Kuvaparit (sisältää esimerkkejä siitä, kuinka viittomat muuntuvat kaventuneeseen näkökenttään viitottaessa)

17 Suuri riski on mm. luoda nominaaleja suomalaiseen viittomakieleen vain siksi, että suomen kielelle on niin ominaista koodata tietoa nominimuotoon. Viittomakielikin usein taipuu nominaalistamiseen, mutta nominaaleja suosimalla ajatutuu helposti käyttämään kieliopillisia rakenteita, jotka ovat viittomakielelle epätyypillisiä.

18 Ote navajo englanti -sanakirjasta: Wall & Morgan (1994) 2004: Navajo English Dictionary.

19 Termit Entäpä, jos maailman puhutut valtakielet olisivat intiaanikieliä? Olisiko meillä termejä nykymerkityksessään? Ehkä kielen rakenne vaikuttaisi tapaan nähdä tieteen ilmiöitä.

20 Tieteen termipankki Kaksi päänäkökulmaa viittomakielten käyttäjien ja tutkijoiden osallistumiselle termitalkoisiin: 1) Eri tieteenalojen suomenkielisten termien määrittelyyn osallistuminen (viittomakieleen ja kuurouteen liittyvää asiantuntemus) 2) Suomalaisen (ja ehkä myös suomenruotsalaisen) viittomakielen termien tallentaminen termipankkiin.

21 1. Polysynteettiset viittomat (klassifikaattorimuodosteet) 2. Konversio, viittoman sanaluokan muuttaminen VÄÄNTÄÄ-AVAINTA-LUKOSSA -> AVAIN 3. Johtaminen - RAKENTAA + HENKILÖ - numeraalijohdokset 3. Yhdistäminen MUSTA + ALUE -> MUSTELMA YÖ + PÄIVÄ -> VUOROKAUSI

22 4. Lainaaminen sitaattilainat: lainatun viittoman alkuperäinen muoto säilyy sellaisenaan - suomalaisessa viittomakielessä monet maiden ja ulkomaisten kaupunkien viittomat erikoislainat: lainatun viittoman muoto on osaksi muuntunut - suomalaisessa viittomakielessä esim. ASL:n STRAIGHT -> HETERO (huulio on [hetero]) - suomen kielessä psykologia, modeemi, resurssi yleislainat: kieleen täysin mukautunut laina - suomalaisessa viittomakielessä toisesta viittomakielestä lainattua, esim.??

23 - suomen kielessä tohtori, seteli, pihvi käännöslainat: laina on muodostettu kääntämällä lähdekielen sana tai viittoma kohdekielelle siten, että lähdekielen rakenne säilyy - suomalaisessa viittomakielessä (yleensä) puhutusta kielestä lainattua, esim. TIETOKONE, TEKSTIPUHELIN - suomen kielessä tasapaino (saksan Gleichgewicht, ruotsin jämvikt)

24 5. Lyhentäminen Puhutuissa kielissä lyhenteet muodostetaan sanaliiton tai yhdyssanan alkukirjaimista, tavuista tai sanan osista. Suomen kielessä lyhenteet voivat perustua myös mm. englanninkielisiin sanoihin (CAD = computer aided design). Voitaisiinko suomalaisessa viittomakielessä lyhentämiseksi katsoa esim. alkukirjainviittomat (mm. viikonpäivät, ELEKTRONI, PROTONI, IONI)?

25 6. Termittäminen Yleiskielen viittoma otetaan ammattikielen termiksi. NÄKKILEIPÄ -> DISKETTI - suomen kielessä esim. rasitus = (lakikielessä) määräaikaisten julkis- tai yksityisoikeudellisten maksujen suoritusvelvollisuus 7. Tekosanat Uusi, mihinkään malliin perustumaton sana. Tekosanat ovat kaikissa kielissä harvinaisia. Onko yhtään esimerkkiä suomalaisesta viittomakielestä?

26 8. Olemassaolevan viittoman merkityksen laajentaminen Näkyy suomalaisessa viittomakielessä viittoman muodossa usein huuliossa: huulio lainataan suomen kielestä (tekniikka; insinööri, suunnitella; strategia). 9. Selityksen (parafraasin) kiteytyminen

27 Uudisviittomiin liittyvät ilmiöt ovat monin tavoin päällekkäisiä polysynteettiset viittomat - perustuvat metaforaan (kielikuvaan) - omaperäisiä muodosteita - kiinteiksi viittomiksi muututtuaan voivat toimia yhdysviittoman yhtenä osana tai muodostaa sen kokonaan yhdysviittomat - yhdistäminen (yleensä kaksi viittomaa, kolmen viittoman yhdistäminen on harvinaista) - lainaaminen (voivat olla käännöslainoja esim. suomesta)

28 johdokset - numeraalijohdokset - alkukirjainviittomat (esim. ELEKTRONI, PROTONI, IONI ja viikonpäivät) -... alkukirjainviittomat - lyhentäminen - lainaaminen (esim. suomesta) - johtaminen (ELEKTRONI, PROTONI, IONI) sormittaminen - koko sanan sormittaminen - sormituksen muuntuminen/kiteytyminen viittomaksi (liike muuntuu, sormiaakkosia putoaa pois jne.)

29 Viittomiston huollon voi jakaa viittomiston mukaan kolmeen päätyyppiin 1. Yleiskielen viittomat (esim. MATKAPUHELIN, EURO) 2. Nimistö (maiden ja kaupunkien nimet, henkilönnimet, yritysten ja tuotteiden nimet jne.) 3. Erikoisalojen viittomat eli termit (matematiikka, biologia, kielitiede jne.) Näistä kutakin ohjaa omanlaisensa säännöstö. Erikoisalojen termeissä sallitaan usein esim. muodosteita, joita yleiskieleen ei hyväksyttäisi.