VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA

Transkriptio

1 Päivi Mäntylä & Pia Taalas, Kuurojen Liitto ry Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Kielitieteen päivät , Jyväskylä

2 Mikä on viittoma? Viittoma vai ele? Yhdysviittoma vai viittomaliitto (vrt. sanaliitto)? viittomaliitto: yhdysviittoma: 194 PINKAISTA-JUOKSUUN 263 PÖYTÄ 922 EI-SE-MITÄÄN 62 TAMMIKUU 925 VÄHÄPÄTÖINEN sanaliittoja suomen kielessä: puuta heinää ajan mittaan sen takia Kiinteä, deiktinen vai polysynteettinen viittoma eli aina perusmuotoa ei ole määritettävissä

3 (leksikaalinen) perusmuoto = hakumuoto = hakusanan muoto Eng. lemma, citation form, dictionary form, headword, catchword suomen kieli / Kielitoimiston sanakirja nominit: yksikön nominatiivi (autio, minä, kaksi, jalka) tai monikon nominatiivi (sakset, häät) verbit: 1. infinitiivi (jutella, katsella) tai aktiivin indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto (erkanee, kutiaa) Suomalainen viittomakielen perussanakirja viittoman muoto, jota käytetään tuotettaessa viittoma yksinään irti lauseyhteydestä ja johon ei ole liitetty mitään viittoman perusmerkitystä modifioivia, esimerkiksi paljoutta, hitautta tai jatkuvuutta ilmaisevia piirteitä Termeillä modifioida, modifikaatio ja modifiointi viitataan erilaisiin leksikaalisiin ja syntaktisiin ilmiöihin, joissa viittoman perusmuotoa muuntelemalla ilmaistaan muun muassa monikollisuutta (esim. viittoman liike toistuu), kongruointia subjektin ja/tai objektin mukaan (esim. viittoman liikkeen suunnan muutokset) ja aspektia (esim. erilaiset viittoman liikkeen laadun muuntelut, kuten nopeus, sitkoisuus, toisto ja pituus).

4 Viittomat, joiden artikuloinnin/muodon analyysi on monitulkintaista Mistä viittoman artikulointi alkaa? kosketukseen päättyvä suora liike vai pelkkä kosketus 550 TARKOITTAA 549 ARVATA 679 OMAPA-ON-ASIASI Artikulaatiopaikan myötäliike vai fonologinen liike? 433 SETÄ käsivarren myötäliike 659 ALKAA ei-dominoivan käden myötäliike 940 KÄRSIÄ pään myötäliike

5 Onko viittomassa käden liikettä? viittomat, joissa käsi liikkuu vartalon liikkeen vuoksi = ei käden fonologista liikettä 544 TULLA-MIELEEN 545 ENNAKKOLUULO 560 ON-KUULLUT 586 HYVIN-PIENI 1109 MUKAVA viittomat, joissa on pelkkä kesto/lihasjännitys 543 LUULLA 'luulla, miettiä' 907 TUIJOTTAA 1188 OPETTAJA

6 Onko viittoman sisäinen liike siirtymäliike vai fonologinen liike? Siirtymäliike fonologinen liike 467 POSTI 462 USKOMATON 460 KORVATA 472 VALTA Kuinka tulkitaan? 556 UNOHTAA 550 TARKOITTAA

7 Rinnakkaismuodot Viittoman merkitys säilyy muoto vaihtelee siten, että merkittävä osa (kanta/juuri?) viittomasta säilyy samana KYSYÄ F ympyräliike tai taivutus ranteesta > ympyräliike LAHTI (kaupunki) suomen kielessä market, marketti räkittää, räköttää, räiköttää, räyvöttää (auringon kuumasta ja kirkkaasta paahteesta suomen eri murteissa)

8 Liike olka-, kyynär-, ranne- tai sormen tyvinivelestä kättä taivuttaen taivutus sormen tyvinivelestä tai rannenivelestä taivutus kyynär- tai rannenivelestä taivutus olka- tai rannenivelestä taivutus ranne-, kyynär- tai olkanivelestä taivutus kyynär- tai kyynär- ja olkanivelestä 581 NENÄ 721 EI-VOI 92 RAHA 1202 TILI 165 YÖ 223 VAALEA 68 TAIVAS

9 Miksi joidenkin viittomien perusmuodoissa liikkeen siirto nivelestä toiseen on sallittua ja joissakin ei? osa viittojista sallii vaihtelun taivutus olkanivelestä / rannenivelestä 1193 VAALIT vain taivutus kyynärnivelestä vain taivutus rannenivelestä 1199 ENNÄTYS 1200 ARVIOIDA vain taivutus kyynärnivelestä, rannenivelestä taivuttaminen vaikeaa 43 EI-HUOMAA

10 Mitkä tekijät määrittävät kiinteiden viittomien fonologisen vaihtelun laatua ja määrää? artikulatoriset seikat: mahdottomat ja vaikeasti artikuloitavat fonologiset piirteet eivät toteudu polysynteettinen perusta muut fonologista vaihtelua rajoittavat syyt, esim. - lukuja ja aakkosia ilmaisevat käsimuodot eivät tyypillisesti voi vaihtua toiseksi - potentiaalinen rinnakkaismuoto on varattu toiselle merkitykselle: 879 KURKKU (vihannes) liike kahdesti (ihmisen) KURKKU liike kerran 882 TUNTEA vs. HENKILÖ Hypoteesi: Kun artikulatorista estettä kiinteän viittoman muodon vaihtelulle ei ole, este löytyy viittoman polysynteettisestä perustasta tuo perusta määrittää, millainen vaihtelu kunkin viittoman kohdalla on sallittua. Toisin sanoen: Kiinteiden viittomien fonologisen vaihtelun sallitut rajat motivoituvat mm. sen näkökulman kautta, mikä viittomassa käsitteeseen viittaamiseksi on valittu.

11 Käsimuotojen vaihtelu /T 52 MAKEA 53 LANTA 57 SEINÄ 65 JÄÄDÄ 943 LOUKKAANTUA 976 HOTELLI 982 PUKU 983 PUSERO /6 60 KIITOS 61 PÄIVÄÄ 67 TERVETULOA

12 U/T 1048 OTTAA 1060 TULOT 1063 RYÖSTÄÄ vain /3 mahdollinen eli sormet muodostavat kämmenen kanssa kokonaisuuden TIETÄÄ KILTTI vain T mahdollinen eli sormet nähdään viittomassa erillisinä VÄRI VIITTOMAKIELI

13 Viittomaparin toinen jäsen on perusmuoto ja toinen sen modifioitu muoto, vai ovatko molemmat itsenäisiä perusmuotoja? liikkeet: prosessi vai kehityskaari? 330 KEHITTYÄ 145 TOTTUA vs. 150 TOTTUA 183 JÄRJESTÄÄ vs. 202 JÄRJESTÄÄ

14 Viittoman merkityksen määrittäminen Kieliyhteisössä on usein erilaisia näkemyksiä viittoman merkityksestä. Prosessiverbit: 'kuivua', 'kastua', 'tulehtua' SATAA YHTÄÄN MAA KUIVA SATAA PALJON-[liikaa] MAA MÄRKÄ 'Maa on kuivunut, koska ei ole satanut.' 'Kun sataa reippaasti, maa kastuu.' HAAVA PUHDISTAA EI-[hyy] VOIDA TULEHTUA 'Ellei haavaa puhdista, se voi tulehtua.' Tyypillisesti kuitenkin ilmaistaan viittomaliitolla MUUTTUA/TULLA + "adjektiivi/verbi".

15 "viittoma" + HENKILÖ Onko HENKILÖ-liite joissakin tapauksissa pakollinen? NÄYTELLÄ + HENKILÖ Milloin perusmuotoon ei voi liittää tekijää/ammattia ilmaisevaa HENKILÖ-liitettä? KOKKI LÄÄKÄRI SIHTEERI JOHTAJA POLIISI SUUTARI Huom. on mahdollista kuitenkin ilmaista mm. OMA LÄÄKÄRI HENKILÖ KUKA? Tällöin HENKILÖ ei ole liite vaan itsenäinen viittoma. PELI Tavallisesti vain ajanvietepeleistä, ei urheilusta.