SAK:n työaikapankkiohjeistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n työaikapankkiohjeistus"

Transkriptio

1 SAK:n työaikapankkiohjeistus

2 Joulukuu 2007 Lisätietoja: Palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila puh , Lakimies Anu-Tuija Lehto puh ,

3 SAK:n työaikapankkiohjeistus 1 SAK:N TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Sisällys SAK:n työaikapankkiohjeistus... 3 Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö... 4 Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen... 4 Työaikapankkiin säästettävät erät... 5 Työaikapankin enimmäismäärät... 5 Aikamääräinen kokonaisuus ja työaikapankkiin siirrettävät erät... 6 Vapaiden pitäminen ja vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen... 6 Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa... 7 Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen... 7 Liitteet Työaikapankki käytännön ohjeita luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle... 8 Työaikapankkijärjestelmän rakentaminen... 12

4 2 SAK:n työaikapankkiohjeistus

5 SAK:n työaikapankkiohjeistus 3 SAK:N TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti. Järjestelmän tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden työssä jaksamista ja ottaa huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet. Tarkoituksena on myös lisätä kokoaikatyötä tekevien vakituisten työntekijöiden määrää. Työaikapankki toimii parhaiten olosuhteissa, joissa työvoiman tarve vaihtelee. Myös tasaisen työvoiman tarpeen toiminnoissa voidaan kehitellä työaikapankkiratkaisuja, mutta jo suunnitteluvaiheessa on pohdittava miten pankkijärjestelmä voi toimia siten, etteivät kenenkään työolosuhteet heikkene järjestelmän takia. Työaikapankki ei ole ratkaisu, jolla voitaisiin poistaa ongelmia, jotka liittyvät liian vähäiseen henkilöstön määrään työpaikalla. Työaikapankkijärjestelmän avulla työaikaa kohdennetaan uudella tavalla, mutta se ei lisää säännöllistä työaikaa. SAK suosittelee työaikapankkijärjestelmien käyttöönottoa työpaikoilla, mikäli niiden avulla voidaan edistää työntekijöiden hyvinvointia. Tässä paperissa on koottuna kahdeksan kohtaa, jotka olisi huomioitava järjestelmää rakennettaessa. Ohjeistus on ensisijaisesti tarkoitettu apuvälineeksi liitoille, jotka voivat halutessaan hyödyntää paperia työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. Tämän ohjeistuksen lisäksi SAK julkaisee erillisen tiiviin työaikapankkioppaan, jossa on käytännön ohjeita luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille.

6 4 SAK:n työaikapankkiohjeistus 1 Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö Työaikapankkijärjestelmää voidaan soveltaa vakinaisissa työsuhteissa oleviin. Määräaikaisiin työntekijöihin voidaan järjestelmää soveltaa, jos työsuhteen kesto on pidempi kuin järjestelmän tasoittumisjakso. Työaikapankkijärjestelmän tavoitteena on lisätä kokoaikatyötä tekevien vakituisten työntekijöiden lukumäärää työpaikalla. Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu vapaaehtoisuuteen. Kaikilla henkilöstöryhmillä tulee olla mahdollisuus osallistua työaikapankkiin. Mitään henkilöstöryhmää ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Vaikka eri henkilöstöryhmillä on usein erilaiset työaikajärjestelyt, tulee työaikapankkia perusperiaatteiltaan soveltaa samalla tavalla. Työaikapankkia käyttöönotettaessa on työpaikalle luotava yhteistoiminnassa henkilöstösuunnitelma tai vastaava, josta käy ilmi vakinaisen henkilöstön ja sijaisten tarve. Siinä on selvitettävä, mikä on työaikapankkijärjestelmän vaikutus koko-, osa- ja määräaikaisten osuuteen työpaikalla. Samalla on selvitettävä myös vuokratyöntekijöiden ja muun ulkopuolisen työvoiman käyttö työpaikalla. Tämä suunnitelma on käsiteltävä ja sen toimivuutta on arvioitava vuosittain yhteistoiminnassa. Työaikapankkijärjestelmään liittymisen ja siitä eroamisen tulee perustua yksittäisen henkilön osalta vapaaehtoisuuteen. 2 Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen Luottamusmies neuvottelee työaikapankkisopimuksen yksityiskohdat työpaikalla työehtosopimuksen normien tai liiton erillisohjeiden mukaisesti. Työaikapankkisopimus laaditaan kirjallisesti. Jos työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ei ole liiton sopimusta tai ohjeistusta, SAK ei suosittele työaikapankkijärjestelmän käyttöönottoa työpaikalla. Työntekijä liittyy ja eroaa työaikapankkijärjestelmästä kirjallisesti. Liittyminen tapahtuu siitä päivästä kun sopimus on allekirjoitettu. Järjestelmästä eroamisen tulee olla mahdollista enintään 3 kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Järjestelmään liittymättä jättäminen tai siitä eroaminen ei vaadi perusteluja. Työnantaja ei voi edellyttää järjestelmään liittymistä työsopimusta solmittaessa eikä koeaikana. Työnantajan irtisanoessa tai purkaessa työntekijän työsuhteen, työntekijällä on oikeus saada työaikapankkisaatavansa rahana. Mikäli työntekijä irtisanoutuu työsuhteesta tai eroaa järjestelmästä, työntekijällä on oikeus saada työaikapankkisaatavansa vapaana jäljellä olevana irtisanomis- tai ilmoitusaikana, ellei tämä ole mahdollista, rahana.

7 SAK:n työaikapankkiohjeistus 5 3 Työaikapankkiin säästettävät erät Lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaan pankkiin käytettäviä osatekijöitä ovat mm. lisä- ja ylityöt vuosiloman säästövapaa vuosiloma työajat lyhennysvapaat lomarahan vaihto vapaaksi (vaikutus vuosiansioihin) liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät (esim. saldorajojen täyttyessä) vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset Joissakin säästettävissä erissä voi olla työehtosopimuksissa aikarajoitteita, kuten esimerkiksi pekkaspäivien pitämisessä. Myös lainsäädännössä on rajoituksia esimerkiksi vuosiloman pitämisen osalta. Työntekijällä pitää olla oikeus päättää, mitä eriä pankkiin siirretään. Työntekijä päättää mitä työaikakorvauksia ja kuinka paljon hän siirtää pankkiin. Työpaikalla ei voi tehdä etukäteen päätöstä osatekijöiden siirtämisestä pankkiin, vaan jokaisen työaikapankkiin siirrettävän erän osalta tulee päätös tehdä siirtohetkellä. 4 Työaikapankin enimmäismäärät Yritys- ja työpaikkatasolla on syytä arvioida lainsäädännön ja työehtosopimusten rajoissa, mitkä ovat työaikapankin tuntirajat ja otetaanko käyttöön miinussaldo. Työaikapankkijärjestelmä on usein syytä aloittaa pienemmillä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen kokemusten myötä. Enimmäismääristä sovittaessa on määriteltävä aikaraja, jolloin työaikapankkiin kerrytetyt tunnit on käytettävä. Liitot voivat täsmentää aikarajoja. Miinussaldon osalta on syytä sopia menettelytavat, miten saldo korvataan. Työaikapankkien enimmäismääriä suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon, että palkkaturvalain mukaan työntekijän saatavat työaikapankista on turvattu työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa kuuden kuukauden palkkaa vastaavalta määrältä.

8 6 SAK:n työaikapankkiohjeistus 5 Aikamääräinen kokonaisuus ja työaikapankkiin siirrettävät erät Työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa, ylitöiden siirtäminen työaikapankkiin ei poista tätä velvoitetta. Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä saatavista ja niiden kertymisestä taikka että tilitapahtumat ja niiden ajankohdat ovat todettavissa työaika- ja palkkakirjanpidosta. (Palkkaturvalaki 9 a ). Työaikakirjanpidon on oltava työntekijän nähtävissä. Työaikapankkiin siirrettäessä työaika muunnetaan yhdenmukaisiksi tunneiksi. Pankkiin ei kirjata eri työaikalajeja esim. Pekkasvapaita, vuosilomavapaita tai ylitöitä. Ne muutetaan vastaaviksi tunneiksi, jolloin ne menettävät alkuperäisen lähteensä. Esimerkiksi ylityötä siirrettäessä työaikapankkiin vaihtoehtoja on kolme: 1) korotusosa maksetaan palkan yhteydessä ja perustunnit pannaan pankkiin. 2) perustunti maksetaan ja korotusosa pannaan pankkiin. 3) sekä korotusosa- että perustunnit pannaan pankkiin (esim. 2tuntia 50 % päivittäistä ylityötä on 3tuntia pankkiin). Mikäli sovitaan jonkin työajan sisääntekemisestä tai on sovittu vuorokautisen työajan ylittämismahdollisuudesta, siirtyvät nämä tunnit työaikapankkiin yksinkertaisina tunteina. Työaikapankkijärjestelmä on kustannusneutraali, sen avulla ei voi kiertää oikeutta ylityökorvauksiin. Silloin kun työntekijä omasta aloitteestaan pyytää, että saa tehdä työtunteja sisään käyttääkseen tehdyt tunnit myöhemmin tiettyä tarkoitusta varten, siirtyvät nämä tunnit pankkiin tunti tunnista. (Esim. päästäkseen lähtemään omille asioilleen tiettynä ajankohtana). 6 Vapaiden pitäminen ja vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdollisimman hyvä yhteensovitus työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa, ottaen huomioon työtilanne ja henkilöstöresurssit. Työaikapankkijärjestelmään siirryttäessä pitää sopia vapaiden pitämisestä ja vapaan pitämisen ennakkoilmoitustavasta ja ajasta. Ennakkoilmoitusaikaa mietittäessä on otettava huomioon käytössä oleva työaikajärjestelmä, työajan tasoittumisjakson pituus ja se, mitä vahvistetun työvuoroluettelon ilmoittamisesta sanotaan työaikalaissa, liittokohtaisissa työehtosopimuksissa tai mitä työpaikkakohtaisesti on sovittu. Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä palkka määräytyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.

9 SAK:n työaikapankkiohjeistus 7 7 Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa Työaikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa. Jos työntekijä sairastuu vapaan aikana, tulee hänen saada välittömästi siirtyä sairaslomalle ilman karenssia ja loppuosa vapaasta siirtyy myöhemmin pidettäväksi. 8 Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen Työaikapankkijärjestelmä perustuu kirjalliseen sopimukseen. Sopimus tehdään paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti. Sopimustekstissä on mainittava, miten järjestelmää muutetaan tai se lakkautetaan. Lisää tietoa työaikapankeista: Tietoa etätyöhön liittyvistä asioista:

10 8 SAK:n työaikapankkiohjeistus TYÖAIKAPANKKI käytännön ohjeita luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jolla työntekijälle järjestetään oikeus säästää ja pitää vapaata. Järjestelmän tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden työssä jaksamista ja ottaa huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet. Tarkoituksena on myös lisätä kokoaikatyötä tekevien vakituisten työntekijöiden määrää. Muita tällaisia kollektiivisia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä ovat liukuva työaika (työaikalain (605/1996) 13 ) sekä vuosilomalain säästämismahdollisuus (vuosilomalain (162/2005) 25 ). Keskusjärjestöt ovat lisäksi sopineet etätyöstä. Nämä kaikki järjestelyt voivat olla yrityksessä käytössä samanaikaisesti. Käytännön ohjeita Ensin on selvitettävä, mitä oma ammattiliitto suosittelee työaikapankin käyttöönotosta ja mitä työ- ja virkaehtosopimuksessa on siitä sovittu. Työja virkaehtosopimuksesta ja sen työaikapankkia koskevista määräyksistä voidaan poiketa vain, jos sopimuksessa on niin sovittu. Työaikapankkia koskevan sopimuksen tulisi olla sellainen, että sitä voidaan soveltaa kaikkiin työpaikan työntekijöihin. Työaikapankista tulee sopia kirjallisesti työ- ja virkaehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti. Jos työpaikalla noudatetaan useampaa eri työehtosopimusta, on sovittava siitä, minkä sopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti järjestelmä laaditaan. Työaikapankista sopimisen yhteydessä henkilöstösuunnitelmassa tai vastaavassa on syytä selvittää, miten työaikapankki vaikuttaa työvoiman käyttöön (koko-, osa- ja määräaikaiset, vuokratyövoima sekä muu ulkopuolinen työvoima). Jos työpaikalla on käytössä myös liukuva työaika ja/tai käytetään oikeutta vuosiloman säästämiseen, on syytä sopia, miten nämä järjestelmät sovitetaan yhteen. Liukuvaan työaikaan ja säästövapaaseen on tästä ohjeesta riippumatta sovellettava niitä koskevaa lainsäädäntöä.

11 SAK:n työaikapankkiohjeistus 9 Työaikapankkia koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin: Pankkiin liittyminen ja siitä eroaminen Pankkiin liittymisestä ja eroamisesta voidaan sopia esimerkiksi, että pankkiin on liityttävä ja siitä on erottava kirjallisesti. Työaikapankkiin säästäminen eli mitä etuja pankkiin voidaan siirtää sekä siirtomenettely Työaikapankkiin säästäminen on aina vapaaehtoista. Siirrettäviä eriä voivat olla mm. lisä- ja ylityön perus- ja/tai korotusosa, osa vuosilomasta, työajan lyhennysvapaa, lomaraha, liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät (esim. siltä osin kuin yli +10 tuntia tai alle -10 tuntia) ja vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset. Voidaan myös sopia, että työntekijä voi etukäteen tehdä sisään yksittäisiä tunteja tai kokonaisia päiviä, jotka sitten siirretään työaikapankkiin. Etuja siirretään pankkiin vähintään samassa suhteessa kuin siitä lain tai työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan maksettaisiin rahallinen korvaus. Edut siis siirretään pankkiin mahdollisine korotuksineen. Siirrettävä edut menettävät tällöin alkuperäisen luonteensa. Esimerkiksi ylityötä voidaan siirtää työaikapankkiin seuraavasti: 1) työntekijälle maksetaan korotusosa, perusosa siirretään pankkiin, 2) työntekijälle maksetaan perusosa, korotusosa siirretään pankkiin tai 3) sekä perusosa että korotusosa siirretään pankkiin (esim. 2 tuntia 50 %:lla korotettuna on 3 tuntia pankkiin). Etujen pankkiin siirtämisestä voidaan sopia esimerkiksi, että työntekijän on sovittava erän siirtämisestä pankkiin etukäteen esimiehensä kanssa samassa yhteydessä, kun sovitaan ylitöiden tekemisestä, vuosiloman pitämisestä, sisään tekemisestä jne. Työaikapankin kertymä eli kuinka paljon pankkiin voi säästää Mahdollisesta enimmäismäärästä on sovittava. Lisäksi voidaan sopia siitä, että työntekijällä voi olla myös miinustunteja. Usein on syytä aloittaa pienemmillä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen kokemusten myötä. Enimmäismäärästä sovittaessa on syytä muistaa, että työntekijän saatavat työaikapankista on turvattu työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa vain kuuden kuukauden palkkaa vastaavalta määrältä (palkkaturvalain (866/1998) 9 a (1257/2006)).

12 10 SAK:n työaikapankkiohjeistus Työaikapankin saldon käyttäminen eli miten ja milloin säästetyt tunnit käytetään On syytä sopia, että pankkivapaa on työhön verrattavaa aikaa (kerryttää vuosilomaa jne.), ellei asiasta ole jo sovittu työ- ja virkaehtosopimuksessa. Käyttämisestä voidaan sopia esimerkiksi, että työntekijä voi päättää pitämisestä ja jakson pituudesta ilmoittamalla asiasta työnantajalle esimerkiksi viikkoa ennen vapaan aloittamista tai työvuorolistan laatimista. Voidaan myös sopia, että ilmoittamisaika on yhteydessä jakson pituuteen siten, että mitä pidemmän vapaan työntekijä haluaa, sitä aikaisemmin vapaasta on ilmoitettava työnantajalle. Tällöin on syytä sopiva tarkoista ajoista ja siitä, kenelle asiasta on ilmoitettava. Työnantajan oikeudesta kieltäytyä antamasta vapaata voidaan sopia esimerkiksi, että vapaan pitämisen voi kieltää vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä (vrt. osittaista hoitovapaata koskeva TSL 4:4,3). Työntekijän oikeudesta siirtää sovittu vapaa voidaan sopia esimerkiksi, että työntekijällä on aina oikeus siirtää jo sovittu vapaa mutta että työnantajalla on oikeus kieltäytyä hyväksymästä siirtoa samoista syistä kuin hänellä on oikeus kieltää vapaan pitäminen. Työntekijän oikeudesta keskeyttää vapaa voidaan sopia esimerkiksi, että jos työntekijä sairastuu ennen vapaan alkamista tai sen aikana, vapaa siirtyy pidettäväksi erikseen sovittavana ajankohtana. Siltä varalta, että useampi työntekijä haluaa pitää vapaansa samanaikaisesti eikä kaikille voida sitä antaa, on syytä sopia periaatteista, joilla vapaa annetaan (etusijajärjestys). Tällöin voidaan sopia esimerkiksi, että otetaan huomioon vapaan käyttötarkoitus (esim. opiskelu, joka voi tapahtua vain tiettynä ajankohtana). Vapaan vanhentumisajasta voidaan sopia, että vapaa on pidettävä tietyn ajan kuluessa kunkin erän pankkiin siirtämisestä. Lisäksi voidaan sopia, että jollei vapaata pidetä tämän ajan kuluessa, se maksetaan työntekijälle rahana. Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada saatavansa. Voidaan sopia, että saatavat on joko maksettava rahana tai että ne pidetään vapaana siten kuin siitä kussakin tapauksessa erikseen sovitaan tai että työntekijällä on aina oikeus niin halutessaan pitää saatavansa vapaana irtisanomisaikana.

13 SAK:n työaikapankkiohjeistus 11 Vapaiden ajalta maksettavan palkan määräytyminen Palkasta voidaan sopia esimerkiksi, että vapaan ajalta maksetaan se palkka, jonka työntekijä saisi, jos hän olisi töissä. Voi olla syytä sopia palkan määräytymisestä tätä tarkemmin esimerkiksi kytkemällä se työehtosopimuksen määräyksiin (esim. KTA). Työhönpaluu vapaan jälkeen ja syrjintäkielto Tästä on syytä sopia esimerkiksi, että työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä samalla tavoin kuin perhevapaalta palaavalla työntekijällä ja ettei työntekijän työsuhdetta saa päättää eikä häntä muutoinkaan syrjiä sen takia, että hän on käyttänyt oikeuttaan vapaaseen. Työnantajan työaikapankkia koskeva kirjanpito Kirjanpidosta voidaan sopia esimerkiksi, että työnantaja pitää työntekijäkohtaista kirjanpitoa saatavista ja niiden kertymisestä tai että saatavat ja niiden kertymisen ajankohdat kirjataan työaika- ja palkkakirjanpitoon. Voidaan myös sopia, että jokaiseen palkkalaskelmaan merkitään työntekijän työaikatilin tilanne (plus-/miinussaldo). Saatavien palkkaturvasta maksaminen edellyttää selkeää kirjanpitoa (palkkaturvalain 9 a ) Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tiedonsaantioikeus Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tiedonsaantioikeudesta voidaan sopia esimerkiksi, että heillä on pyynnöstä oikeus tutustua työaikapankkia koskevaan kirjanpitoon (myös työntekijäkohtainen kirjanpito) ja että työnantajan on annettava luottamusmiehelle yksilöity selvitys siinä tapauksessa, ettei vapaata voida antaa työntekijän esittämänä ajankohtana.

14 12 SAK:n työaikapankkiohjeistus Työaikapankkijärjestelmän rakentaminen SAK tekee suosituksen liitoille, jossa on yleisohjeistus. Liitto tekee omat yksityiskohtaiset ohjeet, sitä edeltää neuvottelu työnantajaliiton kanssa. Yritetään saada sopimus, joka liitetään osaksi työehtosopimusta (esim. sopimus työaikapankeista). Jos ei saada neuvoteltua sopimusta osaksi työehtosopimusta, liitto voi tehdä harkintansa mukaan oman ohjeistuksensa, joka toimitetaan ammattiosastoille ja työpaikoille. Paikallinen sopiminen. Luottamusmies neuvottelee sopimuksen työpaikalla yksityiskohtaisesti liiton ohjeiden pohjalta. Sopimus toimitetaan ammattiosaston vahvistettavaksi ennen käyttöön ottoa. Tämän jälkeen sopimus on virallinen. Vahvistettu sopimus lähetetään liittoon tiedoksi.

15

16 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hakaniemenranta 1, PL 157 FI Helsinki puh fax

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Työaikapankista sopiminen KVTES

Työaikapankista sopiminen KVTES Työaikapankista sopiminen KVTES Etälähetys 12.10.2016 1 Mikä on työaikapankki Työaikapankilla tarkoitetaan kunnissa ja kuntayhtymissä käyttöönotettavia vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä,

Lisätiedot

Autoalan työaikapankki - koulutusaineisto

Autoalan työaikapankki - koulutusaineisto Autoalan työaikapankki - koulutusaineisto Autoalan Keskusliitto Teollisuusliitto Työaikapankin perusteet Työaikapankkia koskeva sopimus tehdään noudattaen autoalan työehtosopimuksissa olevia paikallisen

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA JA EHDOISTA

PAIKALLINEN SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA JA EHDOISTA 1 PAIKALLINEN SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA JA EHDOISTA Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 luku III 32 pykälän 1 momentissa todetaan, että kunnassa voidaan ottaa käyttöön työaikapankki

Lisätiedot

Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet

Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet Keskusjärjestöjen suositus AKAVA on pitkään vaatinut työaikapankkijärjestelmien kehittämistä. Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003 ja 2004 asetettiin

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS 1 TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden

Lisätiedot

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALALLA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Ylemmät

Lisätiedot

Paikallinen virka- ja työehtosopimus 1 (5)

Paikallinen virka- ja työehtosopimus 1 (5) Työaikapankki, paikallinen virka- ja työehtosopimus Paikallinen virka- ja työehtosopimus 1 (5) Työaikapankin käyttöönotosta ja työaikapankin sisällöstä on määräys virka- ja työehtosopimuksissa. KVTES:n

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä

Lisätiedot

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät Työaikapankki Liittyminen Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista ja se perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Liittymissopimus tehdään kirjallisesti (lomake). Liittymissopimuksessa

Lisätiedot

Suomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta.

Suomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta. 30.9.2016 1 OHJEET VUOSITYÖAJAN PIDENTÄMISEKSI Suomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta. Vuosityöajan

Lisätiedot

LIITE 1 Muistio työ- ja vapaa-aikoja koskevista lainsäännöksistä ja työ- ja virkaehtosopimusten joustavista työaikamääräyksistä

LIITE 1 Muistio työ- ja vapaa-aikoja koskevista lainsäännöksistä ja työ- ja virkaehtosopimusten joustavista työaikamääräyksistä 24.2.2004 1 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimeksianto ja työryhmän työ...2 2. Lähtökohdat ja rakenne...3 3. Työaikapankki käsitteenä...4 4. Työaikapankin koko ja käyttö...4 5. Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen...5

Lisätiedot

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto 826/2015 303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että työaikapankkijärjestelmä otetaan käyttöön

Lisätiedot

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 1 (5) PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 1. Soveltamisala Sopimusta sovelletaan KVTES:n, LS:n ja TS:n soveltamispiirissä olevaan henkilöstöön, lukuun ottamatta johtavassa ja itsenäisessä

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä

Lisätiedot

Työaikapankin palkkahallinnollisia ohjeita (KirVESTES 183 )

Työaikapankin palkkahallinnollisia ohjeita (KirVESTES 183 ) Työaikapankin palkkahallinnollisia ohjeita (KirVESTES 183 ) Sisällys: 1. JOHDANTO 1.1 Työaikapankki 1.2 Työaikapankkia koskevia määritelmiä 1.3 Työaikapankkitilit 2. PALKKAHALLINTOON LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus

Lisätiedot

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Kunta-alan KVTES neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.5.2016 Håkan Ekström Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Kunnallinen Yleinen Virka- ja Työehtosopimus (KVTES) Työajan pidentäminen 24 tuntia vuodessa

Kunnallinen Yleinen Virka- ja Työehtosopimus (KVTES) Työajan pidentäminen 24 tuntia vuodessa YTY-ryhmä 26 17.11.2016 Kunnanhallitus 388 29.11.2016 TYÖAIKA, LOMARAHA SEKÄ TYÖAIKAPANKKI YTYryhmä 17.11.2016 26 Kunnallinen Yleinen Virka- ja Työehtosopimus (KVTES) Kunta-alan pääsopijajärjestöt ja KT

Lisätiedot

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi)

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Pöytäkirja 1 (8) 23.5.2016 KUMITEOLLISUUS: Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Vuosittaista

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjestelystä.

Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjestelystä. Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry Liite 1 OHJEET TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ Työaikapankkijärjestelmä on kokeilu,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PAIKALLINEN SOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI PAIKALLINEN SOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI PAIKALLINEN SOPIMUS 1 PAIKALLINEN SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN PALOMIESTEN TYÖAJASTA 1 Sopimuksen soveltamisalaan kuuluva henkilöstö Tämä sopimus koskee palomiehiä,

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

Pankkivapaat siirtyvät työntekijän mukana, mikäli vastaanottavassa yksikössä pankkivapaat ovat käytössä.

Pankkivapaat siirtyvät työntekijän mukana, mikäli vastaanottavassa yksikössä pankkivapaat ovat käytössä. Hämeenkyrön kunta PAIKALLINEN SOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 1. Sopimuksen soveltaminen Sopimusta sovelletaan kunnan kaikilla palvelualueilla KVTES:n, TS:n ja TTES:n alaiseen henkilöstöön. Työn luonteen ja työaikajärjestelmien

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS 1 Tammikuu 2010 OHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TAYS HATANPÄÄN KARDIOLOGISEN VUODEOSASTOTOIMINNAN TYÖNTEKIJÖIDEN SIIRTYMINEN TAYS SYDÄNKESKUS OY:lle

PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TAYS HATANPÄÄN KARDIOLOGISEN VUODEOSASTOTOIMINNAN TYÖNTEKIJÖIDEN SIIRTYMINEN TAYS SYDÄNKESKUS OY:lle PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TAYS HATANPÄÄN KARDIOLOGISEN VUODEOSASTOTOIMINNAN TYÖNTEKIJÖIDEN SIIRTYMINEN TAYS SYDÄNKESKUS OY:lle 1 Yleistä 2 Luovuttava ja vastaanottava organisaatio 3 Siirron aikataulu

Lisätiedot

Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004

Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004 Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004 Akava Kirkon sopimusvaltuuskunta Kunnallinen työmarkkinalaitos Palvelutyönantajat Suomen Ammattiliittojen

Lisätiedot

Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004

Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004 LIITE 1 0 (8) Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti Akava Kirkon sopimusvaltuuskunta Kunnallinen työmarkkinalaitos Palvelutyönantajat Suomen

Lisätiedot

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla 1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012

TYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012 TYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012 Neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja Tehy ry Vuosityöaikasopimus Paikallinen sopimus, jonka mukaan

Lisätiedot

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: Vuosivapaajärjestelmä Vuosivapaan ansainta 2. Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen jälkeen,

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Valtion työaikasopimuksen sisältämät joustot Eräitä muita joustomahdollisuuksia

Valtion työaikasopimuksen sisältämät joustot Eräitä muita joustomahdollisuuksia Valtion työaikasopimuksen sisältämät joustot Eräitä muita joustomahdollisuuksia HAUS kehittämiskeskus Oy Joustavat työaikajärjestelyt valtiolla -teemapäivä 31.10.2017 Anna Kaarina Piepponen Valtion työmarkkinalaitos

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Kaupan työehtosopimuksen kilpailukykysopimuksen mukaiset muutokset

Kaupan työehtosopimuksen kilpailukykysopimuksen mukaiset muutokset Kaupan työehtosopimuksen kilpailukykysopimuksen mukaiset muutokset 12.10.2016 Mistä tähän on tultu? 12.10.2016 Antti Huotilainen / KL ja Mia Suominen / PAM Kilpailukykysopimusneuvottelut pähkinänkuoressa

Lisätiedot

kilpailukykysopimuksesta johtuen

kilpailukykysopimuksesta johtuen Kaupan työehtosopimukseen tulevat muutokset kilpailukykysopimuksesta johtuen Koulutuksen sisältö I. Vuosivapaajärjestelmä syrjäyttää arkipyhäjärjestelmän ja työaika pitenee II. Paikallinen sopiminen III.

Lisätiedot

Työelämän juridiset pelisäännöt

Työelämän juridiset pelisäännöt Työelämän juridiset pelisäännöt 7.11.2017 Heidi Tupamäki lakimies Työsuhde Työsuhde on sopimussuhde jossa työntekijä sitoutuu sopimuksella - tekemään henkilökohtaisesti työtä - työnantajan lukuun - tämän

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa

Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa 10.11.2016 1 Terveyspalvelualan tes Säännöllisen työajan pidentäminen 30 min/vko Luottamusmiehen asemaan merkittäviä parannuksia Kriisilauseke, jossa mainittujen

Lisätiedot

Tyypillisesti työnantaja vaatii työntekijää tasoittamaan syntyneet ylityöt saman työvuoroluettelon aikana ns. tunti tunnista -korvauksella:

Tyypillisesti työnantaja vaatii työntekijää tasoittamaan syntyneet ylityöt saman työvuoroluettelon aikana ns. tunti tunnista -korvauksella: Tehy ry, edunvalvonta Vappu Okkeri päivitetty 31..2017 YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS - Työaika ja ylityö yleistyöajassa - Paikallinen sopiminen Ylityöhön on aina pyydettävä työntekijän

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN 2017 MUUTOKSET JA MERKITYS TYÖNANTAJILLE? Katariina Sorvanto KataKoski Oy

PAIKALLINEN SOPIMINEN 2017 MUUTOKSET JA MERKITYS TYÖNANTAJILLE? Katariina Sorvanto KataKoski Oy PAIKALLINEN SOPIMINEN 2017 MUUTOKSET JA MERKITYS TYÖNANTAJILLE? Katariina Sorvanto KataKoski Oy 9.2.2017 YLEISTÄ PAIKALLISESTA SOPIMISESTA Paikallinen sopimisen mahdollisuudet kokonaiskatsaus ja muutokset

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS LOMARAHAVAPAASTA JA VUOSILOMAPALKAN MÄÄRÄÄ ALENTAVASTA VAPAA-AJASTA

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS LOMARAHAVAPAASTA JA VUOSILOMAPALKAN MÄÄRÄÄ ALENTAVASTA VAPAA-AJASTA PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS LOMARAHAVAPAASTA JA VUOSILOMAPALKAN MÄÄRÄÄ ALENTAVASTA VAPAA-AJASTA 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Sopimuksen sisältö Tällä paikallisella sopimuksella Järvenpään kaupunki

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Keskimääräisessä työajassa on huomioitu Työehtosopimuksen 20 :n mukaiset työaikaa lyhentävät

Keskimääräisessä työajassa on huomioitu Työehtosopimuksen 20 :n mukaiset työaikaa lyhentävät 1(2) Paikallinen sopimus vuorotyötä tekevien ylempien toimihenkilöiden työaikajärjestelyistä ja niihin liittyvistä korvauksista Finnair Oyj:ssä ja sen tytäryhtiöissä 1. Sopimuksella on sovittu Finnair

Lisätiedot

Keskeytysmääräykset sisältävät voimaantulevat yleistyöaikamääräykset

Keskeytysmääräykset sisältävät voimaantulevat yleistyöaikamääräykset KVTES yleistyöaika Keskeytysmääräykset sisältävät 7.5.2018 voimaantulevat yleistyöaikamääräykset Edustajisto 15.2.2018 Määräysten voimaantulo Määräykset korvaavat KVTES III luvun 7, 14 ja 15 yleistyöaikaa

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen perusteet kristillisten järjestöjen työehtosopimuksen mukaan. Kristillisten järjestöjen. luottamusmieskoulutus

Paikallisen sopimisen perusteet kristillisten järjestöjen työehtosopimuksen mukaan. Kristillisten järjestöjen. luottamusmieskoulutus KJTES Paikallisen sopimisen perusteet kristillisten järjestöjen työehtosopimuksen mukaan luottamusmiesten koulutus 21.-22.3.2019 Hotelli Ava Paikallisen sopimisen tasot Luottamusmies KJTES:n määräyksistä

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

Työehtosopimus eli TES

Työehtosopimus eli TES TYÖEHTOSOPIMUS Luennon sisältö Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut Työehtosopimus vs. työsopimus vs. työlainsäädäntö Työehtosopimus ja paikallinen sopiminen Työehtosopimus

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä

Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Suomen Yrittäjät 24.8.2009 1 Kuuluuko yritys SY:n ohella työehtosopimuksen osapuolena olevaan työnantajaliittoon? Kyllä 9 Ei 8 Ei osaa sanoa 0 10 20 0 40 0 60 24.8.2009

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen

Paikallinen sopiminen Paikallinen sopiminen Paikallisen sopimisen menettelytavat Paikallinen sopiminen työajoista Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta Paikallisen sopimisen menettelytavat 1 Paikallisesti voidaan sopia

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

JHL:n hallitus Mari Keturi

JHL:n hallitus Mari Keturi Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Yksityisen sosiaalipalvelualan neuvottelutulos 3.6.2016 JHL:n hallitus Mari Keturi Neuvottelutuloksen sisältö Tekstimuutokset Työajan pidentäminen Paikallinen työaikasopiminen

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

UUSI MAA JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS JA OMAILMOITUSMENETTELYN KÄYTTÖÖNOTTO

UUSI MAA JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS JA OMAILMOITUSMENETTELYN KÄYTTÖÖNOTTO Elinkeino ja työmarkkinatiedote 21/2018 25.5.2018 1 MK/TO UUSI MAA JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS JA OMAILMOITUSMENETTELYN KÄYTTÖÖNOTTO Työehtosopimusmuutokset Elinkeino ja työmarkkinatiedotteessa

Lisätiedot

Myöhemmin tässä ohjeessa ovat laskentaesimerkit ovat suuntaa-antavia. Tämä ohje ei ole osa työehtosopimusta eikä työehtosopimuksen soveltamisohje.

Myöhemmin tässä ohjeessa ovat laskentaesimerkit ovat suuntaa-antavia. Tämä ohje ei ole osa työehtosopimusta eikä työehtosopimuksen soveltamisohje. Ohje (1/6) 13.5.2014 YLIOPISTOJEN YLEINEN TYÖEHTOSOPIMUS OHJE KOSKIEN 1.4.2014 VOIMAAN TULLEITA IRTISANOMISAIKA- JA VUOSILOMAMÄÄRÄYKSIÄ TAUSTA Sivistystyönantajat ry ja yliopistojen henkilöstöä edustavat

Lisätiedot

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Rivipalkansaajat (N=1474) Sairaalat Ammattikoulut Seurakunnat Kyllä Ei En osaa sanoa Pankit Kaupat Tehtaat Pienet 010 2030405060708090100

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET 6. Työntekijän työsuhteen 1. Työntekijän työsuhteen päättyminen alkaminen 5. Yrityksen taloudellinen tilanne 2. Suunnitelmat ja ohjelmat sekä yrityksen y periaatteet ja

Lisätiedot

Kiky-neuvottelutulokset

Kiky-neuvottelutulokset Kiky-neuvottelutulokset Terveyspalvelualan TES AVAINTES Ensihoitopalvelualan TES 17.6.2016 Miksi kilpailukykysopimus? Hallituksen pakkolait olisivat kuristaneet erityisesti julkista sektoria vielä voimakkaammin

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

Korvaava työ kemian aloilla

Korvaava työ kemian aloilla Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla

Lisätiedot

Tyypillisesti työnantaja vaatii työntekijää tasoittamaan syntyneet ylityöt saman työvuoroluettelon aikana ns. tunti tunnista -korvauksella:

Tyypillisesti työnantaja vaatii työntekijää tasoittamaan syntyneet ylityöt saman työvuoroluettelon aikana ns. tunti tunnista -korvauksella: Tehy ry / Okkeri päivitetty 31.8.2017 YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS Jaksotyö Ylityö Paikallinen sopiminen työaikajoustoista SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA YLITYÖ Ylityöhön on aina pyydettävä työntekijän

Lisätiedot

Työaika yleisiä määräyksiä

Työaika yleisiä määräyksiä Tekstimuutoksia Koulutustilaisuus Työajaksi luetaan koulutus, johon työnantaja määrää työntekijän/viranhaltijan osallistumaan Mikäli kyseessä on koulutus, johon työnantaja ei ole määrännyt ja jota ei lueta

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet ovat sopineet työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavaa: (Muutokset kursiivilla) 1. Sopimuksen voimassaolo Uusi työehtosopimuskausi

Lisätiedot

VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika 13.1.2011 Paikka Läsnä Eteläranta 10, Helsinki Veneteollisuuden Työnantajat ry Timo Sarparanta Puu- ja erityisalojen

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 4/2018 liite 5 1 (10) TS-18 liitteen 8, määräaikainen kokeilumääräys ns. 24 t / 42 t työajasta

KT Yleiskirjeen 4/2018 liite 5 1 (10) TS-18 liitteen 8, määräaikainen kokeilumääräys ns. 24 t / 42 t työajasta KT Yleiskirjeen 4/2018 liite 5 1 (10) TS-18 liitteen 8, määräaikainen kokeilumääräys ns. 24 t / 42 t työajasta sopimuskauden loppuun asti (Liitteen 8 kokeilumääräyksen mukaista työaikaa voidaan soveltaa

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Työehtosopimus yliopistoissa

Työehtosopimus yliopistoissa Työehtosopimus yliopistoissa Voimassa 1.3.2010 29.2.2012 Voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011, jos vuoden 2011 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen. Tämän jälkeen jatkuu vuoden kerrallaan, ellei

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

KUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- ja TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos

KUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- ja TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos KUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- ja TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos 8.2.2018 JHL:n edustajisto 15.2.2018 Hannu Moilanen/Marja Lehtonen KUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUS Sopimuksen

Lisätiedot

Työsopimusmalli 1 / 4. Työsopimusmalli

Työsopimusmalli 1 / 4. Työsopimusmalli Työsopimusmalli 1 / 4 Työsopimusmalli Ylemmät toimihenkilöt YTN ry Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava

Lisätiedot