SAK:n työaikapankkiohjeistus
|
|
- Marjatta Ritva Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAK:n työaikapankkiohjeistus
2 Joulukuu 2007 Lisätietoja: Palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila puh , Lakimies Anu-Tuija Lehto puh ,
3 SAK:n työaikapankkiohjeistus 1 SAK:N TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Sisällys SAK:n työaikapankkiohjeistus... 3 Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö... 4 Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen... 4 Työaikapankkiin säästettävät erät... 5 Työaikapankin enimmäismäärät... 5 Aikamääräinen kokonaisuus ja työaikapankkiin siirrettävät erät... 6 Vapaiden pitäminen ja vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen... 6 Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa... 7 Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen... 7 Liitteet Työaikapankki käytännön ohjeita luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle... 8 Työaikapankkijärjestelmän rakentaminen... 12
4 2 SAK:n työaikapankkiohjeistus
5 SAK:n työaikapankkiohjeistus 3 SAK:N TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti. Järjestelmän tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden työssä jaksamista ja ottaa huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet. Tarkoituksena on myös lisätä kokoaikatyötä tekevien vakituisten työntekijöiden määrää. Työaikapankki toimii parhaiten olosuhteissa, joissa työvoiman tarve vaihtelee. Myös tasaisen työvoiman tarpeen toiminnoissa voidaan kehitellä työaikapankkiratkaisuja, mutta jo suunnitteluvaiheessa on pohdittava miten pankkijärjestelmä voi toimia siten, etteivät kenenkään työolosuhteet heikkene järjestelmän takia. Työaikapankki ei ole ratkaisu, jolla voitaisiin poistaa ongelmia, jotka liittyvät liian vähäiseen henkilöstön määrään työpaikalla. Työaikapankkijärjestelmän avulla työaikaa kohdennetaan uudella tavalla, mutta se ei lisää säännöllistä työaikaa. SAK suosittelee työaikapankkijärjestelmien käyttöönottoa työpaikoilla, mikäli niiden avulla voidaan edistää työntekijöiden hyvinvointia. Tässä paperissa on koottuna kahdeksan kohtaa, jotka olisi huomioitava järjestelmää rakennettaessa. Ohjeistus on ensisijaisesti tarkoitettu apuvälineeksi liitoille, jotka voivat halutessaan hyödyntää paperia työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. Tämän ohjeistuksen lisäksi SAK julkaisee erillisen tiiviin työaikapankkioppaan, jossa on käytännön ohjeita luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille.
6 4 SAK:n työaikapankkiohjeistus 1 Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö Työaikapankkijärjestelmää voidaan soveltaa vakinaisissa työsuhteissa oleviin. Määräaikaisiin työntekijöihin voidaan järjestelmää soveltaa, jos työsuhteen kesto on pidempi kuin järjestelmän tasoittumisjakso. Työaikapankkijärjestelmän tavoitteena on lisätä kokoaikatyötä tekevien vakituisten työntekijöiden lukumäärää työpaikalla. Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu vapaaehtoisuuteen. Kaikilla henkilöstöryhmillä tulee olla mahdollisuus osallistua työaikapankkiin. Mitään henkilöstöryhmää ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Vaikka eri henkilöstöryhmillä on usein erilaiset työaikajärjestelyt, tulee työaikapankkia perusperiaatteiltaan soveltaa samalla tavalla. Työaikapankkia käyttöönotettaessa on työpaikalle luotava yhteistoiminnassa henkilöstösuunnitelma tai vastaava, josta käy ilmi vakinaisen henkilöstön ja sijaisten tarve. Siinä on selvitettävä, mikä on työaikapankkijärjestelmän vaikutus koko-, osa- ja määräaikaisten osuuteen työpaikalla. Samalla on selvitettävä myös vuokratyöntekijöiden ja muun ulkopuolisen työvoiman käyttö työpaikalla. Tämä suunnitelma on käsiteltävä ja sen toimivuutta on arvioitava vuosittain yhteistoiminnassa. Työaikapankkijärjestelmään liittymisen ja siitä eroamisen tulee perustua yksittäisen henkilön osalta vapaaehtoisuuteen. 2 Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen Luottamusmies neuvottelee työaikapankkisopimuksen yksityiskohdat työpaikalla työehtosopimuksen normien tai liiton erillisohjeiden mukaisesti. Työaikapankkisopimus laaditaan kirjallisesti. Jos työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ei ole liiton sopimusta tai ohjeistusta, SAK ei suosittele työaikapankkijärjestelmän käyttöönottoa työpaikalla. Työntekijä liittyy ja eroaa työaikapankkijärjestelmästä kirjallisesti. Liittyminen tapahtuu siitä päivästä kun sopimus on allekirjoitettu. Järjestelmästä eroamisen tulee olla mahdollista enintään 3 kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Järjestelmään liittymättä jättäminen tai siitä eroaminen ei vaadi perusteluja. Työnantaja ei voi edellyttää järjestelmään liittymistä työsopimusta solmittaessa eikä koeaikana. Työnantajan irtisanoessa tai purkaessa työntekijän työsuhteen, työntekijällä on oikeus saada työaikapankkisaatavansa rahana. Mikäli työntekijä irtisanoutuu työsuhteesta tai eroaa järjestelmästä, työntekijällä on oikeus saada työaikapankkisaatavansa vapaana jäljellä olevana irtisanomis- tai ilmoitusaikana, ellei tämä ole mahdollista, rahana.
7 SAK:n työaikapankkiohjeistus 5 3 Työaikapankkiin säästettävät erät Lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaan pankkiin käytettäviä osatekijöitä ovat mm. lisä- ja ylityöt vuosiloman säästövapaa vuosiloma työajat lyhennysvapaat lomarahan vaihto vapaaksi (vaikutus vuosiansioihin) liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät (esim. saldorajojen täyttyessä) vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset Joissakin säästettävissä erissä voi olla työehtosopimuksissa aikarajoitteita, kuten esimerkiksi pekkaspäivien pitämisessä. Myös lainsäädännössä on rajoituksia esimerkiksi vuosiloman pitämisen osalta. Työntekijällä pitää olla oikeus päättää, mitä eriä pankkiin siirretään. Työntekijä päättää mitä työaikakorvauksia ja kuinka paljon hän siirtää pankkiin. Työpaikalla ei voi tehdä etukäteen päätöstä osatekijöiden siirtämisestä pankkiin, vaan jokaisen työaikapankkiin siirrettävän erän osalta tulee päätös tehdä siirtohetkellä. 4 Työaikapankin enimmäismäärät Yritys- ja työpaikkatasolla on syytä arvioida lainsäädännön ja työehtosopimusten rajoissa, mitkä ovat työaikapankin tuntirajat ja otetaanko käyttöön miinussaldo. Työaikapankkijärjestelmä on usein syytä aloittaa pienemmillä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen kokemusten myötä. Enimmäismääristä sovittaessa on määriteltävä aikaraja, jolloin työaikapankkiin kerrytetyt tunnit on käytettävä. Liitot voivat täsmentää aikarajoja. Miinussaldon osalta on syytä sopia menettelytavat, miten saldo korvataan. Työaikapankkien enimmäismääriä suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon, että palkkaturvalain mukaan työntekijän saatavat työaikapankista on turvattu työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa kuuden kuukauden palkkaa vastaavalta määrältä.
8 6 SAK:n työaikapankkiohjeistus 5 Aikamääräinen kokonaisuus ja työaikapankkiin siirrettävät erät Työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa, ylitöiden siirtäminen työaikapankkiin ei poista tätä velvoitetta. Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä saatavista ja niiden kertymisestä taikka että tilitapahtumat ja niiden ajankohdat ovat todettavissa työaika- ja palkkakirjanpidosta. (Palkkaturvalaki 9 a ). Työaikakirjanpidon on oltava työntekijän nähtävissä. Työaikapankkiin siirrettäessä työaika muunnetaan yhdenmukaisiksi tunneiksi. Pankkiin ei kirjata eri työaikalajeja esim. Pekkasvapaita, vuosilomavapaita tai ylitöitä. Ne muutetaan vastaaviksi tunneiksi, jolloin ne menettävät alkuperäisen lähteensä. Esimerkiksi ylityötä siirrettäessä työaikapankkiin vaihtoehtoja on kolme: 1) korotusosa maksetaan palkan yhteydessä ja perustunnit pannaan pankkiin. 2) perustunti maksetaan ja korotusosa pannaan pankkiin. 3) sekä korotusosa- että perustunnit pannaan pankkiin (esim. 2tuntia 50 % päivittäistä ylityötä on 3tuntia pankkiin). Mikäli sovitaan jonkin työajan sisääntekemisestä tai on sovittu vuorokautisen työajan ylittämismahdollisuudesta, siirtyvät nämä tunnit työaikapankkiin yksinkertaisina tunteina. Työaikapankkijärjestelmä on kustannusneutraali, sen avulla ei voi kiertää oikeutta ylityökorvauksiin. Silloin kun työntekijä omasta aloitteestaan pyytää, että saa tehdä työtunteja sisään käyttääkseen tehdyt tunnit myöhemmin tiettyä tarkoitusta varten, siirtyvät nämä tunnit pankkiin tunti tunnista. (Esim. päästäkseen lähtemään omille asioilleen tiettynä ajankohtana). 6 Vapaiden pitäminen ja vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdollisimman hyvä yhteensovitus työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa, ottaen huomioon työtilanne ja henkilöstöresurssit. Työaikapankkijärjestelmään siirryttäessä pitää sopia vapaiden pitämisestä ja vapaan pitämisen ennakkoilmoitustavasta ja ajasta. Ennakkoilmoitusaikaa mietittäessä on otettava huomioon käytössä oleva työaikajärjestelmä, työajan tasoittumisjakson pituus ja se, mitä vahvistetun työvuoroluettelon ilmoittamisesta sanotaan työaikalaissa, liittokohtaisissa työehtosopimuksissa tai mitä työpaikkakohtaisesti on sovittu. Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä palkka määräytyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.
9 SAK:n työaikapankkiohjeistus 7 7 Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa Työaikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa. Jos työntekijä sairastuu vapaan aikana, tulee hänen saada välittömästi siirtyä sairaslomalle ilman karenssia ja loppuosa vapaasta siirtyy myöhemmin pidettäväksi. 8 Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen Työaikapankkijärjestelmä perustuu kirjalliseen sopimukseen. Sopimus tehdään paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti. Sopimustekstissä on mainittava, miten järjestelmää muutetaan tai se lakkautetaan. Lisää tietoa työaikapankeista: Tietoa etätyöhön liittyvistä asioista:
10 8 SAK:n työaikapankkiohjeistus TYÖAIKAPANKKI käytännön ohjeita luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jolla työntekijälle järjestetään oikeus säästää ja pitää vapaata. Järjestelmän tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden työssä jaksamista ja ottaa huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet. Tarkoituksena on myös lisätä kokoaikatyötä tekevien vakituisten työntekijöiden määrää. Muita tällaisia kollektiivisia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä ovat liukuva työaika (työaikalain (605/1996) 13 ) sekä vuosilomalain säästämismahdollisuus (vuosilomalain (162/2005) 25 ). Keskusjärjestöt ovat lisäksi sopineet etätyöstä. Nämä kaikki järjestelyt voivat olla yrityksessä käytössä samanaikaisesti. Käytännön ohjeita Ensin on selvitettävä, mitä oma ammattiliitto suosittelee työaikapankin käyttöönotosta ja mitä työ- ja virkaehtosopimuksessa on siitä sovittu. Työja virkaehtosopimuksesta ja sen työaikapankkia koskevista määräyksistä voidaan poiketa vain, jos sopimuksessa on niin sovittu. Työaikapankkia koskevan sopimuksen tulisi olla sellainen, että sitä voidaan soveltaa kaikkiin työpaikan työntekijöihin. Työaikapankista tulee sopia kirjallisesti työ- ja virkaehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti. Jos työpaikalla noudatetaan useampaa eri työehtosopimusta, on sovittava siitä, minkä sopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti järjestelmä laaditaan. Työaikapankista sopimisen yhteydessä henkilöstösuunnitelmassa tai vastaavassa on syytä selvittää, miten työaikapankki vaikuttaa työvoiman käyttöön (koko-, osa- ja määräaikaiset, vuokratyövoima sekä muu ulkopuolinen työvoima). Jos työpaikalla on käytössä myös liukuva työaika ja/tai käytetään oikeutta vuosiloman säästämiseen, on syytä sopia, miten nämä järjestelmät sovitetaan yhteen. Liukuvaan työaikaan ja säästövapaaseen on tästä ohjeesta riippumatta sovellettava niitä koskevaa lainsäädäntöä.
11 SAK:n työaikapankkiohjeistus 9 Työaikapankkia koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin: Pankkiin liittyminen ja siitä eroaminen Pankkiin liittymisestä ja eroamisesta voidaan sopia esimerkiksi, että pankkiin on liityttävä ja siitä on erottava kirjallisesti. Työaikapankkiin säästäminen eli mitä etuja pankkiin voidaan siirtää sekä siirtomenettely Työaikapankkiin säästäminen on aina vapaaehtoista. Siirrettäviä eriä voivat olla mm. lisä- ja ylityön perus- ja/tai korotusosa, osa vuosilomasta, työajan lyhennysvapaa, lomaraha, liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät (esim. siltä osin kuin yli +10 tuntia tai alle -10 tuntia) ja vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset. Voidaan myös sopia, että työntekijä voi etukäteen tehdä sisään yksittäisiä tunteja tai kokonaisia päiviä, jotka sitten siirretään työaikapankkiin. Etuja siirretään pankkiin vähintään samassa suhteessa kuin siitä lain tai työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan maksettaisiin rahallinen korvaus. Edut siis siirretään pankkiin mahdollisine korotuksineen. Siirrettävä edut menettävät tällöin alkuperäisen luonteensa. Esimerkiksi ylityötä voidaan siirtää työaikapankkiin seuraavasti: 1) työntekijälle maksetaan korotusosa, perusosa siirretään pankkiin, 2) työntekijälle maksetaan perusosa, korotusosa siirretään pankkiin tai 3) sekä perusosa että korotusosa siirretään pankkiin (esim. 2 tuntia 50 %:lla korotettuna on 3 tuntia pankkiin). Etujen pankkiin siirtämisestä voidaan sopia esimerkiksi, että työntekijän on sovittava erän siirtämisestä pankkiin etukäteen esimiehensä kanssa samassa yhteydessä, kun sovitaan ylitöiden tekemisestä, vuosiloman pitämisestä, sisään tekemisestä jne. Työaikapankin kertymä eli kuinka paljon pankkiin voi säästää Mahdollisesta enimmäismäärästä on sovittava. Lisäksi voidaan sopia siitä, että työntekijällä voi olla myös miinustunteja. Usein on syytä aloittaa pienemmillä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen kokemusten myötä. Enimmäismäärästä sovittaessa on syytä muistaa, että työntekijän saatavat työaikapankista on turvattu työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa vain kuuden kuukauden palkkaa vastaavalta määrältä (palkkaturvalain (866/1998) 9 a (1257/2006)).
12 10 SAK:n työaikapankkiohjeistus Työaikapankin saldon käyttäminen eli miten ja milloin säästetyt tunnit käytetään On syytä sopia, että pankkivapaa on työhön verrattavaa aikaa (kerryttää vuosilomaa jne.), ellei asiasta ole jo sovittu työ- ja virkaehtosopimuksessa. Käyttämisestä voidaan sopia esimerkiksi, että työntekijä voi päättää pitämisestä ja jakson pituudesta ilmoittamalla asiasta työnantajalle esimerkiksi viikkoa ennen vapaan aloittamista tai työvuorolistan laatimista. Voidaan myös sopia, että ilmoittamisaika on yhteydessä jakson pituuteen siten, että mitä pidemmän vapaan työntekijä haluaa, sitä aikaisemmin vapaasta on ilmoitettava työnantajalle. Tällöin on syytä sopiva tarkoista ajoista ja siitä, kenelle asiasta on ilmoitettava. Työnantajan oikeudesta kieltäytyä antamasta vapaata voidaan sopia esimerkiksi, että vapaan pitämisen voi kieltää vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä (vrt. osittaista hoitovapaata koskeva TSL 4:4,3). Työntekijän oikeudesta siirtää sovittu vapaa voidaan sopia esimerkiksi, että työntekijällä on aina oikeus siirtää jo sovittu vapaa mutta että työnantajalla on oikeus kieltäytyä hyväksymästä siirtoa samoista syistä kuin hänellä on oikeus kieltää vapaan pitäminen. Työntekijän oikeudesta keskeyttää vapaa voidaan sopia esimerkiksi, että jos työntekijä sairastuu ennen vapaan alkamista tai sen aikana, vapaa siirtyy pidettäväksi erikseen sovittavana ajankohtana. Siltä varalta, että useampi työntekijä haluaa pitää vapaansa samanaikaisesti eikä kaikille voida sitä antaa, on syytä sopia periaatteista, joilla vapaa annetaan (etusijajärjestys). Tällöin voidaan sopia esimerkiksi, että otetaan huomioon vapaan käyttötarkoitus (esim. opiskelu, joka voi tapahtua vain tiettynä ajankohtana). Vapaan vanhentumisajasta voidaan sopia, että vapaa on pidettävä tietyn ajan kuluessa kunkin erän pankkiin siirtämisestä. Lisäksi voidaan sopia, että jollei vapaata pidetä tämän ajan kuluessa, se maksetaan työntekijälle rahana. Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada saatavansa. Voidaan sopia, että saatavat on joko maksettava rahana tai että ne pidetään vapaana siten kuin siitä kussakin tapauksessa erikseen sovitaan tai että työntekijällä on aina oikeus niin halutessaan pitää saatavansa vapaana irtisanomisaikana.
13 SAK:n työaikapankkiohjeistus 11 Vapaiden ajalta maksettavan palkan määräytyminen Palkasta voidaan sopia esimerkiksi, että vapaan ajalta maksetaan se palkka, jonka työntekijä saisi, jos hän olisi töissä. Voi olla syytä sopia palkan määräytymisestä tätä tarkemmin esimerkiksi kytkemällä se työehtosopimuksen määräyksiin (esim. KTA). Työhönpaluu vapaan jälkeen ja syrjintäkielto Tästä on syytä sopia esimerkiksi, että työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä samalla tavoin kuin perhevapaalta palaavalla työntekijällä ja ettei työntekijän työsuhdetta saa päättää eikä häntä muutoinkaan syrjiä sen takia, että hän on käyttänyt oikeuttaan vapaaseen. Työnantajan työaikapankkia koskeva kirjanpito Kirjanpidosta voidaan sopia esimerkiksi, että työnantaja pitää työntekijäkohtaista kirjanpitoa saatavista ja niiden kertymisestä tai että saatavat ja niiden kertymisen ajankohdat kirjataan työaika- ja palkkakirjanpitoon. Voidaan myös sopia, että jokaiseen palkkalaskelmaan merkitään työntekijän työaikatilin tilanne (plus-/miinussaldo). Saatavien palkkaturvasta maksaminen edellyttää selkeää kirjanpitoa (palkkaturvalain 9 a ) Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tiedonsaantioikeus Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tiedonsaantioikeudesta voidaan sopia esimerkiksi, että heillä on pyynnöstä oikeus tutustua työaikapankkia koskevaan kirjanpitoon (myös työntekijäkohtainen kirjanpito) ja että työnantajan on annettava luottamusmiehelle yksilöity selvitys siinä tapauksessa, ettei vapaata voida antaa työntekijän esittämänä ajankohtana.
14 12 SAK:n työaikapankkiohjeistus Työaikapankkijärjestelmän rakentaminen SAK tekee suosituksen liitoille, jossa on yleisohjeistus. Liitto tekee omat yksityiskohtaiset ohjeet, sitä edeltää neuvottelu työnantajaliiton kanssa. Yritetään saada sopimus, joka liitetään osaksi työehtosopimusta (esim. sopimus työaikapankeista). Jos ei saada neuvoteltua sopimusta osaksi työehtosopimusta, liitto voi tehdä harkintansa mukaan oman ohjeistuksensa, joka toimitetaan ammattiosastoille ja työpaikoille. Paikallinen sopiminen. Luottamusmies neuvottelee sopimuksen työpaikalla yksityiskohtaisesti liiton ohjeiden pohjalta. Sopimus toimitetaan ammattiosaston vahvistettavaksi ennen käyttöön ottoa. Tämän jälkeen sopimus on virallinen. Vahvistettu sopimus lähetetään liittoon tiedoksi.
15
16 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hakaniemenranta 1, PL 157 FI Helsinki puh fax
FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA
14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan
LisätiedotTyöaikapankista sopiminen KVTES
Työaikapankista sopiminen KVTES Etälähetys 12.10.2016 1 Mikä on työaikapankki Työaikapankilla tarkoitetaan kunnissa ja kuntayhtymissä käyttöönotettavia vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä,
LisätiedotAutoalan työaikapankki - koulutusaineisto
Autoalan työaikapankki - koulutusaineisto Autoalan Keskusliitto Teollisuusliitto Työaikapankin perusteet Työaikapankkia koskeva sopimus tehdään noudattaen autoalan työehtosopimuksissa olevia paikallisen
LisätiedotTyöaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt
Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA JA EHDOISTA
1 PAIKALLINEN SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA JA EHDOISTA Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 luku III 32 pykälän 1 momentissa todetaan, että kunnassa voidaan ottaa käyttöön työaikapankki
LisätiedotTyöaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet
Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet Keskusjärjestöjen suositus AKAVA on pitkään vaatinut työaikapankkijärjestelmien kehittämistä. Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003 ja 2004 asetettiin
LisätiedotTYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS
1 TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden
Lisätiedot1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä
OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALALLA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Ylemmät
LisätiedotPaikallinen virka- ja työehtosopimus 1 (5)
Työaikapankki, paikallinen virka- ja työehtosopimus Paikallinen virka- ja työehtosopimus 1 (5) Työaikapankin käyttöönotosta ja työaikapankin sisällöstä on määräys virka- ja työehtosopimuksissa. KVTES:n
LisätiedotKT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet
KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä
LisätiedotTyöaikapankkiin siirrettävät osatekijät
Työaikapankki Liittyminen Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista ja se perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Liittymissopimus tehdään kirjallisesti (lomake). Liittymissopimuksessa
LisätiedotSuomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta.
30.9.2016 1 OHJEET VUOSITYÖAJAN PIDENTÄMISEKSI Suomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta. Vuosityöajan
LisätiedotLIITE 1 Muistio työ- ja vapaa-aikoja koskevista lainsäännöksistä ja työ- ja virkaehtosopimusten joustavista työaikamääräyksistä
24.2.2004 1 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimeksianto ja työryhmän työ...2 2. Lähtökohdat ja rakenne...3 3. Työaikapankki käsitteenä...4 4. Työaikapankin koko ja käyttö...4 5. Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen...5
Lisätiedot303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto
826/2015 303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että työaikapankkijärjestelmä otetaan käyttöön
LisätiedotPAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA
1 (5) PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 1. Soveltamisala Sopimusta sovelletaan KVTES:n, LS:n ja TS:n soveltamispiirissä olevaan henkilöstöön, lukuun ottamatta johtavassa ja itsenäisessä
LisätiedotKT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet
KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä
LisätiedotTyöaikapankin palkkahallinnollisia ohjeita (KirVESTES 183 )
Työaikapankin palkkahallinnollisia ohjeita (KirVESTES 183 ) Sisällys: 1. JOHDANTO 1.1 Työaikapankki 1.2 Työaikapankkia koskevia määritelmiä 1.3 Työaikapankkitilit 2. PALKKAHALLINTOON LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ
LisätiedotKunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus
LisätiedotTyöaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.
KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.
LisätiedotJHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso
Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta
LisätiedotJHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström
Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Kunta-alan KVTES neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.5.2016 Håkan Ekström Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 Allekirjoituspöytäkirjan
LisätiedotKaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta
1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain
LisätiedotKaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta
1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain
LisätiedotKunnallinen Yleinen Virka- ja Työehtosopimus (KVTES) Työajan pidentäminen 24 tuntia vuodessa
YTY-ryhmä 26 17.11.2016 Kunnanhallitus 388 29.11.2016 TYÖAIKA, LOMARAHA SEKÄ TYÖAIKAPANKKI YTYryhmä 17.11.2016 26 Kunnallinen Yleinen Virka- ja Työehtosopimus (KVTES) Kunta-alan pääsopijajärjestöt ja KT
LisätiedotKilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi)
Pöytäkirja 1 (8) 23.5.2016 KUMITEOLLISUUS: Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Vuosittaista
LisätiedotKT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje
TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan
LisätiedotSäännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjestelystä.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry Liite 1 OHJEET TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ Työaikapankkijärjestelmä on kokeilu,
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PAIKALLINEN SOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto
HELSINGIN KAUPUNKI PAIKALLINEN SOPIMUS 1 PAIKALLINEN SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN PALOMIESTEN TYÖAJASTA 1 Sopimuksen soveltamisalaan kuuluva henkilöstö Tämä sopimus koskee palomiehiä,
Lisätiedot, , , ,5 48,75 52
1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen
LisätiedotJOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen
JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)
LisätiedotPankkivapaat siirtyvät työntekijän mukana, mikäli vastaanottavassa yksikössä pankkivapaat ovat käytössä.
Hämeenkyrön kunta PAIKALLINEN SOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 1. Sopimuksen soveltaminen Sopimusta sovelletaan kunnan kaikilla palvelualueilla KVTES:n, TS:n ja TTES:n alaiseen henkilöstöön. Työn luonteen ja työaikajärjestelmien
LisätiedotTYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS
1 Tammikuu 2010 OHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden
LisätiedotTyöehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen
Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS
LisätiedotPIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TAYS HATANPÄÄN KARDIOLOGISEN VUODEOSASTOTOIMINNAN TYÖNTEKIJÖIDEN SIIRTYMINEN TAYS SYDÄNKESKUS OY:lle
PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TAYS HATANPÄÄN KARDIOLOGISEN VUODEOSASTOTOIMINNAN TYÖNTEKIJÖIDEN SIIRTYMINEN TAYS SYDÄNKESKUS OY:lle 1 Yleistä 2 Luovuttava ja vastaanottava organisaatio 3 Siirron aikataulu
LisätiedotTyöaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004
Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004 Akava Kirkon sopimusvaltuuskunta Kunnallinen työmarkkinalaitos Palvelutyönantajat Suomen Ammattiliittojen
LisätiedotTyöaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004
LIITE 1 0 (8) Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti Akava Kirkon sopimusvaltuuskunta Kunnallinen työmarkkinalaitos Palvelutyönantajat Suomen
LisätiedotVuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla
1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.
LisätiedotViestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS
0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa
LisätiedotTYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012
TYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012 Neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja Tehy ry Vuosityöaikasopimus Paikallinen sopimus, jonka mukaan
LisätiedotJokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:
Vuosivapaajärjestelmä Vuosivapaan ansainta 2. Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen jälkeen,
Lisätiedot1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.
6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9
LisätiedotValtion työaikasopimuksen sisältämät joustot Eräitä muita joustomahdollisuuksia
Valtion työaikasopimuksen sisältämät joustot Eräitä muita joustomahdollisuuksia HAUS kehittämiskeskus Oy Joustavat työaikajärjestelyt valtiolla -teemapäivä 31.10.2017 Anna Kaarina Piepponen Valtion työmarkkinalaitos
LisätiedotTyöelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.
Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa
LisätiedotKaupan työehtosopimuksen kilpailukykysopimuksen mukaiset muutokset
Kaupan työehtosopimuksen kilpailukykysopimuksen mukaiset muutokset 12.10.2016 Mistä tähän on tultu? 12.10.2016 Antti Huotilainen / KL ja Mia Suominen / PAM Kilpailukykysopimusneuvottelut pähkinänkuoressa
Lisätiedotkilpailukykysopimuksesta johtuen
Kaupan työehtosopimukseen tulevat muutokset kilpailukykysopimuksesta johtuen Koulutuksen sisältö I. Vuosivapaajärjestelmä syrjäyttää arkipyhäjärjestelmän ja työaika pitenee II. Paikallinen sopiminen III.
LisätiedotTyöelämän juridiset pelisäännöt
Työelämän juridiset pelisäännöt 7.11.2017 Heidi Tupamäki lakimies Työsuhde Työsuhde on sopimussuhde jossa työntekijä sitoutuu sopimuksella - tekemään henkilökohtaisesti työtä - työnantajan lukuun - tämän
LisätiedotYHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA
1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta
LisätiedotKiky yksityissektorin työehtosopimuksissa
Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa 10.11.2016 1 Terveyspalvelualan tes Säännöllisen työajan pidentäminen 30 min/vko Luottamusmiehen asemaan merkittäviä parannuksia Kriisilauseke, jossa mainittujen
LisätiedotTyypillisesti työnantaja vaatii työntekijää tasoittamaan syntyneet ylityöt saman työvuoroluettelon aikana ns. tunti tunnista -korvauksella:
Tehy ry, edunvalvonta Vappu Okkeri päivitetty 31..2017 YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS - Työaika ja ylityö yleistyöajassa - Paikallinen sopiminen Ylityöhön on aina pyydettävä työntekijän
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN 2017 MUUTOKSET JA MERKITYS TYÖNANTAJILLE? Katariina Sorvanto KataKoski Oy
PAIKALLINEN SOPIMINEN 2017 MUUTOKSET JA MERKITYS TYÖNANTAJILLE? Katariina Sorvanto KataKoski Oy 9.2.2017 YLEISTÄ PAIKALLISESTA SOPIMISESTA Paikallinen sopimisen mahdollisuudet kokonaiskatsaus ja muutokset
LisätiedotAmmattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017
Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan
LisätiedotVähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus
Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...
LisätiedotPAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS LOMARAHAVAPAASTA JA VUOSILOMAPALKAN MÄÄRÄÄ ALENTAVASTA VAPAA-AJASTA
PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS LOMARAHAVAPAASTA JA VUOSILOMAPALKAN MÄÄRÄÄ ALENTAVASTA VAPAA-AJASTA 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Sopimuksen sisältö Tällä paikallisella sopimuksella Järvenpään kaupunki
LisätiedotVuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä
Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia
LisätiedotKeskimääräisessä työajassa on huomioitu Työehtosopimuksen 20 :n mukaiset työaikaa lyhentävät
1(2) Paikallinen sopimus vuorotyötä tekevien ylempien toimihenkilöiden työaikajärjestelyistä ja niihin liittyvistä korvauksista Finnair Oyj:ssä ja sen tytäryhtiöissä 1. Sopimuksella on sovittu Finnair
LisätiedotKeskeytysmääräykset sisältävät voimaantulevat yleistyöaikamääräykset
KVTES yleistyöaika Keskeytysmääräykset sisältävät 7.5.2018 voimaantulevat yleistyöaikamääräykset Edustajisto 15.2.2018 Määräysten voimaantulo Määräykset korvaavat KVTES III luvun 7, 14 ja 15 yleistyöaikaa
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot
Lisätiedot3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.
3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on
LisätiedotPALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.
PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan
LisätiedotTyömarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?
Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen
LisätiedotPaikallisen sopimisen perusteet kristillisten järjestöjen työehtosopimuksen mukaan. Kristillisten järjestöjen. luottamusmieskoulutus
KJTES Paikallisen sopimisen perusteet kristillisten järjestöjen työehtosopimuksen mukaan luottamusmiesten koulutus 21.-22.3.2019 Hotelli Ava Paikallisen sopimisen tasot Luottamusmies KJTES:n määräyksistä
LisätiedotOsapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen
LisätiedotKeskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja
Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely
LisätiedotTyöehtosopimus eli TES
TYÖEHTOSOPIMUS Luennon sisältö Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut Työehtosopimus vs. työsopimus vs. työlainsäädäntö Työehtosopimus ja paikallinen sopiminen Työehtosopimus
LisätiedotPaikallinen sopiminen pk-yrityksissä
Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Suomen Yrittäjät 24.8.2009 1 Kuuluuko yritys SY:n ohella työehtosopimuksen osapuolena olevaan työnantajaliittoon? Kyllä 9 Ei 8 Ei osaa sanoa 0 10 20 0 40 0 60 24.8.2009
LisätiedotPäätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain
LisätiedotPaikallinen sopiminen
Paikallinen sopiminen Paikallisen sopimisen menettelytavat Paikallinen sopiminen työajoista Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta Paikallisen sopimisen menettelytavat 1 Paikallisesti voidaan sopia
LisätiedotYLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko
LisätiedotJHL:n hallitus Mari Keturi
Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Yksityisen sosiaalipalvelualan neuvottelutulos 3.6.2016 JHL:n hallitus Mari Keturi Neuvottelutuloksen sisältö Tekstimuutokset Työajan pidentäminen Paikallinen työaikasopiminen
LisätiedotYhteistoimintamenettely
Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään
LisätiedotUUSI MAA JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS JA OMAILMOITUSMENETTELYN KÄYTTÖÖNOTTO
Elinkeino ja työmarkkinatiedote 21/2018 25.5.2018 1 MK/TO UUSI MAA JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS JA OMAILMOITUSMENETTELYN KÄYTTÖÖNOTTO Työehtosopimusmuutokset Elinkeino ja työmarkkinatiedotteessa
LisätiedotMyöhemmin tässä ohjeessa ovat laskentaesimerkit ovat suuntaa-antavia. Tämä ohje ei ole osa työehtosopimusta eikä työehtosopimuksen soveltamisohje.
Ohje (1/6) 13.5.2014 YLIOPISTOJEN YLEINEN TYÖEHTOSOPIMUS OHJE KOSKIEN 1.4.2014 VOIMAAN TULLEITA IRTISANOMISAIKA- JA VUOSILOMAMÄÄRÄYKSIÄ TAUSTA Sivistystyönantajat ry ja yliopistojen henkilöstöä edustavat
LisätiedotNäkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain
Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Rivipalkansaajat (N=1474) Sairaalat Ammattikoulut Seurakunnat Kyllä Ei En osaa sanoa Pankit Kaupat Tehtaat Pienet 010 2030405060708090100
LisätiedotLUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET
LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET 6. Työntekijän työsuhteen 1. Työntekijän työsuhteen päättyminen alkaminen 5. Yrityksen taloudellinen tilanne 2. Suunnitelmat ja ohjelmat sekä yrityksen y periaatteet ja
LisätiedotKiky-neuvottelutulokset
Kiky-neuvottelutulokset Terveyspalvelualan TES AVAINTES Ensihoitopalvelualan TES 17.6.2016 Miksi kilpailukykysopimus? Hallituksen pakkolait olisivat kuristaneet erityisesti julkista sektoria vielä voimakkaammin
LisätiedotTradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit
Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.
LisätiedotKorvaava työ kemian aloilla
Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla
LisätiedotTyypillisesti työnantaja vaatii työntekijää tasoittamaan syntyneet ylityöt saman työvuoroluettelon aikana ns. tunti tunnista -korvauksella:
Tehy ry / Okkeri päivitetty 31.8.2017 YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS Jaksotyö Ylityö Paikallinen sopiminen työaikajoustoista SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA YLITYÖ Ylityöhön on aina pyydettävä työntekijän
LisätiedotTyöaika yleisiä määräyksiä
Tekstimuutoksia Koulutustilaisuus Työajaksi luetaan koulutus, johon työnantaja määrää työntekijän/viranhaltijan osallistumaan Mikäli kyseessä on koulutus, johon työnantaja ei ole määrännyt ja jota ei lueta
LisätiedotSKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.
Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen
LisätiedotTERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet ovat sopineet työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavaa: (Muutokset kursiivilla) 1. Sopimuksen voimassaolo Uusi työehtosopimuskausi
LisätiedotVENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika 13.1.2011 Paikka Läsnä Eteläranta 10, Helsinki Veneteollisuuden Työnantajat ry Timo Sarparanta Puu- ja erityisalojen
LisätiedotTYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula
TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden
LisätiedotTYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä
TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut
LisätiedotVUOSILOMALAIN MUUTOKSET
VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee
LisätiedotTast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen
LisätiedotKilpailukykysopimus Neuvottelutulos
Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus
LisätiedotMääräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille
Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon
LisätiedotLomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.
Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,
LisätiedotTERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.
10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan
LisätiedotKT Yleiskirjeen 4/2018 liite 5 1 (10) TS-18 liitteen 8, määräaikainen kokeilumääräys ns. 24 t / 42 t työajasta
KT Yleiskirjeen 4/2018 liite 5 1 (10) TS-18 liitteen 8, määräaikainen kokeilumääräys ns. 24 t / 42 t työajasta sopimuskauden loppuun asti (Liitteen 8 kokeilumääräyksen mukaista työaikaa voidaan soveltaa
LisätiedotFysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016
Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen
LisätiedotTyöehtosopimus yliopistoissa
Työehtosopimus yliopistoissa Voimassa 1.3.2010 29.2.2012 Voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011, jos vuoden 2011 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen. Tämän jälkeen jatkuu vuoden kerrallaan, ellei
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotKUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- ja TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos
KUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- ja TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos 8.2.2018 JHL:n edustajisto 15.2.2018 Hannu Moilanen/Marja Lehtonen KUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUS Sopimuksen
LisätiedotTyösopimusmalli 1 / 4. Työsopimusmalli
Työsopimusmalli 1 / 4 Työsopimusmalli Ylemmät toimihenkilöt YTN ry Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava
Lisätiedot