SAK:n työaikapankkiohjeistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n työaikapankkiohjeistus"

Transkriptio

1 SAK:n työaikapankkiohjeistus

2 Joulukuu 2007 Lisätietoja: Palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila puh , Lakimies Anu-Tuija Lehto puh ,

3 SAK:n työaikapankkiohjeistus 1 SAK:N TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Sisällys SAK:n työaikapankkiohjeistus... 3 Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö... 4 Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen... 4 Työaikapankkiin säästettävät erät... 5 Työaikapankin enimmäismäärät... 5 Aikamääräinen kokonaisuus ja työaikapankkiin siirrettävät erät... 6 Vapaiden pitäminen ja vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen... 6 Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa... 7 Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen... 7 Liitteet Työaikapankki käytännön ohjeita luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle... 8 Työaikapankkijärjestelmän rakentaminen... 12

4 2 SAK:n työaikapankkiohjeistus

5 SAK:n työaikapankkiohjeistus 3 SAK:N TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti. Järjestelmän tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden työssä jaksamista ja ottaa huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet. Tarkoituksena on myös lisätä kokoaikatyötä tekevien vakituisten työntekijöiden määrää. Työaikapankki toimii parhaiten olosuhteissa, joissa työvoiman tarve vaihtelee. Myös tasaisen työvoiman tarpeen toiminnoissa voidaan kehitellä työaikapankkiratkaisuja, mutta jo suunnitteluvaiheessa on pohdittava miten pankkijärjestelmä voi toimia siten, etteivät kenenkään työolosuhteet heikkene järjestelmän takia. Työaikapankki ei ole ratkaisu, jolla voitaisiin poistaa ongelmia, jotka liittyvät liian vähäiseen henkilöstön määrään työpaikalla. Työaikapankkijärjestelmän avulla työaikaa kohdennetaan uudella tavalla, mutta se ei lisää säännöllistä työaikaa. SAK suosittelee työaikapankkijärjestelmien käyttöönottoa työpaikoilla, mikäli niiden avulla voidaan edistää työntekijöiden hyvinvointia. Tässä paperissa on koottuna kahdeksan kohtaa, jotka olisi huomioitava järjestelmää rakennettaessa. Ohjeistus on ensisijaisesti tarkoitettu apuvälineeksi liitoille, jotka voivat halutessaan hyödyntää paperia työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. Tämän ohjeistuksen lisäksi SAK julkaisee erillisen tiiviin työaikapankkioppaan, jossa on käytännön ohjeita luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille.

6 4 SAK:n työaikapankkiohjeistus 1 Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö Työaikapankkijärjestelmää voidaan soveltaa vakinaisissa työsuhteissa oleviin. Määräaikaisiin työntekijöihin voidaan järjestelmää soveltaa, jos työsuhteen kesto on pidempi kuin järjestelmän tasoittumisjakso. Työaikapankkijärjestelmän tavoitteena on lisätä kokoaikatyötä tekevien vakituisten työntekijöiden lukumäärää työpaikalla. Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu vapaaehtoisuuteen. Kaikilla henkilöstöryhmillä tulee olla mahdollisuus osallistua työaikapankkiin. Mitään henkilöstöryhmää ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Vaikka eri henkilöstöryhmillä on usein erilaiset työaikajärjestelyt, tulee työaikapankkia perusperiaatteiltaan soveltaa samalla tavalla. Työaikapankkia käyttöönotettaessa on työpaikalle luotava yhteistoiminnassa henkilöstösuunnitelma tai vastaava, josta käy ilmi vakinaisen henkilöstön ja sijaisten tarve. Siinä on selvitettävä, mikä on työaikapankkijärjestelmän vaikutus koko-, osa- ja määräaikaisten osuuteen työpaikalla. Samalla on selvitettävä myös vuokratyöntekijöiden ja muun ulkopuolisen työvoiman käyttö työpaikalla. Tämä suunnitelma on käsiteltävä ja sen toimivuutta on arvioitava vuosittain yhteistoiminnassa. Työaikapankkijärjestelmään liittymisen ja siitä eroamisen tulee perustua yksittäisen henkilön osalta vapaaehtoisuuteen. 2 Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen Luottamusmies neuvottelee työaikapankkisopimuksen yksityiskohdat työpaikalla työehtosopimuksen normien tai liiton erillisohjeiden mukaisesti. Työaikapankkisopimus laaditaan kirjallisesti. Jos työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ei ole liiton sopimusta tai ohjeistusta, SAK ei suosittele työaikapankkijärjestelmän käyttöönottoa työpaikalla. Työntekijä liittyy ja eroaa työaikapankkijärjestelmästä kirjallisesti. Liittyminen tapahtuu siitä päivästä kun sopimus on allekirjoitettu. Järjestelmästä eroamisen tulee olla mahdollista enintään 3 kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Järjestelmään liittymättä jättäminen tai siitä eroaminen ei vaadi perusteluja. Työnantaja ei voi edellyttää järjestelmään liittymistä työsopimusta solmittaessa eikä koeaikana. Työnantajan irtisanoessa tai purkaessa työntekijän työsuhteen, työntekijällä on oikeus saada työaikapankkisaatavansa rahana. Mikäli työntekijä irtisanoutuu työsuhteesta tai eroaa järjestelmästä, työntekijällä on oikeus saada työaikapankkisaatavansa vapaana jäljellä olevana irtisanomis- tai ilmoitusaikana, ellei tämä ole mahdollista, rahana.

7 SAK:n työaikapankkiohjeistus 5 3 Työaikapankkiin säästettävät erät Lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaan pankkiin käytettäviä osatekijöitä ovat mm. lisä- ja ylityöt vuosiloman säästövapaa vuosiloma työajat lyhennysvapaat lomarahan vaihto vapaaksi (vaikutus vuosiansioihin) liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät (esim. saldorajojen täyttyessä) vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset Joissakin säästettävissä erissä voi olla työehtosopimuksissa aikarajoitteita, kuten esimerkiksi pekkaspäivien pitämisessä. Myös lainsäädännössä on rajoituksia esimerkiksi vuosiloman pitämisen osalta. Työntekijällä pitää olla oikeus päättää, mitä eriä pankkiin siirretään. Työntekijä päättää mitä työaikakorvauksia ja kuinka paljon hän siirtää pankkiin. Työpaikalla ei voi tehdä etukäteen päätöstä osatekijöiden siirtämisestä pankkiin, vaan jokaisen työaikapankkiin siirrettävän erän osalta tulee päätös tehdä siirtohetkellä. 4 Työaikapankin enimmäismäärät Yritys- ja työpaikkatasolla on syytä arvioida lainsäädännön ja työehtosopimusten rajoissa, mitkä ovat työaikapankin tuntirajat ja otetaanko käyttöön miinussaldo. Työaikapankkijärjestelmä on usein syytä aloittaa pienemmillä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen kokemusten myötä. Enimmäismääristä sovittaessa on määriteltävä aikaraja, jolloin työaikapankkiin kerrytetyt tunnit on käytettävä. Liitot voivat täsmentää aikarajoja. Miinussaldon osalta on syytä sopia menettelytavat, miten saldo korvataan. Työaikapankkien enimmäismääriä suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon, että palkkaturvalain mukaan työntekijän saatavat työaikapankista on turvattu työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa kuuden kuukauden palkkaa vastaavalta määrältä.

8 6 SAK:n työaikapankkiohjeistus 5 Aikamääräinen kokonaisuus ja työaikapankkiin siirrettävät erät Työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa, ylitöiden siirtäminen työaikapankkiin ei poista tätä velvoitetta. Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä saatavista ja niiden kertymisestä taikka että tilitapahtumat ja niiden ajankohdat ovat todettavissa työaika- ja palkkakirjanpidosta. (Palkkaturvalaki 9 a ). Työaikakirjanpidon on oltava työntekijän nähtävissä. Työaikapankkiin siirrettäessä työaika muunnetaan yhdenmukaisiksi tunneiksi. Pankkiin ei kirjata eri työaikalajeja esim. Pekkasvapaita, vuosilomavapaita tai ylitöitä. Ne muutetaan vastaaviksi tunneiksi, jolloin ne menettävät alkuperäisen lähteensä. Esimerkiksi ylityötä siirrettäessä työaikapankkiin vaihtoehtoja on kolme: 1) korotusosa maksetaan palkan yhteydessä ja perustunnit pannaan pankkiin. 2) perustunti maksetaan ja korotusosa pannaan pankkiin. 3) sekä korotusosa- että perustunnit pannaan pankkiin (esim. 2tuntia 50 % päivittäistä ylityötä on 3tuntia pankkiin). Mikäli sovitaan jonkin työajan sisääntekemisestä tai on sovittu vuorokautisen työajan ylittämismahdollisuudesta, siirtyvät nämä tunnit työaikapankkiin yksinkertaisina tunteina. Työaikapankkijärjestelmä on kustannusneutraali, sen avulla ei voi kiertää oikeutta ylityökorvauksiin. Silloin kun työntekijä omasta aloitteestaan pyytää, että saa tehdä työtunteja sisään käyttääkseen tehdyt tunnit myöhemmin tiettyä tarkoitusta varten, siirtyvät nämä tunnit pankkiin tunti tunnista. (Esim. päästäkseen lähtemään omille asioilleen tiettynä ajankohtana). 6 Vapaiden pitäminen ja vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdollisimman hyvä yhteensovitus työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa, ottaen huomioon työtilanne ja henkilöstöresurssit. Työaikapankkijärjestelmään siirryttäessä pitää sopia vapaiden pitämisestä ja vapaan pitämisen ennakkoilmoitustavasta ja ajasta. Ennakkoilmoitusaikaa mietittäessä on otettava huomioon käytössä oleva työaikajärjestelmä, työajan tasoittumisjakson pituus ja se, mitä vahvistetun työvuoroluettelon ilmoittamisesta sanotaan työaikalaissa, liittokohtaisissa työehtosopimuksissa tai mitä työpaikkakohtaisesti on sovittu. Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä palkka määräytyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.

9 SAK:n työaikapankkiohjeistus 7 7 Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa Työaikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa. Jos työntekijä sairastuu vapaan aikana, tulee hänen saada välittömästi siirtyä sairaslomalle ilman karenssia ja loppuosa vapaasta siirtyy myöhemmin pidettäväksi. 8 Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen Työaikapankkijärjestelmä perustuu kirjalliseen sopimukseen. Sopimus tehdään paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti. Sopimustekstissä on mainittava, miten järjestelmää muutetaan tai se lakkautetaan. Lisää tietoa työaikapankeista: Tietoa etätyöhön liittyvistä asioista:

10 8 SAK:n työaikapankkiohjeistus TYÖAIKAPANKKI käytännön ohjeita luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jolla työntekijälle järjestetään oikeus säästää ja pitää vapaata. Järjestelmän tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden työssä jaksamista ja ottaa huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet. Tarkoituksena on myös lisätä kokoaikatyötä tekevien vakituisten työntekijöiden määrää. Muita tällaisia kollektiivisia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä ovat liukuva työaika (työaikalain (605/1996) 13 ) sekä vuosilomalain säästämismahdollisuus (vuosilomalain (162/2005) 25 ). Keskusjärjestöt ovat lisäksi sopineet etätyöstä. Nämä kaikki järjestelyt voivat olla yrityksessä käytössä samanaikaisesti. Käytännön ohjeita Ensin on selvitettävä, mitä oma ammattiliitto suosittelee työaikapankin käyttöönotosta ja mitä työ- ja virkaehtosopimuksessa on siitä sovittu. Työja virkaehtosopimuksesta ja sen työaikapankkia koskevista määräyksistä voidaan poiketa vain, jos sopimuksessa on niin sovittu. Työaikapankkia koskevan sopimuksen tulisi olla sellainen, että sitä voidaan soveltaa kaikkiin työpaikan työntekijöihin. Työaikapankista tulee sopia kirjallisesti työ- ja virkaehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti. Jos työpaikalla noudatetaan useampaa eri työehtosopimusta, on sovittava siitä, minkä sopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti järjestelmä laaditaan. Työaikapankista sopimisen yhteydessä henkilöstösuunnitelmassa tai vastaavassa on syytä selvittää, miten työaikapankki vaikuttaa työvoiman käyttöön (koko-, osa- ja määräaikaiset, vuokratyövoima sekä muu ulkopuolinen työvoima). Jos työpaikalla on käytössä myös liukuva työaika ja/tai käytetään oikeutta vuosiloman säästämiseen, on syytä sopia, miten nämä järjestelmät sovitetaan yhteen. Liukuvaan työaikaan ja säästövapaaseen on tästä ohjeesta riippumatta sovellettava niitä koskevaa lainsäädäntöä.

11 SAK:n työaikapankkiohjeistus 9 Työaikapankkia koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin: Pankkiin liittyminen ja siitä eroaminen Pankkiin liittymisestä ja eroamisesta voidaan sopia esimerkiksi, että pankkiin on liityttävä ja siitä on erottava kirjallisesti. Työaikapankkiin säästäminen eli mitä etuja pankkiin voidaan siirtää sekä siirtomenettely Työaikapankkiin säästäminen on aina vapaaehtoista. Siirrettäviä eriä voivat olla mm. lisä- ja ylityön perus- ja/tai korotusosa, osa vuosilomasta, työajan lyhennysvapaa, lomaraha, liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät (esim. siltä osin kuin yli +10 tuntia tai alle -10 tuntia) ja vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset. Voidaan myös sopia, että työntekijä voi etukäteen tehdä sisään yksittäisiä tunteja tai kokonaisia päiviä, jotka sitten siirretään työaikapankkiin. Etuja siirretään pankkiin vähintään samassa suhteessa kuin siitä lain tai työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan maksettaisiin rahallinen korvaus. Edut siis siirretään pankkiin mahdollisine korotuksineen. Siirrettävä edut menettävät tällöin alkuperäisen luonteensa. Esimerkiksi ylityötä voidaan siirtää työaikapankkiin seuraavasti: 1) työntekijälle maksetaan korotusosa, perusosa siirretään pankkiin, 2) työntekijälle maksetaan perusosa, korotusosa siirretään pankkiin tai 3) sekä perusosa että korotusosa siirretään pankkiin (esim. 2 tuntia 50 %:lla korotettuna on 3 tuntia pankkiin). Etujen pankkiin siirtämisestä voidaan sopia esimerkiksi, että työntekijän on sovittava erän siirtämisestä pankkiin etukäteen esimiehensä kanssa samassa yhteydessä, kun sovitaan ylitöiden tekemisestä, vuosiloman pitämisestä, sisään tekemisestä jne. Työaikapankin kertymä eli kuinka paljon pankkiin voi säästää Mahdollisesta enimmäismäärästä on sovittava. Lisäksi voidaan sopia siitä, että työntekijällä voi olla myös miinustunteja. Usein on syytä aloittaa pienemmillä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen kokemusten myötä. Enimmäismäärästä sovittaessa on syytä muistaa, että työntekijän saatavat työaikapankista on turvattu työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa vain kuuden kuukauden palkkaa vastaavalta määrältä (palkkaturvalain (866/1998) 9 a (1257/2006)).

12 10 SAK:n työaikapankkiohjeistus Työaikapankin saldon käyttäminen eli miten ja milloin säästetyt tunnit käytetään On syytä sopia, että pankkivapaa on työhön verrattavaa aikaa (kerryttää vuosilomaa jne.), ellei asiasta ole jo sovittu työ- ja virkaehtosopimuksessa. Käyttämisestä voidaan sopia esimerkiksi, että työntekijä voi päättää pitämisestä ja jakson pituudesta ilmoittamalla asiasta työnantajalle esimerkiksi viikkoa ennen vapaan aloittamista tai työvuorolistan laatimista. Voidaan myös sopia, että ilmoittamisaika on yhteydessä jakson pituuteen siten, että mitä pidemmän vapaan työntekijä haluaa, sitä aikaisemmin vapaasta on ilmoitettava työnantajalle. Tällöin on syytä sopiva tarkoista ajoista ja siitä, kenelle asiasta on ilmoitettava. Työnantajan oikeudesta kieltäytyä antamasta vapaata voidaan sopia esimerkiksi, että vapaan pitämisen voi kieltää vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä (vrt. osittaista hoitovapaata koskeva TSL 4:4,3). Työntekijän oikeudesta siirtää sovittu vapaa voidaan sopia esimerkiksi, että työntekijällä on aina oikeus siirtää jo sovittu vapaa mutta että työnantajalla on oikeus kieltäytyä hyväksymästä siirtoa samoista syistä kuin hänellä on oikeus kieltää vapaan pitäminen. Työntekijän oikeudesta keskeyttää vapaa voidaan sopia esimerkiksi, että jos työntekijä sairastuu ennen vapaan alkamista tai sen aikana, vapaa siirtyy pidettäväksi erikseen sovittavana ajankohtana. Siltä varalta, että useampi työntekijä haluaa pitää vapaansa samanaikaisesti eikä kaikille voida sitä antaa, on syytä sopia periaatteista, joilla vapaa annetaan (etusijajärjestys). Tällöin voidaan sopia esimerkiksi, että otetaan huomioon vapaan käyttötarkoitus (esim. opiskelu, joka voi tapahtua vain tiettynä ajankohtana). Vapaan vanhentumisajasta voidaan sopia, että vapaa on pidettävä tietyn ajan kuluessa kunkin erän pankkiin siirtämisestä. Lisäksi voidaan sopia, että jollei vapaata pidetä tämän ajan kuluessa, se maksetaan työntekijälle rahana. Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada saatavansa. Voidaan sopia, että saatavat on joko maksettava rahana tai että ne pidetään vapaana siten kuin siitä kussakin tapauksessa erikseen sovitaan tai että työntekijällä on aina oikeus niin halutessaan pitää saatavansa vapaana irtisanomisaikana.

13 SAK:n työaikapankkiohjeistus 11 Vapaiden ajalta maksettavan palkan määräytyminen Palkasta voidaan sopia esimerkiksi, että vapaan ajalta maksetaan se palkka, jonka työntekijä saisi, jos hän olisi töissä. Voi olla syytä sopia palkan määräytymisestä tätä tarkemmin esimerkiksi kytkemällä se työehtosopimuksen määräyksiin (esim. KTA). Työhönpaluu vapaan jälkeen ja syrjintäkielto Tästä on syytä sopia esimerkiksi, että työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä samalla tavoin kuin perhevapaalta palaavalla työntekijällä ja ettei työntekijän työsuhdetta saa päättää eikä häntä muutoinkaan syrjiä sen takia, että hän on käyttänyt oikeuttaan vapaaseen. Työnantajan työaikapankkia koskeva kirjanpito Kirjanpidosta voidaan sopia esimerkiksi, että työnantaja pitää työntekijäkohtaista kirjanpitoa saatavista ja niiden kertymisestä tai että saatavat ja niiden kertymisen ajankohdat kirjataan työaika- ja palkkakirjanpitoon. Voidaan myös sopia, että jokaiseen palkkalaskelmaan merkitään työntekijän työaikatilin tilanne (plus-/miinussaldo). Saatavien palkkaturvasta maksaminen edellyttää selkeää kirjanpitoa (palkkaturvalain 9 a ) Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tiedonsaantioikeus Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tiedonsaantioikeudesta voidaan sopia esimerkiksi, että heillä on pyynnöstä oikeus tutustua työaikapankkia koskevaan kirjanpitoon (myös työntekijäkohtainen kirjanpito) ja että työnantajan on annettava luottamusmiehelle yksilöity selvitys siinä tapauksessa, ettei vapaata voida antaa työntekijän esittämänä ajankohtana.

14 12 SAK:n työaikapankkiohjeistus Työaikapankkijärjestelmän rakentaminen SAK tekee suosituksen liitoille, jossa on yleisohjeistus. Liitto tekee omat yksityiskohtaiset ohjeet, sitä edeltää neuvottelu työnantajaliiton kanssa. Yritetään saada sopimus, joka liitetään osaksi työehtosopimusta (esim. sopimus työaikapankeista). Jos ei saada neuvoteltua sopimusta osaksi työehtosopimusta, liitto voi tehdä harkintansa mukaan oman ohjeistuksensa, joka toimitetaan ammattiosastoille ja työpaikoille. Paikallinen sopiminen. Luottamusmies neuvottelee sopimuksen työpaikalla yksityiskohtaisesti liiton ohjeiden pohjalta. Sopimus toimitetaan ammattiosaston vahvistettavaksi ennen käyttöön ottoa. Tämän jälkeen sopimus on virallinen. Vahvistettu sopimus lähetetään liittoon tiedoksi.

15

16 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hakaniemenranta 1, PL 157 FI Helsinki puh fax

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet

Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet Keskusjärjestöjen suositus AKAVA on pitkään vaatinut työaikapankkijärjestelmien kehittämistä. Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003 ja 2004 asetettiin

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS 1 TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden

Lisätiedot

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALALLA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Ylemmät

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä

Lisätiedot

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto 826/2015 303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että työaikapankkijärjestelmä otetaan käyttöön

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä

Lisätiedot

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät Työaikapankki Liittyminen Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista ja se perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Liittymissopimus tehdään kirjallisesti (lomake). Liittymissopimuksessa

Lisätiedot

LIITE 1 Muistio työ- ja vapaa-aikoja koskevista lainsäännöksistä ja työ- ja virkaehtosopimusten joustavista työaikamääräyksistä

LIITE 1 Muistio työ- ja vapaa-aikoja koskevista lainsäännöksistä ja työ- ja virkaehtosopimusten joustavista työaikamääräyksistä 24.2.2004 1 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimeksianto ja työryhmän työ...2 2. Lähtökohdat ja rakenne...3 3. Työaikapankki käsitteenä...4 4. Työaikapankin koko ja käyttö...4 5. Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen...5

Lisätiedot

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 1 (5) PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 1. Soveltamisala Sopimusta sovelletaan KVTES:n, LS:n ja TS:n soveltamispiirissä olevaan henkilöstöön, lukuun ottamatta johtavassa ja itsenäisessä

Lisätiedot

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjestelystä.

Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjestelystä. Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry Liite 1 OHJEET TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ Työaikapankkijärjestelmä on kokeilu,

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS 1 Tammikuu 2010 OHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi)

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Pöytäkirja 1 (8) 23.5.2016 KUMITEOLLISUUS: Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Vuosittaista

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004

Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004 Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004 Akava Kirkon sopimusvaltuuskunta Kunnallinen työmarkkinalaitos Palvelutyönantajat Suomen Ammattiliittojen

Lisätiedot

Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004

Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004 LIITE 1 0 (8) Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti Akava Kirkon sopimusvaltuuskunta Kunnallinen työmarkkinalaitos Palvelutyönantajat Suomen

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: Vuosivapaajärjestelmä Vuosivapaan ansainta 2. Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen jälkeen,

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012

TYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012 TYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012 Neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja Tehy ry Vuosityöaikasopimus Paikallinen sopimus, jonka mukaan

Lisätiedot

kilpailukykysopimuksesta johtuen

kilpailukykysopimuksesta johtuen Kaupan työehtosopimukseen tulevat muutokset kilpailukykysopimuksesta johtuen Koulutuksen sisältö I. Vuosivapaajärjestelmä syrjäyttää arkipyhäjärjestelmän ja työaika pitenee II. Paikallinen sopiminen III.

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Rivipalkansaajat (N=1474) Sairaalat Ammattikoulut Seurakunnat Kyllä Ei En osaa sanoa Pankit Kaupat Tehtaat Pienet 010 2030405060708090100

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Kiky-neuvottelutulokset

Kiky-neuvottelutulokset Kiky-neuvottelutulokset Terveyspalvelualan TES AVAINTES Ensihoitopalvelualan TES 17.6.2016 Miksi kilpailukykysopimus? Hallituksen pakkolait olisivat kuristaneet erityisesti julkista sektoria vielä voimakkaammin

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n yhteiset vuosivapaajärjestelmän soveltamisohjeet

Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n yhteiset vuosivapaajärjestelmän soveltamisohjeet Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n yhteiset vuosivapaajärjestelmän soveltamisohjeet 21.10.2016 II Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... II TAUSTALLA KEVÄÄN 2016 KILPAILUKYKYSOPIMUS

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Työehtosopimus yliopistoissa

Työehtosopimus yliopistoissa Työehtosopimus yliopistoissa Voimassa 1.3.2010 29.2.2012 Voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011, jos vuoden 2011 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen. Tämän jälkeen jatkuu vuoden kerrallaan, ellei

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET 6. Työntekijän työsuhteen 1. Työntekijän työsuhteen päättyminen alkaminen 5. Yrityksen taloudellinen tilanne 2. Suunnitelmat ja ohjelmat sekä yrityksen y periaatteet ja

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. 10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. 3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus

Kilpailukykysopimus Kilpailukykysopimus 2016-2017 14.6.2016 ERTO:n info Hki, Tku, Tre, Oulu Miksi KiKy solmittiin? Taustalla Suomen pitkittynyt taantuma Kaatuneet yhteiskuntasopimusneuvottelut 1. haluttiin korvata hallituksen

Lisätiedot

Työaikapankki tulevaisuuden työaikajoustona? Selvitys työaikapankkijärjestelmistä SAK:laisilla aloilla

Työaikapankki tulevaisuuden työaikajoustona? Selvitys työaikapankkijärjestelmistä SAK:laisilla aloilla 4 2012 Työaikapankki tulevaisuuden työaikajoustona? Selvitys työaikapankkijärjestelmistä SAK:laisilla aloilla Elokuu 2012 Lassi Vainio Lisätiedot: Juha Antila juha.antila@sak.fi puhelin 020 774 0169 Tilaukset:

Lisätiedot

1 (5) Sopimuskausi alkaa 1.3.2010 ja päättyy 31.12.2011.

1 (5) Sopimuskausi alkaa 1.3.2010 ja päättyy 31.12.2011. 1 (5) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJA- JA TOIMIALALIITTO RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 29.4.2010 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY TYÖSOPIMUSMALLI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisen

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN 17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden

Lisätiedot

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Palvelualojen työnantajat PALTA ry 1 Yksityisen laboratoriolan toimihenkilöiden

Lisätiedot

Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia

Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia KANNANOTTO HYVISTÄ TYÖAIKAKÄYTÄNNÖISTÄ Työajoilla on huomattava merkitys yritysten ja työyhteisöjen tuotanto- ja palveluresurssien tehokkaan käytön ja henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja työsuojelun

Lisätiedot

PYSYVÄISMÄÄRÄYS VUOSILOMAOHJEISTUKSESTA JA OHJE SÄÄSTÖVAPAAN ANTAMISESTA MUHOKSEN KUNNASSA

PYSYVÄISMÄÄRÄYS VUOSILOMAOHJEISTUKSESTA JA OHJE SÄÄSTÖVAPAAN ANTAMISESTA MUHOKSEN KUNNASSA YTY-ryhmä 8 29.03.2016 YTY-ryhmä 10 04.04.2016 Kunnanhallitus 125 11.04.2016 Kunnanhallitus 159 26.04.2016 PYSYVÄISMÄÄRÄYS VUOSILOMAOHJEISTUKSESTA JA OHJE SÄÄSTÖVAPAAN ANTAMISESTA MUHOKSEN KUNNASSA 230/0/00/001/2013

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012

JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012 JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012 SAATTEEKSI Vuokratyö on uudenlainen työn tekemisen muoto, joka näyttää leviävän työmarkkinoilla, myös journalistisessa työssä. Erityisesti Ruotsissa jo monta sataa

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus. Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus. Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta Miksi kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus (kiky) Keskusjärjestöt: EK, SAK, STTK, AKAVA Alkujaan

Lisätiedot

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopimusehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Vuosilomat-koulutus 3.3.2011. Heidi Lassila Eija Mallenius

Vuosilomat-koulutus 3.3.2011. Heidi Lassila Eija Mallenius Vuosilomat-koulutus 3.3.2011 Heidi Lassila Eija Mallenius 3.3.2011 1 Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmääräykset Yliopistojen työehtosopimus voimaan 1.3.2010 Rakenne muuttunut merkittävästi: vuosilomalaista

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

www.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset

www.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset Keskusjärjestösopimus Luottamusmiessopimus PT-SAK Keskusjärjestösopimuksen nimi ruotsiksi Keskusjärjestösopimuksen työnantajapuolen nimi Palvelutyönantajat ry Työnantajajärjestön nimi ruotsiksi Servicearbetsgivarna

Lisätiedot

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ 1. Sopijapuolet Etätyöntekijä Työyksikkö Lähiesimies 2. Työpaikka Palvelukeskus/ työyksikkö Etätyön suorituspaikka (osoite, puhelinnumero) 3. Etätyön luonne Etätyö on kokoaikaista

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014 AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu. Muutokset pohjautuvat

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2014 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 SISÄLTÖ LUKIJALLE... 9 1 TYÖSUHDETTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA TYÖEHTOSOPIMUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012.

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. 104 Vuosiloman pituus 1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy 102 :ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän sekä vuosisidonnaiseen

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 16.6.2010 30.4.2011 TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO AUTO- JA

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Kokonaispalkkaus / kokonaistyöaika

Kokonaispalkkaus / kokonaistyöaika lokakuu 2012 Kokonaispalkkaus / kokonaistyöaika Teatterialan työehtosopimuksen (Teates) liite 12 käsittelee kokonaispalkkausta ja kokonaistyöaikaa. Kokonaispalkkaussopimuksella voidaan poiketa työehtosopimuksen

Lisätiedot

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimusratkaisu 25.10.2013 Ensimmäinen sopimuskausi alkaa 1.3.2014 ja päättyy

Lisätiedot

Sähköinen jäsenkirje 1/2014: Koululaisten kesäharjoittelu, uudet työehtosopimukset, työsuhdekoulutuksiin vielä paikkoja

Sähköinen jäsenkirje 1/2014: Koululaisten kesäharjoittelu, uudet työehtosopimukset, työsuhdekoulutuksiin vielä paikkoja Sähköinen jäsenkirje 1/2014: Koululaisten kesäharjoittelu, uudet työehtosopimukset, työsuhdekoulutuksiin vielä paikkoja 21.01.2014 1. Koululaisten kesäharjoittelu 2014-2016 2. Uusien työehtosopimusten

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot