Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintasuunnitelma 2015

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintasuunnitelma 2015 Laatija Veli-Pekka Ihamäki Päivitetty

2 2 Sisällysluettelo 1. Toiminnan kuvaus, organisaatio Keskeiset tavoitteet Valtuuston asettamat sitovat tavoitteet Yksikön omat tavoitteet ja miten ne edistävät TATU tavoitteiden saavuttamista: Kolme keskeisintä tavoitetta vuodelle Liikevaihto Liikevaihto asiakkaittain Tuottavuutta edistävät toimenpiteet ja mittarit Henkilöstö Osaamisen kehittäminen Muut tuotannontekijät Hankinnat Palvelut Aineet ja tarvikkeet Toimitilat Investoinnit ja poistot Toiminnan seuranta Riskit... 10

3 3 1. Toiminnan kuvaus, organisaatio Pelastuslain 24 :n mukaisesti kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi). Tätä tarkoitusta varten Länsi- Uudenmaan pelastustoimen alueen kunnat (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) ovat yhteistoimintasopimuksella perustaneet Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen, joka hallinnollisesti on osa Espoon kaupunkia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon kuntalain 10 a -luvun tarkoittama kunnallinen liikelaitos. Pelastuslaitoksen perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta ja kehittäminen perustuvat pelastuslain 28 :n ja 29 :n mukaiseen palvelutasopäätökseen. Voimassa oleva palvelutasopäätös on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa Pelastuslaitos järjestää ensihoitopalveluja yhteistoiminnassa Jorvin (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) sekä Länsi-Uudenmaan ensihoitoalueilla (Hanko, Inkoo ja Raasepori) yhteistoimintasopimusten ja HUS sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitos järjestää ensivastepalvelua pelastustoimen alueen kaikissa kunnissa. Pelastustoimi Pelastuslaitoksen päätoiminen henkilöstö ylläpitää välitöntä toimintavalmiutta 11 paloasemalla ja tilannekeskuksessa, minkä lisäksi kahdella paloasemalla toimii toimenpidepalkkaista henkilöstöä. Alueen sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustoimen tehtävistä palokuntasopimustensa mukaisesti. Valmiutta ylläpidetään ja kehitetään palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoiminnan perusvalmius saadaan kattamaan lähes kaikki 1-riskialueet. Onnettomuuksien ehkäisytoiminnassa jatketaan uuden pelastuslain mukaista valvontasuunnitelmaan pohjautuvaa palotarkastustoimintaa sekä aluevalvontaa ja omavalvontatoimintaa. Lisäksi tehdään ylimääräisiä palotarkastuksia, mikäli kohteen lisääntynyt riski sitä edellyttää. Kuntien omaa varautumista erityisesti normaaliolojen häiriötilanteisiin tuetaan aktiivisesti mm. alueen kuntien johdon kanssa toteutettavin seminaarein ja työkokouksin. Niiden yhtenä tavoitteena on myös alueen kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Turvallisuuskoulutuksen tavoitetta nostetaan jälleen kahdella prosenttiyksiköllä siten, että tavoitteena vuonna 2015 on saavuttaa 14 prosenttia alueen kuntien asukkaista. HUS Jorvin ensihoitopalvelut Ensihoito- ja ensivastetehtävien lukumäärä kasvaa vuosittain. HUS:n ja pelastuslaitoksen välisen yhteistoimintasopimuksen sekä ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitos järjestää yhteistoiminnassa kiireellistä ensihoito- ja kenttäjohtopalvelua HUS Jorvin ensihoitoalueella. HUS Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelut

4 4 HUS:n ja pelastuslaitoksen välisen yhteistoimintasopimuksen sekä ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitos järjestää yhteistoiminnassa kiireellistä ensihoitopalvelua HUS Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella vuoden 2015 alusta alkaen. 2. Keskeiset tavoitteet Vuosina toiminta pyritään pitämään vuoden 2014 mukaisella tasolla ottaen huomioon väestön lisäyksen mukaiset tarpeet Valtuuston asettamat sitovat tavoitteet 1. Tilikauden tulos ei jää alijäämäiseksi 2. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen 2.2. Yksikön omat tavoitteet ja miten ne edistävät TATU tavoitteiden saavuttamista: 1. Espoolaisen liikelaitosmallin kehittäminen yhdessä konserniesikunnan ja muiden toimialojen kanssa tavoitteena kaksinkertaisen resursoinnin eliminointi ja tuottavuuden parantaminen Ei toimenpiteitä, koska pelastuslaitos on jo ns. tuotantoliikelaitos. Palvelustrategian laatiminen kaikkiin liikelaitoksiin tavoitteena kilpaillun markkinan tehokkaampi hyödyntäminen 2. Kaluston käytön ja tilojen tehostaminen tavoitteena kustannustehokkaampi toiminta Keskuspaloaseman korjaamon siirto kolmeksi vuodeksi Nummelaan keskuspaloaseman peruskorjauksen ja laajennuksen ajaksi. Monitilatoimistojen suunnittelu keskuspaloasemalle, sekä uusille Karjaan ja Espoonlahden paloasemille. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen (LUSA) kanssa järjestettävän ensihoitopalvelun tarvitsemat tilat osoitetaan jo olemassa olevista tiloista. 3. Liikelaitosten yleiskulujen pienentäminen tavoitteena kustannustehokkaammat sisäiset palvelut muille toimialoille Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelut pienentävät pelastustoimen yleiskuluja. 4. Työhyvinvoinnin ja esimiestyön kehittäminen tavoitteena motivoitunut, työkykyinen ja sitoutunut henkilöstö minkä seurauksena poissaoloista ja tapaturmista aiheutuvien kustannusten väheneminen LUP mukana Suomen Palopäällystöliiton valtakunnalliseen hankkeeseen Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa. Mukana PALIn Esimiehen sujuva arki -valmennuksessa sekä PATE-ohjelmassa.

5 5 5. Hankintatoimen kehittäminen tavoitteena koko kaupungissa kustannustehokkaampi toiminta Sähköisen ostotilausjärjestelmän käyttäminen täysimääräisesti. Ostolaskujen käsittelyn sujuvoittaminen. 6. Liikelaitosten tuotannonohjauksen kehittäminen tavoitteena kustannustehokkaammat sisäiset palvelut Palotarkastusjärjestelmän täydentäminen laskutusosiolla, jolloin käsityö vähenee ja laskuttaminen nopeutuu. Osio on hankittu ja asennus meneillään. Asuinrakennusten omavalvontaohjelmiston hankinta Edistää sähköistä asiointia ja vähentää käsityötä, koska asiakas voi itse kirjata omavalvonnan tiedot verkossa. Hankinta käynnistyy loppuvuonna 2014, tuotantokäytössä keväällä Ensihoidon varusvaraston keskittäminen Lohjan paloasemalle pelastustoimen varusvaraston yhteyteen. Lean-periaatteen mukaista toiminnan tehostamista. Yhteinen tarvike- ja varaosavarasto Espoo Logistiikka -liikelaitoksen kanssa. Valmistelussa. PERA-turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmä -hanke työsuojelutoiminnan tueksi, yhdessä seitsemän muun pelastuslaitoksen kanssa. 7. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Valtioneuvoston rakenneuudistus otetaan huomioon erityisesti pelastustoimen järjestämisen osalta taloussuunnitelmassa

6 Kolme keskeisintä tavoitetta vuodelle 2015 LUP:n valmius kehittyy Länsimetro-projektin rakentumisen aikataulussa Ensihoitopalvelujen laajentuminen Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueelle Mittari: LUP ja Länsimetro projektin toteutus Tavoitetulos: projektin hyötytavoitteiden ja tuloksen toteutuminen Mittari: sopimuksen toteutuminen, yhdenmukaiset toimintatavat Tavoitetulos: ei poikkeamia sopimukseen, työ- ja asiakastyytyväisyys Öljyntorjunta-suunnitelman päivitys, harjoitus ja niistä johtuvat käytännön toimenpiteet Mittari: hyväksytty suunnitelma Tavoitetulos: suunnitelman mukainen toiminta ja toimenpiteiden toteutus 3. Liikevaihto Pelastuslaitoksen talousarvio 2015 koostuu kolmesta elementistä: Pelastustoimi, HUS Jorvin ensihoitopalvelut ja HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut. Tulot ja menot kohdennetaan näihin aiheuttamisperiaatteen mukaan ja yleiskulut jaetaan esim. henkilöstön määrän, kaluston määrän (radiot, ajoneuvot) tms. suhteessa. Tuotot ja kulut Espoon väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 alkaen keskimäärin hieman alle 4000 henkilöä vuodessa. Vuosittain vaihtelu on ollut ja välillä eli varsin suurta. Koko Länsi- Uudenmaan pelastustoimen alueella vuosittaisen väestönkasvun arvellaan olevan n henkilöä. Väestönkasvu ja väestörakenteen muutos lisäävät palvelutarvetta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2015 tulee kasvamaan Länsi-Uudenmaan ensihoitobudjeteissa tapahtuvien muutosten vuoksi. Pelastuslaitoksen liikevaihto kasvaa vuonna 2015 yhteensä 3,6 milj. euroa johtuen ensihoitotoiminnan aloittamisesta HUS Länsi-Uudenmaan alueella. Vuonna 2015 pelastustoimen ja ensivastetoiminnan osuus kokonaismenoista on euroa. HUS Jorvin ensihoitopalvelujen osuus on euroa ja HUS Länsi- Uudenmaan ensihoitopalvelujen osuus on euroa. Tilikauden tulos on 0.

7 7 Pelastustoimi Pelastustoimen talousarvio tulee kasvamaan vuodesta 2014 vain n euroa. Pelastustoimen kuntien maksuosuuksiin aiheutuvat muutokset johtuvatkin pääasiassa asukaslukuennusteiden ja kuntien asukaslukujen välisten suhteiden muutoksista. Pelastustoimen osalta sopeuttamistarve vuonna 2015 on n euroa. Henkilöstökulut oli arvioitu liian pieneksi vuoden 2014 laskelmissa; sijaismäärärahat ylittyvät. Palkantarkistuksiin varataan 1 % korotusta vastaava erä ja toimitilavuokrien nousun arvellaan olevan kaikkiaan noin euroa. Lisäksi Länsimetro projekti tulee aiheuttamaan kustannuksia tulevina vuosina. HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelujen järjestäminen tulee keventämään pelastuslaitoksen vyörytettäviä yleiskustannuksia; pelastustoimen osalta arvion mukaan 11 %, joka kattaa osan pelastustoimen sopeuttamistarpeesta. Muu sopeutus tullaan tekemään käyttötalousvaiheen laadinnan yhteydessä. Keinoina ovat johtokunnalle esitetyt talouden tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet, muiden toimintamenojen vähentäminen, muiden palveluliikelaitosten TATUtoimenpiteiden mahdolliset vaikutukset sisäisiin palvelumaksuihin sekä pelastustoimen aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintojen vähentäminen. Sisäministeriön pelastustoimen rakenneuudistus -hankkeessa haetaan tehostamistoimenpiteitä yhteistyössä Kuntaliiton ja Suomen 22 pelastuslaitoksen kanssa. Tavoitteena on aikaansaada 7,5 miljoonan euron pysyvät säästöt kuntien maksuosuuksiin vuoteen 2017 mennessä, ilman että pelastustoimen palvelutaso laskisi. Toimenpiteet ja niiden mahdollinen tehostamisvaikutus eivät vielä ole selvillä ja niitä ei voida ottaa vielä huomioon vuoden 2015 talousarviossa. HUS Jorvin ensihoitopalvelut Ensihoito- ja ensivastetehtävien lukumäärä kasvaa vuosittain. HUS:n ja pelastuslaitoksen välisen yhteistoimintasopimuksen sekä ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitos järjestää yhteistoiminnassa kiireellistä ensihoito- ja kenttäjohtopalvelua HUS Jorvin ensihoitoalueella. HUS Jorvin ensihoidon talousarvioesitys vuodelle 2015 on euroa. HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut Vuoden 2015 talousarvio on laadittu yhteistoiminnassa sairaanhoitoalueen kanssa. Ensihoidon kokonaisbudjetti on yhteensä noin 4,17 miljoonaa (netto), josta pelastuslaitoksen järjestämän palvelun käyttömenojen osuus on noin 3,34 miljoonaa euroa. Tuloja on arvioitu tulevan noin 0,9 miljoonaa euroa. Ne muodostuvat potilaiden omavastuuosuuksista, KELA-maksuista ja vakuutuskorvauksista. Pelastuslaitos huolehtii tulojen laskuttamisesta.

8 Liikevaihto asiakkaittain Kuntien maksuosuudet Vuoden 2015 talousarviossa arvioidut kuntien pelastustoimen maksuosuudet määräytyvät joko kuntien ilmoittamien tai Tilastokeskuksen arvioimien talousarviovuoden asukaslukujen perusteella. Pelastustoimen maksuosuudet Pelastustoimen maksuosuudet Muutos Muutos -% TA 2014 TA Espoo ,8 % Hanko ,1 % Inkoo ,1 % Karkkila ,3 % Kauniainen ,9 % Kirkkonummi ,1 % Lohja ,3 % Raasepori ,8 % Siuntio ,1 % Vihti ,1 % Maksuosuudet yhteensä sis.laskenn.erät ,1 % 3.2. Tuottavuutta edistävät toimenpiteet ja mittarit Tuottavuutta edistävät toimenpiteet ja mittarit on kuvattu vuoden 2015 toimeenpanosuunnitelmassa. Mittarit TOT 2012 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Pelastustoimi Bruttomenot /asukas muutettu v tasoon 70,61 68,86 66,79 65,09 65,00 64,52 Ensihoito, HUS Jorvin alue Bruttomenot /asukas muutettu v tasoon 13,77 13,55 15,27 15,13 15,00 15,00 Ensihoito, HUS Länsiuudenmaan alue Bruttomenot /asukas muutettu v tasoon ,70 95,00 95,00 4. Henkilöstö Henkilöstösuunnitelmassa on otettu huomioon Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksestä johdetut tavoitteet. Laajentuneet osaamisvaatimukset pyritään hoitamaan nykyisillä vakanssimäärillä ja mahdollisesti tehtävillä vakanssimuutoksilla. HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelujen vuoksi henkilöstömäärä lisääntyy alkaen yhteensä 43 työntekijällä.

9 9 5. Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen on kuvattu vuoden 2015 toimeenpanosuunnitelmassa. 6. Muut tuotannontekijät Pelastuslaitos on mukana Espoon kaupungin ICT-toimintamallin mukaisen toiminnan kehittämisessä. Selvitetään pelastuslaitosten yhteisiä tietoturvalinjauksia seuraamalla ja tarvittaessa osallistumalla pelastuslaitosten yhteisten tietoturvasuositusten laadintaan. Linjataan nuohouksen järjestämistapa. 7. Hankinnat 7.1. Palvelut Tehdään yhteistoimintasopimukset Helsingin, Keski-Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Varsinais- Suomen pelastuslaitosten kanssa pelastustoiminnan lisäksi kaikesta muustakin yhteistoiminnasta. Tehdään yhteistoimintasopimus vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta Suomen Punaisen Ristin Uudenmaan piirin kanssa. Perustehtävää tukevat palvelut pyritään hankkimaan toiselta liikelaitokselta tai ulkoiselta palveluntuottajalta silloin kun se on kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaista ja edesauttaa toiminnan jatkuvuuden hallintaa Aineet ja tarvikkeet Merkittävimmät hankinnat ovat kaksi sammutusautoa (yhteensä n ), neljä johtoautoa (yhteensä n ), kalustoauto vaihtolavalla ja puominostimella ( ). Lisäksi vuoden 2015 aikana toteutuu ja aiemmin aloitettujen sammutusautojen ja raivausauton sekä puomitikasauton hankinta. Lisäksi hankitaan muita ajoneuvoja sekä öljyntorjuntaan tarpeellista kalustoa. Onnettomuuksien ehkäisytoimintaan hankitaan omavalvontaa tukeva tietojärjestelmä, joka mahdollistaa asiakkaiden sähköisen asioinnin ( ). 8. Toimitilat Keskuspaloaseman peruskorjaushanke on aloitettu ja pelastuskalusto ja koko henkilöstö on siirretty väistötiloihin hankkeen ajaksi lukuun ottamatta korjaamohenkilöstöä. Tämän johdosta pelastustoiminnan ja ensihoidon toimintavalmius lähialueilla on laskenut. Karjaan paloaseman tilojen osoittauduttua sopimattomaksi, ovat myös Karjaan paloaseman toiminnot siirretty tilapäistiloihin vuoden 2013 aikana. Tämä ei merkittävästi vaikuta toimintavalmiuteen. Tehdään riskialueiden kehittymisselvitykseen ja paloasema 2035 raporttiin pohjautuva suunnitelma paloasemien tarpeista ja sijoituksesta.

10 10 9. Investoinnit ja poistot Investoinnit katetaan kuntien maksuosuuksilla poistojen muodossa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - liikelaitos TA 2015 TA 2016 TA 2017 Investoinnit (1000 ) Rahoitusosuudet Investointimenot Netto Pelastuslaitos varaa investointien osalta talousarvioon vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelmaan vuosille nyt voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisen tason toteutumisen ja ensihoitopalvelujen sopimusten edellyttämät määrärahat ajoneuvo- ym. kaluston hankintaan ja paloasemien ensikertaiseen kalustamiseen. PelJK on käsitellyt käyttöomaisuusinvestoinnit kokouksessaan Toiminnan seuranta Toimintasuunnitelma käydään läpi koko henkilöstön kanssa tammi-maaliskuun aikana. Toiminnan seuranta, vastuuhenkilöt, resurssit ym. on kuvattu vuoden 2015 toimeenpanosuunnitelmassa. 11. Riskit Keskeinen taloudellinen riski on aineiden, tarvikkeiden ja palveluiden ennakoitua suurempi kustannusnousu. Kasvavat energiakustannukset ja palkkakustannukset johtavat kokonaiskustannusten nousuun. Pelastuslaitokselle osoitetuissa kehysvaroissa ei riittävästi ole huomioitu Espoon asukasluvun kasvua suhteessa muihin kuntiin ja kustannusten nousua vastaavaa korotusta otettu huomioon. Jo vuosien talousarviot olivat menojen osalta alimitoitettu, mutta vajetta on pystytty toimintojen järjestelyillä ja osin budjetoimattomilla tuloilla. Talouskehyksestä johtuen riski pitää hyväksyä. Ensihoidon laajentuessa kasvavat yleiskulut tulevat jaettavaksi HUS:n kanssa. Jos ensihoitopalveluita ei tuoteta vuoden 2017 jälkeen jollain alueella, tarkoittaa tämä tuotannon supistamista, yleiskulujen uudelleen jakoa ja pelastustoimen kuntamaksuosuuden nousua. Riski pyritään poistamaan vaikuttamalla aktiivisesti siihen että pelastuslaitos toimii jatkossakin ensihoitopalvelujen järjestäjänä. Pelastuslaitoksen kokonaistoimintavalmius on riippuvainen useista toimivista, toisiinsa kytketyistä prosesseista. Mm. häiriöt ulkoisten ja sisäisten sopimuskumppanien (kuten tietoliikenne ja energiasopimuskumppanit) toiminnassa voivat aiheuttaa riskejä toiminnan jatkuvuudelle ja toimintavalmiudelle. Riskien hallinta edellyttää hyvää ja toimivaa kumppanuuksien hallintaa sekä osto-osaamista. Erityisen haasteen muodostavat riippuvuudet muista toimijoista.

11 11 Toiminnallisista tavoitteista laaditaan tarkempi toimeenpanosuunnitelma talousarvion vahvistamisen jälkeen. Henkilöstö on keskeinen osatekijä pelastustoimen ja ensihoidon suorituskyvyssä sekä toimintavalmiudessa. Henkilöstön ikääntymiseen liittyy toimintavalmiuden alenemisriski. Nykyinen organisaatiorakenne mahdollistaa vaihtoehtoisten urapolkujen suunnittelun entistä paremmin, mutta jokainen henkilösiirtyminen aiheuttaa runsaasti henkilöstöhallinnollista työtä ja hallinnollista viivettä. Riskiä pyritään vähentämään hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja ennakoinnilla. Eläkeiän nouseminen on selkeästi lisännyt ennenaikaisesti eläköityneiden osuutta kokonaismäärästä ja tämä nostaa eläkeperusteisia kuluja merkittävästi. Tulevat eläkeratkaisut saattavat vaikuttaa merkittävästi kustannustason nousuun pelastuslaitoksella. Riski otetaan huomioon tulevien vuosien taloussuunnitelmissa. 12. Liitteet: Projektit tuloskortti yksikön tarina: palvelutasopäätöksen alkusivuilta,,(på svenska) Toimintasuunnitelman toimeenpano 2015 (otsikot viittaavat palvelutasopäätöksen tavoitteisiin)