Morfologia-kurssin luentomateriaaleja

Transkriptio

1 Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 15. marraskuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 19: Tapaluokka kieliopillisena kategoriana Imperatiivi funktionaalisen morfologian kannalta Pari sanaa aspektista Konditionaali Funktionaalisen morfologian kannalta Kontrastiivisia huomioita

2 1 Luento 19: Tapaluokka kieliopillisena kategoriana 2 ˆ Takaisin sivun yl alaitaan ˆ Lataa PDF ˆ Tutki luentokalvoja ˆ Tutki tuntiteht avi a 1.1 Imperatiivi funktionaalisen morfologian kannalta Edellisell a luennolla keskityttiin imperatiivin muodostamiseen. Katsotaan t am an luennon aluksi viel a muutamia huomioita imperatiivin k ayt ost a eli imperatiivista funktionaalisen morfologian kannalta. Edell a todettiin jo, ett a k askyj a voidaan ilmaista monilla muillakin muodoilla kuin varsinaisilla sananmuodostuksellisessa mieless a imperatiiveilla (innitiiveill a, indikatiivimuodoilla). Asia voidaan k a ant a a my os toisin p ain: varsinaisia sananmuodostuksellisessa mieless a imperatiiveja voidaan k aytt a a my os muihin tarkoituksiin kuin k askyn tai kehotuksen ilmaisemiseen. Yksi t allainen tapaus ovat konditionaalilauseen ehdot. Konditionaaliin paneudutaan t all a tunnilla tarkemmin edemp an a, mutta katsotaan jo nyt seuraavia esimerkki a: (1) Áóäü ÿ ìàðêñèñòîì, ÿ áû ïîñ èòàë, òî ýòè èäåè èìåþò êëàññîâóþ ïðèðîäó. (2) À îñòàíüñÿ ÿ òîãäà, âñ¼ ñâåëîñü áû òîëüêî ê âîñïèòàíèþ ìëàäåíöåâ äà ê îæèäàíèþ ñìåðòè. Suomennokset voisivat kuulua esimerkiksi: (3) Jos olisin marxisti, olisin sit a mielt a, ett a n am a ajatukset ovat luonteeltaan luokkakysymyksi a (4) Jos olisin sillon j a anyt, kaikesta olisi tullut vain lasten kasvattamista ja kuoleman odottelua Kyseisiss a esimerkeiss a imperatiivi siis ilmaisee k askyn sijasta ehtoa, aivan kuten tavallinen konditionaali yleens a. Toinen vastaava imperatiivin eik askev a merkitys on Nikunlassin (2002: 197) mukaan niin kutsuttu konsessiivirakenne, kuten seuraavassa esimerkiss a: (5) Çåìëþ ïðèõîäèëîñü êàê-òî ïîäåëèòü, à êàê íè ïîäåëè, âñå ðàâíî áóäåò íåñïðàâåäëèâî (6) Ýòîãî íèêòî íå ìîæåò ïîíÿòü, êàê íè îáúÿñíÿé. Esimerkkien 5 ja 6 imperatiivit voisi suomentaa rakenteilla `Miten ikin a jaatkin/selit atkin, joka tapauksessa/kuitenkaan... '. 2

3 1.1.1 Pari sanaa aspektista Jatketaan viel a aspektikategorian k asittely a imperatiivien kannalta. Ensinn akin, kuten edell a esimerkiksi futuurin osalta todettiin, aspektien v alinen perusero s ailyy my os imperatiivimuodoissa. Vertaa esimerkiksi seuraavia esimerkkej a, joista 7 edustaa konkreettisfaktista merkityst a ja 8 konkreettis-prosessuaalista: (7) Ïîðàáîòàé, à ïîòîì ïîéäåì ãóëÿòü. (8) Ñòîéòå çäåñü, íèêóäà íå óõîäèòå. Esimerkiss a 7 kyseess a on rajattuja ja per akk aisi a toimintoja, esimerkiss a 8 puolestaan avoimia ja samanaikaisia. My os oppositio toiston (rajoittamattoman toiston merkitys) ja yhden kerran (konkreettis-faktinen merkitys) v alill a s ailyy, kuten seuraavassa: (9) Ïåðåä íà àëîì ðàáîòû ïðîâåòðèòå êîìíàòó (10) Ïåðåä íà àëîì ðàáîòû ïðîâåòðèâàéòå êîìíàòó Esimerkki 9 ilmaisee yksitt aist a konkreettista toimintaa, esimerkki 10 toistuvaa, joka kerta suoritettavaa. Sen lis aksi, ett a peruserot aspektien v alill a s ailyv at, voidaan kuitenkin erottaa my os er ait a erityispiirteit a aspektin k ayt olle nimenomaan imperatiivissa. Perusero on, ett a imperfektiivinen aspekti k askee v ahemm an radikaaleja asioita, ik a an kuin imperfektiivisell a aspektilla pyyt aminen on v ahemm an pyydetty. Huomaa, ettei t am a tarkoita, ett a kohteliaampi pyynt o olisi aina imperfektiivinen, vaan pikemminkin, ett a odottamattomampi pyynt o on yleens a perfektiivinen. Vertaa seuraavia tilanteita urheilukaupassa. Ajatellaan ensin, ett a l ahestyt myyj a a, joka ei viel a tied a, mink alaista asiaa sinulla on. Sin a olet tullut ostamaan tennismailaa. Aspektin kannalta olisi luontevaa kysy a: (11) Ïîæàëóéñòà, ïîêàæèòå ìíå òåííèñíûå ðàêåòêè. Pyynt o ei ole mill a an lailla ep akohtelias, mutta perfektiivinen aspekti on l asn a, koska se ei pelkk a a retoriikkaa, myyj a a pyydet a an oikeasti tekem a an jotakin. Kun myyj a vie sinut tennismailahyllylle, h an voi puolestaan todeta: (12) Âîò òàêèå ó íàñ åñòü.. Âûáèðàéòå! Kyseess a on koko lailla retorinen, tyhjempi, k asky: sinua kehotetaan tekem a an toiminto, josta jo tied at, ett a sit a sinulta odotetaan. Sama imperfektiivisen aspektin neutraalius tulee esille, jos puhujalla ei ole johonkin pyynt o on vahvaa kantaa tai h ant a ei kiinnosta: (13) ß õî ó ñõîäèòü ñåãîäíÿ ê Ñàøå. - Íó òî æå, èäè. Imperfektiivisen aspektin ja odotetun toiminnan suhde imperatiivissa n akyy my os kehotuksen toistamisrakenteissa. Tyypillisen tilanteen voi kuvitella ruokap oyd ass a, jossa is ant a tai em ant a n akee sinun istuvan paikallasi, etk a ole viel a ottanut mit a an lautasellesi: 3

4 (14) Âîçüìè, ïîæàëóéñòà, áóëî êó! Jos pyynn on kuultuasi alat ep ar oid a, etk a oikein tied a, ottaisitko vai etk o, em ant a/is ant a toistaa: (15) Áåðè, áåðè, íå ñòåñíÿéñÿ! Ensimm aisess a pyynn oss a (14) k ayt oss a on siis perfektiivisen aspektin verbi, toisessa imperfektiivisen. Toistettakoon viel a, ettei edell a mainittu odotettavuuden ero liity kohteliaisuuteen, vaan p ainvastoin imperfektiivinen aspekti voi usein olla ep akohteliaampi vaihtoehto. Voisi esimerkiksi kuvitella, ett a vanhus pyyt a a sinulta apua kadulla perfektiivisell a aspektilla: (16) Ìîëîäîé åëîâåê, ïîìîãèòå ïîæàëóéñòà, ñ ñóìêîé. Imperfektiivinen aspekti voisi olla k arsim at on, heti toimintaan patistava: (17) Íó åãî æå âû òóò æäåòå, íè åãî íå äåëàåòå, ïîìîãàéòå ìíå! Kieltomuodoista ja imperatiivista Seljakin (2006: 165) esitt a a, ett a imperfektiivisen aspektin voi katsoa usein olevan jyrkempi, absoluuttinen: Íå ãîâîðè åìó îá ýòîì! Íå õîäèòå òóäà! Perfektiivinen aspekti kantaa ennemminkin varoituksen luonnetta: Ñìîòðè, íå ñêàæè åìó îá ýòîì! Ñìîòðè íå óïàäè! 1.2 Konditionaali Konditionaalia k aytet a an, kuten mainittua, ilmaisemaan jokin asiaintila ehdollisena tai mahdollisena. Ven aj an konditionaalin voi ajatella usein tarkoittavan, ett a t all a hetkell a on voimassa vastakkainen asiaintila kuin hetkell a, johon konditionaalilause viittaa (Nikunlassi 2002: 195). Ajattele esimerkki a 18, jossa oletetaan, ett a kuulija ei n ae, mill a ilolla em ant a kertoi historiaa: (18) Åñëè áû âû âèäåëè, ñ êàêèì âîñòîðãîì õîçÿéêà ðàññêàçûâàëà åãî 150-ëåòíþþ èñòîðèþ! Lause 18 esitt a a samalla konditionaalin muodostusperiaatteen ven aj ass a: konditionaali saadaan aikaan verbin menneen ajan muodolla yhdistettyn a taipumattomaan áûpartikkeliin. Toisin kuin esimerkiksi eglannissa tai ruotsissa, sek a ehtolauseen ett a p a alauseen verbit ovat konditionaalimuodossa: (19) Åñëè áû ÿ áûë Äåäîì Ìîðîçîì, òî çàñòàâèë áû ëþäåé âåðèòü â óäåñà Lause 19 n aytt a a my os, ett a ehtolauseissa áû-konjunktion paikka on selke a: se seuraa heti konjunktion j alkeen. Sen sijaan p a alauseissa paikka voi jonkin verran vaihdella. Wade (2010: 334) toteaa, ett a paitsi verbin j aljess a (kuten esimerkiss a 19), partikkeli voi sijaita my os verbin edess a: (20) Åñëè áû ÿ áûë Äåäîì Ìîðîçîì, ÿ áû çàñòàâèë ëþäåé âåðèòü â óäåñà Seljakin (Øåëÿêèí 2006: 167) tarkentaa, ett a tavallisin paikka on verbin j aljess a ja ett a sijaitessaan ennen verbi a áû yleens a on koko lauseen toinen sana. 4

5 1.2.1 Funktionaalisen morfologian kannalta Katsotaan seuraavassa tarkemmin konkreettisia konditionaalin k aytt otilanteita. Yksi t arke a konditionaalin teht av a on toiveen ilmaiseminen (vrt. suomen kunpa/jospalauseet). (21) Óåçæàëè áû óæå ñêîðåé, íå ðâàëè áû äóøó! (22) Çíàë áû òû, êàêèì òðóäîì ýòî âñ¼ äîñòà¼òñÿ, áåçäåëüíèê òû òàêîé Toiveen ilmaisemiseen liittyy er as kielenoppijan kannalta kriittinen huomio. Konditionaali nimitt ain on pakollinen sivulauseessa aina, kun toive kohdistuu johonkuhun muuhun kuin puhujaan itseens a (Wade 2010: 335; Nikunlassi 2002: 196). T all oin áû-partikkeli yhdistyy òî-konjunktioon: (23) Òû õî åøü, òîáû ÿ ýòîò ¼ðòîâ êîìïüþòåð â îêíî âûáðîñèëà? (24) Õî åøü, òîáû òåáÿ óâàæàëè è ëþáèëè? (25) Ðîäèòåëè àñòî òðåáóþò, òîáû ðåá¼íîê íå âñòàâàë èç-çà ñòîëà äî òåõ ïîð, ïîêà íå ïðèãîòîâèò âñå óðîêè. (26) Îí æåëàë, òîáû ñóä íàä ïðåñòóïíèêàìè ïðîèñõîäèë ñ âîçìîæíîé ñòåïåíüþ çàêîííîñòè è ãëàñíîñòè. Kuten esimerkeist a havaitaan, tavallisia t allaisissa tilanteissa k aytett avi a lievemp a a tai jyrkemp a a toivomusta ilmaisevia verbej a ovat õîòåòü, æåëàòü, òðåáîâàòü. Joukko on kuitenkin laajempi kuin vain perusajatus toivomisesta antaisi ymm art a a. My os sanojen íåîáõîäèìî, íóæíî, íàäî kanssa k aytet a an konditionaalia: (27) Íåîáõîäèìî, òîáû íàøè ïàðòèéíûå îðãàíèçàöèè âêëþ èëèñü â ýòî äåëî (28) Íóæíî, òîáû ãîëîñ áèçíåñà çâó àë ãðîì å, åì îí çâó àë ðàíüøå. (29) Íàäî, òîáû ðåá¼íîê ñòàíîâèëñÿ ñàìîñòîÿòåëüíûì. Wade (2010: 336) listaa my os seuraavat sanat, joiden yhteydess a k aytet a an vastavalla tavalla konditionaalia: ˆ âàæíî ˆ æåëàòåëüíî ˆ ëó øå ˆ ïðîòèâ Esimerkiksi: (30) Íî îíè ïðîòèâ òîãî, òîáû èíîñòðàííûì ãðàæäàíàì ïðîäàâàëè çåìëþ. (31) Íî ëó øå, òîáû ðåá¼íîê ñàì óâèäåë, òî ìàìà/ïàïà íå áðîñàþò ñâîè àøêè. Huomaa my os ett a ñêàçàòü-verbi + konditionaali -yhdistelm a voi ilmaista jonkin toiminnan toivottuutta tai suotavuutta / ylip a at a an k askynomaista pyynt o a: 5

6 (32) ß ñêàæó, òîáû Äæàìàë âàì ïîçâîíèë. (33) Íî ïîòîì ìàìà ñêàçàëà, òîáû ÿ î í¼ì áîëüøå íå ñïðàøèâàëà. (34) Ïîìíèøü, òû ìíå ñêàçàëà, òîáû ÿ òåáÿ çäåñü ïîäîæäàë? Lis aksi konditionaali voidaan yhdist a a esimerkiksi verbiin ïðåäëîæèòü korostamaan, ett a kyseess a on jonkun tahdon ilmaus (Nikunlassi 2002: 196): (35) Âåðíî ëè, òî íà íåäàâíåé êîëëåãèè Ìèíòðàíñà âû ïðåäëîæèëè, òîáû ðîññèéñêèå èíîâíèêè ëåòàëè â êîìàíäèðîâêè çà ðóáåæ òîëüêî ðåéñàìè ðîññèéñêèõ àâèàêîìïàíèé? Kontrastiivisia huomioita Vaikka sek a suomessa ett a ven aj ass a, kuten useimmissa muissa kieliss a, on tapaluokka nimelt a konditionaali, se ei tarkoita, ett a kyseess a olisivat t aysin samanlaiset tapaluokat. Seuraavassa joitakin erityisesti suomalaisen kielenoppijan kannalta ongelmallisia eroja. Ensimm ainen silmiinpist av a ero on, ett a ven aj an konditionaalissa ei ole aikamuotoja. Suomessa konditionaalia voidaan k aytt a a preesensiss a ja perfektiss a (tulisi / olisi tullut), mutta ven aj ass a konditionaalin aikamuoto on aina sama. Niinp a seuraava Waden (2010: 333) esimerkki voisi saada kontekstista riippuen kaksi suomennosta: 1. Menisin, jos minut kutsuttaisiin; 2. Olisin mennyt, jos minut olisi kutsuttu. (36) ß ïîø¼ë áû, åñëè áû ìåíÿ ïðèãëàñèëè. Toiseksi voidaan karkeasti todeta, ett a suomessa konditionaalia k aytet a an ahkerammin kuin ven aj ass a. T am a johtuu muun muassa siit a, ett a suomessa niin kutsutut modaaliset predikaatit (Nikunlassi 2002: 196) kuten tahtoa, luulla, arvella ovat usein konditionaalissa, vaikka periaatteessa ne jo ilmankin ilmaisisivat puhujan ep avarmuutta ilmaisemastaan asiasta. Ven aj ass a n aiss a tapauksissa k aytet a an kuitenkin tavallisesti indikatiivia. Vertaa seuraavia ParFin-rinnakkaiskorpuksen esimerkkej a. Kyseess a on siis suomenkielisi a alkuper aistekstej a ja niiden ven aj ann oksi a: suomenkielinen l ahdeteksti Miten sin a p arj a at, Kaisa? Luulisin, ett a sinulla on aivan tarpeeksi paineita ilman murhajuttuihin sekaantumistakin? Luulisitteko kykenev anne pelaamaan sellaisella panoksella, jos t am a tapahtuma olisi kehittynyt sellaisiin mittoihin. Mit a se sielt a haki? Mit a luulisit? Esityksen p a atytty a mies kysyi haluaisinko juoda kahvit ven aj ankielinen kohdeteksti Êàê òû, Êàéñà, ñî âñåì ñïðàâëÿåøüñÿ? Äóìàþ, òî ó òåáÿ äîñòàòî íî íàãðóçêè è áåç âìåøàòåëüñòâà â äåëî îá óáèéñòâå? Ñ èòàåòå ëè âû ñåáÿ ñïîñîáíûì ïîñòàâèòü íà íåå, åñëè äåëî äîéäåò äî òàêèõ ìàñøòàáîâ? òî îí òàì çàáûë?- Êàê òû äóìàåøü? Çàêîí èâ âûñòóïëåíèå, îí ñïðîñèë, íå õî ó ëè ÿ âûïèòü êîôå, 6

7 suomenkielinen l ahdeteksti Min a haluaisin kernaasti ostaa sen kornetin Mies ymm art aisi hyvin sen, ett a vaimo haluaisi hoitaa heid an kotiaan ja puutarhaansa huolellisemmin. ven aj ankielinen kohdeteksti ß îõîòíî êóïëþ òðóáó Îí õîðîøî ïîíèìàë, òî æåíà õî åò áîëåå òùàòåëüíî óõàæèâàòü çà èõ äîìîì è ñàäîì. Jos konditionaalilla kuitenkin ilmaistaan selv asti jonkin asiaintilan ehdollisuutta eik a vain puhujan ep avarmuutta, ven aj ass akin konditionaali on tarpeen, kuten seuraavassa k a ann osesimerkiss a: ˆ Moni tytt o haluaisi pysy a sellaisen miehen luona. ˆ Ìíîãèå äåâóøêè õîòåëè áû èìåòü òàêîãî ìóæ èíó. Nikunlassi, Ahti Johdatus Ven aj an Kieleen Ja Sen Tutkimukseen. Helsinki: Finn Lectura. Wade, Terence A Comprehensive Russian Grammar. Vol. 8. John Wiley & Sons. Øåëÿêèí, Ì.À Ñïðàâî íèê Ïî Ðóññêîé Ãðàììàòèêå. drofa. 7