Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
|
|
- Ahti Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 5. lokakuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 10: Sijat funktionaalisen morfologian kannalta Instrumentaalin merkityksi a Agentti Predikatiivinen instrumentaali Prepositio + instrumentaali verbin t aydennyksen a Instrumentaali verbin t aydennyksen a Kontrastiivisia huomioita Prepositionaalin merkityksi a Íà vai â? Íà-prepositio ven aj ass a Â-prepositio ven aj ass a Kokoavasti Prepositionaali t aydennyksen sijana
2 1 Luento 10: Sijat funktionaalisen morfologian kannalta 4 ˆ Takaisin sivun yl alaitaan ˆ Lataa PDF ˆ Tutki luentokalvoja ˆ Tutki tuntiteht avi a 1.1 Instrumentaalin merkityksi a Aloitetaan my os instrumentaalin perusmerkitysten k asittely paikkaan ja aikaan liittyvist a merkityksist a, joista suurin osa toteutuu prepositioiden avulla. Seljakin (Øåëÿêèí 2006: 67) ryhmittelee instrumentaalin paikalliset perusmerkitykset merkityksiksi, jotka kuvaavat jonkin objektin sijaintia suhteessa toiseen objektiin. T ass a merkityksess a oleellisia ovat prepositiot íàä, ïîä, ïåðåä, çà, ñ ja ìåæäó. (1) æàðèòü íàä ðàñêàë¼ííûìè óãëÿìè. (2)... âñòàíåòå ïåðåä êàðòèíîé è áóäåòå äóìàòü: Òàê... âîò îíà, ýòî æå îíà... (3) Ïîä ïèäæàêîì ó íåãî áûëà òîëüêî ðâàíàÿ ñåò àòàÿ ìàéêà Tiettyj a paikallisia merkityksi a voidaan ilmaista ilman prepositioita, kuten ilmauksissa tyyppi a mets an l api, rantaa my oten ym. (4) Ïî åìó-òî ÿ âñïîìíèë, êàê ìû øëè ñêâåðîì (`aukio') è ñïîðèëè (5) Êðóãîì çîëîòèëèñü îñåííèå ïîëÿ, ìû øëè äîðîãîé, ïî êîòîðîé... (6) Îí ø¼ë ëåñîì, è åìó ïðåäñòàâëÿëîñü: âîò óæ íåò åãî... My os ajalliset merkitykset ovat varmasti tuttuja, sek a prepositioiden kanssa ett a ilman: ˆ ïåðåä ñíîì / ðàññâåòîì / òåì, êàê... ˆ óòðîì, âå åðîì, äí¼ì, ëåòîì, çèìîé, öåëûìè âå åðàìè Huomaa, ett a k ayt ann oss a sanat óòðîì, âå åðîì ym. ovat nykyven aj ass a adverbej a, morfologisesti siis muotoa /óòðîì/ ennemmin kuin /óòð/îì/. Ajallisesta merkityksest a on kyse my os silloin, kun kuvataan jotain toimintaa alkavaksi suhteessa johonkin tapahtumaan: âñòàòü ñ ñîëíöåì, óåõàòü ñ ðàññâåòîì (Øåëÿêèí 2006: 68) Agentti Kuten tunnettua, er as instrumentaalin teht avist a on ilmaista passiivilauseiden tekij a a: (7) Ìû âèäåëè êàíàë, ïîêðûòûé ëüäîì. (8) Òàêèì îáðàçîì, ïðîôèëàêòèêà ýêñòðåìèçìà, ïðîâîäèìàÿ ãîñóäàðñòâîì, íàðóøàåò ïðàâà åëîâåêà è äîëæíà áûòü ïðèçíàíà íåêîíñòèòóöèîííîé (9) Êâàðòèðû, êîòîðûå ó íàñ ñòðîÿòñÿ êîìïàíèåé ¾Ñòðîéìåòðåñóðñ, îòëè àþòñÿ õîðîøåé ïëàíèðîâêîé. 2
3 Erikseen t am an merkityksen sis alt a on syyt a mainita my os lauseet, joita Seljakin (2006: 69) nimitt a a termill a çíà åíèå ñòèõèéíîãî íîñèòåëÿ äåéñòâèÿ, luonnonvoiman aiheuttaman toiminnan merkitys. Tarkempi katsaus aiheeseen on saatavilla t ast a A. Mustajoen ja M. Kopotevin (2005) artikkelista. (10) Âåòðîì óíåñëî ëîäêó (11) Òðîòóàð çàëèëî âîäîé Predikatiivinen instrumentaali Instrumentaali on usein syntaksin kannalta erityisasemassa sen vuoksi, ett a, kuten nominatiivi, se voi toimia predikatiivin roolissa (predikatiivinen instrumentaali, òâîðèòåëüíûé ïðåäèêàòèâíûé), eli ilmoittaa ominaisuuden tai tilan, joka jostakin subjektista lauseessa kerrotaan. Katso seuraavia esimerkkej a: (12) Ëèöî æåíùèíû áûëî èñïóãàííûì (13) Èëè ñàì, íå äàé Áîã, áóäåøü êàïèòàíîì, è ñàìîìó ïðèä¼òñÿ âñåõ ìó èòü. (14) Òå, êòî òîãäà áûëè ìàñòåðàìè, óæå ñòàëè êëàññèêàìè. (15) È, êîíå íî, ìû î åíü íàäååìñÿ íà òî, òî íàøå âçàèìîäåéñòâèå áóäåò ýôôåêòèâíûì (16) Íàïðèìåð, ÿ êîãäà-òî áûëà ñòðåêîçîé (`sudenkorento'), íî, óâèäåâ Ïàêè, âëþáèëàñü áåç óìà è ïðåâðàòèëàñü â êîëèáðè Etenkin menneess a ajassa ero instrumentaalin ja nominatiivin v alill a on usein siin a, ett a instrumentaalilla ilmaistava ominaisuus tai tila on v aliaikaisempi (Wade 2010: 126). T am a n akyy esimerkiksi lauseissa 12 ja 16, mutta on ainoastaan tendenssi, ei itsest a anselvyys. Predikatiivin kaltainen on my os k aytt o er aiden verbien kuten ñòàòü, íàçûâàòü, îñòàòüñÿ, ðàáîòàòü, ñëóæèòü kanssa: (17) Òåñòî ìåñèòü äî òåõ ïîð, ïîêà îíî íå ñòàíåò áëåñòÿùèì (18) Ñòðàòåãè åñêèå ïëàíû Oracle â íîâîì ôèíàíñîâîì ãîäó îñòàíóòñÿ ïðåæíèìè (19) Ýòè ìåäëåííî ðàñòóùèå è îñîáåííî öåíèìûå êàêòóñû èíîãäà íàçûâàþò êàìåííûìè ðîçàìè Prepositio + instrumentaali verbin t aydennyksen a Monet verbit saavat t aydennyksekseen prepositiolausekkeen, jonka substantiivij asen on instrumentaalissa. N ait a voidaan Seljakinin (2006: 67) esityksen pohjalta jaotella esimerkiksi seuraavanlaisiin ryhmiin: ˆ Alistaminen jollekin: âëàñòâîâàòü/íà àëüñòâîâàòü íàä êåì-òî ˆ Mielentila suhteessa johonkin: çàäóìàòüñÿ/ðàáîòàòü/ñìåÿòüñÿ/øóòèòü íàä åìëèáî ˆ Alisteinen toiminta suhteessa johonkuhun: ïðåêëîíÿòüñÿ/èçâèíèòüñÿ ïåðåä êåìëèáî ˆ seuraaminen/v alitt aminen: ñëåäèòü çà ïîëèòèêîé, óõàæèâàòü çà äåòüìè ˆ p a am a ar a: ñõîäèòü çà ìîëîêîì, ïðèåõàòü çà äî êîé 3
4 1.1.4 Instrumentaali verbin t aydennyksen a Waden (2010) perusteella voidaan suoran instrumentaalit aydennyksen saavat verbit jaotella seuraaviin ryhmiin: 1. Hallinta. Esimerkiksi âëàäåòü, ïðàâèòü, óïðàâëÿòü, ïîëçîâàòüñÿ, ðàñïîëîãàòü, ðàñïîðÿæàòüñÿ, ðóêîâîäèò, çàâåäîâàòü. 2. Asenne. Esimerkiksi âîñõèùàòüñÿ, ãîðäèòüñÿ, õâàñòàòüñÿ, èíòåðåñîâàòüñÿ, óâëåêàòüñÿ, íàñëàæäàòüñÿ, îáõîäèòüñÿ. 3. Vastavuoroinen toiminta. Esimerkiksi äåëèòüñÿ, îáìåíèâàòüñÿ. 4. Muut, kuten (usein merkitykselt a an negatiiviset) áîëåòü, ñòðàäàòü, æåðòâîâàòü, ðèñêîâàòü tai positiivisemmat/neutraalit òîðãîâàòü, ïðîñëàâëÿòüñÿ, çàíèìàòñüÿ, óâëåêàòüñÿ. (20) Âèçåíòàëü óòâåðæäàë, òî ðàñïîëàãàåò äëèííûì ñïèñêîì ñ ôàìèëèÿìè áûâøèõ íàöèñòîâ. (21) Ïðîôåññîð, àêàäåìèê ÐÀÅÍ Åâãåíèé Íèêîëàåâè Ïàíîâ çàâåäóåò ëàáîðàòîðèåé ñðàâíèòåëüíîé ýòîëîãèè è áèîêîììóíèêàöèè Èíñòèòóòà ïðîáëåì ýêîëîãèè è ýâîëþöèè ÐÀÍ. (22) Õâàñòàëèñü äðóã ïåðåä äðóãîì ñâîåé ëîâêîñòüþ, óìåíèåì ñìóõëåâàòü, ïåðåòîðãîâàòü, ìàõíóòüñÿ íå ãëÿäÿ. (23) Íåìåöêèé çîîëîã Ðþäèãåð Ôåðõàññåëüò äåëèòñÿ ñâîèìè íàáëþäåíèÿìè: Ó ìåíÿ â àêâàðèóìå áûë ðîçîâî-êðàñíûé ñàìåö... (24) Íîâàÿ ñòîëèöà ßïîíèè ïðîñëàâëÿëàñü âñåìè ñðåäñòâàìè ìàññîâîé èíôîðìàöèè Kontrastiivisia huomioita Vertaillaan viel a suomea ja ven aj a a ja pohditaan, miten suomessa ilmaistaan asioita, joita ven aj ass a ilmaistaan instrumentaalilla. Instrumentaalia k aytet a an ensinn akin usein suomen essiiviin: (25) Îíà óìåðëà ìîëîäîé / ãåðîåì (26) Îíè óåõàëè ñåìüåé (27) Åñëè ïðèäó çäîðîâûì... Vertaa my os: (28) Îí ñèäåë ïëå îì ê ïëåííîìó, à ñïèíîé ê äåðåâó Toisaalta suomessa on usein suora objekti siin a, miss a ven aj ass a on instrumentaalisijainen sana. Luonnollisesti monet n aist a tapauksista liittyv at edell a esitettyivin instrumentaalit aydennyksen saaviin verbeihin (çàíèìàòüñÿ, óïðàâëÿòü ym.) Lis aksi kannattaa kiinnitt a a huomiota esimerkiksi ruumiinosien liikuttamiseen: (29) ß ìîë à ìàõíóë ðóêîé è ïîø¼ë ïðî ü. (30) Ïðèíþõèâàÿñü, î åíü ñìåøíî äâèãàþò íîñîì è ìèãàþò ãëàçàìè. 4
5 Wade (2010: 122) huomauttaa, ett a n aiss a tapauksissa paitsi ruumiinosa my os ruumiinosalla (k adell a) tapahtuva liike tulkitaan samoin: (31) Íà îäíîé èç íèõ ñòîÿò äâà ãðàæäàíèíà è ðàçìàõèâàþò åìîäàíàìè. 1.2 Prepositionaalin merkityksi a Nimens a mukaisesti prepositionaali on sija, jota k aytet a an vain prepositioiden yhteydess a. Se ei siis ole suoraan esimerkiksi verbin t aydennyksen a olevan sanan suku. Prepositionaalin yhteydess a paikallismerkityksist a tuskin tarvitsee erikseen mainita: â- prepositio + prepositionaali merkityksess a `jossakin paikassa' on ensimm aisi a rakenteita, jonka ven aj a a vieraana kielen a opiskeleva omaksuu. T am a rakenne vastaa suuressa m a arin suomen inessiivi a, mik a tekee omaksumisesta suomalaiselle usein helppoa, mutta toisaalta aiheuttaa my os hankaluuksia. Tavalliset ajan ja paikan merkitykset on listattu seuraavassa: 1. Sijainti jossakin konkreettisessa tai abstraktissa tilassa: â çäàíèè, â çîîïàðêå, â ìåòðî, â øêîëå â îáùåñòâå, â ìèðå, â òàêîì ñîñòîÿíèè, â ìîåì ïîíèìàíèè, â æèçíè Ajallisen sijainnin (kysymys milloin) ilmaiseminen tietyill a substantiiveilla: â ýòîì ãîäó, íà ïðîøëîé íåäåëå, â ýòîì ìåñÿöå Sijainti jonkin liepeill a (ïðè-prepositio): Ïðè øêîëå, ïðè äîðîãå. T am akin merkitys toteutuu my os abstraktimmassa mieless a (`yhteydess a'): ïðè æàðåíèè, ïðè ðåøåíèè, ïðè ñîçäàíèè ym. 4. Harvinaisempi ajallinen merkitys on ïî-preposition kanssa muodostettava, per akk aisyytt a ilmaiseva merkitys (ks. Øåëÿêèí 2006: 69): ïî îêîí àíèè óíèâåðñèòåòà, ïî ïðèåçäå äîìîé. Aika- ja paikkamerkitysten lis aksi on luonnollisesti muistettava î-prepositioon liittyv a merkitys, joka kuvaa jonkin: ãîâîðèò î ïîãîäå, ðàññêàçûâàòü î ïîåçäêå, âîïðîñ î íåîáõîäèìîñòè ïðèíÿòûõ ìåð, ìíåíèå î âíåøíåé ïîëèòèêè ym. 1.3 Íà vai â? Seljakin (2006: 70) toteaa â- ja íà-prepositioiden peruserosta seuraavaa: [... ] ïðåäëîã â óêàçûâàåò íà âíóòðåííèå ïðåäåëû ïðåäìåòà, ïðåäëîã íà íà âíåøíèå ïðåäåëû. Ilmaistaessa objektin A sijaintia suhteessa objektiin B prepositioiden v alinen ty onjako onkin my os kielenoppijalle helppo. Ilmaisujen íà ñòîëå ja â êîðîáêå ero on helppo omaksua ja vastaa suomen sis a- ja ulkopaikallissijojen v alist a eroa. Ongelmia ilmenee kuitenkin, kun siirryt a an abstraktimpiin paikan kuvauksiin: ven aj aksi sijaitaan íà ðàáîòå, suomessa taas sis apaikallisesti t oiss a. Toisaalta suomeksi ollaan vieraisilla, ven aj ass a â ãîñòÿõ. Kannattaa my os muistaa, ett a â- ja èç-prepositioita sek a íà- ja ñ-prepositioita k aytet a an yleens a johdonmukaisesti omina ryhmin a an (íà ðàáîòå/ñ ðàáîòû, â øêîëå/èç øêîëû) 1. 1 t ast akin on er ait a poikkeuksia (ks. Wade 2010: 423). 5
6 Seuraaviin taulukoihin on koottu tapauksia, joissa suomen jaottelu sis a- ja ulkopaikallissijoihin ei osu yksiin ven aj an v- ja na-prepositioiden k ayt on kanssa. Monissa tapauksissa sek a v- ett a na-prepositio ovat mahdollisia, mutta n aiss akin k aytt o a rajaa usein konteksti sill a tavalla, ett a prepositioilla on enemm an tai v ahemm an selv a ty onjako Íà-prepositio ven aj ass a Ensiksi keskityt a an tapauksiin, joissa suomessa on sis apaikallissija, mutta ven aj ass a ainakin tietyiss a konteksteissa na. sana â/íà suomi huom. ks. esimerkit ðàáîòà íà ssa çåìëÿ íà ssa maassa (maapallolla) 32. ðóêà íà ssa/lla riippuen kontekstista: tietyiss a 33, 34, MUTTA tapauksissa (erit. mon.) 35, 36 ven aj ass a íà ïðàêòèêà íà ssa k ayt ann oss a 37, 38 ïðåäïðèÿòèå íà ssa jonkin verran riippuvaisuuttaa kontekstista ñâåò (maailma) íà ssa mutta: maapallolla îáúåêò íà ssa kohteessa 43 âîäà íà ssa tietyiss a tapauksissa 44, 45 ven aj ass a íà (vrt. kelluminen / veden pinta) êóõíÿ íà ssa erit. puhekieless a joskus my os 46 â îñòðîâ íà ssa/lla suomessakin joskus saarella, 47 muttei aina âûáîðû íà ssa þã íà ssa Óêðàèíà íà ssa Prepositio ainakin jossain m a arin poliittinen valinta âûñòàâêà íà ssa 48 ñåâåð íà ssa çàñåäàíèå íà ssa kokouksessa. Â çàñåäàíèè mahdollinen, muttei yleinen ôîòîãðàôèÿ íà ssa valokuvassa 51 ýòàï íà ssa vaiheessa 52 ñòàäèÿ íà ssa vaiheessa 53 ñâàäüáà íà ssa h aiss a ïðèðîäà íà ssa Kun merkityksess a `viett a a aikaa luonnossa' äåëî íà ssa íà ñàìîì äåëå âñòðå à íà ssa tapaamisessa 58 39, 40, 41, MUT- TA 42 49, 50 54, 55, 56 MUT- TA 57 6
7 sana â/íà suomi huom. ks. esimerkit ïî òà íà ssa 59 ïðàçäíèê íà ssa juhlissa 60 âîñòîê íà ssa Çàïàä íà ssa íåáî íà ssa* maan p a all a niin kuin ðîäèíà íà ssa kotimaassa, synnyinmaassa, is anmaassa ñëóæáà íà ssa vrt. íà ðàáîòå 62 ñåìèíàð íà ssa êîíôåðåíöèÿ íà ssa konferenssissa, symposiumissa, 63 seminaarissa.. êàðòèíà íà ssa kuvassa, taulussa.. 64 ìåðîïðèÿòèå íà ssa tapahtumassa 65 âîéíà íà ssa 66, 67 MUTTA 68 øåÿ íà ssa kaulassa (kaulalla) 69 (32) Íåëüçÿ ñëèâàòü íà çåìëþ ìàñëî, áåíçèí è ïðî óþ ãàäîñòü (33) Ó íàñ íà ðóêàõ åñòü ìåäñïðàâêè (34) Íà ðóêå íå áûëî îáðó àëüíîãî êîëüöà (35) Ïîñòîÿííî ïî äîìó õîäèò ñ ìîáèëêîé â ðóêàõ (36) Ëþäè â ðóêàõ çàêîíà è ñîïðîòèâëåíèÿ íå îêàçûâàþò (37) Îäíàêî íà ïðàêòèêå ðå ü èä¼ò î òîì, êòî áóäåò ïðèíèìàòü ïðèõîäÿùèå â Ðîññèþ êðóïíûå èíâåñòèöèè (38)  ïðàêòèêå Ñîâåòà Áåçîïàñíîñòè ÎÎÍ íå áûëî ñëó àåâ, òîáû.. (39) Íî ó íàñ íà ïðåäïðèÿòèè ðàáîòàþò áîëüøå ñòà òûñÿ åëîâåê (40)  òå åíèå çèìíèõ êàíèêóë äåòè îáû íî ïîñåùàëè íåñêîëüêî ¼ëîê (â äåòñêîì ñàäó èëè â øêîëå, íà ïðåäïðèÿòèÿõ è ó ðåæäåíèÿõ); (41) Çàáàñòîâêè íà ïðåäïðèÿòèÿõ è â îðãàíèçàöèÿõ Ðîññèéñêîé Ôåäåðàöèè â ãîäû (42) Çàïðåòû íå ðàñïðîñòðàíÿþòñÿ íà òîðãîâëþ àëêîãîëåì â ïðåäïðèÿòèÿõ îáùåñòâåííîãî ïèòàíèÿ. (43) Êàê âñåãäà, â íî íîå âðåìÿ íà îáúåêòàõ øëè ðàáîòû (44) Ëèñòüÿ íà âîäå (45) Îíà ðàçâèâàåò ñêîðîñòü íà âîäå äî 80, à ïî ñíåãó äî 100 êì/ (46) Ìû ñèäåëè íà êóõíå è ïèëè àé (47) Õîòÿ íà îñòðîâå âñ¼ æå ðîñëè äåðåâüÿ è êóñòû. Ó Õîíìà-ñàí íà îñòðîâå Õîêêàéäî äåñÿòü îòåëåé. (48) Ïðîòîòèï óñòðîéñòâà áûë ïðîäåìîíñòðèðîâàí íà âûñòàâêå îôèñíîãî îáîðóäîâàíèÿ â ßïîíèè â 1964 ãîäó. (49) Íà çàñåäàíèè áûë çàñëóøàí âîïðîñ î ïðîâåäåíèè Êîíãðåññà áóõãàëòåðîâ è àóäèòîðîâ Ðîññèè (50) Íà çàñåäàíèè êîìèòåòà òàêæå áûëî ðåøåíî îáðàòèòüñÿ ê ïðàâèòåëüñòâó 7
8 (51) À íà ôîòîãðàôèè íàì áûëî øåñòü ëåò (52) Åù¼ íà ýòàïå ïëàíèðîâêè ñðàçó íàäî ðåøèòü - ñêîëüêî âðåìåíè âû áóäåòå óäåëÿòü áóäóùåìó ñàäó. (53) íàõîäèòüñÿ â ñòàäèè: Íàø èíñòèòóò íàõîäèòñÿ â ñòàäèè çàâåðøåíèÿ... (54) Âìåñòå ìû î åíü ëþáèì îòäûõàòü íà ïðèðîäå (55) Íàõîäÿñü íà ïðèðîäå, íå íóæíî çàáûâàòü, òî ïîñëå âàñ ñþäà ïðèäóò äðóãèå ëþäè (56) Îòäûõàòü äåòÿì ëó øå íà ïðèðîäå, à íå â ãîðîäå. (57)  1783 ã. Äæ. Ìèò åëë ïðåäïîëîæèë, òî â ïðèðîäå äîëæíû ñóùåñòâîâàòü ò¼ìíûå çâ¼çäû; Âîîáùå â ïðèðîäå âñòðå àþòñÿ è äðóãèå âèäû èãîëü àòûõ êðèñòàëëîâ. (58) Ðîññèéñêóþ äåëåãàöèþ íà âñòðå å âîçãëàâëÿë çàìåñòèòåëü ìèíèñòðà èíîñòðàííûõ äåë Â. È. Êàëþæíûé. (59) Îí òóò æå ïîåõàë íà ïî òó è îòáèë Ïàâëó Àëåêñååâè ó òåëåãðàììó. (60) Íà ïðàçäíèêå ìû áûëè âìåñòå ñ Òèòîâûì, (61) Êàê íà íåáå, òàê è íà çåìëå (62)  êâàðòèðå òèõî: ìàìà íà ñëóæáå, Âàðÿ è Çîÿ â øêîëå. (63)  ïðîøëîì ãîäó ó íàñ íà êîíôåðåíöèè âûñòóïàë çàìå àòåëüíûé ôèíñêèé ýêîíîìèñò Ïåêêà Ñóòåëà (64) Åãî ìîæíî óâèäåòü íà êàðòèíå Ñàâðàñîâà Ãðà è ïðèëåòåëè. (65) Ïðåäïîëàãàåòñÿ, òî íà ìåðîïðèÿòèè, êîòîðîå ñîñòîèòñÿ â êîíöå ìàðòà, áóäóò îáñóæäàòüñÿ âñå ïðåäëîæåíèÿ (66) ß óâñòâóþ ñåáÿ çäåñü êàê íà âîéíå (67) Îòåö áûë âîåííûì è ïðîïàë íà âîéíå áåç âåñòè (68) Ïî òè âñå âåðèëè, òî äîáðî ïîáåäèò â âîéíå (69) À íà øåå ó íåãî âèñåë àìóëåò Â-prepositio ven aj ass a Siirryt a an tarkastelemaan tapauksia, joissa suomessa on ulkopaikallissija, mutta ven aj ass a ainakin tietyiss a konteksteissa v. sana â/íà suomi huom. ks. esimerkit îáëàñòü â ssa/lla jollakin alueella, mutta hallinollisesti l a aniss a, maakunnassa, oblastissa ñôåðà â lla Alalla / alueella 70 ðåãèîí â lla Alueella 71 çîíà â lla alueella, vy ohykkeell a óíèâåðñèòåò â ssa/lla Suomessa usein ainakin arkipuheessa: t oiss a ylipoistolla, opiskelee yliopistolla + ulkopaikallissija kun `kampuksella' 72 8
9 sana â/íà suomi huom. ks. esimerkit êðàé â lla vrt. suomen seudulla 73, MUTTA tietysti 74 ñåçîí â lla kaudella 75, 76, 77 àýðîïîðò â lla lentokent all a (vrt. kuitenkin ÍÀ àåðîäðîìå, esim. 79) Êðûì â lla Krimill a (Krimin niemimaalla) ñåêòîð â lla sektorilla 80, 81, 82 ýïîõà â lla aikakaudella 83 ëàãåðü â lla leirill a 84, 85 îòïóñê â lla vrt. kuitenkin íà êàíèêóëÿõ, íà îòäûõå 86 (70)  òîì èñëå áóäåì ãîâîðèòü è î ðàçâèòèè íàøåãî âçàèìîäåéñòâèÿ â ñôåðå ýêîíîìèêè. (71) Ìû ðàçäåëÿåì ìíåíèå î òîì, òî äîñòèæåíèå ñòàáèëüíîñòè â ðåãèîíå ñëóæèò âêëàäîì â óñòàíîâëåíèå ìèðà âî âñ¼ì ìèðå, (72) ß ïîíÿë, òî ñëó àé â óíèâåðñèòåòå åìó íå èçâåñòåí. (73) Äåëî ïðîèñõîäèëî â êðàÿõ äîâîëüíî þæíûõ; Èñêëþ åíèå òîëüêî äëÿ òåõ, ó êîãî â êðàå æèâóò ðîäñòâåííèêè (74) À îí ñèäåë íà êðàå ñòóëà (75)  ïîñëåäíåì ìàò å ñ Ñàòóðíîì â Ðàìåíñêîì ïîäîïå íûå Íèêîíîâà âïåðâûå â ñåçîíå çàáèëè áîëüøå äâóõ ìÿ åé (76)  ñåçîíå 1994/ 95 ãã., îòìå àÿ 40-ëåòèå ñâîåé òâîð åñêîé äåÿòåëüíîñòè (77) Ýòà ïîáåäà ñòàëà äëÿ ïèëîòà ¾Ðåä Áóëë ñåäüìîé â ñåçîíå (78) Íàâåðíîå, äóìàëè, òî êòî-òî áóäåò âñòðå àòü íå â àýðîïîðòó, à ó äâåðåé äîìà. (79) Áîëüøîé ñêàíäàë ðàçðàçèëñÿ íûíåøíåé çèìîé â Ìàãàäàíå, êîãäà íà àýðîäðîìå áûëè çàìîðîæåíû ïîëòîðû ñîòíè ñîëäàò-ïîãðàíè íèêîâ (80)  ñåêòîðå îáðàáàòûâàþùåé ïðîìûøëåííîñòè; (81) ß â ñåêòîðå ïåðåðàáîòêèi (82) Ëåãêîàòëåò â ñåêòîðå äëÿ ïðûæêîâ â äëèíó. (83) Èìåííî ïîýòîìó â ýïîõå Êèåâñêîé Ðóñè èùóò ñåãîäíÿ èñòîêè ñïåöèôè åñêè óêðàèíñêèõ ôåíîìåíîâ (84) Îëüãà ó íàñ äî 8 èþíÿ â ëàãåðå ðàáîòàåò. (85)  ëàãåðå Àíàòîëèé Àíäðååâè î åíü áîëåë (86)  îòïóñêå ìû è íà êàíèêóëàõ Kokoavasti Tehd a an viel a joitakin kokoavia huomioita edell a olevista taulukoista. Ensinn akin, ven aj ass a tapahtumaa tai kokoontumista tarkoittavia sanoja k aytet a an usein na-preposition kanssa, vaikka suomessa olisi sis apaikallissija: kokouksessa mutta íà çàñåäàíèè, tapaamisessa 9
10 mutta íà âñòðå å. Toiseksi, suomessa aluetta, vy ohykett a tai kaistaletta tarkoittavat sanat taipuvat ulkopaikallissijoissa, mutta ven aj ass a prepositio on tavallisesti v. Lis aksi ven aj a tuntuu erottelevan monesti tarkemmin pinnan ja sis all on: suomeksi jotakin on taulussa, ven aj aksi íà êàðòèíå. T am a n akyy siin akin, ett a vett a k asitell a an osittain eri tavalla: esimerkiksi lehti a on suomeksi vedess a, mutta ven aj as a íà âîäå. Oma selke a eri av a luokkansa ovat ilmansuunnat, jotka ven aj ass a liitet a an aina íà-prepositioon, suomessa sis apaikallissijoihin. Kontrastiiviselta kannalta mainittakoon my os, ett a kannattaa kiinnitt a a huomiota prepositionaalin ja genetiivin monikkomuotojen samanlaisuuteen. Kielenoppijana tulee usein sekoittaneeksi ilmaisut tyyppi a ïîñëå øóìíûõ ìåñò ja â øóìíûõ ìåñòàõ. 1.4 Prepositionaali t aydennyksen sijana Kuten mainittu, prepositionaali ei suoraan toimi verbin nominit aydennyksen sijana. On kuitenkin koko joukko verbej a ja adjektiiveja, joiden t aydennys on muodossa v/na + nomini prepositionaalissa. Waden (2010: 482) mukaan yksi t allainen joukko ovat varmuutta / ep ailyst a / syyllisyytt a ilmaisevat sanat: îáâèíÿòü/ïîäîçðåâàòü/ïðèçíàòüñÿ â åì. T ass a yhteydess a kannattaa erityisesti muistaa lyhyt adjektiivimuoto óâåðåí/óâåðåíà, jonka yhteyteen ei liity prepositio î vaan prepositio â: (87) Áîëåå òîãî, ïðåäïðèíèìàòåëü óâåðåí â áîëüøîì áóäóùåì ýòîé ìàøèíû íà íåìåöêèõ è çàïàäíîåâðîïåéñêèõ äîðîãàõ (88) È òåì íå ìåíåå ÿ áûë ñîâåðøåííî óâåðåí â ñâîåé ïðàâîòå. Ó àñòâîâàòü lienee kaikille tuttu prepositionaalit aydennyksen saava verbi. Oman mainintansa ansaitsee kuitenkin my os verbi ðàçáèðàòüñÿ â åì-ëèáî. Ilmaisu on etenkin puhekieless a monik aytt oinen (`osata jotakin', `p arj at a jonkin kanssa', `ymm art a a jonkin p a alle') kuten alla olevista esimerkeist a k ay ilmi. Esimerkiss a 92 on lis aksi instrumentaalit aydennyksen saava versio merkityksess a `hoidella jokin' (pois p aiv aj arjestyksest a). (89) Ìîæíî ñêàçàòü òî îí åù¼ íå ðàçáèðàåòñÿ â æèçíè, íà íåè òàáà íàÿ êîìïàíèÿ äåíüãè äåëàåò, íà åãî çäîðîâüå, à îí íå ïîíèìàåò.. (90) Äëÿ ýòîãî äîñòàòî íî ðàçîáðàòüñÿ â ïðè èíàõ òîãî, ïî åìó Ðîññèÿ â ïîñëåäíèå åòûðå ãîäà çàìåòíî óïðî èëà ñâîþ ðåïóòàöèþ îòâåòñòâåííîãî èãðîêà íà ìåæäóíàðîäíîé àðåíå. (91) È çà åì ðàçáèðàòüñÿ â ìóçûêå, êîãäà ìîæíî ïðîñòî ïåòü. (92) Òîãäà Õëîïîíèí ïîîáåùàë ðàçîáðàòüñÿ ñ íèìè â òîì ñëó àå, åñëè îíè áóäóò âåñòè ñåáÿ íåêîíñòðóêòèâíî. Mustajoki, Arto, and Ìèõàèë Âÿ åñëàâîâè Êîïîòåâ Ëîäêó Óíåñëî Âåòðîì: Óñëîâèÿ È Êîíòåêñòû Óïîòðåáëåíèÿ Ðóññêîé` Ñòèõèéíîé' Êîíñòðóêöèè (Ëîäêó Óíåñëî Âåòðîì: The Conditions and Contexts of Use of the Russian` Elemental' Construction). Russian Linguistics 29 (1). JSTOR: Lodku_uneslo_vetrom.pdf. Wade, Terence A Comprehensive Russian Grammar. Vol. 8. John Wiley & Sons. Øåëÿêèí, Ì.À Ñïðàâî íèê Ïî Ðóññêîé Ãðàììàòèêå. drofa. 10
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 27. syyskuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 9: sijat funktionaalisen morfologian kannalta 3 2 1.1 Elollisuuskategoria............................... 2 1.2 Miten
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 31. elokuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 1: Mik a ihmeen morfologia? 2 1.1 Mit a ovat sanaluokat?............................. 2 1.1.1 Itsen aiset sanaluokat..........................
ää!ääää ääälrirtiiti
v giiäiääiääi EiääliI ä äilliiääi;fiiääiiäiilii lääiieffi iääi!:;ääti ää!ääää ääälrirtiiti v A oo 5: t.l \J o "-! a ) i < \ J O 11 F z tiie;t; E!.ääEäE ii ze }E ieee:::eee etiä!ä! äerie;icfe giä:lä :iffiti
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 1. marraskuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 16: Aspekti kieliopillisena kategoriana 2 2 1.1 Perusmerkitykset................................ 2 1.2 Joitakin
INFRARED RADIATORS FI EN RU. Infrapunalaitteen käyttö- ja asennusohje. Instructions for installation and use of Infrared Radiator
INFRARED RADIATORS FI EN RU Infrapunalaitteen käyttö- ja asennusohje Instructions for installation and use of Infrared Radiator Èíñòðóêöèè ïî ìîíòàæó è ýêñïëóàòàöèè èíôðàêðàñíûx èçëó àòåëåé 04112005 IR-C36
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 20. lokakuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 15: Aika ja aspekti kieliopillisina kategorioina 2 1.1 Aikamuodot ven aj ass a............................. 2 1.2
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 31. elokuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 2: morfeemityypeist a ja sanaluokista 2 1.1 Morfeemien alalajeista tarkemmin....................... 2 1.1.1 Juurimorfeemit.............................
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 27. syyskuuta 2016 Sis alt o 1 luento 8: Sijat funktionaalisen morfologian kannalta 2. 2 1.1 Datiivin merkityksi a ja k aytt o a........................
3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.
t AJ 1., t4 t4 \J : h J \) (.) \ ( J r ) tḡr (u (1) m * t *h& r( t{ L.C g :LA( g9; p ö m. gr iop ö O t : U 0J (U.p JJ! ä; >
=*' igäiäigä$jii,äägääggägääfä. E'EEEEiäs*'ääääEäggägäiiläägäääägäää. i;giggggäggg äg;gfggäiggis. E Ei. ä jggä;fäfäää. e;egelgäf EEE : !
l d=. ö^ 3k 4rcna lc ' *O\ J * '\ tia.2 t :q(cblz c i;iä ä;fäis il 6! iää; iäiäää 9 S # öt == cf) \n.vdtd &= e;läf ;:c cj '5 'tr=lz ä jä;fäfäää c5 FrO! =*' ":rf : 6 Ä'^üi= iu l n. :S Xn.!.< V,; :;,^?'=.!.=Na'tY
èíñòðóêöèÿ ïî ýêñïëóàòàöèè bruksanvisning käyttöohje
èíñòðóêöèÿ ïî ýêñïëóàòàöèè bruksanvisning käyttöohje Ñòåêëîêåðàìè åñêàÿ ïîâåðõíîñòü Glaskeramikhäll Keraaminen keittotaso EHC60060K We were thinking of you when we made this product Äîáðî ïîæàëîâàòü â
Syyskuu Jo vuodesta Julkaisijat: Lions Club Lavia ry. ja Lavian Yrittäjät ry.
LAVIAN TIEDOTUSLEHTI Syyskuu 2017 Jo vuodesta 2014 Julkaisijat: Lions Club Lavia ry. ja Lavian Yrittäjät ry. +/?8/ "//6AB;/< 9=;37A/ /BA=C/
Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan
Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen
i; ;eaq:s'ü [sei1 E! :i=zt i; ii; ätiäg äli :iüliääeäif;iäib +i;äe;!iilfilee! ;i,ä; r Ei
ö..r i i) i l -:+5 j 5s I - ä!:sh E=H= =E;; lee t:} Ei : äteeii;äiieie äää ätiäg äli :iüliääeäif;iäib c ';ä.äiäf'e=ä=i äie;eee**eäee;ä,ääää=;;: ir!e ää EiE?ä EiEEEä,x.J,f IäääIiäEIirgIälä Iälääiäätiää:lää,t
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 2. marraskuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 17: Aspekti kieliopillisena kategoriana 3 2 1.1 Aspektin valinnasta menneess a ajassa.................... 2 1.1.1
À Ö Ö Ð Ù Ø ÅÖ Ø ÐÑ ÙÒ Ø Ó : Æ Æ Ñ (Ò) = O(ÐÓ Ò) ÓÒ Ø Ð ÓÒ ØÖÙÓ ØÙÚ Ó ÐÐ Ò Ò ÙÒ Ø Ó Ó ÙÚ Ñ Ö ÓÒÓÒ ½ Ò (Ò) Ò ÒÖ ØÝ ÐÐ ÓÒ Ð ØØ Ú Ø Ð O( (Ò))º Ä Ù Å Ø Ø
Ì ÔÙÑ ØØÓÑÙÙ Ì Ó Ø ÐÐÒ ÓÒ ÐÑ ÓØ ÓÚ Ø Ô Ö ØØ Ö Ø Ú ÑÙØØ Ó Ò Ö Ø Ù Ú Ø Ò Ò Ô Ð ÓÒ Ø Ø Ð ØØ Ö Ø Ù ÓÐ ÝØÒÒ ÐÚÓÐÐ Ò Òº Í ÑÑ Ø ÓÐ ØØ Ú Ø ØØ ÆÈ¹ØÝ ÐÐ Ø ÔÖÓ Ð Ñ Ø ÓÚ Ø Ø ÔÙÑ ØØÓÑ ÒØÖ Ø Ð µ ÑÙØØ ØØ ÓÐ ØÓ Ø ØØÙº
ääexgäl*ääääe ääg I ä*fre3 I äee iäa ää-äälgü il leääö ää; i ääs äei:ä ä+ i* äfä g u ;; + EF'Hi: 2 ä ; s i r E:;g 8ää-i iää: Ffärg',
!P9) (?trtrr('l rl 9< l ( r,r^iüfl.l ltrt ;ä r!! (r, t 6 t, rti 'le )( ö O RRZöF;ä x öö 1 74ö 9 jii\rtr lrl l jipäp. ldrrr_.^!. 9r. i P.^vä P. t!! v 7 ' '.ä e.q i >6l( t (p C ] ä il; ', +t n l ( e iei
;ä;iäi;äää äeeie ägä
iäääiiääiiiä T iiääääiääeääiääiiä äii zeiziäseägggäi*s E i ä : e; e' s ;i c E i; ä i ä; ää *aiä1zt > at) iääaeääääe äää I 1 t r o 9.ä.h ;ä;iäi;äää äeeie ägä v) q o a äi E E V E e = Eiä ; äääägäfee* El
JULKISEN HALLINNON DIGITAALISEN TURVALLISUUDEN JOHTORYHMÄN SIHTEERISTÖN (VAHTI-sihteeristö) JA ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN
Asettamispäätös ÊÓñîïëëñððòðïòððòðïñîðïê Ö«µ ÝÌó± ± ïòíòîðïé Ö«µ ²»² JULKISEN HALLINNON DIGITAALISEN TURVALLISUUDEN JOHTORYHMÄN SIHTEERISTÖN (VAHTI-sihteeristö) JA ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN Ê ±ª
':(l,i l) 'iac: (å ;) (x 2v + z- o. I o, * 4z:20. 12, +8y 3z: l0. Thlousmatematiikan perusteet, onus ro 0 opettaja: Matti Laaksonen.
Vaasan kesäyps, kesä 2013 Thusmaemakan perusee, nus r 0 peaja: Ma aaksnen 2. väke, (a 31.8.2013 Rakase 3 ehävää. Kun käsee ehävän, nn käsee sen kakk aakhda. Kkeessa saa a mukana askn (myös graanen ja auukkkrja
ää*r: rfrtlqäe'räs rr[; äsüä FäF r."f F'*üe ;=v* tr, $rr;gt :r1 älfese li ä; äepö* l4:e x1;'.äö l--g! li r: ; ;;*; ssü ntirs E,pä ;;qi?
j X \: c : 1:8" : Z : : ) ) c 1 T [ b[ ]4 ) < c 1 ü ]T G \\ e p > : [ : e L [? p 2 9 Z S: c? [:? " : e :: [ : >9 Y :[ p e ß < 1 9 1 \ c 4 > ) 1 :91$ :e h b 1 6 " ö:p:?e S9e R ü e $ :1 ee \ eö 4:e 1ö X
Ð ØÖÓÒ Ø Ñ ÙÚÐ Ò Ø Ì ÑÙ Ê ÒØ ¹ Ó À Ð Ò ¾ º ÐÓ ÙÙØ ½ Ë Ò ÙÔ Ò ÝÒÒ Ò Ñ Ò Ö À ÄËÁÆ ÁÆ ÄÁÇÈÁËÌÇ Ì ØÓ Ò ØØ ÐÝØ Ø Ò Ð ØÓ Ë ÐØ ½ ÂÓ ÒØÓ ½ ¾ Å Ù Ö Ø ÐÑØ ¾ ¾º½ ÆÝ Ý Ø Ñ Ù Ö Ø ÐÑØ º º º º º º º º º º º º º º º º
9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
MAANANTAINA KLO 18
EIÄI.. I. I.. #i i iij: i i gi i ill! gi d i i i.. l i: i.. l i il l. ij ld l l., il l. l.. l ilil li i. iii li ld l () jl. I li: gi d i. ii -ijl ijli il id il bff-d j igi. il iii i.. - i. i.i@jii.fi iii
Ì Ð Ú Ø ÚÙÙ ÐÙÓ Ø Á ÅÖ Ø ÐÑ ÇÐ ÓÓÒ : Æ Ê ÙÒ Ø Óº Ì Ð Ú Ø ÚÙÙ ÐÙÓ Ø ËÈ ( (Ò)) ÆËÈ ( (Ò)) ÑÖ Ø ÐÐÒ ÙÖ Ú Ø ËÈ ( (Ò)) ÓÒ Ò Ò ÐØ Ò Ä ÓÙ Ó ÓØ ÚÓ Ò ØÙÒÒ Ø Ø
Ì Ð Ú Ø ÚÙÙ Á ÅÖ Ø ÐÑ ÇÐ ÓÓÒ Å Ø ÖÑ Ò Ø Ò Ò ÌÙÖ Ò Ò ÓÒ Ó ÔÝ ØÝÝ ÐÐ Ý ØØ Ðк Å Ò Ø Ð Ú Ø ÚÙÙ ÓÒ ÙÒ Ø Ó : Æ Æ Ñ (Ò) ÓÒ Å Ò Ð Ñ Ò ÑÙ Ø Ô Ó Ò Ñ Ñ ÐÙ ÙÑÖ ÙÒ Ø Ö Ø ÐÐ Ò Ò Ò Ô ØÙ Ý ØØ غ ÂÓ Å Ò Ø Ð Ú Ø ÑÙ ÓÒ
äiäää?l älägcläälii äisrä lää äää
E m vf z ln7 r vr ll n U d \r .Tl vr r E0.Tl : N. ' 6 J n n 5 EF g m : ' ".E q ' v { m i. 'n 9. E!. G r'.n ff ge re E'l n,. q (f,,r L : n 6 :. G N. +.:, lrf s 'T ^ x vr L : @ : L 5 T g G H liäiiiiii$ä1läl
äi ä I i ilääiiii: i!
H q;) ri - tr H i : L v ^-1ö c/ tr V AN S n : d : F r i ;*v.1.i-,:xt rh Y l-s i \r 6 = tä Nl z - H A z : l l :, ä c iiiii;iäätäiliiiiä*i :n + E. < E t.! äa* -si ;9:-d ;,1, o
osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 20. syyskuuta 2016 Sis alt o 1 luento 7: Sijat funktionaalisen morfologian kannalta 2 1.1 Genetiivin perusmerkitykset.......................... 2 1.1.1
Kera osayleiskaava, luonnos
Kera osayleiskaava, luonnos LIITTEET Liite 1 Ortokuva v.2011 Liite 2 Opaskartta v.2013 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Espoon kaupungin maanomistus Rakennuskieltoalue Kiinteistörajat Liite 6 Pyöräilyn tavoiteverkko
2"3" FOR HOUSEHOLD USE ONLY ((
ype SP025PY * 2"" SRZO PR 'SO OPR,A G SROS MOD D'MPO BDGSAG SROS D SO rsrrqös PARA SO GBRKSAAWZG PR A VOSRA SRZZA GGR AAM SRZO PR 'SO. OR YOR SAry ARY RAD H OPRAG SROS. pur R sunr, sz SSM S SRS D'Mp. rün
Å Ø Ñ ØØ ¹ÙÓÒÒÓÒØ Ø Ò Ò Ì Ö ØØ Ö ÙØ ÓÖ Á Å Ö Ò Ò ÌÝ Ò Ò Ñ Ö Ø Ø Ø Ø Ì Ø Ì ØÓ Ò ØØ ÝØ Ø Ò ØÓ Ò ËÖ ÔØ ¹Ô Ó Ñ ÇÔÔ Ò ÄÖÓÑÒ ËÙ Ø Ì ØÓ Ò ØØ ÝØ ÌÝ Ò Ö Ø Ø ÖØ
Ò ËÖ ÔØ ¹Ô Ó Ñ Á Å Ö Ò Ò À Ò ½½º º¾¼¼ Ç Ñ ØÓØÙÓØ ÒØÓ Ø ØÓ ÓÒ Ô Ø ¹ Ñ Ò Ö À ÄËÁÆ ÁÆ ÄÁÇÈÁËÌÇ Ì ØÓ Ò ØØ ÝØ Ø Ò ØÓ Å Ø Ñ ØØ ¹ÙÓÒÒÓÒØ Ø Ò Ò Ì Ö ØØ Ö ÙØ ÓÖ Á Å Ö Ò Ò ÌÝ Ò Ò Ñ Ö Ø Ø Ø Ø Ì Ø Ì ØÓ Ò ØØ ÝØ Ø Ò
Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
Kuvan piirto. Pelaaja. Maailman päivitys. Syötteen käsittely
ØÙغ Ø Ò ÐÐ Ò Ò ÝÐ ÓÔ ØÓ Ì ÑÔ Ö Ò È Ð Ó ÐÑÓ ÒØ È Ð Ó ÐÑ Ò Ö ÒÒ ÒØØ ÈÙ ÒØØ ºÔÙ Ç ÐÑ ØÓØ Ò Ò Ø ÐРؽ ؾ Ø È Ð Ó ÐÑ Ò Ô ÖÙ Ö ÒÒ Ì ØÓ ÓÒ Ô Ð Ò ÝØ Ñ Ò ÓÒ Ñ ÐÐ Ó Ø Ò ÙÚ ØØ ÐÐ Ø Ñ ÐÑ Ø ÚÓ ÓÐÐ Ú Ò Ý Ò ÖØ Ò Ò Ð
E 5**lä. :#9 äc? s$ E 5Eü ä. ry äre;* e'oev F b ].F. E E;t ää. F ö g. - ü-e <.9. t r = t r t-r. c).- b0 LG' q N. +) Lc) =b0 .- 0L. +.= - 4 i.
t: r = P ä 0 ä T J l - c 0 CE Fr t G A- * Ei +.= - 4 i E 5Eü ä ry äre;* E E;t ää E 5**lä :#9 äc? s$ - ü-e
Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
el. konsentraatio p puolella : n p = N c e (E cp E F ) el. konsentraatio n puolella : n n = N c e (E cn E F ) n n n p = e (Ecp Ecn) V 0 = kt q ln (
ÈÙÓÐ Ó ÓÑÔÓÒ ÒØØ Ò Ô ÖÙ Ø Ø À Ì Øº ½º È ÖÖ ÔÒ¹ÔÙÓÐ Ó Ð ØÓ Ò Ò Ö ÚÝ Ñ ÐÐ ÙÒ ÙÐ Ó Ò Ò ÒØØ ÓÒ ÒÓÐÐ º ÂÓ ÓÒØ Ø ÔÓØ ÒØ Ð Ò V 0 Ý ØÐ µ ÃÙÚ Ò ÚÙÐÐ µ Ù ÓÚ ÖØ Ý ØÐ Ø Ô¹ Ò¹ØÝÝÔ Ø Ò Ñ Ø Ö Ð Ò Ò Ö Ø ÓØ Ô¹ÔÙÓÐ ÐÐ ÙÙÖ
An ASSA ABLOY Group brand. ABLOY EL402, EL502 - Solenoidilukko - Solenoidlås - Solenoid lock - Соленоидный замок
An ASSA ABLOY Group brand ABLOY EL402, EL502 - Solenoidilukko - Solenoidlås - Solenoid lock - Соленоидный замок EL402 40 / 43 / 45 / 48 / 50 25 / 28 / 30 / 33 / 35 EL502 50 75 12 1.5 15 19 5.5x2 8 23.5
Eo C)sl. oarl. d to E= J. o-= o cy) =uo. f,e. ic v. .o6. .9o. äji. :ir. ijo 96. {c o o. ';i _o. :fe. C=?i. t-l +) (- c rt, u0 C.
C C C)l A\ d Y) L P C v J J rl, ( 0 C.6 +) ( j 96.9 :r : C (Db]? d '; _ äj r, { . 3 k l: d d 6 60QOO:ddO 96.l ä.c p _ : 6 äp l P C..86 p r5 r!l (, ō J. J rl r O 6!6 (5 ) ä dl r l { ::: :: :: 6e g r : ;
VAALIEN KOKONAISTULOS LOPULLISTEN VERTAUSLUKUJEN JÄRJESTYKSESSÄ. HOK-Elannon edustajiston vaalit Ehdokaslista.
VIE I IE VEJE JÄJEYEÄ ivu 1 () J4987 H-Elannon edustajiston vaalit 12 02.05.12-.05.12 -EJV I JÄVI EI EE J IJ EI H JH ÖÖÄ E HIÄI V YGGE E E HH E I EJ E IVIIEI I EEIG I IJE I É II I I V I HIE IHIEI VI HE
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 15. marraskuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 19: Tapaluokka kieliopillisena kategoriana 2 2 1.1 Imperatiivi funktionaalisen morfologian kannalta..............
Sijoista ja kieliopillisista funktioista
Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,
J fihu. oitus, :?'! Matemaattinen Analyysi. D:at-btp+ctp', R2 Ti. tç16. dpldt : a(q" - q) + þ(p" - p) (1) pt(t) ' viikko 47.
Vsn yps, syksy 207 / ORMS00 Memnen Anyys J fhu.us, vkk 47 R T R2 T 2-4 6 F426 F426 s.2. s.2.. Os, eä fun fn /- OTæ Tyn s kehyskeskuksen n # - u-, _D2 _f"- 3'- * - fø- 5 b Men mn emä summs pää ske, eä sdn
ÈÖÓ Ð Ø Ø ÌÙÖ Ò Ò ÓÒ Ø ÅÖ Ø ÐÑ ÈÖÓ Ð Ø Ò Ò ÌÙÖ Ò Ò ÓÒ Å ÓÒ ÖÒÐ Ò Ò Ô Ø ÖÑ Ò Ø Ò Ò ÌÙÖ Ò Ò ÓÒ Ó Ô Ø ÖÑ Ò Ø Ø ÐØ ÙØ ÙØ Ò ÓÐ ÓÒ ØØÓ ¹ Ð º ÂÓ Ò Å Ò Ö Ò Ý
ÈÖÓ Ð Ø Ø Ð ÓÖ ØÑ Ø Î Ñ Ø ÐÐÒ ÔÖÓ Ð Ø Ð ÓÖ ØÑ º ÌÐÐ Ð ÓÖ ØÑ ÖÚ Ø Ò Ø Ø ØÒ ÓÐ Ó ØÙÐÓ Ò ÑÙ Ò Ö Ù ÙØ Òº ÖÓÒ Ô Ø ÖÑ Ò Ñ Ò ÓÒ ØØ ÒÝØ Ø Ö Ø ÐÐ ÖÓ Ú Ò Ð ÒØ ØÓ Ø Ø Ò ÙÙ ÐÐ ÖÚ Ù ÐÐ Ø ÖÚ ØØ º Ä ÓÒ Ö ØØ Ø ØÓ ÒÒ ÝÝ
Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta
Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta Määritelmä Kantaa ( w 1,..., w k ) kutsutaan ortogonaaliseksi, jos sen vektorit ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan eli w i w j = 0 kaikilla i, j {1, 2,..., k}, missä
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
Kieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
Käänteismatriisi 1 / 14
1 / 14 Jokaisella nollasta eroavalla reaaliluvulla on käänteisluku, jolla kerrottaessa tuloksena on 1. Seuraavaksi tarkastellaan vastaavaa ominaisuutta matriiseille ja määritellään käänteismatriisi. Jokaisella
1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)
olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti
Suomen kieli...28 Englannin kieli...28 Konferenssin osanottajat. Suomen kieli...30 Englannin kieli...31. Konferenssin ohjelma. Venäjän kieli...
Ñîäåðæàíèå Ïðîãðàììà ñåìèíàðà Ðóññêèé ÿçûê...2 Ôèíñêèé ÿçûê...3 Àíãëèéñêèé ÿçûê...4 Åâðîðåãèîí Êàðåëèÿ êàê ôîðìà òðàíñãðàíè íîãî ñîòðóäíè åñòâà Âûñòóïëåíèå ìèíèñòðà âíåøíèõ ñâÿçåé Ðåñïóáëèêè Êàðåëèÿ Âàëåðèÿ
w%i rf* meccanoindex.co.uk
&, w% r* lr,ryd* kro g ; - C +gä!! r -. ä.;'! dg+s Zt t0, y < 9 -! 8 tü;r" lun.'-y; ',ä lrl;!tä u l - 9 9! - ä 6 ^ 9 b - q - cz * ; *'a! a = ;6 f
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
Symmetriatasot. y x. Lämmittimet
Ì Ò ÐÐ Ò Ò ÓÖ ÓÙÐÙ ¹ÖÝ ÑĐ» ËÓÚ ÐÐ ØÙÒ Ø ÖÑÓ ÝÒ Ñ Ò Ð ÓÖ ØÓÖ Ó ÅÍÁËÌÁÇ ÆÓ»Ì ÊÅǹ ¹¾¼¼¼ ÔÚÑ ½¼º Ñ Ð ÙÙØ ¾¼¼¼ ÇÌËÁÃÃÇ Ø Ú ÒØ¹ØÙÐÓ ÐÑ Ð ØØ Ò ¹Ñ ÐÐ ÒÒÙ Ò ÖØ Ø ØÙØ ØÙÐÓ ÐÑ Ð Ø Ñ ÐÐ Ø Ä ÌÁ ̵ ÂÙ Ú Ó Ð ¹ÂÙÙ Ð
ØÈÐÎÊÈÉ ÌÎÑÒ LEVEÄ SILTA
levea_taitto_painoon_demo.pmd 1 15.8.2004, 23:47 2 levea_taitto_painoon_demo.pmd 2 15.8.2004, 23:47 3 levea_taitto_painoon_demo.pmd 3 15.8.2004, 23:47 24.8-24.9.2004 Âûñòàâêà ôèíñêèõ õóäîæíèêîâ Ìóçåé èçîáðàçèòåëüíûõ
Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni
Suomi 3A Torstai 1. kesäkuuta 2017 Syreeni Lämmittely: Juttele parin kanssa Mitä kuuluu? Millainen päivä sulla on ollut? Mitä sä teit viime viikolla? Kotitehtävä: harjoitus 7 Nominatiivi yksikkövartalo
Yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen ominaisuuksia
Yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen ominaisuuksia Voidaan osoittaa, että avaruuden R n vektoreilla voidaan laskea tuttujen laskusääntöjen mukaan. Huom. Lause tarkoittaa väitettä, joka voidaan perustella
7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI
67 7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI Optisen systeemin peruspisteet saadaan systeemimatriisista. Käytetään seuraavan kuvan merkintöjä: Kuvassa sisäänmenotaso on ensimmäisen linssin ensimmäisessä pinnassa eli
Tietosuojaseloste / Hellewin opiskelija- ja henkilöstörekisteri
Kuopion kaupunki Selvitys 1 (6) Tietosuojaseloste / Hellewin opiskelija- ja henkilöstörekisteri Seloste henkilötietojen käsittelytoimista ja rekisteröidyn oikeuksista EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679)
Scalar diffraction and vector diffraction using Fourier analysis. Yasuhiro Takaki. Tokyo University of Agriculture & Technology. Faculty of Technology
Scalar diffraction and vector diffraction using Fourier analysis Yasuhiro Takaki Faculty of Technology Maxwell RCWA : F F I G G ; Maxwell! " # $ % & ' ( ) * +, -. / 0. 1 ' 2 3 $ 4 5 6 7 8 9, : ; < = >
i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto
i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a
Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
Sijojen synty ja säilyminen
synty ja synty ja Leonid Kulikov: Evolution of Case Systems 7. huhtikuuta 2009 synty ja Sisältö 1 2 3 synty ja Indoarjalaisten kielten sijoista Sanskritissa kahdeksan sijaa Nuoremmissa IA-kielissä sijajärjestelmä
"h 'ffi: ,t^-? ùf 'J. x*r:l-1. ri ri L2-14. a)5-x:8-7x b) 3(2x+ l) :6x+ 1 c) +* +5 * I : 0. Talousmatematiikan perusteet, onus to o.
1 Vaasan yopso, kev a 0 7 Taousmaemakan perusee, onus o o R1 R R3 R ma 1-1 ma 1-1 r 08-10 r -1 vkko 3 F9 F53 F5 F53 1.-0..01 R5 R o R7 pe R8 pe - r-1 08-10 10-1 F53 F10 F5 F9 1. Sevennä seuraava ausekkee.
Ð ØÖÓÒ Ò Ú Ø Ò Ô ÓÒ Ö Ø Ð ØÖÓÒ Ò Ò Ú Ð ÙÒ ÝÐ ÓÔ ØÓ ÖÑ Ò ØÙØ ÑÙ ¹ Ð ØÓ ½ ¼¹ÐÙÚÙÐÐ Ù Ø Ó ÐÙ Ð ØÖÓÒ Ô Ð ºËº ÓÙ Ð Ø ½ ¾ Ñ Ö Ú Ø Ö Ò Ñ Ò ÓÒ Ò ÚÙÓÖÓÚ ÙØÙ Ø
ØÙغ Ø Ò ÐÐ Ò Ò ÝÐ ÓÔ ØÓ Ì ÑÔ Ö Ò È Ð Ó ÐÑÓ ÒØ È Ð Ó ÐÑÓ ÒÒ Ò ØÓÖ ÒØØ ÈÙ ÒØØ ºÔÙ Ç ÐÑ ØÓØ Ò Ð ØÖÓÒ Ò Ú Ø Ò Ô ÓÒ Ö Ø Ð ØÖÓÒ Ò Ò Ú Ð ÙÒ ÝÐ ÓÔ ØÓ ÖÑ Ò ØÙØ ÑÙ ¹ Ð ØÓ ½ ¼¹ÐÙÚÙÐÐ Ù Ø Ó ÐÙ Ð ØÖÓÒ Ô Ð ºËº ÓÙ Ð
Visuaalinen ilme (luonnos)
Työterveys Helsinki Visuaalinen ilme (luonnos) 24.11.2015 1 Työterveys Helsingin ilmeessä sovelletaan Helsingin kaupungille luotuja visuaalisen ilmeen elementtejä uudella kuosilla, tunnuksella ja väripaletilla
SUMERI 2. HY ma 10-12,
SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta
Luettelo
uettelo 0 aleteri rio r koot 00 x 0 mm (A) + maiostila (yläosa max 00 x 0) yläosa oma maios tai kuva ja koko vuode kaleteri -lehtie seiäkaleteri, jossa esillä edellie, kuluva ja tuleva kuukausi siirrettävä
èíñòðóêöèÿ ïî ýêñïëóàòàöèè bruksanvisning käyttöohje
èíñòðóêöèÿ ïî ýêñïëóàòàöèè bruksanvisning käyttöohje Èíäóêöèîííàÿ ñòåêëîêåðàìè åñêàÿ âàðî íàÿ ïîâåðõíîñòü Induktionshäll Induktiokeittotaso EHS 60021 X 2 electrolux Electrolux. Thinking of you. Share more
Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA Viitesuunnitelmaluonnos ARKKITEHDIT MY
SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAA iiteuuitelmaluoo 15.11.218 ARKKITEHDIT MY ASUINKORTTELI Auot 95 kem² Opikelija-a. 715 kem² Liikela 1 kem² Laitopyäköi 1kr.1 ap ONKINIEMEN TRIKOOTEHDAS JA ASUINKORTTELI eruparaettavaa
J A R M O S U N N A R I M A N A G E R S T A N D A R D S, R E G U L A T I O N S A N D A P P R O V A L S
TALVIRENGASPAKON VESITTÄMINEN JOHTAA LIIKENNEKUOLEMIIN 6. 6. 2 0 1 8 J A R M O S U N N A R I M A N A G E R S T A N D A R D S, R E G U L A T I O N S A N D A P P R O V A L S S I S Ä L LY S L U E T T E L
Matematiikan olympiavalmennus: Diofantoksen yht al oit a
Matematiikan olympiavalmennus: Diofantoksen yht al oit a Heikki M antysaari 25. helmikuuta 2007 V ah an teoriaa Diofantoksen yht al o: tuntemattomia enemm an kuin yht al oit a. Lukiossa esim. 4x + 8y =
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,
Predikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
5. Paikallissijat/obliikvisijat
5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen
Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto
Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Persoonataivutus Preesens Perfekti Preteriti y.1.p. aparras aptaras aprus a-... y.2.p. mask. taparras taptaras
Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla
Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto
edellyttää valintaa takaisinpanolla Aritmeettinen keskiarvo Jos, ½ Ò muodostavat satunnaisotoksen :n jakaumasta niin Otosvarianssi Ë ¾
ËØÙ ÓØÓ Ø Mitta-asteikot Nominaali- eli laatueroasteikko Ordinaali- eli järjestysasteikko Intervalli- eli välimatka-asteikko ( nolla mielivaltainen ) Suhdeasteikko ( nolla ei ole mielivaltainen ) Otos
Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, 15-17
Rakenteisen ohjelmoinnin harjoitustyö
Tehtävä 2005/33 Puppugeneraattorissa lauseet on jaettu neljään osaan ja niistä taulukoidaan kymmenen lauseen aloitusta (esim. On huomattava, että, Kuitenkin, Tämän vuoksi), kymmenen tekijäosaa (esim. opintojen
ä fe{e! *ääreä:xää;ä;
0 G ts $:ä::; ;ä üü b:üp :; ä{;ä:ü:ä*t:ä;ää ;;: *;ss x ;ä;ä; # nä ;ääs ää ä:ä;:;ä :; :ä:,s r :[e; ärr :ä:ärär :t'äs :ääs* äär.eeä: R-:t,'ß 'äe äb S: säääärs;ää;;;äääää ss? ääsä : e#es# P s.s#'.9# üeph
VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta
VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Laura Koivusaari Venäjänkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytön tarkastelua Nykysuomen pro gradu -tutkielma Vaasa 2012 1 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO
{ä; äft EiEE. li ä{ EE ä sä t$ä. * ; g g FS?E. tte q[$ q t. täfätääii?ie. ä o*ditfä ä$it. ie:i. räs :ä ü;: ä iggf ü ää : E E E E E. !
'E! E.go c,. a,c 2 =E :Ä a, E =HA E f 1 CH=-!AF( i5 ef,.u+; = A ; ä'+,q Op'ä:8 q ifsex -xfr{o)a y!n-.e:(u.ec i,.y,z = -iä; e P * ätg? ea e EEg j r E=.e'q -.5VFfl ;!r'a- el g?e ÄEe.eHi) ailc F ii $- G :cl
èíñòðóêöèÿ ïî ýêñïëóàòàöèè bruksanvisning käyttöohje
èíñòðóêöèÿ ïî ýêñïëóàòàöèè bruksanvisning käyttöohje Èíäóêöèîííàÿ ñòåêëîêåðàìè åñêàÿ âàðî íàÿ ïîâåðõíîñòü Induktionshäll Induktiokeittotaso EHS 60041 X 2 electrolux Electrolux. Thinking of you. Share more
Ennakkotehtävän ratkaisu
Ennakkotehtävän ratkaisu Ratkaisu [ ] [ ] 1 3 4 3 A = ja B =. 1 4 1 1 [ ] [ ] 4 3 12 12 1 0 a) BA = =. 1 + 1 3 + 4 0 1 [ ] [ ] [ ] 1 0 x1 x1 b) (BA)x = =. 0 1 x 2 x [ ] [ ] [ 2 ] [ ] 4 3 1 4 9 5 c) Bb
Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali
Luku 12 Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 12.1. E-verbit Heikkojen e-verbien lisäksi babyloniassa on muutamia muita verbejä, joiden muodoissa a:n tilalla on e. Useimpien toisena tai kolmantena radikaalina
Matriisipotenssi. Koska matriisikertolasku on liitännäinen (sulkuja ei tarvita; ks. lause 2), voidaan asettaa seuraava määritelmä: ja A 0 = I n.
Matriisipotenssi Koska matriisikertolasku on liitännäinen (sulkuja ei tarvita; ks. lause 2), voidaan asettaa seuraava määritelmä: Määritelmä Oletetaan, että A on n n -matriisi (siis neliömatriisi) ja k
PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.
Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan
Ctl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15
Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon
l, ; i.'s ä E.ä E o gäästaefiiä,ggäeäeää;äggtää EI ;äe E H * eaä* E E 8EP.E .e= äe eääege F EEE;säääg lee sa 8NY ExE öe äec E= : ;H ä a(ü
,. 8\ ( P ;! l, ;.'s ä.ä >. u.a ä q x ö ä : ; ä ;äe * eä* 8P. ee s $e ää ä F äsä ff ääsfä,ääää;äää ä eääe F ;säää le sa r T e q ( r "j (,{,!. r JJ fl *r ( + T r {rl J Y '( S YC T 8Y C0 ( (f J, r, C,9 l
Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina
Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,
t{r F F F F F tr r-t "ifi "ii "in "ifl -AUTOKtINIKKA vanhan:o Uusi n:o Kortin "ii "ii "ii KORON Jry ij: o AU 19 sukunimi paikka L-r-r synt.
KORON 1 -AUOKNKKA aha:o Usi :o Koi :o + 13 14 paikka,--, P /-)- skimi eime L-- ammai osoie sy. aika sy. paikka 1. Oeeko koskaa e kipa ai aiaa iassae? A. RASUKSEEN LYVA RNAKPU 1 a.g!-: Oeeko koskaa e paio
Forssan kaupunki Osavuosikatsaus YHDYSKUNTAPALVELUT. Arviointik r iteeri tr mittarit ja tavoitetaso ja t a v o i t e t a s o
Forssan kaupunki Osavuosikatsaus 2017-08 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S E U T U P A L V E L U T T I L I