Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2009

Transkriptio

1 Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna Martti Rask 1 ja Anja Lehtovaara 2 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 1697 Evo 2 Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema, 169 Lammi 1. Johdanto Tuusulanjärvi on Keski-Uudenmaan tärkeimpiä järviä ja sen tilan parantamiseksi voimakkaan rehevöitymisen jäljiltä on viimeisen kymmenen vuoden aikana suunniteltu ja toteutettukin monenlaisia sekä itse järveen että sen valuma-alueeseen kohdistettuja toimia (KUVES ). Järvi kuului Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) vuosina - vetämän yhteistutkimushankkeen Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset (HOKA) kohdejärviin (Olin ym., Olin ja Ruuhijärvi,, Rask ja Lehtovaara, Rask ym. ). Talven - kalakuoleman vaikutusten seurantaan liittyvässä RKTL:n hankkeessa vuosina - Tuusulanjärvi oli vertailujärvi, koska siellä ei kalakuolemia havaittu (Rask ym. ). Tuusulanjärven äyriäisplanktonille ominaisia piirteitä ovat olleet esimerkiksi pienten litoraalilajistoon kuuluvien vesikirppujen (Chydorus sp.) runsaus ja Calanoida-ryhmän pieni osuus hankajalkaisäyriäisten määrästä. Kalayhteisö on särkikalavaltainen ja pienikokoisen särkikalan runsaus säätelee merkittävästi äyriäisplanktonin koostumusta. Tässä raportissa esitetään Tuusulanjärven eläinplanktontutkimuksen tulokset vuodelta sekä tarkastellaan Tuusulanjärven eläinplanktonyhteisön kehitystä yli vuosikymmenen mittaisen seurannan perusteella, alkaen vuodesta. Tutkimus on tehty RKTL:n, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman välisiin tutkimussopimuksiin ja yhteistyöhön perustuen. 2. Aineisto ja menetelmät Eläinplanktonmääritykset vuonna tehtiin kesä-elokuun aikana otetuista näytteistä (taulukot 1 ja 2). Näytteet otettiin metrin mittaisella ja seitsemän litran vetoisella putkinoutimella päällysvedestä (-5 m) kolmena rinnakkaisnostona, jolloin näytteen tilavuudeksi tuli 15 l. Näytteet suodatettiin silmäkooltaan 5 µm:n planktonhaavilla. Määritystä varten näytteitä ositettiin tarpeen mukaan (1/4-1/64). Näytteet tutkittiin Lammin biologisella asemalla. Äyriäisplankton määritettiin ura-alustalta Olympus SZH 1 mikroskoopilla. Planktonäyriäiset laskettiin 2-kertaisella ja mitattiin 5-8- kertaisella suurennuksella. Daphnia-lajit mitattiin silmän yläreunasta piikin tyveen. Näytettä kohti mitattiin mahdollisuuksien mukaan 3-5 yksilöä. Äyriäisplanktonin biomassat määritettiin mikrogrammoina hiiltä litrassa järvivettä käyttäen hyväksi olemassaolevia pituus- 2

2 hiilisuhteita (Luokkanen 1995, Sarvala & Lehtovaara julkaisematon). Rataseläimistöstä mikroskopoitiin osanäytteitä, 5-9 eläintä näytettä kohti, niin että saatiin selville lajikoostumus ja runsaimmat taksonit (> 1 % rataseläinten yksilömäärästä). 3. Tulokset ja niiden tarkastelu Tuusulanjärven äyriäisplanktonin keskimääräinen kokonaistiheys kesällä oli 244 ( ) yksilöä litraa kohti, (taulukko 1), selkeästi suurempi kuin vuonna (kuva 1). Keskimääräinen kokonaisbiomassa, 172 µg C/l ( µg/l), oli sekin edellistä vuotta suurempi. Vesikirppujen keskitiheys, 122 yks/l, ja -biomassa, 11 µg C/l, olivat noin kaksinkertaiset vuoteen verrattuna (kuva 2). Runsaimmat vesikirppulajit vuonna olivat Daphnia cristata ja D. cucullata, joiden suurimmat havaitut tiheydet 115 ja 47 yks/l olivat selvästi suurempia kuin vuonna. Biomassana tarkasteltuna samat lajit olivat runsaimmat, enimmillään 7 ja 49 µg C/l. Hankajalkaisäyriäisistä runsaimmat lajit olivat Mesocyclops leucarti ja Thermocyclops spp. joiden suurimmat tiheydet olivat 73 ja 28 yks/l sekä suurimmat biomassat 51 ja 13 µg C/l. Tiheys, yks/l Biomassa, µg C/l Clad Cal Cycl Kuva 1. Tuusulanjärven äyriäisplanktonin keskitiheys ja biomassa ryhmittäin vuosina -. Clad = Cladocera (vesikirput), Cal = Calanoida hankajalkaiset, Cycl = Cyclopoida hankajalkaiset Clad Cal Cycl

3 Vesikirppuja, yks/l Vesikirppuja, µg C/l muut Chydorus Bosmina Daphnia muut Chydorus Bosmina Daphnia Kuva 2. Tuusulanjärven vesikirppujen vuosittaiset keskitiheydet ja biomassat - sekä tärkeimpien taksonien osuudet. Daphnian pituus, mm 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 Kuva 3. Tuusulanjärven Daphnia-vesikirppujen pituusjakaumien mediaanit, kvartiilit ja vaihteluvälit vuosina -. Kvartiilipalkin alueelle sijoittuu 5 % mitatuista yksilöistä ja vaihteluväliä kuvaavalle janalle 25 % kvartiilien molemmin puolin. Tuusulanjärven Daphnia-vesikirppujen keskipituus (näytekohtaisten mediaanipituuksien keskiarvo) vuonna oli,62 mm ja kvartiilipituudet,47 ja,74 mm. Edelliseen vuoteen verrattuna Daphnioiden kokojakauma oli lähes samanlainen (kuva 3). 4

4 Rataseläinten kokonaistiheys oli kesällä yks/l ja keskimääräinen tiheys 233 yks/l, lähes sama kuin vuotta aikaisemmin. Rataseläintaksonien lukumäärä vuonna oli 15 kun se vuotta aikaisemmin oli 12. Keratella cochlearis oli edellisvuosien tapaan runsain laji. Sen osuus lasketuista yksilöistä oli %. Lisäksi Kellicottia longispina, Synchaeta spp., Trichocerca spp (T. rousseleti) ja Pompholyx sulcata esiintyivät ajoittain yli 1 %:n osuudella rataseläinten yksilömäärästä (taulukko 2), viimeksi mainittu oli elokuun näytteenoton runsaslukuisin rataseläin. 4. Päätelmät Vuonna Tuusulanjärven äyriäisplanktonin kokonaismäärä oli kasvukauden notkahduksen jälkeen taas suunnilleen samalla tasolla kuin vuosina ja. Mainittu vuoden notkahdus lienee johtunut sään viileydestä ja veden sameudesta, jonka seurauksena kesä-elokuun keskimääräinen näkösyvyys oli vain 3 cm, pienin koko vuodesta jatkuneella seurantajaksolla. Daphnia-vesikirppujen keskimääräinen mediaanipituus ja kvartiilit olivat vuonna lähes samat kuin vuonna. Kesän suuri ahvenen poikasten määrä ei siten vaikuttanut vesikirppujen pituusjakaumaan. Koko seurantajaksolla - Tuusulanjärven äyriäisplanktonin suurimmat määrät ovat osuneet 199-luvun lopun tehokkaimman hoitokalastuksen jälkeisiin vuosiin. Vesikirppujen koossa vaste 199-luvun lopun hoitokalastuksiin ei ollut kovin selvä, mutta se oli kuitenkin havaittavissa Daphnia-vesikirppujen mediaani-, yläkvartiili- ja maksimipituuksien suurenemisena samoina vuosina. Vesikirppujen koon kasvu näkyy myös vuoden aineistossa vuoden tehokkaan hoitokalastuksen jälkeen. 5. Kirjallisuus KUVES. Tuusulanjärvi kuntoon. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän esite, 8 s. Luokkanen, E Vesikirppuyhteisön lajisto, biomassa ja tuotanton Vesijärven Enonselällä. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen raportteja ja selvityksiä 25, 53 s. Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.). Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. Vuosiraportti. Kala- ja riistaraportteja 158, s. Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.). Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. Vuosiraportti. Kala- ja riistaraportteja 262, 136 s. Olin, M., Ruuhijärvi, J., Rask, M., Villa, L., Savola, P., Sammalkorpi, I. & Poikonen, K.. Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. Vuosiraportti. Riistan- ja kalantutkimus, Kala- ja riistaraportteja 123, 99 s. Rask, M., Horppila, J., Lehtovaara, A., Alajärvi, E. & Olin, M.. HOKA-järvien äyriäisplankton vuosina ja. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja 262, s

5 Rask, M. & Lehtovaara, A.. Tuusulanjärven ja Rusutjärven eläinplankton vuosina -. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja Riistaraportteja 324, s Rask, M., Lehtovaara, A. & Rahkola-Sorsa, M.. Kalakuolemien vaikutusten seurantatutkimus -: eläinplanktontutkimukset. Kala- ja riistaraportteja 361, s Taulukko 1. Tuusulanjärven äyriäisplanktonin laskentatulokset. Pvm: Tiheys, yks/l Biomassa, µg C/l Pvm: Tiheys, yks/l Biomassa, µg C/l yks/l muna/l C eläimet C munat totc/l yks/l muna/l C eläimet C munat totc/l Crustacea yht 14,9 12,42 98,58 24,19 122,77 Crustacea yht 363,84 54,21 199,71 12,78 212,49 CLADOCERA yht 56,23 83,43 5,43 21,79 72,22 CLADOCERA yht 212,1 38,4 124,53 12,23 136,76 Daphnia sp. 55,77 48, 49,9 11,12 61,2 Daphnia sp. 159,39 25,45 99,95 8,45 18,4 Bosmina sp.,,,,, Bosmina sp. 3,89 1,79 7,1,57 7,66 Limnosida frontosa,23,,21,,21 Limnosida frontosa 1,1,,96,,96 Diaphanos brach,4,3,18,14,32 Diaphanos brach,46,4,47,2,49 Chydorus sp.,19,8,14,2,16 Chydorus sp. 47,24 1,37 16,4,27 16,32 Muu Cladocera, 35,5, 1,52 1,52 Muu Cladocera,2 9,75,1 2,93 2,94 COPEPODA yht 48,67 36,99 48,15 2,39 5,55 COPEPODA yht 151,74 15,81 75,18,55 75,73 Calanoida yht 3,76 15,35 13,89 1,77 15,65 Calanoida yht 4,5 1,3 5,14,12 5,26 Cal yht - nauplius 2,24 15,35 13,17 1,77 14,94 Cal yht - nauplius 1,15 1,3 3,57,12 3,69 Cyclopoida yht 44,91 21,64 34,26,63 34,89 Cyclopoida yht 147,24 14,78 7,4,43 7,46 Cycl yht - nauplius 27,31 21,64 3,7,63 31,33 Cycl yht - nauplius 9,55 14,78 58,7,43 59,13 Cyclops sp yht 1,41 16,91 8,26,49 8,75 Cyclops sp yht,,,,, Mesocyclops yht 24,23 1,45 21,36,4 21,4 Mesocyclops yht 73,45 3,5 51,14,1 51,24 Thermocyclops yht 1,44 3,28,99,1 1,8 Thermocyclops yht 17,6 11,28 7,54,33 7,86 Muu cyclopoida,31,,9,,9 Muu cyclopoida,4,,3,,3 Cyclopoida nauplius 17,52, 3,5, 3,5 Cyclopoida nauplius 56,69, 11,34, 11,34 Pvm: Tiheys, yks/l Biomassa, µg C/l Pvm: Tiheys, yks/l Biomassa, µg C/l yks/l muna/l C eläimet C munat totc/l yks/l muna/l C eläimet C munat totc/l Crustacea yht 296,67 11,56 155,4 23,41 178,81 Crustacea yht 21,46 54,94 16,27 12,4 172,67 CLADOCERA yht 146,47 71,39 97, 22,46 119,46 CLADOCERA yht 72,23 4,16 98, 11,97 19,97 Daphnia sp. 125,28 56,54 86,2 18,53 14,73 Daphnia sp. 45,72 11,13 36,8 3,18 39,26 Bosmina sp.,46,3,2,9,3 Bosmina sp. 21,33 7,7 57,3 2,44 59,74 Limnosida frontosa 4,88,23 6,11,11 6,22 Limnosida frontosa 2,13,23 2,58,11 2,69 Diaphanos brach,,,,, Diaphanos brach 1,7,15,93,7 1,1 Chydorus sp. 15,85 5,79 4,5 1,16 5,65 Chydorus sp. 1,98 1,14 1,11,23 1,34 Muu Cladocera, 8,53, 2,56 2,56 Muu Cladocera, 19,81, 5,94 5,94 COPEPODA yht 15,2 3,17 58,4,95 59,35 COPEPODA yht 138,23 14,78 62,27,43 62,69 Calanoida yht 8,83,91 14,59,1 14,69 Calanoida yht 1,97, 4,2, 4,2 Cal yht - nauplius 6,62,91 13,55,1 13,65 Cal yht - nauplius,9, 3,7, 3,7 Cyclopoida yht 141,33 29,26 43,14,85 43,99 Cyclopoida yht 136,26 14,78 58,6,43 58,49 Cycl yht - nauplius 41,98 29,26 23,27,85 24,12 Cycl yht - nauplius 87,2 14,78 48,21,43 48,64 Cyclops sp yht,91,,62,,62 Cyclops sp yht,8,,25,,25 Mesocyclops yht 23,16 4,88 14,79,14 14,94 Mesocyclops yht 58,37 1,37 35,74,4 35,78 Thermocyclops yht 17,83 24,38 7,77,71 8,47 Thermocyclops yht 28,49 13,41 12,16,39 12,55 Muu cyclopoida,8,,9,,9 Muu cyclopoida,1,,6,,6 Cyclopoida nauplius 99,35, 19,87, 19,87 Cyclopoida nauplius 49,22, 9,84, 9,84 6

6 Taulukko 2. Tuusulanjärven rataseläimistön koostumus vuosina -. d = runsaana esiintyvä laji (> 1 % yksilömäärästä) Asplanchna priodonta x x x x d x x x x x x x x x x x x x x x d x d x x x x x x x x x x x x Brachionus angularis x x x x x x x d x x x x d x x x x x x x x x x x x x Brachionus sp. x x Keratella cochlearis d d d d d d d d d d d x x x d d d d d d d d d x d d d x d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d Keratella quadrata d x x x x x x x x d d x x d x x x d x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Kellicottia bostoniensis x x x x Kellicottia longispina d x x x x x x d x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x d x x x d x d x Anuraeopsis fissa x x x x x x x Ascomorpha ovalis x d x x x x x x x x x x x d x x Ascomorpha saltans x x x Euchlanis dilatata x x Filinia longiseta x d x x d x d x x d x x x x x d d d x x x x x x x x x x Lecane sp. x x x x Polyarthra spp. x x x x x x d x x x x d x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Pompholyx sulcata x x x x x x x x x x d x x x x d x x d x d x d d x x x d d x x x x x d d x x x d d d x x d x x d d Synchaeta spp. x x x x x d x x x x x x x d x x d x x x x d d d x d x x x d d x x x d d d x x x Gastropus stylifer x x x x x x x x Trichocerca capucina x x x x x x x d x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Trichocerca spp. x x x x x x x d x x x x x x x d d x x x x x d d x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x d x x Conochilus unicornis x x x x x d x d x x x x x d d d x x x x x x x d x x Testudinella sp. x Trichotria pocillum x Collotheca sp. x d x x x x x x x x x x 1