Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta 2006"

Transkriptio

1 Mikko Olin, Satu Estlander, Suvi Immonen, Hannu Lehtonen, Leena Nurminen, Kari Saulamo, Joni Tiainen ja Mika Vinni Bio ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta Tiivistelmä Vuonna tehtiin kattava perustilanteen selvitys kohdejärvillä ja näiden vertailujärvillä. Merkintä takaisinpyynnin yhteydessä merkittiin ahventa ja 19 1 haukea järveä kohden. Merkintätakaisinpyynnin perusteella ahventiheys kohdejärvillä vaihteli välillä 1 kpl / ha ( ) ja haukitiheys välillä 1 kpl / ha ( ). Majajärven särkitiheyden arvioitiin olevan n. kpl/ha. Verkkokoekalastusten pyyntiponnistus oli välillä 1 verkkoyötä / järvi. Ahvenen yksikkösaalis verkkokoekalastuksissa oli välillä 1 g ( IVA_a) ja kpl / verkko (Iso Mustajärvi IVA_a). Vastaavat särkisaaliit olivat g (IVA_a ) ja kpl / verkko (IVA_a ). Ahventen kasvutietoja on vuoden näytteistä määritetty yhteensä 8 kpl ja niiden perusteella kasvunopeus on kohdejärvillä melko hidas. Ahvenen pääasiallinen ravinto koostuu vuoden näytteiden perusteella, kalan koosta riippuen, vesikirpuista ja hankajalkaisista, surviais ja sulkasääsken toukista tai pikkukaloista. Pohjaeläinnäytteitä (putkinoudin ja potkuhaavi) otettiin yhteensä 1 / järvi ja niiden tulokset valmistuvat talvella. Eläinplanktonnäytteitä oli / järvi ja niiden perusteella keskimääräinen eläinplanktontiheys 1 1 yksilöä litrassa ( ). Vesikasvillisuuskartoitukset tehtiin :llä kohdejärvellä, kasvillisuuskartat valmistuvat talvella. Vedenlaatunäytteitä otettiin 8, sondauksia tehtiin 9 ja näkösyvyyttä mitattiin 1 kertaa / järvi. oli kohdejärvistä ravinteisin ja näkösyvyydeltään pienin. Kesä oli poikkeuksellisen kuiva ja lämmin. KESKALA hankkeen kulut vuonna olivat yhteensä n. 1 ja alustava arvio vuoden menoista on samaa luokkaa. Vuoden tavoitteena on kerätä lisää tausta aineistoa kohdejärvien kalastosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, sekä suunnitella kalaston säätelyn koejärjestelyjä ja tutkimuksen mahdollista laajentamista isommalle (n. ha) järvelle. 1. Tausta ja tavoitteet Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa hanke (KESKALA 1) käynnistettiin Helsingin yliopiston Bio ja ympäristötieteen laitoksella ja pääasiassa Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelsen rahoittamana kesäkuun alussa. Hankkeen yleistavoitteena on määrittää keskeisimmät kalayhteisön tilaan vaikuttavat tekijät ja kehittää tämän tiedon pohjalta kalastuksen ja kalavesien hoidon strategia, joka ohjaa kalastusta kalavarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja kehittää kalakantojen rakennetta kalastuksen kannalta hyvään suuntaan. Kyseessä on kokonaisvaltainen kalojen elinympäristöä ja kalastusta koskeva tutkimus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti kestävän kalastuksen toteuttamisen periaatteisiin ahven ja haukikantojen hyvän tuotannon ja luontaisen lisääntymisen turvaamisessa. Vuonna kartoitettiin sopivat kohdejärvet ja tehtiin niiden perusselvitykset. Näiden tietojen perusteella valittiin hankkeen kohdejärviksi järviparia ja kummallekin parille vertailujärvi, sekä kahtia jaettu Iso Valkjärvi (taulukko 1). Vuonna varsinaisilla kohdejärvillä tehtiin kattava perustilanteen selvitys, johon sisältyivät kalakannan tiheys, rakenne, tuotanto ja ravinnonkäyttö, kalojen ravintoeläinyhteisöjen (pohjaeläimet ja eläinplankton) koko ja rakenne, sekä perustuotanto, ravinteet ja fysikaalis kemialliset ominaisuudet. Kenttätyöt tehtiin Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Evon Riistan ja kalantutkimuksen (RKTL), Helsingin yliopiston Bio ja ympäristötieteiden laitoksen ja Lammin Biologisen aseman (BA) yhteistyönä. 1

2 Taulukko 1. Tutkimusjärvien pinta ala, syvyys ja veden laatu. Iso Valkjärvi on jaettu kahteen osa alueeseen kaksinkertaisella muoviseinämällä. TP = pintaveden kokonaisfosfori ja väri kuvastaa humuspitoisuutta (199 keskiarvot). Järvi Tarkoitus Pinta ala (ha) Suurin syv. (m) TP Väri Koejärvi A1, 8 Koejärvi A,8 1 1 Iso Mustajärvi Vertailujärvi A, 1 Koejärvi B1 8, Koejärvi B 1, Valkea Kotinen Vertailujärvi B,91, Iso Valkjärvi, A Koe allas 1 1,, 1 1 Iso Valkjärvi, M Koe allas, Tutkimustoiminta.1 Kalastotutkimukset.1.1 Merkintä takaisinpyynti Merkintä takaisinpyynnin tarkoituksena oli selvittää ahven, hauki ja särkikannan suuruus ja rakenne tutkimusjärvillä. Ahvenen ja hauen merkintä aloitettiin heti jäiden lähdettyä pyytämällä kaloja katiskoilla ja vannerysillä (taulukko ). Ahventen pyyntiä jatkettiin kunnes saatiin riittävän tarkka tiheysarvio (9 :n luottamusvälit alle tiheysarviosta, kuva ), tai kunnes ahvenet eivät enää käyneet katiskoihin (, 9 :n luottamusvälit 18 8 tiheysarviosta, kuva ). Taulukko. Ahventen ja haukien merkintä takaisinpyynnin ajoittuminen, pyyntiponnistus ja merkittyjen kalojen määrä vuonna. Merkittyjen haukien määrässä on mukana koko kesän kalastus (viikot 18 8). Järvi Pvm Katiska, kpl Katiska, pyyntivrk Katiska, pyyntivrk/ha Vannerysät, kpl Merkityt ahvenet, kpl Merkityt ahvenet kpl/ha Merkityt hauet, kpl Merkityt hauet kpl/ha Yhteensä Haukirysät olivat pyynnissä vain kalastuksen alkuvaiheessa, koska niiden saaliit laskivat nopeasti hauen kudun mentyä ohitse. Sen sijaan katiskoista haukia saatiin koko pyyntikauden ajan: katiskoihin menneet pikkukalat ilmeisesti houkuttelivat haukia. Lisäksi haukia pyydettiin merkittäväksi muun tutkimustoiminnan ohessa pitkin kesää heittokalastamalla. Myös varsinainen takaisinpyynti tehtiin heittokalastamalla viikolla, takaisinpyyntiä jatkettiin Haarajärvellä vielä viikolla 8. Särjen merkintä takaisinpyynti tehtiin Majajärvellä. Särkiä merkittiin yhteensä 1, takaisin saatiin 1, joista 8 oli merkittyjä. Merkinnässä ahvenilta ja särjiltä leikattiin vatsaevän kärjestä n. ¼ pois (ahvenilla leikattu evänkärki oli kasvanut takaisin jo loppukesällä). Yli cm hauet merkittiin pääasiassa yksilöllisellä Carlinmerkillä, tätä pienemmiltä otettiin vain suomunäyte. Loppukesän hauen takaisinpyynnissä merkitsemättömät hauet merkittiin eväleikkauksella (vasen vatsaevä). Hauet merkittiin merkintäputkilossa, joissa kalat pysyivät rauhallisena. Kaikki merkityt ahvenet ja särjet mitattiin senttimetriluokittain sekä hauet millimetrin tarkkuudella järvi ja päivämääräkohtaisesti. Hauilta otettiin lisäksi suomunäyte kylkiviivan ja peräaukon väliltä. Pyynnissä kuolleet hauet (yht. 1 kpl) otettiin talteen ravintotutkimuksia varten.

3 Saalis merkittiin pöytäkirjoihin ja tallennettiin tietokoneelle. Kokonaissaaliit, pyydyskohtaiset saaliit, sekä merkittyjen ja merkitsemättömien osuudet laskettiin. Tiheysarviot laskettiin ahvenelle (yli cm) Schumacherin ja Schnabelin menetelmillä, särjelle ( cm) Petersenin (Chapman muunnos) menetelmällä ja hauelle kaikilla em. menetelmillä. Särjen kohdalla tiheyttä arvioitiin myös nuotan pyyhkäisypinta alan, sekä verkkokoekalastuksen särki/ahven suhteen ja ahvenen merkintätakaisinpyynnin tiheysarvion perusteella. Hauen kesäaikaisen kasvun vuoksi alle senttiset hauet jätettiin viikoilla ja 8 pois laskelmista, koska tämänkokoiset hauet olivat todennäköisesti alle cm:n pituisia alkukesällä, eivätkä tuolloin merkinnän kohteena..1. Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastusten tarkoituksena oli tutkia kalaston suhteellista runsautta ja rakennetta loppukesällä. Nordic verkkokoekalastukset tehtiin , joka toinen viikko krt/järvi. Pyyntiaika oli 1 h: klo 8. Koekalastuksissa käytettiin ositettua satunnaisotantaa: järvet jaettiin kolmeen syvyysvyöhykkeeseen (litoraali <m, >m pinta ja pohja), joiden sisällä pyyntipaikat arvottiin. Pyyntiponnistus suhteutettiin järven kokoon ja syvyyteen (taulukko ). Saalis lajiteltiin, mitattiin (1 cm:n luokat), punnittiin, merkittiin pöytäkirjoihin ja tallennettiin tietokoneelle. Aineistosta laskettiin kokonais ja lajikohtaiset yksikkösaaliit (lkm tai g /verkko) kullekin järvelle. Taulukko. Verkkokoekalastuksen pyyntiponnistus (verkkoyöt) kohdejärvillä. Osassa järviä verkkoja ei laskettu > m:n syvyyteen pohjalle hapettomuuden vuoksi. Järvi litoraali pinta pohja yhteensä 9 Iso Mustajärvi Valkea Kotinen 8 IVA_a 1 IVA_m 1 yhteensä Kasvu ja ravintotutkimukset Kasvututkimusten tarkoituksena on selvittää kalojen kasvunopeus eri elinvaiheessa sekä laskea kalakannan tuotanto. Ravintotutkimuksissa selvitetään eri kalalajien käyttämän ravinnon määrä ja laatu, jotta voidaan arvioida ravinnonkulutus sekä saalistuksen vaikutus ravintoeläimiin. Ahvenen ja särjen ravintonäytteet otettiin kohdejärviltä kuusi kertaa touko syyskuussa. Näytteet otettiin verkkokoekalastussaaliista ja muina aikoina erikseen verkoilla kalastamalla (solmuvälit 1, 1, ja mm, sekä Nordic yleiskatsausverkkoa). Pyrkimyksenä oli saada n. erikokoista ahventa ja särkeä / pyyntikerta, jotka pakastettiin myöhempää analysointia varten. Hauen ravintotietoja kartutetaan pikkuhiljaa tutkimuksen edetessä, jotta ei liiallisesti vaikutettaisi tutkimustoiminnalla haukikantoihin. Laboratoriossa pakastetut näytteet sulatettiin, mahalaukku (ahven ja hauki) tai suolen ensimmäinen kolmannes (särki) irrotettiin ja sisältöä tarkasteltiin binokulaari mikroskoopin alla. Täyteisyys (asteikko 1 1) ja eri ravintokohteiden osuudet arvioitiin. Ahvenen kiduskannen luut (operculum) ja kuuloluut (otoliitti), sekä hauen ja särjen suomut ja hartian lukkoluut (cleithrum) preparoitiin myöhempää iänmääritystä varten. Vuodenvaihteessa vuoden ravintonäytteistä oli hauen osalta analysoitu kaikki (n=), ahvenesta n. kolmasosa (n=18) ja särkinäytteiden analysointi on aloitettu (n=1). Ikänäytteitä on määritetty pääasiassa vuoden ahventen osalta (n=8).

4 .. Pohjaeläimet Touko ja syyskuun näytteenotolla selvitettiin kohdejärvien pohjaeläinten määrät sekä järvien väliset erot kasvukauden alussa ja sen jälkeen. Kaloille tarjolla olevien pohjaeläinten suhteellista runsautta ja lajistoa seurattiin lisäksi ottamalla näytteitä potkuhaavilla ja putkinoutimella litoraalista kertaa kesässä (Majajärvellä läpi kesän, yhteensä kertaa). Touko ja lokakuun näytteet otettiin putkinoutimella (Kajak, näyteala cm ) kolmelta eri linjalta, ja eri syvyydeltä järven syvyysprofiilin mukaan (taulukko ). Linjat valittiin siten, että matalin paikka edusti järven litoraalin päätyyppejä ilmaversoiset, kelluslehtiset, turve / risuranta. Jokaisen linjan kultakin syvyydeltä otettiin n. m:n etäisyydellä toisistaan nostoa, jotka muodostivat yhden näytteen. Näytteet siivilöitiin, mm siivilän (sankoseula) läpi pakastusrasioihin tai pusseihin. Sulkasääsken toukkien ja isojen petovesikirppujen esiintymistä tutkittiin kalojen ravintonäytepyyntien yhteydessä kertaa kesässä 18 m:n Chaoborus haavilla syvänteellä ( rinnakkaista nostoa pohjasta pintaan). Lisäksi sulkasääsken ja eläinplanktonin vuorokaudenaikaista vaellusta selvitettiin päivä ja yönäytteenotolla Majajärven eri vesikerroksissa... ja Taulukko. Pohjaeläinnäytemäärät eri näytteenottimilla kohdejärvillä toukokuusta syyskuun loppuun. Syvyys Otin m Kajak 18 m Potkuhaavi m Kajak m Kajak syvänne Kajak syvänne Haavi 18 m x 8x x x yhteensä Kajak 1 1 yhteensä 1 9 Laboratoriossa seuloksen määrä ja laatu kirjattiin muistiin. Näytteissä olevat pohjaeläimet poimittiin pinsetillä valkoiselta alustalta kohdevalossa ilman suurentavia apuvälineitä ja määritettiin ryhmä, luokka, lahko tai lajitasolle. Jokainen rinnakkaisnäyte käsiteltiin erillisenä ja säilöttiin lopuksi denaturoidulla alkoholiliuoksella. Eläinten tiheydet ja biomassat arvioidaan talven aikana. Biomassa arviota varten eläimet punnitaan ryhmittäin analyysivaa alla,1 g tarkkuudella (säilötty märkäpaino). Ryhmäkohtaisia biomassoja määritettäessä käytetään jaottelua päivänkorennot (Ephemeroptera), vesiperhoset (Trichoptera), polttiaiset (Ceratopogonidae), sulkasääsket (Chaoboridae), surviaissääsket (Chironomidae), sukkulamadot (Nematoda), harvasukamadot (Oligochaeta), simpukat (Bivalvia), punkit (Acari), äyriäiset (Crustacea), kovakuoriaiset (Coleoptera).. Eläinplankton Eläinplanktonnäytteenoton tarkoituksena on selvittää kaloille käytettävissä olevan eläinplanktonravinnon määrää ja laatua eri ajankohtina. Eläinplanktonnäytteet otettiin 9 kertaa touko syyskuussa. Näytteet otettiin Limnos putkinoutimella (tilavuus, l) litoraalista päähabitaatin viidestä eri pisteestä siten, että kukin habitaatti muodostaa yhden kokoomanäytteen. Kasvillisuushabitaateista arvioitiin x 1 m alalta kasvuston tiheys krt kasvillisuuden eri kasvuvaiheiden aikana. Syvänteel tä näytteet otettiin päällysvedestä (epilimnion), harppauskerroksesta (metalimnion) ja alusvedestä (hypolimnion) eri pisteeltä, jotka yhdistettiin horisontaalikerroksittain kokoomanäytteiksi. Näytteet siivilöitiin m:n haavin läpi ja kestävöitiin (formaliini).

5 Taulukko. Eläinplankton näytemäärät kohdejärvillä touko syyskuussa. Paikka Yhteensä Näytteet litoraali epilimnion metalimnion hypolimnion Näytteet yhteensä 19. Vesikasvillisuus Kasvillisuuskartoituksissa selvitetään litoraalivyöhykkeen ominaisuuksia kalojen elinympäristönä. Hoka, Maja, Haara ja en kasvillisuuskartoitukset tehtiin Kasvilajisto kartoitettiin kohdejärvien koko litoraalivyöhykkeeltä. Kartoitukset tehtiin soutuveneestä haravaa, Luther haraa ja vesikiikaria apuna käyttäen. Kasvillisuuskartat piirretään alkuvuodesta.. Veden laatu Vedenlaatuseurannan tarkoituksena on selvittää kalojen elinympäristössä olevaa luontaista vaihtelua ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia tutkimuksen edetessä. RKTL ja BA seurasivat kohdejärvien veden laatua kevättalvella ja syystäyskierron aikaan. Näytteet otettiin kevättalvella syvännepisteestä (pinta ja pohjanäyte) ja syksyllä rantavedestä (vakiopaikka). Näytteistä määritettiin alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, väriluku ja ph, sekä kokonaistyppi (TN), kokonaisfosfori (TP), K, Na, Ca, Mg, Mn, Fe ja happipitoisuudet (jälkimmäinen vain kevättalvella). Kasvukauden aikainen (touko syyskuu) näytteenotto tapahtui Bio ja ympäristötieteen laitoksen toimesta ja siihen sisältyi TP, TN ja klorofylli a näytteet, sekä happi, ph ja lämpötilaprofiilin (YSIsondi) ja näkösyvyyden mittaukset syvännepisteestä 8 kertaa kesässä (taulukko ). TP, TN ja klorofylli a näytteet analysoitiin Bio ja ympäristötieteen laitoksen laboratoriossa. Lisäksi Maja ja Hokajärvelle sijoitettiin litoraaliin ja syvännepisteeseen eri syvyyksille lämpötilaloggereita, jotka tallensivat lämpötilatiedot automaattisesti puolen tunnin välein ajanjaksolla (kuva 19). Tiheäväliset lämpötilatiedot parantavat kalojen bioenergeettisen mallin tarkkuutta. Taulukko. Kasvukaudenaikainen vedenlaatuseuranta kohdejärvillä (havaintokerrat) sisältäen vesinäytteenoton, sondauksen ja näkösyvyysmittaukset. Järvi Näytteet Sondaus Näkösyvyys Iso Mustajärvi IVA_m IVA_a Yhteensä 1

6 . Tutkimustulokset.1 Kalastotutkimukset.1.1 Merkintä takaisinpyynti Ahvensaalis oli suurimmillaan heti pyynnin alkuvaiheessa 8.. (viikonlopun saalis) lukuun ottamatta Haarajärveä, jolta jäät lähtivät muita järviä myöhemmin ja jolla saalishuippu oli 1.. (kuva 1). Merkittyjen kalojen osuus saaliissa kasvoi melko tasaisesti pyynnin edetessä ja nousi prosenttiin lukuun ottamatta Majajärveä, jossa merkittyjen osuus jäi alle prosentin huolimatta suhteellisen suuresta merkittyjen kokonaismäärästä. Saaliin lkm / merkittyjen kokonaismäärä Saalis Merkittyjen osuus Merkittyjen kokonaismäärä Päivämäärä Kuva 1. Ahvenen (> cm) pvm kohtainen lkm saalis ja merkittyjen osuus saaliissa, sekä merkittyjen kokonaismäärä järvessä (kertymä). Hauen pyyntiponnistus ja sitä mukaa saalis oli suurimmillaan kenttäkauden alussa ja lopussa (kuva ). Merkittyjen osuudessa oli saalisvaihtelusta johtuvaa heilahtelua, mutta Haukijärvellä ja Majajärvellä päästiin varsinaisella takaisinpyyntijaksolla (viikko ) 8 9 osuuksiin. Hokajärvellä takaisinpyyntiviikolla merkittyjen osuus oli ja Haarajärvellä vain 1. Saaliin lkm / merkittyjen kokonaismäärä Saalis Palautusten osuus Merkittyjen kokonaismäärä Viikko Kuva. Hauen viikkokohtainen lkm saalis ja merkittyjen osuus saaliissa, sekä merkittyjen kokonaismäärä (kertymä). Mukana kokoluokat cm ennen viikkoa ja cm sen jälkeen Merkittyjen osuus () Merkittyjen osuus ()

7 Arvioitu ahventiheys (sekä Schumacherin että Schnabelin menetelmällä) oli selvästi suurin Majajärvellä n. 1 yksilöä hehtaarilla (kuva ). Majajärven arvio ei ollut yhtä tarkka kuin muilla järvillä, mutta koska 9 luottamusvälin alarajakin oli selvästi korkeammalla kuin muiden järvien yläraja, Majajärvessä on suurella todennäköisyydellä enemmän ahvenia kuin muissa järvissä. Hoka, Hauki ja Haarajärvellä ahventiheysarviot olivat lähellä toisiaan, ja yks./ha. Pituusjakauman ja pituus paino tietojen perusteella biomassaksi muutettuna Majajärven ahvenmäärä on n. kg/ha. Hoka, Hauki ja Haarajärven ahvenen biomassa arviot ovat 9, 1 ja kg/ha. Haarajärven ahven oli keskimäärin pienikokoisempaa kuin muilla järvillä. Ahventen (> cm) lkm/ha Haukien (> cm) lkm/ha Schumacher Schnabel Schumacher Schnabel Petersen Kuva. Ahventen (yllä) ja haukien (alla) lukumäärät kohdejärvillä hehtaaria kohden merkintä takaisinpyynnin perusteella. Laskennassa on käytetty Schumacherin, Schnabelin ja Petersenin menetelmiä. Hajontajanat kuvaavat 9:n luottamusvälejä. Haukiestimaatin luottamusvälin yläraja ei Haarajärvellä ollut laskettavissa Schumacherin ja Petersenin menetelmillä. Haukitiheysarvio ( cm yksilöt) oli suurin Haarajärvellä (n. kpl/ha) ja pienin Hauki ja llä (n. 1 kpl/ha). Haarajärven arvio oli kuitenkin melko epätarkka, ja luottamusvälin yläraja oli laskettavissa vain Schnabelin menetelmällä. Majajärven haukitiheydeksi arvioitiin n. 1 kpl/ha. Eri tiheydenlaskentamenetelmät antoivat melko samansuuruisia tuloksia, mikä lisää arvion luotettavuutta. Petersenin menetelmällä arvioidut tiheydet olivat, Haarajärveä lukuun ottamatta, hieman alhaisempia muihin menetelmiin verrattuna. Petersenin estimaatit olivat tarkimmat Hauki ja Majajärven aineistossa, Hokajärvellä parhaan arvion antoi Schumacherin ja Haarajärvellä Schnabelin menetelmä. Tarkimmat tiheysestimaatit ovat biomassaksi ( cm yksilöt) muutettuna (pituusjakauma ja pituus paino tiedot) Hauki, Maja, Hoka ja Haarajärvelle 9, 1, 8 ja 1 kg/ha. Pituusjakaumien (kuva ) perusteella hauet olivat keskimäärin suurimpia Haukijärvellä ja pienimpiä Haarajärvellä. Yli 9 cm haukia saatiin vain Haarajärveltä. Haukijärveltä ei saatu lainkaan < cm haukia. On kuitenkin huomioitava, että heittokalastuksessa pienimpien haukien pyydystettävyys on suhteellisen vähäinen, joten pienien kokoluokkien osuus on todellisuudessa suurempi kuin tässä esitetty.

8 n=19 n=9 Osuus kokonaissaaliista () n= n= Pituusluokat (cm) Kuva. Haukien pituusjakauma ( cm pituusluokat) kohdejärvillä. Aineistossa kaikki kenttäkauden aikana pyydetyt hauet. Jakauma kuvaa elo syyskuun vaihteen tilannetta (viikko ). Tätä ennen pyydettyjen haukien pituuteen on lisätty arvioitu kasvu Raitaniemen (199) kasvukäyrän mukaan seuraavasti: 1,9 cm,;,9 cm,8; 9,9 cm,1;,9 cm,; 9,9 1,88; 9,9 cm 1,; 89,9 cm,9 ja 9 cm, mm/viikko Särjen takaisinpyynnissä palautusprosentti jäi alhaiseksi (,9 ) ja kanta arvio (Petersen) epätarkaksi. Lisäksi pyynti ja merkintä aiheuttivat, varsinkin pienimmille särkiyksilöille ( 9 cm), kuolleisuutta (1), joka havaittiin merkinnän jälkeisessä sumputuksessa. Arviota pyrittiin tarkentamaan rajaamalla aineisto 1 1 cm yksilöihin, joiden palautusprosentti oli suurempi (,8 ) ja joilla kuolevuus pieni (n. 1 ). Tämän kokoisia särkiä arvioitiin Majajärvessä olevan 9 kpl (9 luottamusvälit: 1 ). Pituusjakauman perusteella 1 cm särkien kokonaistiheys olisi 1 kpl/ha. Pituus paino tietojen mukaan biomassaksi muutettuna tämä olisi n. 19 kg/ha. Nuotan pyyhkäisyalan perusteella särkiä olisi n. kpl/ha. Verkkokoekalastusaineiston särki/ahven suhteen ja ahvenen tiheysarvion perusteella särkiä olisi vielä enemmän n. kpl/ha. Em. arviossa epävarmuutta lisää särjen ja ahvenen erilainen pyydystettävyys: on todettu, että verkko pyytää ahventa tehokkaammin kuin särkeä. Särjen tiheysarvio Majajärvellä jää siis toistaiseksi epätarkaksi, mutta sitä tarkennetaan tulevaisuudessa esim. nuottaamalla ja ruiskuvärjäys merkinnällä. Eri kalalajien arvioiden perusteella kalakannan kokonaismäärä Majajärvellä on noin kg ja kpl/ha. Ahvenen, särjen ja hauen biomassa sekä lukumääräosuudet ovat, ja 1 sekä 1, 9 ja 1. Arvioon on lisätty < cm hauet pituusjakaumaosuuden perusteella. Särjen arvio on eri estimaattien keskiarvo. Ahvenestimaatti on keväältä, muiden lajien syksyltä. Kokonaisarvio sisältää lukuisia virhelähteitä ja on vain suuntaa antava..1. Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastusten kokonaisyksikkösaaliit vuonna vaihtelivat välillä, 1,1 kg/verkko. Keskimääräinen saalistaso oli hieman korkeampi kuin edellisvuonna (kuva ). Haukijärvellä sekä ahvenen että särjen yksikkösaaliit olivat selvästi suurempia kuin edellisvuonna. Majajärven ja Ison Valkjärven autio puolen ahvensaalis kasvoi, Ison Valkjärven mökki puolen ahvensaalis pieneni. Lahnan saalis pieneni Haukijärvellä ja kasvoi Hokajärvellä. Hokajärven salakkasaalis pieneni. Hauen ja siian painosaaliit vaihtelivat voimakkaasti, mutta näissä saalisvaihteluissa sattuman osuus on suuri. Verrattaessa eri järviä toisiinsa kokonaisyksikkösaaliin paino oli suurin Haukijärvellä, Hokajärvellä ja Ison Valkjärven autio puolella, sekä pienin Ison Valkjärven mökki puolella, Majajärvellä ja Haarajärvellä (kuva ). Saalis oli pääasiassa särkeä, ahventa ja haukea. Särjen painosaalis oli ahventa 8

9 suurempi kaikilla järvillä Iso Valkjärveä lukuun ottamatta. Hokajärveltä ja Haukijärveltä saatiin lisäksi muutamia lahnoja ja salakoita ja Ison Valkjärven autio puolelta kaksi siikaa Ahven Siika Salakka Lahna Petokala Hauki Made Särki Sorva g/verkko/yö Petokala paino IVA_autio IVA_mökki Iso M 9 8 kpl/verkko/yö 1 1 Petokala lkm 1 IVA_autio IVA_mökki Iso M Kuva. Verkkokoekalastusten lajikohtaiset paino ja lukumääräsaaliit (g ja kpl / verkko) tutkimusjärvillä. Hajonnat kuvaavat kokonaissaaliin 9 luottamusväliä. Kokonaisyksikkösaaliin lukumäärä oli suurin Haarajärvellä, Haukijärvellä ja Isolla Mustajärvellä, sekä vähäisin Isolla Valkjärvellä ja Majajärvellä (kuva ). Lukumääräisesti saaliissa oli eniten särkiä ja ahvenia. Isoa Valkjärveä lukuun ottamatta särki oli lukumääräisesti runsain laji ennen ahventa. Muiden lajien lukumäärä yksikkösaalis jäi pieneksi. Petokalojen (hauki ja 1 cm ahven) paino osuus oli suurin Majajärvellä () ja Ison Valkjärven mökki ja autio puolilla (8 ja ) (kuva ). Pienin ( ) petokalojen paino osuus oli Haukijärvellä. Suurimman osan petokalasaaliista muodosti hauki Maja ja Hokajärvellä ja ahven muilla järvillä. Lukumääräisesti petokalojen osuus oli, ahvenesta johtuen, varsin suuri Isolla Valkjärvellä (>), kun se muilla järvillä oli. Pituusjakaumien perusteella + ikäisiä ahvenia (< cm) saatiin vähemmän kuin vuonna (kuva ). Haukijärveltä, Majajärveltä ja Isolta Valkjärveltä tämän kokoisia ahvenia ei saatu lainkaan. Isoja cm ahvenia saatiin Haarajärveltä 1 kpl. Vuonna näitä saatiin Majajärveltä ja Haarajärveltä. Alle cm pituisia särkiä ei vuonna saatu lainkaan (kuva ). Haarajärvellä ja Isolla Mustajärvellä särjen pituusjakauma oli yksihuippuinen ja särjet keskimäärin pienempiä kuin muilla järvillä. 9

10 Ahven Ahven n = n =111 n = n = Ahven Ahven Osuus kokonaissaaliista () 1 n =18 n =1 1 IVA, autio Ahven n =8 n =19 1 n =1 n = 1 IVA, mökki Ahven n =19 n = Iso Mustajärvi Ahven n = 1 1 Pituusluokat (cm) Kuva. Ahvenen pituusjakauma verkkokoekalastussaaliissa tutkimusjärvillä vuosina. 1

11 Särki Särki n =19 n =8 n =1 n = Osuus kokonaissaaliista () 1 Särki n = n = 1 1 Särki n =9 n =9 1 Iso Mustajärvi Särki n = 1 1 Kuva. Särjen pituusjakauma verkkokoekalastussaaliissa tutkimusjärvillä vuosina..1. Kasvu ja ravintotutkimukset Kasvuaineistosta on määritetty tähän mennessä ahvenen kasvut vuoden aineistosta. Ahvenen kasvu kohdejärvillä oli yleisesti melko hidasta (kuva 8). Keskimäärin ahvenet olivat tutkimusjärvillä vuotiaana 8, cm, vuotiaana 11, cm, vuotiaana 1, cm ja 8 vuotiaana 1, cm pituisia. Naaraat kasvoivat koiraita nopeammin. Kasvu oli nopeinta kolmena ensimmäisenä elinvuotena, mutta hidastui selvästi tämän jälkeen. Joillakin yksilöillä kasvu saattoi vanhemmiten uudelleen nopeutua, mikä näkyy erityisesti Majajärvellä. Tämä saattaa johtua yli 1 cm ahventen siirtymisestä kalaravintoon. Suuremmilla järvillä (kuva 8 alla) ahven näytti kasvavan nopeammin kuin pienemmillä järvillä (kuva 8 yllä). Pitkäniemenjärvellä ahventen kasvu oli selvästi nopeampaa kuin muilla järvillä. 11

12 Pituus (cm) Iva Mökki Iva Autio Hautjärvi Pitkänniemenjärvi Iso Ruuhijärvi Kuva 8. Ahvenen kasvu tutkimusjärvillä vuoden aineiston perusteella (molemmat sukupuolet yhdistetty). Ikä IVA_mökki IVA_mökki Tilavuusosuus () 1 8 Iso Ruuhijärvi 1 8 Hautjärvi 1 8 Pitkänniemenjärvi <1 cm cm >1 cm <1 cm cm >1 cm <1 cm cm >1 cm Cladocera Copepoda Chironomidae Chaoborus Pohjaeläimet muut Kalat Muut Kuva 9. Ahvenen ravinto kokoluokittain tutkimusjärvillä vuoden aineiston perusteella. Cladocera = vesikirput, Copepoda = hankajalkaiset, Chironomidae = surviaissääsken toukat, Chaoborus = sulkasääsken toukat. Alle 1 cm:n pituiset ahvenet söivät pääasiassa vesikirppuja ja hankajalkaisia. Keskikokoiset (1 1 cm) käyttivät enimmäkseen pohjaeläimiä mm. surviaissääsken ja sulkasääsken toukkia (kuva 9). Tätä isommilla kalaravinnon (+ ahven, Haarajärvellä myös särki) osuus oli yleensä huomattava

13 Haarajärvellä ja Pitkäniemenjärvellä kalaravinnon osuus oli keskimääräistä suurempi, ja jo < 1 cm ahvenet käyttivät myös kaloja ravinnokseen. Isolla Valkjärvellä ja Haukijärvellä kalaa oli mahanäytteissä hyvin vähän. Isolla Ruuhijärvellä sulkasääski oli selvästi tärkein ravintokohde. Kasvukäyrän muodon ja ravinnonkäytön perusteella näyttää siltä, että keskikokoisen, pohjaeläinravintoa käyttävän ahvenen kasvu oli hitaimmillaan, mutta nopeutuu kalaravintoa käyttävillä isoimmilla yksilöillä. Pohjaeläinravinnon määrä lienee siis kasvua rajoittava tekijä. Särjen ja hauen kasvu ja ravintoaineistot kesältä analysoidaan tutkimustarpeiden mukaan talvella. Ahven ja haukikannan tuotanto arvioidaan kasvutulosten valmistuttua.. Eläinplankton..1 Eläinplanktontiheydet Eläinplanktonin tiheydet syvänteellä koko tutkimusjakson aikana ( ) Hoka, Haara ja Haukijärvessä olivat keskimäärin 1 ja Majajärvessä 1 yksilöä l 1 (Kuva 1). Eläinplanktonissa yleisimmät rataseläimet olivat Keratella suvun lajit ja Conochilus suvun lajit. Suurikokoisista rataseläimistä esimerkiksi Asplanchna herrickii oli erityisesti alkukesän (touko kesäkuu) näytteissä yleinen. Vesikirpuista tavallisimmat pelagiaalin lajit olivat Bosmina coregoni, Daphnia cucullata ja Daphnia longiremis. Litoraalissa yleisimpiä lajeja olivat mm. Polyphemus pediculus ja Limnosida sp. Vesikirppujen tiheydet olivat syvänteellä koko tutkimusjakson aikana keskimäärin yksilöä l 1. Hankajalkaisista yleisin laji oli pienikokoinen Paracyclops sp. Muita yleisiä lajeja hankajalkaisten ryhmästä olivat Eudiaptomus gracilis, Cyclops sp. ja Mesocyclops. Hankajalkaisten keskimääräinen tiheys syvänteellä koko tutkimusjakson aikana oli 9 yksilöä l 1. Rotifera Copepoda Cladocera Tiheys (yksilöä l 1 ) Aika (kk) Kuva 1. Tutkimusjärvien keskimääräiset eläinplanktontiheydet eläinplanktonryhmittäin vesipatsaassa tutkimusjakson aikana. Rotifera = rataseläimet, Copepoda = hankajalkaiset, Cladocera = vesikirput. 1

14 .. Äyriäisplanktonin biomassa Äyriäisplanktonin keskimääräinen biomassa syvänteellä koko tutkimusjakson aikana oli Haukijärvessä, Majajärvessä 99, Hokajärvessä 9 ja Haarajärvessä 8 µg C 1. Äyriäisplanktonin biomassa oli Haukijärvessä ja Hokajärvessä suurimmillaan , Majajärvessä ja Haarajärvessä jo Äyriäisten kokonaisbiomassasta suurimman osan muodostivat vesikirput (Cladocera) ja Cyclopoida hankajalkaiset (kuva 11). Haarajärvessä äyriäisten biomassa oli suurimmillaan alkukesästä. Majaja Haukijärvessä planktonäyriäisillä oli selkeämmin kaksi biomassahuippua. 1 Calanoida Cyclopoida Cladocera Biomassa ( C l 1 ) Aika (kk) Kuva 11. Tutkimusjärvien keskimääräiset planktonäyriäisten biomassat vesipatsaassa tutkimusjakson aikana. Calanoida = keijuhankajalkaiset, Cyclopoida = kyklooppihankajalkaiset, Cladocera = vesikirput. Äyriäisplanktonin biomassat olivat kussakin järvessä suurimmillaan veden pintakerroksissa koko tutkimusjakson ajan (Kuva 1). Järvien litoraalista kerätyissä näytteissä äyriäisplanktonin biomassat olivat keskimäärin suuremmat kuin harppauskerroksesta kerätyissä näytteissä. Alusvedestä otetuissa näytteistä äyriäisplanktonin biomassa arvot jäivät selkeästi alhaisimmiksi verrattuna muihin vesikerroksiin ja litoraaliin. 1

15 Pintavesi Harppauskerros Alusvesi Litoraali 1 1 µg C l 1 Kuva 1. Äyriäisplanktonin keskimääräiset biomassa arvot eri vesikerroksissa ja litoraalissa koko tutkimusjakson aikana... Äyriäisplanktonin pituudet Vesikirppujen keskimääräiset pituudet olivat Maja, Hauki ja Haarajärvessä µm koko tutkimusjakson aikana (kuva 1). Hokajärvessä vesikirppujen keskipituus oli hieman suurempi: µm. Myös suurimmat vesikirput ( mm) mitattiin Hokajärven näytteistä. Myös Majajärveltä mitattiin lähes mm pituisia vesikirppuja Pituus (mm) Aika (kk) Kuva 1. Vesikirppujen (Cladocera) keskimääräiset pituudet (mm) tutkimusjärvissä eri ajankohtina vuonna. Hankajalkaisten (Copepoda) keskimääräiset pituudet olivat 89 µm (kuva 1). Keskimääräinen pituus oli pienin Maja ja suurin Haukijärvellä. Suurikokoisimmat lajit (,1 mm) olivat hankajalkaisissa Cyclopoida sp., Limnocalanus macrurus ja Megacyclops sp. 1

16 Pituus (mm) Aika (kk) Kuva 1. Hankajalkaisten keskimääräiset pituudet (mm) tutkimusjärvissä eri ajankohtina vuonna.. Veden laatu Kesä oli harvinaisen lämmin ja vähäsateinen. Tämä näkyi kohdejärvissä mm. veden pinnan alentuneena tasona, voimakkaampana kerrostuneisuutena ja happipitoisen päällysveden ohuempana kerroksena verrattuna vuoteen. Kokonaisfosforipitoisuus vuonna oli suurin Majajärvellä ja pienin Hokajärvellä (kuva 1). Pitoisuus pieneni kasvukauden alusta loppua kohti, poikkeuksena Iso Mustajärvi ja Iso Valkjärvi, joissa pitoisuus kohosi selvästi viimeisenä näytteenottokertana elokuun lopulla. Verrattuna vuoden heinäkuun 1. päivän havaintoon, kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna suurin piirtein samalla tasolla. Kasvukauden ulkopuoliset havainnot eivät, Haukijärveä lukuun ottamatta, olleet korkeammalla tasolla kuin kesähavainnot. 1

17 1 1 kesä talvi kesä ka TP ( g/l) Iso Mustajärvi Iso Valkjärvi_autio Iso Valkjärvi_mökki Kuva 1. Kokonaisfosforipitoisuus kohdejärvillä vuosina kasvukauden aikana (kesä) ja sen ulkopuolella (talvi). Vuoden kasvukauden havaintojen keskiarvo (kesä ka) ilmaistu harmaan palkin päällä. 1

18 1 1 8 kesä talvi kesä ka TN ( g/l) Iso Mustajärvi Iso Valkjärvi_autio Iso Valkjärvi_mökki Kuva 1. Kokonaistyppipitoisuus kohdejärvillä vuosina kasvukauden aikana (kesä) ja sen ulkopuolella (talvi). Vuoden kokonaistyppipitoisuus oli, fosforipitoisuuden tavoin suurin Majajärvellä ja pienin Hokajärvellä (kuva 1). Typen pitoisuudet vaihtelivat kesän aikana epäsäännöllisemmin kuin fosforin. Yleensä kokonaistyppipitoisuus oli korkeimmillaan kesäkuun aikana ja uudestaan elokuussa. Kuten fosforin, myös typen pitoisuuden kohosivat elokuun lopulla Iso Musta ja Iso Valkjärvellä. Typpipitoisuudet olivat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna samalla tasolla. 18

19 chl a chl a ka chl ns ns ka ns Klorofylli a ( g/l) Iso Mustajärvi Iso Valkjärvi_autio Näkösyvyys (cm) Iso Valkjärvi_mökki Kuva 1. Klorofylli a pitoisuus (chl a) ja näkösyvyys (ns) kohdejärvillä kasvukauden aikana. Harmaa palkki kuvaa klorofylli a:n ja musta palkki näkösyvyyden kasvukauden havaintojen keskiarvoa (arvot palkkien yläpuolella). Vuoden havainnot on esitetty eri symbolein. Klorofylli a pitoisuus oli vuonna suurin Majajärvellä ja Isolla Valkjärvellä (jälkimmäisestä vain havaintokertaa) (kuva 1). Kuten kokonaisfosforin kohdalla, klorofylli a pitoisuus pieneni kasvukauden kuluessa, poikkeuksena jälleen Iso Musta ja Iso Valkjärvi. Hauki ja Isolla Valkjärvellä klorofyllipitoisuus oli suurempi kuin edellisvuoden heinäkuussa. Muilla järvillä pitoisuus oli samalla tasolla. Näkösyvyys vuonna oli suurin Hokajärvellä ja Isolla Valkjärvellä (jälkimmäisestä vain 1 havaintokerta) (kuva 1). Majajärvellä näkösyvyys oli pienin. Näkösyvyys yleensä kasvoi kasvukauden loppua kohden ollen suurimmillaan elokuun lopussa. Hauki ja Hokajärvellä sekä Ison Valkjärven autio puolella näkösyvyys oli suurempi kuin vuonna vastaavana ajankohtana. Muilla järvillä näkösyvyys oli samalla tasolla. 19

20 Lämpötila (ºC) Happipitoisuus (mg/l) Syvyys (m) Iso Mustajärvi Iso Mustajärvi Kuva 18. Lämpötila ja happiprofiilit näytteenottokerroittain kohdejärvillä

21 Lämpötila (ºC) Iso Valkjärvi, 1 autio Happipitoisuus (mg/l) Iso Valkjärvi, 1 autio Syvyys (m) Iso Valkjärvi, 1 mökki Iso Valkjärvi, 1 mökki Kuva 18. Jatkoa. Lämpötilakerrostuneisuus oli selvin ja pitkäkestoisin Majajärvellä ja Haarajärvellä (kuva 18). Myös Iso Mustajärvi oli voimakkaasti kerrostunut, mutta havaintokertoja oli vain kolme. Merkkejä kerrostuneisuuden purkautumisesta alkoi Hokajärvellä olla elokuun puolessa välissä, muilla järvillä vasta syyskuun lopulla. Heinä elokuun keskilämpötila, m syvyydessä oli suurin Isolla Valkjärvellä (autio: 1, ja mökki:,) ja Majajärvellä (,1), ja pienin Haukijärvellä (19,1) ja Isolla Mustajärvellä (19, ºC). Alusveden vähähappisuutta havaittiin kaikilla kohdejärvillä Ison Valkjärven autio puolta lukuun ottamatta (kuva 18). Laaja alaisinta vähähappisuus oli Hokajärvellä heinäkuun alkupuolella, Isolla Mustajärvellä heinä elokuussa ja Majajärvellä elokuun lopulla, jolloin happea oli <1 mg/l jo n. m syvyydessä. Haukijärvellä <1 mg O /l raja oli ylimmillään m:ssä, Ison Valkjärven mökkipuolella m:ssä ja Haarajärvellä 11, m:ssä. Syyskuussa <1 mg/l happipitoisuuksia oli enää vain pohjan läheisessä vedessä. Haarajärvellä oli pitkin kesää havaittavissa happiminimejä harppauskerroksessa tai sen alapuolella. Nämä johtuvat todennäköisesti planktisten eliöiden vaelluksesta ja hapenkulutuksesta. Lämpötila loggereiden keräämän aineiston perusteella vuorokaudenaikaiset vaihtelut olivat huomattavia (kuva 19). Vaihtelu oli luonnollisesti voimakkaampaa litoraalissa verrattuna pelagiaaliin, ja pelagiaalin pintavedessä verrattuna syvempiin vesikerroksiin. Tummavetisessä Majajärvessä lämpötilavaihtelu oli jyrkempää kuin vähähumuksisemmassa Hokajärvessä. Majajärven litoraalissa lämpötilavaihtelu oli maksimissaan 9, ºC (1..), Hokajärven vastaava arvo oli, ºC (1..). Majajärven em. litoraalipiste sijaitsi pohjois ja Hokajärven länsirannalla, mikä osaltaan vaikuttaa lämpötilavaihteluun. Syvänteen pintavedessä maksimivaihtelu oli Majajärvessä. ºC (1..) ja Hokajärvessä.. ºC (1..)

22 1 Litoraali 1 (. m) Litoraali (. m) Syvänne. m Syvänne 1. m Syvänne. m Syvänne. m Syvänne. m Litoraali 1 (. m) Syvänne. m Syvänne 1. m Syvänne. m Syvänne. m Kuva 19. Vuorokaudenaikaiset lämpötilat Maja ja Hokajärvellä kesä syyskuussa. Hokajärven syvännepisteen dataloggerit katosivat kesken kenttäkauden.. Muu toiminta Bio ja ympäristötieteen laitos järjesti tutkimusjärvillä limnologian erikoiskurssin (LIMNO19) syyskuun alussa (viikko ), joissa seurattiin eläinplanktonin vertikaali ja horisontaalivaelluksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Kurssille osallistui 1 opiskelijaa ja kurssitöistä laadittiin kattavat kurssiselostus.. Jatkosuunnitelmat Vuoden tutkimusten tavoitteena on jatkaa kohdejärvillä tehtävää perustilanteen selvitystä, johon sisältyvät kalakannan tiheys, rakenne, tuotanto ja kulutus, kalojen ravintoeläinyhteisöjen (pohjaeläimet ja eläinplankton) koko ja rakenne, sekä perustuotanto, ravinteet ja fysikaaliskemialliset ominaisuudet. Kesä oli olosuhteiltaan hyvin poikkeuksellinen ja useamman taustavuoden aineiston hankkiminen on tarpeen, mikäli kalastuksen aiheuttamat muutokset järvien kalakannassa ja muussa ekosysteemissä halutaan luotettavasti selvittää. Kenttätyöt tehdään jälleen Helsingin yliopiston Bio ja ympäristötieteiden laitoksen, Lammin Biologisen aseman ja Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Evon Riistan ja kalantutkimuksen yhteistyönä. Kenttätöihin on edellisvuoden tapaan tarkoitus palkata kaksi gradutyön tekijää. Loppukesällä tai syksyllä aloitetaan kalakantojen säätely jollakin tutkimusjärvellä, mikäli perustilanteesta on saatu riittävät tiedot. Kahtia jaetulla Isolla Valkjärvellä aloitetaan pienemmän mittakaavan kokeelliset kalastonsäätelyt. Hankkeen kustannukset tullevat pysymään samalla tasolla kuin vuonna. Lisärahoitusta haetaan mm. eri säätiöistä. Mahdollisuuksia laajentaa KESKALA hanketta suuremmalle koejärvelle (n. ha) kartoitetaan.

23 Vuosien ja tutkimustulokset kootaan raportiksi talven aikana. Vuoden ahvenaineistosta on tekeillä tieteellinen käsikirjoitus, jossa tarkastellaan ahvenkannan suuruuteen ja rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä pienissä metsäjärvissä. Satu Estlander valmistelee kahta väitöskirjaansa liittyvää tieteellistä käsikirjoitusta kohdejärvien eläinplanktonista. KESKALA hankkeen vuoden aineistosta tehtävät Suvi Immosen (Helsingin yliopisto, pohjaeläimet) ja Joni Tiaisen (Jyväskylän yliopisto, verkkokoekalastuksen ja merkintä takaisinpyynnin vertailu) pro gradu työt valmistuvat vuoden aikana. Hanketta ja sen tuloksia esitellään ainakin Euroopan iktyologikongressissa, yliopistojen seminaareissa ja Hämeen Pirkanmaan kalastusaluepäivillä. Kenttäkauden jälkeen laaditaan taustatietojen ja kohdejärviltä kerätyn aineiston perusteella kalakantojen säätelyä ja säätelyn vasteiden seurantaa koskevaa pitkän aikavälin tutkimussuunnitelma.

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2012

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2012 Mikko Olin, Joni Tiainen ja Hannu Lehtonen 9... Akvaattiset tieteet, Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2011

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2011 Mikko Olin, Satu Estlander, Joni Tiainen ja Hannu Lehtonen... Akvaattiset tieteet, Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2009

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2009 Mikko Olin, Satu Estlander, Mira Grönroos, Jenna Pihlajamäki, Olli Saari, Hannu Lehtonen ja Mika Vinni... Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta 2008

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta 2008 Mikko Olin, Satu Estlander, Mira Grönroos, Matti Kotakorpi, Hannu Lehtonen ja Mika Vinni..9. Bio ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA)

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2013

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2013 Mikko Olin, Joni Tiainen, Kari Nyberg ja Hannu Lehtonen 7... Akvaattiset tieteet, Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2010

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2010 Mikko Olin, Satu Estlander, Teemu Karhunen, Mikael Lösönen, Olli Saari, Joni Tiainen, Hannu Lehtonen ja Mika Vinni... Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta 2007

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta 2007 Mikko Olin, Satu Estlander, Suvi Immonen, Janne Jutila, Hannu Lehtonen, Leena Nurminen, Joni Tiainen, Teresa Valonen ja Mika Vinni... Bio ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Ahvenen ravinnonkäytön vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät pienissä metsäjärvissä

Ahvenen ravinnonkäytön vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät pienissä metsäjärvissä Pro gradu tutkielma Ahvenen ravinnonkäytön vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät pienissä metsäjärvissä Teemu Karhunen 28.5.2011 Ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet / Kalataloustiede PL 65 00014

Lisätiedot

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017

Lisätiedot

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

Lisätiedot

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ? Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Saarijärven koekalastus 2014

Saarijärven koekalastus 2014 Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Kylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta

Kylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Kylänjärven verkkokoekalastus 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...

Lisätiedot

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto 30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa

Lisätiedot

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan

Lisätiedot

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2009

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2009 Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna Martti Rask 1 ja Anja Lehtovaara 2 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 1697 Evo 2 Helsingin yliopisto, Lammin biologinen

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Johdat us eläinplankt onin maail maan

Johdat us eläinplankt onin maail maan Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset

Lisätiedot

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2007

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2007 Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 7 Martti Rask 1 ja Anja Lehtovaara 2 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema, 1697 Evo 2 Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema,

Lisätiedot

Rutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Rutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...

Lisätiedot

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen

Lisätiedot

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2008

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2008 Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 8 Martti Rask 1 ja Anja Lehtovaara 2 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 1697 Evo 2 Helsingin yliopisto, Lammin biologinen

Lisätiedot

Isot emokalat tärkeitä kalakantojen uusiutumiselle, mutta herkkiä ympäristöpaineille

Isot emokalat tärkeitä kalakantojen uusiutumiselle, mutta herkkiä ympäristöpaineille Isot emokalat tärkeitä kalakantojen uusiutumiselle, mutta herkkiä ympäristöpaineille Kestävän kalastuksen hanke (KESKALA) Ympäristölounas..217 Mikko Olin, Satu Estlander, Hannu Lehtonen & Joni Tiainen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004 1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin

Lisätiedot

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004 KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta

Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Salmijärvi...

Lisätiedot

Liesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Liesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä Anu Suonpää, 8.11.2014, Vihdin vesistöpäivä Järvi Hoi - hanke Järvi Hoi on kansainvälinen hoitokalastuksen kehittelyhanke Suomessa ja Ruotsissa 2012-2014 Hankekumppanit: Hässleholmin kunta, Regito Research

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Määrlammin eläinplankton kesällä 2014

Määrlammin eläinplankton kesällä 2014 Määrlammin eläinplankton kesällä 2014 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos Sisällysluettelo 1. Johdanto. 3 2. Aineisto ja menetelmät. 3 3. Tulokset 3 3.1 Lämpötila,

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Lehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Lehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Lehijärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi Tilastotiedettä Tilastotieteessä kerätään tietoja yksittäisistä asioista, ominaisuuksista tai tapahtumista. Näin saatua tietoa käsitellään tilastotieteen menetelmin ja saatuja tuloksia voidaan käyttää

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014 Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta

Lisätiedot

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018 LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 Karels Oy Kalatalous ja ympäristö Aarno Karels tutkija / FT Lappeenranta 14.12.18 - - LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 1. JOHDANTO.. 2

Lisätiedot

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali Timo Ruokonen Timo J. Marjomäki, Iia Suomi, Tapio Keskinen, Tero Forsman & Juha Karjalainen Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN

ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN KÄSITTEITÄ o PLANKTON = keijuva eliöstö, keijusto kasviplankton (phytoplankton) eläinplankton (zooplankton) o TRIPTON = kuollut hiukkasmateriaali o SESTON = elävä plankton

Lisätiedot

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Kalasta tietoa -visa Tehtävät Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017

Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Johdanto Vuonna 2005 voimaan tulleen vesienhoitolain mukaan kalataloushallinto ja Luonnonvarakeskus (aikaisemmin

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot