Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013"

Transkriptio

1 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä. Verkkokoekalastusten tarkoituksena oli selvittää järven kalayhteisön rakenne, sekä kalalajien väliset runsaussuhteet. Tutkimus liittyy EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (VPD), jonka mukaisesti järvien ekologista tilaa arvioidaan veden laadun lisäksi myös biologisten tekijöiden (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) perusteella. VPD:n tavoitteena on pintavesien hyvä ekologinen tila vuoteen mennessä. en seuranta-aineistojen perusteella tehty pintavesien uusi ekologinen luokitus valmistui vuonna. Kakskerranjärvi on maa- ja metsätalouden hajakuormituksen seurantaohjelman kohdejärvi ja edustaa pintavesityyppiä Vh (Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet). Kakskerranjärven seurannan syynä on järven rehevöitymiskehitys. Kakskerranjärven kalayhteisön rakennetta on aikaisemmin tutkittu verkkokoekalastuksin vuosina 7 ja (Sairanen 7, Sairanen & Ahonen ). Tässä raportissa esitetään kesän verkkokoekalastusten tulokset, sekä verrataan niitä aikaisempien verkkokoekalastusten tuloksiin. Aineisto ja menetelmät Verkkokoekalastukset Kakskerranjärven ( ha) verkkokoekalastukset toteutettiin..7. välisenä aikana. Pyydyksenä käytettiin m pitkää ja, m korkeaa NORDIC-yleiskatsausverkkoa. Verkko koostuu eri solmuvälistä (, 9.,.,,, 8,.,,.,, ja 9 mm), siten että jokaista solmuväliä on verkossa, m pituudelta (kuva ). Koekalastukset perustuivat ositettuun satunnaisotantaan, jossa verkkomäärät ovat suhteessa syvyysvyöhykkeiden pinta-aloihin (Kurkilahti & Rask 999). Tätä varten järvi oli jaettu kolmeen eri syvyysvyöhykkeeseen ( m, m ja yli m). m syvyysvyöhykkeellä käytettiin ainoastaan pohjaverkkoja. m syvyysvyöhykkeellä kalastettiin pohjaverkkojen lisäksi myös pintaverkoilla ( m tapsit). Yli m syvyysvyöhykkeellä käytettiin puolestaan pintaverkkoja sekä välivesiverkkoja ( m tapsit). Alusveden hapettomuudesta johtuen yli m syvyysvyöhykkeellä ei käytetty pohjaverkkoja. Pyyntipaikkojen satunnaistamista varten järvi jaettiin ruutuihin ja pyyntipaikat arvottiin etukäteen. Verkot laskettiin pyyntiin illalla ja nostettiin aamulla, jolloin pyyntiaikaa kertyi noin tuntia. Pyyntikertoja oli neljä ja verkkovuorokausia kertyi yhteensä, joten pyynnissä oli 9 verkkoa/yö. Jakamalla kalastus useammalle eri päivälle voitiin vähentää ympäristötekijöistä esim. säästä johtuvaa vaihtelua saaliissa. Pyyntijärjestelyt olivat samat kuin vuoden koekalastuksissa. Sen sijaan vuoden 7 koekalastuksissa pyyntiponnistus oli hieman pienempi ( verkkovuorokautta) ja yli m syvyysvyöhykkeellä käytettiin myös pohjaverkkoja. Jokaisen verkon saaliista laskettiin eri kalalajien yksilömäärät ja punnittiin yhteispainot gramman tarkkuudella solmuvälikohtaisesti. Lajikohtaisten kokonaissaaliiden perusteella laskettiin yksikkösaaliit (kpl/verkko ja ). Myös kalojen pituus mitattiin yhden cm tarkkuudella lajikohtaisten kokojakaumien laskemista varten. Lisäksi laskettiin erikseen petoahventen ( cm) yksilömäärä ja yhteispaino petokalojen osuuden selvittämistä varten.

2 Ekologisen tilan luokittelu Kakskerranjärven ekologista tilaa arvioitiin kalayhteisön rakenteen perusteella. Ekologisen tilan arvioinnissa käytetyt kalayhteisömuuttujat ovat: biomassa (), lukumäärä (kpl/verkko), rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus ja indikaattorilajien esiintyminen (Tammi ym. ). Ekologinen laatusuhde (ELS) saadaan kunkin muuttujan havaitun arvon ja kyseisen järvityypin vertailuarvon suhteesta. Muuttujien ekologisen laatusuhteen arvoista lasketaan keskiarvo, joka kuvaa kalaston perusteella arvioitua järven ekologista tilaa. Ekologisen tilan luokittelu tapahtuu viisiportaisella asteikolla: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelussa käytetyt vertailuarvot ja luokkarajat on päivitetty vuonna (Aroviita ym. ). Muutosten vaikutuksena kalastoperusteinen luokittelu on hieman tiukempi kuin aikaisemmin. Kuva. NORDIC-yleiskatsausverkon rakenne ja solmuvälit. Tulokset Kakskerranjärven kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne Kakskerranjärven kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän koekalastuksissa ja 7 kpl/verkko (kuva ja taulukko ). Kokonaissaaliin paino aleni hieman vuoden tasosta ja oli koko tutkimusjakson alhaisin (kuva ). Sen sijaan kokonaissaaliin lukumäärä kasvoi puolitoistakertaiseksi vuoden tasosta. Kakskerranjärven kesän koekalastussaalis koostui kahdeksasta eri kalalajista. Tärkeimmät lajit painosaaliissa olivat aikaisempien vuosien tapaan ahven, särki ja kuha (kuva ja taulukko ). Myös lukumäärältään runsaimmat lajit olivat edelleen ahven, särki ja kuore. Ahvenkalat (ahven, kuha ja kiiski) olivat vallitsevia % osuudella painosaaliista, särkikalojen (särki, lahna ja sorva) osuuden jäädessä 9 % (kuva ). Myös lukumääräsaaliissa ahvenkalat olivat vallitsevia % osuudella, särkikalojen osuuden jäädessä %. Sekä paino- että lukumääräsaaliissa särkikalojen osuudet kasvoivat ja vastaavasti ahvenkalojen osuudet alenivat vuoteen verrattuna. Painosaaliin osalta muutokset jäivät melko pieniksi. Sen sijaan lukumääräsaaliin osalta muutokset olivat merkittäviä. Petokalojen ( cm ahven, kuha ja hauki) osuutta Kakskerranjärvessä voidaan pitää edelleen melko suurena, sillä petokalojen osuus painosaaliista oli 8 % (kuva ). Petokalojen osuudet sekä paino- että lukumääräsaaliista kuitenkin alenivat selvästi vuoden tasosta ja olivat samalla tasolla kuin vuonna 7.

3 kpl/verkko 7 kpl/verkko 7 Kuva. Kakskerranjärven kokonaisyksikkösaaliit vuosina 7, ja. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE). 8 kpl/verkko 8 kpl/verkko Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Särki Lahna Sorva Kuva. Eri kalalajien yksikkösaaliit Kakskerranjärvessä vuonna. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE). Taulukko. Kakskerranjärven kokonaissaaliit, yksikkösaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna. Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) osuus % saalis (kpl) kpl/verkko osuus % Ahven 7,,9 9,, Kuha 77,,,, Kiiski 9 9,,,, Hauki 9,8,7,, Kuore 7 8,8, 8,, Särki 89 8,, 77, 8, Lahna 8 8,7,8,, Sorva 98 97,,,7, Yhteensä 7, 7 7, Ahvenkalat 977 8,, 88,, Särkikalat, 8, 8,,8 Ahven cm ,8,,, Petokalat 7,9 8,,,

4 Paino % 8 Lukumäärä % 8 Muut Särkikalat Ahvenkalat 7 7 Kuva. Ahven- ja särkikalojen prosenttiosuudet yksikkösaaliin painosta ja lukumäärästä Kakskerranjärvessä vuosina 7, ja. Paino % 7 Lukumäärä % 7 7 Kuva. Petokalojen prosenttiosuudet yksikkösaaliin painosta ja lukumäärästä Kakskerranjärvessä vuosina 7, ja. Kakskerranjärven lajikohtaiset saaliit Ahvenen lukumääräsaaliissa ei tapahtunut kesän koekalastuksissa kovinkaan suuria muutoksia vuoteen verrattuna (kuva ). Ahvenen painosaalis sen sijaan aleni neljänneksen vuoden tasosta. Saalis painottui aikaisempien vuosien tapaan nuoriin yksilöihin, sillä ahvenen ylivoimaisesti vallitsevana kokoluokkana olivat cm pituiset kesän poikaset (kuva 7). Sen sijaan petomaisia ( cm) ahvenia esiintyi saaliissa huomattavasti vähemmän kuin vuonna. Kuhan kohdalla painosaalis aleni vain hieman vuoden tasosta. Sen sijaan kuhan lukumääräsaalis jäi puolet pienemmäksi kuin vuonna. Myös kuhakannan kokorakenteessa on tapahtunut selkeitä muutoksia viime vuosina, sillä keskikokoiset cm pituiset kuhat puuttuivat koekalastussaaliista lähes kokonaan. Valtaosan kesän kuhasaaliista muodostivat cm pituiset nuoret yksilöt. Saaliiksi tuli myös yksi poikkeuksellisen kookas kuhayksilö (, kg). Kiisken kohdalla yksikkösaaliit alenivat niin ikään hieman vuoden tasosta. Sekä paino- että lukumääräsaalis jäivät neljänneksen pienemmiksi kuin vuonna. Melko niukaksi jäänyt kiiskisaalis koostui cm pituisista kaloista ja muita kokoluokkia runsaammin saaliissa esiintyi cm pituisia kiiskiä. Hauen kohdalla yksikkösaaliit nousivat vuoden 7 tasolle johtuen osittain sattumasta, sillä saalis koostui vain kahdesta hauesta. Vuoden koekalastussaaliissa haukea ei esiintynyt lainkaan.

5 Kuoreen painosaaliissa ei tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia vuoteen verrattuna. Sen sijaan lukumääräsaalis kasvoi puolitoistakertaiseksi vuoden tasosta ja oli koko tutkimusjakson suurin. Kuoreiden keskikoko oli hieman aikaisempia vuosia pienempi, sillä saalis koostui pääosin 7 cm pituisista kaloista (kuva 8). Särjen kohdalla painosaalis kasvoi vain hieman vuoden tasosta. Sen sijaan lukumääräsaalis kasvoi merkittävästi ja oli kolminkertainen vuoteen verrattuna. Myös särkikannan kokorakenteessa oli havaittavissa selkeitä muutoksia. Saalis painottui aiempaa pienikokoisempiin yksilöihin, sillä erityisesti 9 cm pituiset särjet olivat runsastuneet merkittävästi. Lahnan painosaaliissa ei tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia vuoteen verrattuna. Sen sijaan lukumääräsaalis kasvoi nelinkertaiseksi vuoden tasosta. Lahnasaalis painottui keskikokoisiin yksilöihin, sillä saalis koostui lähes yksinomaan cm pituisista yksilöistä. Sen sijaan pienikokoiset alle cm lahnat puuttuivat koekalastussaaliista kokonaan. Sorvan yksikkösaaliissa ei myöskään tapahtunut kovin suuria muutoksia vuoteen verrattuna. Painosaalis aleni vain hieman ja lukumääräsaalis säilyi vuoden tasolla. Sorvasaalis koostui 7 cm pituisista kaloista eikä mikään kokoluokka ole erityisen vallitseva. Aikaisempien vuosien koekalastuksissa Kakskerranjärvestä saaduista lajeista vuoden saaliista jäi puuttumaan Toutain, jota on esiintynyt vain vuoden 7 saaliissa. 8 Paino 7 Kpl/verkko 7 Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Särki Lahna Toutain Sorva Lukumäärä 7 Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Särki Lahna Toutain Sorva Kuva. Kakskerranjärven verkkokoekalastusten lajikohtaiset yksikkösaaliit vuosina 7, ja. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE).

6 Kpl/verkko 8 8 8, 7, Ahven > 8, Ahven >, Ahven >, Kuha,,,,,,9,,,,,,9,,,,,,9,,, Kiiski Kiiski Kiiski ,,, > Kuha,,,,, > Kuha,,, > Pituusluokka (cm) Kuva 7. Ahvenkalojen kokojakaumat Kakskerranjärven koekalastussaaliissa vuosina 7, ja. Katkaistujen pylväiden arvo on osoitettu nuolella.

7 7 Kpl/verkko,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Sorva Sorva Sorva Särki > Lahna 7 7 Kuore > Lahna > Pituusluokka (cm) Särki > Särki > Lahna 7 Kuore > Kuore Kuva 8. Särkikalojen ja kuoreen kokojakaumat Kakskerranjärven koekalastussaaliissa vuosina 7, ja.

8 8 Kakskerranjärven ekologinen tila Vuonna valmistuneen suppeaan biologiseen aineistoon (kasviplankton, vesikasvit ja kalat) perustuvan ekologisen tilan luokittelupäätöksen mukaan Kakskerranjärven ekologinen tila on tyydyttävä. Kokonaisluokittelun tulos on hyvin yksiselitteinen, sillä kaikkien biologisten muuttujien sekä veden laadun perusteella Kakskerranjärven ekologinen tila arvioitiin tyydyttäväksi. Aikaisempaan vuoden 8 luokittelupäätökseen verrattuna Kakskerranjärven ekologisessa tilassa ei ole tapahtunut muutoksia. Kalaston osalta vuoden luokittelupäätös perustuu vuonna tehdyn koekalastuksen tuloksiin. Uusista tiukentuneista vertailuarvoista ja luokkarajoista johtuen kalastoperusteinen luokittelu muuttui edellisessä raportissa (Sairanen & Ahonen ) esitetystä hyvästä tilaluokasta niukasti tyydyttävän puolelle. Nyt saatujen vuoden koekalastustulosten perusteella Kakskerranjärven ekologisessa tilassa ei näytä tapahtuneen muutoksia vuoden jälkeen, vaan tilaluokka on kalaston perusteella arvioituna edelleen tyydyttävä (kuva 9). Tämä johtuu Kakskerranjärven kohdalla pääasiassa järvityypin (Vh) vertailuarvoon nähden melko suuresta kokonaisyksikkösaaliin lukumäärästä. Myös kokonaisyksikkösaaliin biomassa oli hienoisesta laskusta huolimatta edelleen järvityypin (Vh) vertailuarvoon nähden suuri. Nyt saadut tulokset tukevat myös luokittelupäätöstä Kakskerranjärven tyydyttävästä ekologisesta tilasta. Ekologinen laatusuhde (ELS),,8,,,, 7 Tilaluokka Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kuva 9. Kalaston perusteella laskettu ekologinen laatusuhde (ELS) ja tilaluokka Kakskerranjärvessä vuosina 7, ja. Tulosten tarkastelu Kakskerranjärvi on melko kirkasvetinen ja vedenlaatutietojen perusteella rehevä (kokonaisfosfori 8 7 µg/l) järvi. Järven alusvedessä on säännöllisesti esiintynyt hapen vajausta ja Kakskerranjärvi on kärsinyt myös sinilevän aiheuttamista haitoista. Kakskerranjärven kokonaisyksikkösaaliit jäivät kuitenkin hieman alemmiksi kuin muissa viime vuosina RKTL:n koekalastamissa Vh (Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet) pintavesityypin rehevissä järvissä ja olivat samaa suuruusluokkaa kuin lievästi rehevissä järvissä esim. Lohjanjärven Karjalohjanselällä. Myös kalayhteisön rakenteen osalta tulokset poikkesivat hieman odotetuista, sillä rehevöitymisestä kärsivissä järvissä kalasto on yleensä särkikalavaltainen. Koekalastusten perusteella ahvenkalat olivat kuitenkin edelleen Kakskerranjärven paino- ja lukumääräsaaliissa vallitsevia. Kakskerranjärven kokonaisyksikkösaaliin paino aleni kesän koekalastuksissa hieman vuoden tasosta, kun taas lukumääräsaalis kasvoi selvästi. Painosaaliin aleneminen selittyy pääosin ahvenen painosaaliin alenemisella. Lukumääräsaaliin kasvu puolestaan johtuu lähinnä särjen lukumääräsaaliin

9 9 kasvusta. Sen sijaan kalalajien välisissä runsaussuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosina, vaan ahven on edelleen ylivoimainen valtalaji Kakskerranjärvessä. Petokalojen osalta ahven ( cm) oli merkittävin laji Kakskerranjärvessä ja petokalojen osuus etenkin painosaaliista oli edelleen melko suuri. Vaikka nyt saaliiksi tulikin haukia, ei koekalastusmenetelmä anna kuitenkaan luotettavaa kuvaa haukikannan runsaudesta, sillä hauen pyydystettävyys loppukesästä koeverkoilla on yleensä heikko ja satunnainen. Petokalojen paino ja lukumääräosuuksien aleneminen vuoden tasosta, johtui pääasiassa petomaisten ( cm) ahventen saaliiden alenemisesta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tekemän vuonna valmistuneen virallisen pintavesien kokonaisluokittelun mukaan Kakskerranjärven ekologinen tila on tyydyttävä kuten aiemmassa vuoden 8 luokittelupäätöksessäkin. Vuoden kalastoperusteisen luokittelun mukaan Kakskerranjärven ekologisessa tilassa ei ole myöskään tapahtunut muutoksia vuoden jälkeen, vaan tilaluokka on uusilla tiukentuneilla vertailuarvoilla laskettuna edelleen tyydyttävä. Täytyy kuitenkin muistaa että kalasto on vain yksi neljästä biologisesta tekijästä veden laadun lisäksi, joiden perusteella järven ekologinen tila määritellään. Käynnissä olevan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on että Kakskerranjärvi saavuttaa nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä hyvän ekologisen tilan vuoteen mennessä. Tehtyjen vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset näkyvät kuitenkin vesistöissä viiveellä. Nyt saatujen koekalastustulosten valossa näyttää kuitenkin siltä ettei Kakskerranjärven ekologinen tila ole ainakaan kalaston perusteella merkittävästi parantunut vuoden jälkeen. Kakskerranjärven kalayhteisön rakennetta on vesienhoidon seurantaohjelman mukaan edelleen tarkoitus seurata noin kolmen vuoden välein tehtävillä verkkokoekalastuksilla. Seuraavan kerran koekalastuksia tehdään seurantaohjelman mukaan Kakskerranjärvellä vuonna. Viitteet Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M.. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. s. Moniste. Kurkilahti, M. & Rask, M Verkkokoekalastukset. Teoksessa: Böhling, P. ja Rahikainen, M. (toim.). Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. s.. Sairanen, S. 7. Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 7. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Moniste s. Sairanen, S. & Ahonen, J.. Kakskerranjärven kalaston rakenne ja kuhan kasvu vuonna. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Moniste 8 s. Tammi, J., Rask, M. & Olin, M.. Kalayhteisöt järvien ekologisen tilan arvioinnissa ja seurannassa. Alustavan luokittelujärjestelmän perusteet. Kala- ja riistaraportteja 8. s.

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011 RKTL:n työraportteja 45/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 211 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Saarijärven koekalastus 2014

Saarijärven koekalastus 2014 Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013

Lisätiedot

Sylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi

Sylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi Sylvöjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (13) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Sylvöjärven

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Alasenjärven verkkokoekalastus 2016

Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Tekninen ja ympäristötoimiala Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Matti Kotakorpi LYP Johdanto Lahden kaupunki on asettanut strategiseksi tavoitteeksi ympäristön tilasta huolehtimisen, ja tavoitteen yhtenä

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015

Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Johdanto Pohjois-Virmas on keskikokoinen, vesialaltaan (ilman Etelä-Virmasta) 767 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.

Lisätiedot

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen

Lisätiedot

Salmenjärven koekalastus 2016

Salmenjärven koekalastus 2016 Salmenjärven koekalastus 2016 Johdanto Salmenjärvi on pieni, vesialaltaan 84 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa että

Lisätiedot

Monninjärven koekalastus 2016

Monninjärven koekalastus 2016 Monninjärven koekalastus 2016 Johdanto Monninjärvi on pieni, vesialaltaan sadan hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa

Lisätiedot

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004 1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin

Lisätiedot

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto 30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa

Lisätiedot

Iso-Syvän koekalastus 2015

Iso-Syvän koekalastus 2015 Iso-Syvän koekalastus 2015 Johdanto Iso-Syvän järvi on pienehkö, vesialaltaan 120 hehtaarin järvi Pieksämäen Naarajärvellä. Se on tyypiltään matala humusjärvi, mikä tarkoittaa keskisyvyydeltään alle 3

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014 Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004 KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 264/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA... 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI... 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA... 2 2

Lisätiedot

LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa

LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa OTE KALATALOUDELLISEN VELVOITETARKKAILUN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN RAPORTISTA, Työryhmämuistio MMM 2008:3, HELSINKI 2008 LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa Sähkökalastusta

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016

Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016 Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016 Johdanto Hirviselkä on Kyyveden pohjoisosaan salmiyhteydessä oleva, 209 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on erittäin matala, Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015

Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Johdanto Suovunselkä on Kyyveteen salmiyhteydessä oleva, matala 360 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on huomattavasti Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi,

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen

Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen Martti Rask, Teppo Vehanen, Mikko Olin, Jukka Ruuhijärvi, Tapio Sutela Limnologipäivät

Lisätiedot

Hämeenlinnan Tuuloksen Leheen, Takasen, Pyhä-, Oks-, Suoli- ja Teuronjärvien kalastoselvitys 2012

Hämeenlinnan Tuuloksen Leheen, Takasen, Pyhä-, Oks-, Suoli- ja Teuronjärvien kalastoselvitys 2012 Hämeenlinnan Tuuloksen Leheen, Takasen, Pyhä-, Oks-, Suoli- ja Teuronjärvien kalastoselvitys 212 Mikko Känkänen & Sami Vesala Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 21 212 Kannen kuva: Verkkojen kokemista Pyhäjärvellä.

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Harvanjärven kunnostus -hanke. Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012

Harvanjärven kunnostus -hanke. Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012 Harvanjärven kunnostus -hanke Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012 Olli Saari 19.10.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Harvanjärvi... 3 2.2. Verkkokoekalastuksien

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 285/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 2 2 KANNUSJÄRVEN

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

MERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.

MERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Perustietoa Nordic-koeverkkokalastuksesta... 4 3. Kalan iän- ja kasvunmäärityksen

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016

HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 1240.6 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 MIIKA SARPAKUNNAS KUOPIO 30.12.2016

Lisätiedot

Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015

Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Johdanto Etelä-Virmaksen järvi on salmiyhteydellä Pohjois-Virmakseen oleva matala 423 hehtaarin järvi Pieksämäellä, entisen Virtasalmen kunnan alueella. Etelä-Virmas

Lisätiedot

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009 TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 164. Ari Haikonen ja Jouni Kervinen

Kala- ja vesimonisteita nro 164. Ari Haikonen ja Jouni Kervinen Kala- ja vesimonisteita nro 164 Ari Haikonen ja Jouni Kervinen Kauniaisten Gallträsk-järven koekalastus vuonna 2014 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 28.2.2015 Tekijät: Ari

Lisätiedot

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kunnostustoimien taustaa Kirkkojärvi pahasti rehevöitynyt (järveen johdettu aikanaan

Lisätiedot

Karhijärven hoitokalastussuunnitelma

Karhijärven hoitokalastussuunnitelma Karhijärven hoitokalastussuunnitelma vuosille 2015 2024 1 Karhijärven hoitokalastussuunnitelma Sisällysluettelo Johdanto... 2 A-OSA: KARHIJÄRVEN PERUSTIEDOT... 3 Perustietoja Karhijärvestä... 3 Katsaus

Lisätiedot

Iso-Perkai -järven koekalastus 2014

Iso-Perkai -järven koekalastus 2014 Iso-Perkai -järven koekalastus 2014 Johdanto Iso-Perkai on pienehkö 140 hehtaarin järvi Pieksämäen kunnassa. Iso-Perkai sijaitsee Kyyveteen laskevan Nykälänjoen yläosan valuma-alueella laskien vetensä

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 290/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 0 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI

Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005 Ville Kangasniemi RAPORTTI Ympäristötoimisto 3/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 1.1 Valuma alue...4 1.2 Vedenlaatu vuonna 2005...5 2 VERKKOKOEKALASTUS...6

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 275/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012 Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA Ari Westermark Kirje nro 868/14 AW

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA Ari Westermark Kirje nro 868/14 AW KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA 2014 Ari Westermark 2014 Kirje nro 868/14 AW 2 3 SISÄLTÖ 1. VERKKOKOEKALASTUKSEN MENETELMÄT... 1 1.1 Kirkkojärven verkkosaaliit vuonna 2014... 4 1.2 Verkkosaaliin

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella Johdanto Vesien hoidon ympäristötavoitteena on estää vesien tilan heikkeneminen ja parantaa heikossa tilassa olevia vesiä. Keinoina tavoitteiden saavuttamisessa

Lisätiedot

Puruveden Ristilahden kalastorakenne syksyllä 2014. Tarmo Tossavainen, Biotalouden keskus, Karelia-ammattikorkeakoulu, 18.07.

Puruveden Ristilahden kalastorakenne syksyllä 2014. Tarmo Tossavainen, Biotalouden keskus, Karelia-ammattikorkeakoulu, 18.07. Puruveden Ristilahden kalastorakenne syksyllä 2014 Tarmo Tossavainen, Biotalouden keskus, Karelia-ammattikorkeakoulu, 18.07.2015, 58 diaa 1 TIIVISTELMÄ Karelia-ammattikorkeakoulun Biotalouden keskus teki

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kymijärven koekalastus ja hoitokalastus vuonna 2012 Matti Kotakorpi, Teemu Lakka ja Jukka Ruuhijärvi

Kymijärven koekalastus ja hoitokalastus vuonna 2012 Matti Kotakorpi, Teemu Lakka ja Jukka Ruuhijärvi Kymijärven koekalastus ja hoitokalastus vuonna 2012 Matti Kotakorpi, Teemu Lakka ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ka kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Lahden seudun ympäristöpalvelut (LSYP) tilasi selvityksen

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Puruveden Mehtolanlahden kalastorakenne syksyllä 2015 sekä alustavat kalastonhoitotoimien suositukset

Puruveden Mehtolanlahden kalastorakenne syksyllä 2015 sekä alustavat kalastonhoitotoimien suositukset 1 Puruveden Mehtolanlahden kalastorakenne syksyllä 2015 sekä alustavat kalastonhoitotoimien suositukset Tarmo Tossavainen Karelia-ammattikorkeakoulu 09.12.2015 26 sivua TUTKIMUSRAPORTTI 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Hoitokalastusta Vesijärvellä Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita

Lisätiedot

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ Tapio Keskinen Etelä Kallaveden kalastusalue 25.5 26 1 1. Johdanto Kuhasta on tullut 199-luvun aikana kalataloudellisesti merkittävä kalalaji Etelä-Kallavedellä.

Lisätiedot

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 156/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on koottuna

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

Tammelan Kaukjärven, Pehkijärven, Oksjärven, Ruostejärven ja Liesjärven koekalastukset v. 2013

Tammelan Kaukjärven, Pehkijärven, Oksjärven, Ruostejärven ja Liesjärven koekalastukset v. 2013 Tammelan Kaukjärven, Pehkijärven, Oksjärven, Ruostejärven ja Liesjärven koekalastukset v. 13 Pasi Ala-Opas ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo 13 Johdanto Koekalastukset kuuluvat

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivi yhteistyötä ja maatalouden ympäristötukea kalatutkimukseen. Jukka Ruuhijärvi RKTL:n tutkimusseminaari Helsinki

Vesipuitedirektiivi yhteistyötä ja maatalouden ympäristötukea kalatutkimukseen. Jukka Ruuhijärvi RKTL:n tutkimusseminaari Helsinki Vesipuitedirektiivi yhteistyötä ja maatalouden ympäristötukea kalatutkimukseen Jukka Ruuhijärvi RKTL:n tutkimusseminaari Helsinki 29.05.2008 RKTL:n tehtävät ja toiminta uudessa vesienhoidossa Lain ja asetuksen

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot