Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

2 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti E-Suomen sameissa vesissä. Huippu/ keskitason petoja Ravintoverkkojen top-down säätely

3 1.1 KALASTUKSEN VAIKUTUKSIA: Pyynnin määrä (pyyntiponnistus) Kokovalikoiva kalastus Pyydysten valikoivuus (esim. verkot) Alamitat petokalalajien suosio (hauki, ahven, kuha, taimen jne.)

4 1.2 KALASTUKSEN ONGELMIA: Kasvun ylikalastus -> kalat pyydetään liian pieninä heikko tuotto Lisääntymisen ylikalastus -> pieni/heikkolaatuinen kutukanta Istutustarve? Vinoutunut, särkikalavaltainen kalasto

5 Aihe: Kuinka kokovalikoiva kalastus vaikuttaa hauki-, ahven- ja kuhakantoihin Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossahanke ( )

6 2. Menetelmät 2.1 TUTKIMUSJÄRVET pieniä ( ha), metsäjärviä Evolla (Hämeenlinna), vain tutkimuskäytössä Tummavetisiä humusjärviä meso-oligotrofisia Luontaisesti alhainen ph Voimakas kesäkerrostuneisuus (lämpötila, happi)

7 Kalasto: ahven, särki ja hauki joka järvessä Muut lajit: lahna (Hokajärvi & Haukijärvi) salakka (Hokajärvi) Made (muut, paitsi Majajärvi) Siika (Haarajärvi ja Iva) Muikku (Haarajärvi) suutari (Majajärvi)

8 2.2 MERKINTÄTUTKIMUKSET Merkintä-takaisinpyynti (ahven ja hauki) Hauelle yksilöllinen merkki ahvenelle ryhmämerkki (eväleikkaus)

9 Hauen ja ahvenen pyynti kutuaikana katiskoilla ja vannerysillä keväällä Hauen vapapyynti syksyllä Myös Nordic-verkot ym.

10 2.3 AHVENEN KALASTUKSEN SÄÄTELY Iso Valkjärvi, Evo Kahtia jaettu järvi 2 käsittelyä: F= 50 % kaikki kokoluokat F 50 % <15 cm

11 2.4 HAUEN KALASTUKSEN SÄÄTELY Seuranta ja 2013 Poistopyynti 5 vuotta, Hokajärvi (8.4 ha) ja Majajärvi (3.3 ha), alamitta 40 cm (Minimum length limit) Haarajärvi (13.8 ha) ja Haukijärvi (2.1 ha) välimitta cm (Harvestable slotlength limit)

12 2.5 HAUEN KULUTUS C (kulutus) = metabolia + hävikki + kasvu

13 Bioenergeettinen mallinnus (Fish Bioenergetics 3.0) vakioparametrit lämpötila, kasvu & ravinnonkäyttödata tutkimusjärvistä Tunnettu kalastuskuollesuus (vain tutkimuskäytössä) 10 % luontainen kuolleisuus (catch curve -menetelmä)

14 n / ha kg / ha 3. Tulokset 3.1 HAUEN POPULAATIOT tiheydet 7,1-28,4 yksilöä/ha ( ) biomassat 5,5-20,1 kg/ha ( ) kg/ha n/ha Haukijärvi Majajärvi Hokajärvi Haarajärvi

15 Hokajärvi Hauen poistopyynti >typistynyt pituusjakauma ->suurten yksilöiden puuttuminen

16 Haarajärvi Hauen poistopyynti >kokojakauma lähes ennallaan ->suuret yksilöt läsnä populaatiossa

17 kg / ha n / ha kg / ha n / ha 3.2 AHVENEN KALASTUSSÄÄTELY Suuret ahvenet saadaan häviämään valikoimattomalla kalastuksella (IVA_a) Suuret ahvenet saadaan säilymään populaatiossa ylämittasäätelyllä (IVA_m) IVA_a 6-10 cm cm cm cm cm Fishing n / ha IVA_m

18 3.3 HAUEN KASVU

19 3.4 HAUEN RAVINNONKULUTUS Keskimääräinen kulutus n. 42 kg/ha vuodessa Välimittasäätelyn järvissä suurien haukien (> 65 cm) kulutus pysyi korkealla tasolla Alamittasäätelyn järvissä pienten haukien kulutus kasvoi

20 Hauen ravinnonkulutus Hauen ravinnonkulutus (kg/ha) kokoluokittain

21 4. Johtopäätökset Kokovalikoivan kalastuksen vasteet: Hauen populaatiokoko ja biomassa lievää laskua? Alamittasäätely: petokalat saadaan vähenemään nopeasti Välimittasäätely: suuret yksilöt pysyvät populaatiossa Pieniin haukiin ja ahveniin vaikutus vähäisempi rekrytoituminen nopeutunut kasvu Suuret hauet ovat merkittäviä huippupetoja Suuri kulutus, vaikka lukumäärä pieni ja kasvu hidasta Kalastuksen säätely osana järvien kunnostusta Kalatutkimuksen merkitys!

22 Kiitos! Kiitokset: Mikko Olin, Hannu Lehtonen, Satu Estlander, Kari Nyberg, Martti Rask & Jukka Ruuhijärvi Bergsrådet Bror Serlachius -säätiö RKTL:n Evon aseman henkilökunta

23

24 2.4 PIKE CONSUMPTION What bioenenergetics? Energy consumption by Warren and Davis (1967) C = (M r + M a + SDA) + (F + U) + (G s + G r ) C = rate of energy consumption M r = standard metabolic rate M r = metabolic rate increase due to fish activity SDA = metabolic rate increase by specific dynamic action F + U = loss by waste, feces and urine G s = somatic growth rate G r = gonad growth rate