Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA"

Transkriptio

1 Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

2 Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa esimerkiksi litteä ja leveä muoto, kaasukuplat tai öljypisarat. -planktonlevistä viher- ja sinilevät tuottavat yhteyttäessään happea. Kaikki planktonlevät ovat järven ravintoketjun alku. -eläinplankton on kalanpoikasten ravintoa.

3 Miten plankton toimii? Tara-tutkimusaluksella on saatu selville uusia asioita planktonista (tiedetuubi.fi) On saatu selville, että suurin osa planktonista on parasiitteja eli ne elävät toistensa avulla ja kustannuksella kierrättäen ravinteita meressä takaisin ravintoketjuun. Planktonin määrä ja koostumus riippuvat meriveden lämpötilasta, happamuudesta ja ravinnepitoisuudesta. Tärkein tekijä on lämpötila

4 Vuodenaikaisvaihtelut Kevät: viileää vettä suosivien piilevien määrä lisääntyy nopeasti, koska piitä huuhtoutuu kevättulvien mukana vesistöihin. Piilevien lisäksi merialueellamme kevätkukinnan voivat muodostaa panssarilevät. Nopeasti lisääntyvä leväyhteisö kuluttaa kuitenkin pian ravinteet niin vähiin, että ravinteiden määrä alkaa rajoittaa tuotantoa. Piilevillä piin loppuminen vedestä tekee lisääntymisen mahdottomaksi. Syksy: syksyn tullen tuulet ja veden jäähtyminen saavat aikaan täyskierron vesistössä, se tuo ravinteita pohjasta samalla kun syyssateet huuhtovat niitä maalta vesistöihin. Talvi: jään alla, pimeässä ja kylmässä viihtyvät vain muutamat kasviplanktonlajit, ne ovat yleensä pieniä ja liikkuvia.

5 Kasviplankton Kasviplankton kykenee itse tuottamaan oman energiansa yhteyttämällä auringonvalon avulla. Kasviplanktonin määrä maailman makeissa vesissä on valtava. Tästä johtuen niillä on suuri merkitys osana ravintoketjua. Kasviplanktoniin kuuluvat mm. Viherlevät Piilevät Sinilevät Osa kasviplanktoneista tuottaa myrkkyä.

6 Eläinplankton Eläinplankton puolestaan saa energiansa käyttämällä ravintonaan kasviplanktonia tai muita eläinplanktoneita. Eläinplanktoniin kuuluu hyvin pienet toisenvaraiset vedessä elävät eliöt. Osa niistä on yksisoluisia alkueläimiä, kuten ripsieläimet. Eläinplanktoniin kuuluvat myös monisoluisia pienikokoisia äyriäisiä, kuten hankajalkaisia ja vesikirppuja. Myös rataseläimet kuuluvat eläinplanktoniin.

7 Sinilevät Sinilevät ovat yksisoluisia, jotka voivat esiintyä rihmamaisina solurykelminä eli yhdyskuntina. Rihmakimput näyttävät vedessä paljain silmin katsottuna sinivihreiltä, ruskeilta tai kellertäviltä hiutaleilta. Osa sinilevälajeista on myrkyllisiä. Myrkky vapautuu levien rikkoutuessa esim. heittäessä vettä kiukaalle. Sisältävät maksa- ja hermomyrkkyä.

8 Hankajalkainen Äyriäinen, jonka pituus on n. 1mm Sillä on tuntoantennat, yksisilmä ja hankajalat Niillä on monta muodonvaihdosta, joiden aikana ne vaihtavat kuorensa. Ne ovat tärkeää kalojen ravintoa.

9 Vesikirppu Äyriäinen, jonka pituus on 1-2 mm. Monella vesikirppulajilla on takkimainen selkäkilpi, kaulamainen painauma ja otsapiikki. Voivat lisääntyä ilman hedelmöitystä. Syövät kasvi- ja eläinplanktonia.

10 Tohvelieläin Yksisoluinen Kuuluu ripsieläimiin Pituus n.0,1-0,3 mm Pintaa peittävät ripset, joita se käyttää liikkumiseen. Sillä on solusuu ja hylkyaukko Erilaisia solueläimiä ovat mm. tuma ja ravintorakko.

11 Planktonien luokittelut Megaplankton (>20 cm) -suuret meduusat. Makroplankton (0,2 20 cm) -meduusat, kampamaneetit, krillit, massiäyriäiset. Mesoplankton (0,2 2- mm) äyriäiset (mm. hankajalkaiset, vesikirput), kelluva kalanmäti, kalanpoikaset, nuolimadot, pienet meduusat. Mikroplankton ( ) suuremmat piilevät ja panssarilevät, rataseläimet, alkueläimet, äyriäisten munat ja toukat. Nanoplankton (2 20 ) ripsieläimet, piilevät, alkueläimet. Pikoplankton (0,2 2 ) -bakteerit, sinilevät. Femtoplankton (0,02 0,2 ) virukset. μm= Mikrometri metrin Miljoonasosa ja Millimetrin tuhannesosa Makean veden eläinplanktonin pääryhmiä ovat alkueläimet, rataseläimet, vesikirppu sekä hankajalkaiset.

12 Omat tutkimustulokset Kasviplankton: viherlevä, piilevä, kierteisrihmalevä Eläinplankton: rataseläin, siimaeliö, vesikirppu yhteenveto: tämä pienimuotoinen tutkimus edustaa tyypillistä syksyisen järven planktontilannetta, erityisesti kasviplanktonin lisääntynyt määrä.

Johdat us eläinplankt onin maail maan

Johdat us eläinplankt onin maail maan Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset

Lisätiedot

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN

ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN KÄSITTEITÄ o PLANKTON = keijuva eliöstö, keijusto kasviplankton (phytoplankton) eläinplankton (zooplankton) o TRIPTON = kuollut hiukkasmateriaali o SESTON = elävä plankton

Lisätiedot

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt

Lisätiedot

Vesijärven ötököitä. kasveja

Vesijärven ötököitä. kasveja Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan

Lisätiedot

Esityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa

Esityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa Kasviplanktonlajiston tunnistus Pyhäjärvi-instituutti 24.8.2011 Sanna Autio www.lsvsy.fi Esityksen sisältö: o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa o tärkeimmät luokat, lahkot tunnistaminen

Lisätiedot

Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Jukka Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Heikki Mäkinen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Jukka Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Heikki Mäkinen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Jukka Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Heikki Mäkinen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Kahdeksan vesienhoidon toimijan yhteistyöhanke 2012-2015.

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Itämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet.

Itämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet. Itämeri Murtovesi Itämeren murtovesi on vesialueen vettä,joka on suolaisempaa kuin kuin makeavesi, mutta suolapitoisuus ei saavuta valtameren veden suolapitoisuutta. Murtovaeden suolapitoisuus on alle

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2

Lisätiedot

Mikroroskat meriympäristössä. Outi Setälä

Mikroroskat meriympäristössä. Outi Setälä Mikroroskat meriympäristössä Outi Setälä Meren mikroroskat kiinnostavat NYT Meren roskaantuminen ylipäätään on ollut enemmän esillä viime aikoina. Uusi tutkimusaihe Tutkittu vasta vähän, Itämerellä tuskin

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät 25/4/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri-tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Sinilevä haitaksi vai hyödyksi?

Sinilevä haitaksi vai hyödyksi? Sinilevä haitaksi vai hyödyksi? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015 Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskus (SYKE), Vesikeskus Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Mitä sinilevät ovat? Ovat bakteereita

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Bakteeri onkin kaveri - ja luonto kiittää -

Bakteeri onkin kaveri - ja luonto kiittää - Bakteeri onkin kaveri - ja luonto kiittää - Perustietoa bakteereista ja probioottibakteerien hyödyistä Panu Villanen 2016 1. Maapallolla on käynnissä ihmisen aiheuttamia mittavia ympäristömuutoksia Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden

Lisätiedot

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät Mikrobit Kuuluvat moneen eri eliökunnan ryhmään (bakteereihin, arkkeihin, alkueliöihin ja sieniin lisäksi virukset) Hajottajia (lahottajat ja mädättäjät), patogeeneja (taudinaiheuttajia), tuottajia (yhteyttävät),

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Mitä levätilanne ja näkösyvyys kertovat vesistön tilasta?

Mitä levätilanne ja näkösyvyys kertovat vesistön tilasta? Mitä levätilanne ja näkösyvyys kertovat vesistön tilasta? Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti Oman vesistön seuranta - kurssi kevät 2012 Levät ja niiden merkitys alkeellisia eliöitä, jotka tuottavat kasvien

Lisätiedot

B2 Solu ja perinnöllisyys

B2 Solu ja perinnöllisyys B2 Solu ja perinnöllisyys kirjan kannen kuva Tervetuloa BI2-kurssille! Kurssin suoritus Tuntiaktiivisuus 30 % Sis. tehtävien teko ja palauttaminen (pedanetissä kullakin kappaleella oma palautuskansio)

Lisätiedot

OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI

OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI Vinkkejä tulosten seuraamiseen Vesistön käyttäjien toteuttama seuranta Seurattavat muuttujat: Näkösyvyys Veden lämpötila (varsinaista havainnointia tukeva muuttuja) Levätilanteen

Lisätiedot

Trofiakaskadit: virtavedet

Trofiakaskadit: virtavedet Trofiakaskadit: virtavedet Power (1990) Eel River, California -- levien määrä kasvoi huippupedon poissaollessa Syy: välipetojen määrä kasvoi Kolonisaatiokoe (20 vrk, n = 6): miten surviaissääsken toukat

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen

Lisätiedot

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,

Lisätiedot

Keskeisiä käsitteitä: Järvet Suomessa. Seisovan (makean)veden ekosysteemit: Järvi vai lampi? Lammet ja järvet pohjaeläimet ja eläinplankton

Keskeisiä käsitteitä: Järvet Suomessa. Seisovan (makean)veden ekosysteemit: Järvi vai lampi? Lammet ja järvet pohjaeläimet ja eläinplankton Lammet ja järvet pohjaeläimet ja eläinplankton Kaisa Huttunen Vesieläimistön tuntemus ja ekologia 4.-10.6.2015 Materiaalit: Kaisa Huttunen, Pauliina Louhi, Heli Suurkuukka Seisovan (makean)veden ekosysteemit:

Lisätiedot

REHEVÖITYNEIDEN JÄRVIEN RAVINTOKETJUKUNNOSTUS JA HOITO

REHEVÖITYNEIDEN JÄRVIEN RAVINTOKETJUKUNNOSTUS JA HOITO Tmi J Niinimäki REHEVÖITYNEIDEN JÄRVIEN RAVINTOKETJUKUNNOSTUS JA HOITO Ve 2 10.3.2008 Tmi J Niinimäki Juhani Niinimäki Juhani Niinimäki 10.3.2008 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Järvityypit ja käyttökelpoisuusluokat...

Lisätiedot

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Pauliina Salmi & Kalevi Salonen 31st Congress of SIL, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 17.8.21 Mukailtu suomeksi Tavoitteet

Lisätiedot

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi Vertailua ja päätelmiä Esa Tommila Loppijärven ystävät ry:n vuosikokous 23.7.2017 Littoistenjärvi on kuin Loppijärven pikkuveli Littoistenjärvi Loppijärvi Pinta-ala

Lisätiedot

Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919

Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Tiedote 1.4.2015 Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30 Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala, puh. 050-343 0432 Pyhäjärven suojelurahasto

Lisätiedot

JÄNNITTÄVÄT JÄRVET. Kerhosuunnitelma LUMA-koulutus 2017 Tuuli Laukkanen

JÄNNITTÄVÄT JÄRVET. Kerhosuunnitelma LUMA-koulutus 2017 Tuuli Laukkanen Kerhosuunnitelma LUMA-koulutus 2017 Tuuli Laukkanen JÄNNITTÄVÄT JÄRVET -5 kerhokertaa -noin 60min/kerta -ikäryhmä: 9-12v. -sijainti: Vesijärven ympäristö Kerhon tarkoitus on tutustuttaa lapset järvien

Lisätiedot

Lempellonjärvi, Janakkala

Lempellonjärvi, Janakkala Muistio maastokäynnistä Lempellonjärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotot; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä, järven pintavedessä havaitut möhnälautat

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle? Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...

Lisätiedot

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Pintavesien laatu. Olli Varis

Pintavesien laatu. Olli Varis Pintavesien laatu Olli Varis Kuvat: Tiiu Anttinen http://www.aaltojenalla.fi Sisältö Mitä pintavesien laadulla tarkoitetaan Veden laatu ristiriitojen aiheuttajana Rehevöityminen Pintavesien laadun luokittelu

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi)

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi) Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi) 8.11.2017 Turku Anu Reinikainen, Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet MUIKKU Muikku on siikojen

Lisätiedot

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA? Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärven hoitokalastus Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus

Lisätiedot

2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin.

2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin. ELINALUEET: 1. Minkälaisissa vesissä pullonokkadelfiinit asustavat? 2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin. 3. Miksi pullonokkadelfiinit

Lisätiedot

Tammelan Kaukjärven, Mustialanlammen, Kuivajärven ja Pyhäjärven tila ja veden laatu

Tammelan Kaukjärven, Mustialanlammen, Kuivajärven ja Pyhäjärven tila ja veden laatu Tammelan Kaukjärven, Mustialanlammen, Kuivajärven ja Pyhäjärven tila ja veden laatu Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven kunnostustoimenpide-ehdotuksia Suvi Mäkelä Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä

Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä Pauliina Salmi Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Kalevi Salonen Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Vesijärvi keväällä

Lisätiedot

Pallokalat lemmikkeinä. Sanna Hagelberg & Mika Jalava

Pallokalat lemmikkeinä. Sanna Hagelberg & Mika Jalava Pallokalat lemmikkeinä Sanna Hagelberg & Mika Jalava Sisältö Mitä pallokalat ovat? Pallotko vaikeita hoidokkeja? Kysymme itseltämme: Hoito, altaat, ruokinta Esittelyt tutuimmista lajeista Kysymyksiä? Te

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VESISTÖVAIKUTUKSET

ILMASTONMUUTOKSEN VESISTÖVAIKUTUKSET ILMASTONMUUTOKSEN VESISTÖVAIKUTUKSET Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto Kuva: IPCC EPÄVARMUUKSIA LÄHDE: FICCA-ILMASTONMUUTOSTUTKIMUSOHJELMA

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

118 123 189 1 171 117 147 148 57 87 94 68 125 1 259 168 149 4 39 18 25 110 1 142 114 111 113 181 166 O C 25 20 15 10 5 0-5 -10 2014 2015 1981-2010 mm 140 120 100 80 60 40 20 2014 2015 1981-2010 0 MJ/m

Lisätiedot

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä Anu Suonpää, 8.11.2014, Vihdin vesistöpäivä Järvi Hoi - hanke Järvi Hoi on kansainvälinen hoitokalastuksen kehittelyhanke Suomessa ja Ruotsissa 2012-2014 Hankekumppanit: Hässleholmin kunta, Regito Research

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

OIKEAT VÄLINEET VEDEN ÄÄRELLE

OIKEAT VÄLINEET VEDEN ÄÄRELLE OIKEAT VÄLINEET VEDEN ÄÄRELLE Jukka Tulivuori Opetusneuvos Yleissivistävä koulutus Oppimisympäristöjen kehittäminen Opetushallitus OPETUSSUUNNITELMA - Opetussuunnitelman perusteissa oppiminen ymmärretään

Lisätiedot

Talousveteen liittyvät terveysriskit

Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveden aiheuttamista sairastumisista valtaosa on ulosteperäisten virusten tai bakteerien aiheuttamia. Taudinaiheuttajat Norovirukset ovat pieniä (25-80 nm), pyöreitä

Lisätiedot

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN

Lisätiedot

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00 Jäälinjärvi-seminaari 13.11.212 klo 9. Avaus: Eero Laine Timo Yrjänä Jäälinjärven yleistilanne: Analyysit, Birger Ylisaukko-oja Pohjasedimentti, Kari Kainua Rauta-humus, Kaisa Heikkinen Allaskoe: Limalevä:

Lisätiedot

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN

Lisätiedot

Pintavesien laatu. Mitä pintavesien laadulla ja vedenlaatuongelmilla tarkoitetaan?

Pintavesien laatu. Mitä pintavesien laadulla ja vedenlaatuongelmilla tarkoitetaan? Pintavesien laatu Mitä pintavesien laadulla ja vedenlaatuongelmilla tarkoitetaan? Veden laatua on vaikea määritellä yksiselitteisesti, ja siihen liittyvät ongelmatkin ovat hyvin moninaisia. Vesiekosysteemeissä

Lisätiedot

merikalat, krilli, mäti, soijalesitiini, hiiva-autolysaatti, mikrolevät, kalan gelatiini, mustekalajauho, hydrogenoitu kasvirasva

merikalat, krilli, mäti, soijalesitiini, hiiva-autolysaatti, mikrolevät, kalan gelatiini, mustekalajauho, hydrogenoitu kasvirasva CAVIAR Caviar on ainutlaatuinen mikrokapseleista koostuva agglomeroitu tuote. Jaekoko valitaan kalan pienpoikasten kehitysvaiheen mukaan. Jokainen kapseli sisältää mm. lyhyitä peptidejä ja pienimolekyylisiä

Lisätiedot

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014

Lisätiedot

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan ABCs ja Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan oppilaat Euroopan merieläimistön elämään ja samalla oppimaan aakkoset ja kirjoittamisen. Lyhyt esittely yksilöityjen eläimien

Lisätiedot

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Meillä on jotain yhteistä Hollolan kuntatilaisuus Vesijärvisäätio 25.5.2016 Kohteina Hollolassa Vesijärvi Työtjärvi Hahmajärvi Kutajärvi Matjärvi Arkiomaajärvi

Lisätiedot

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja Marjut Mykrä Piirrokset: Susanna Alakarhu ja Henna Latvala Valokuvat: Katja Haukilehto, Unto Tapio, Susanna Alakarhu, Varpu Rajala ja

Lisätiedot

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Bioteknologia BI5. Mikrobit Bioteknologia BI5 Mikrobit MIKROBIT eliöitä kaikista neljästä kunnasta + virukset ja prionit kaikki mikroskooppisen pienet eliöt yksilö- ja lajimäärältään enemmän kuin muita eliöitä esiintyvät kaikenlaisissa

Lisätiedot

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat Tehtävät Lukuun 17. Tehtävä 1. Eliökunnat a)mihin kahteen ryhmään eliöt jaetaan solurakenteen perusteella? ja tumalliset ja virukset aitotumalliset ja esitumalliset ja eliöt b) Mikä ero on näiden kahden

Lisätiedot

Ympäristötieteen valintakoe 26.5. 2009. Ympäristötieteen aineistokoe

Ympäristötieteen valintakoe 26.5. 2009. Ympäristötieteen aineistokoe Ympäristötieteen aineistokoe Lue oheinen Itämeren tilaa ja kuormittumista käsitelevä aineisto ja vastaa kysymyksiin 1-5. Huomaa, että aineistosta ei löydy kattavasti tietoa vastauksiin, vaan sinun tulee

Lisätiedot

Myskihärkä, Ovibos moschatus

Myskihärkä, Ovibos moschatus Myskihärkä, Ovibos moschatus MYSKIHÄRKÄ ON SOPEUTUNUT AINUTLAATUISESTI KAIKKEIN ANKARIM- PIIN ARKTISIIN OLOSUHTEISIIN. EI IHME, ETTÄ SE SELVIYTYI HENGISSÄ JÄÄKAUDESTA. AIKOINAAN MYSKIHÄRKÄ ON ELÄNYT KAIKKIALLA

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Painolastivedet hallintaan

Painolastivedet hallintaan Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

Mikrobisilmukka. Järvien biodiversiteetti. Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot. Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot. Saariteorian sovellutus järviin

Mikrobisilmukka. Järvien biodiversiteetti. Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot. Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot. Saariteorian sovellutus järviin Mikrobisilmukka Kasviplanktonin tuottama hiili ei yleensä riitä selittämään eläinten kasvupotentiaalia -- puuttuva linkki: mikrobiyhteisö (bakteerit, alkueläimet, sienet) -- bakteerit assimiloivat ylempien

Lisätiedot

Sinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen

Sinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen Sinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen Suomen kasviplanktonseura ry:n KasPer-koulutus 14.-15.5.2013 Kristiina Vuorio, Liisa Lepistö ja Marko

Lisätiedot

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Suurin osa mikrobeista on haitattomia ja niitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa Mikrobiologia Haitalliset mikrobit pilaavat elintarvikkeita

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Vastauksia ala-asteen tehtäviin

Vastauksia ala-asteen tehtäviin Vastauksia ala-asteen tehtäviin 1/13 Osa tehtävistä pohdintatehtäviä, joihin ei löydy vastauksia! Luokittelu 1. a) Ympyröi seuraavista ne eläinlajit, jotka kuuluvat nisäkkäisiin: -- Hevonen, koira, saimaannorppa,

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

Nanoriutan perustaminen

Nanoriutan perustaminen Nanoriutan perustaminen Ville Kivisalmi 3.4.2008 Tampereen Akvaarioseura ry ville.kivisalmi@helsinki.fi http://www.mm.helsinki.fi/~kivisalm/ Mistä lähteä liikkeelle? Hyvin suunniteltu on ¾ tehty Merivesiakvaarion

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot