Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Transkriptio

1 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä 1700 mertalupaa. Näsijärvelle oli myynnissä 1200 mertalupaa, joista myytiin 609 kappaletta. Pyhäjärvelle oli myynnissä 500 mertalupaa, joista myytiin 131 kappaletta. Näsijärvellä täpläravulle ei ollut määritelty alamittaa. Pyhäjärvellä kaupungin vesialueilla täpläravun alamittasuositus oli 11 cm vuonna Alamittasuositus on voimassa toistaiseksi. Alamittasuositus johtuu kesällä 2012 käynnistyneestä tutkimushankkeesta, jossa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl), nykyisin Luonnonvarakeskus (Luke) pyrkii selvittämään rapukannan epäsuotuisan kehityksen syitä. Tutkimushankkeen takia saaliskirjanpitolomake uudistettiin vuonna Lomakkeella kerätään aiempaa tarkemmin tietoa mm. saaliin kokojakaumasta. Tässä yhteenvedossa on kuitenkin pääasiassa esitetty ravustustulokset vanhan saalislomakkeen mukaisesti, jolloin tuloksia voidaan paremmin vertailla aiempien vuosien ravustustuloksiin. Viimeisessä luvussa on kuitenkin esitetty lyhyt yhteenveto tarkemmin saaliin kokojakaumaa esittelevistä tuloksista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos hyödyntää omassa tutkimuksessaan uudella saalislomakkeella saatuja tietoja. Mertaluvan hinta vuonna 2015 oli 5. Yhteen ruokakuntaan myytiin enintään 20 mertalupaa. Seuraavan sivun ensimmäisessä taulukossa on esitetty ravustuslupien myyntimäärät vuosina Myytyjen lupien määrä on vähentynyt huomattavasti viime vuosina. Pyhäjärvelle osti ravustuslupia yhteensä 20 ravustajaa, joista 4 palautti saalislomakkeen. Näsijärvellä ravustajia oli 72, joista saalislomakkeen palautti 11. Yhteenvedossa esitettävät tiedot on laskettu saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien ilmoittamien tietojen pohjalta, eivätkä ne täytä tilastollisen tarkastelun kriteerejä. Tulokset osoittavat kuitenkin suunnan rapusaaliiden kehityksestä. 1

2 2. Ravustusvolyymi Sekä Pyhä- että Näsijärvellä ravustettiin vilkkaimmin ravustuskauden alusta syyskuun puoliväliin asti. Pyhäjärvessä oli mertoja enimmillään 14 kpl/vrk ja Näsijärvessä 115 kpl/vrk. Päivittäiset määrät vaihtelivat kuitenkin huomattavasti. 2

3 3. Rapusaalis Tässä luvussa on tarkasteltu ravustuslomakkeiden palauttaneiden henkilöiden rapusaalista. Tuloksissa on kuvattu rapusaalista aiempien vuosien tapaan kokonaissaaliin osalta sekä yli 10 cm ja alle 10 cm rapujen osalta. Uudella lomakkeella ilmoitetut eri kokoluokkia koskevat saalistiedot on siten näissä tuloksissa yhdistetty kahdeksi luokaksi: alle 10 cm ja yli 10 cm. Lisäksi tulokset perustuvat ilmoitettuihin rapujen määriin merroissa. Tässä luvussa ei siten ole käsitelty saalislomakkeella ilmoitettuja pyyntilohkolta otettujen rapujen määriä. Saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien merroissa olleiden rapujen kokonaismäärä vuonna 2015 oli Pyhäjärvellä 350 kpl ja Näsijärvellä 9065 kpl. Tässä ovat siis mukana myös alle 10 cm ravut. Seuraavan sivun ensimmäisessä taulukossa on esitetty eri vuosien saalismäärät lomakkeen palauttaneiden osalta. Vuotuiset luvut eivät ole taulukossa keskenään vertailukelpoisia johtuen saalislomakkeen palauttaneiden määrän vaihtelusta eri vuosina. Kokonaissaaliin kehityksen suuntaan voidaan kuitenkin arvioida seuraavan sivun toisesta taulukosta Kokonaisrapusaalis suhteutettuna myytyihin mertalupiin, jossa saalislomakkeen palauttaneiden ilmoittamat saalismäärät on suhteutettu myytyihin mertalupiin. Tämän taulukon luvut ovat laskennallisia, ja niissä oletetaan, että ravustuslomakkeen palauttaneiden ravustusaktiivisuus ja ravustussaalis ovat keskimäärin samanlaisia kuin kaikkien luvan ostaneiden. Tämän tarkastelun perusteella sekä Pyhäjärvellä että Näsijärvellä kokonaissaaliin koko laski hyvin huomattavasti verrattuna edellisvuosiin. Myytyjen lupien määrä ja mertakohtainen rapusaaliin määrä on ollut laskusuunnassa selkeästi vuodesta Saalislomakkeen palauttaneiden ilmoitusten mukaan Pyhäjärvellä yli 10 cm rapujen osuus kokonaissaaliista oli vuonna %, joka on 7 % vähemmän kuin vuonna Yli 10 cm rapujen mertakohtaisessa määrässä tapahtui notkahdus molemmilla järvillä verrattuna aiempiin vuosiin. Näsijärvellä yli 10 cm rapujen osuus ilmoitetusta kokonaissaaliista oli vain 23 %, joka on laskenut jälleen hieman edellisvuodesta. Vuonna yli 10 cm rapujen osuus oli 29 %. Yli 10 cm rapujen mertakohtainen määrä laski huomattavasti, ollen matalampi kuin yhtenäkään vertailussa mukana olevana vuonna, 0,37 rapua / merta / vrk. Alle 10 cm rapujen osuus saaliista nousi Näsijärvellä 77 prosenttiin vuoden prosentista. Pyhäjärvellä alle 10 cm rapujen osuus oli 41 % vuonna Se on 4 % enemmän kuin vuonna Alle 10 cm rapujen mertakohtainen määrä laski Pyhäjärvellä edelliseen vuoteen nähden hieman ollen 0,2 rapua/merta/vrk. Alle 10 cm rapujen mertakohtainen määrä oli Näsijärvellä keskimäärin 1,01 rapua / merta / vrk. Tarkat luvut ilmoitetuista saalismääristä selviävät seuraavan sivun taulukoista. Saalistietoja on kerätty vuodesta 1998 alkaen, mutta taulukkoon on otettu tiedot viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Tämä yhteenveto on järjestyksessään 18. 3

4 KOKONAISSAALIS SUHTEUTETTUNA MYYTYIHIN LUPIIN PYHÄJÄRVI NÄSIJÄRVI RAPUSAALIS (MUKANA ALLE 10 CM), HUOM SAALISLOMAKKEEN PALAUTTANEIDEN KOKONAISSAALIS, ERI VUODET EIVÄT OLE VERTAILUKELPOISIA KESKENÄÄN PYHÄJÄRVI NÄSIJÄRVI YLI 10 CM RAPUJA / MERTA / VUOROKAUSI PYHÄJÄRVI 0,22 0,54 1,57 1,62 0,83 0,92 0,42 0,36 0,4 0,64 0,32 NÄSIJÄRVI 0,46 0,81 1,99 2 1,89 1,07 1,15 1,8 1,67 0,9 0,37 ALLE 10 CN RAPUJA / MERTA / VUOROKAUSI PYHÄJÄRVI 0,19 0,95 1,66 1,53 1,72 1,6 0,43 0,52 0,42 0,37 0,2 NÄSIJÄRVI 0,49 2,86 5,05 3,63 5,55 3,32 3,55 1,54 1,46 2,15 1,01 ALLE 10 CM RAPUJEN OSUUS (%) PYHÄJÄRVI 46 % 64 % 51 % 48 % 67 % 63 % 50 % 59 % 52 % 37 % 41 % NÄSIJÄRVI 51 % 78 % 72 % 64 % 75 % 76 % 75 % 46 % 47 % 71 % 77 % YHDEN RAVUSTAJAN KESKIMÄÄRÄINEN SAALIS PYHÄJÄRVI NÄSIJÄRVI Seuraavista kaavioista voi tarkastella yksityiskohtaisemmin saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien vuoden 2015 rapusaalista. Pyhäjärven rapusaaliissa on runsaasti päiväkohtaista vaihtelua ja saalismäärät olivat pienehköjä koko kauden ajan. Ravustus oli aktiivista syyskuun puoliväliin asti. 4

5 Näsijärvellä ravustus oli aktiivista ja saaliit runsaimmillaan syyskuun puoleen väliin asti, mikä näkyy hyvin alla olevasta taulukosta: Näsijärvessä olleiden mertojen ja saaliin määrä vuonna Syyskuun puolen välin jälkeen mertojen määrä väheni merkittävästi. Alle 10 cm rapujen osuus on huomattava. 5

6 Seuraavissa kaavioissa on esitetty keskimääräiset viiden vuorokauden mertakohtaiset saaliit pituudeltaan yli 10 cm rapujen osalta. Ensimmäinen kaavio kuvaa Pyhäjärvellä tapahtunutta saaliskehitystä viimeisten viiden vuoden aikana. Toisessa kaaviossa on nähtävissä Näsijärven saaliskehitys. Pyhäjärven vuoden 2015 saalismäärät poikkeavat jonkin verran lähivuosien saalismääristä. Vuosi 2013 näyttäisi olleen saalismääriltään samankaltainen. Selkein pudotus saaliissa tapahtuu lokakuun puolenvälin tienoilla, jo ravustuskauden lopulla. Näsijärven rapusaalis vuonna 2015 on poikkeuksellisen alhainen verrattuna aiempiin vuosiin. 6

7 4. Yhteenveto uuden lomakkeen ravustustiedoista Tässä luvussa on esitetty lyhyesti yhteenvetotietoja, joita kerättiin tarkemmalla, vuonna 2012 uudistetulla saalistietolomakkeella. Lomakkeelle tuli kirjata mertojen koentapäivä, pyyntivuorokausien lukumäärä ennen pyydysten koentaa, pyyntilohko, jolta saalis oli saatu sekä pyynnissä olleiden mertojen määrä. Lisäksi lomakkeelle tuli kirjata tieto kokoluokittain rapujen määrästä merroissa ja pyyntilohkolta otettujen rapujen määrä. Näsijärvellä kokoluokat olivat molempien kohtien osalta seuraavat: alle 8 cm, 8-9,9 cm cm ja yli 12 cm. Pyhäjärvellä rapujen lukumäärä merroissa ilmoitettiin kokoluokissa alle 8 cm, 8-9,9 cm 10-11,9 cm ja yli 12 cm sekä pyyntilohkolta otettujen rapujen määrä kokoluokissa 11-11,9 cm ja yli 12 cm. Pyhäjärvellä merroissa olleista ravuista 9,7 % oli pituudeltaan alle 8 cm. Pituudeltaan 8-9,9 cm rapuja oli 31,7 % ja cm rapuja 44,6 %. Yli 12 cm rapuja oli vain 14 %. Kaikkiaan merroissa oli rapuja 350 kpl. Merroissa olleista ravuista otettiin saaliiksi Pyhäjärvestä 53,1 % (186 kpl). Loput ravut eli 164 kappaletta vapautettiin pyyntialueelle. Pyhäjärvestä otetuista ravuista 72,6 % (135 kpl) oli pituudeltaan cm. Loput ravut (51 kpl) olivat pituudeltaan yli 12 cm. Näsijärvellä merroissa olleista ravuista 5,49 % oli pituudeltaan alle 8 cm. 71,08 % ravuista oli pituudeltaan 8-9,9 cm ja 22,77 % oli cm. Yli 12 cm rapuja oli vain 0,66 % kaikista merroissa olleista ravuista. Merroissa olleista ravuista otettiin saaliiksi Näsijärvestä ainoastaan 24 % (2178 kpl). Loput ravut eli 76 % (6887 kpl) vapautettiin takaisin pyyntialueelle. Näsijärvestä otetut ravut jakautuivat kokoluokkiin seuraavasti: alle 8 cm oli 0,80 %, 8-9,9 cm 0,78 %, cm noin 100 % ja yli 12 cm oli 100 % kaikista pyyntialueelta otetuista ravuista. 7