Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015"

Transkriptio

1 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä 1700 mertalupaa. Näsijärvelle oli myynnissä 1200 mertalupaa, joista myytiin 609 kappaletta. Pyhäjärvelle oli myynnissä 500 mertalupaa, joista myytiin 131 kappaletta. Näsijärvellä täpläravulle ei ollut määritelty alamittaa. Pyhäjärvellä kaupungin vesialueilla täpläravun alamittasuositus oli 11 cm vuonna Alamittasuositus on voimassa toistaiseksi. Alamittasuositus johtuu kesällä 2012 käynnistyneestä tutkimushankkeesta, jossa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl), nykyisin Luonnonvarakeskus (Luke) pyrkii selvittämään rapukannan epäsuotuisan kehityksen syitä. Tutkimushankkeen takia saaliskirjanpitolomake uudistettiin vuonna Lomakkeella kerätään aiempaa tarkemmin tietoa mm. saaliin kokojakaumasta. Tässä yhteenvedossa on kuitenkin pääasiassa esitetty ravustustulokset vanhan saalislomakkeen mukaisesti, jolloin tuloksia voidaan paremmin vertailla aiempien vuosien ravustustuloksiin. Viimeisessä luvussa on kuitenkin esitetty lyhyt yhteenveto tarkemmin saaliin kokojakaumaa esittelevistä tuloksista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos hyödyntää omassa tutkimuksessaan uudella saalislomakkeella saatuja tietoja. Mertaluvan hinta vuonna 2015 oli 5. Yhteen ruokakuntaan myytiin enintään 20 mertalupaa. Seuraavan sivun ensimmäisessä taulukossa on esitetty ravustuslupien myyntimäärät vuosina Myytyjen lupien määrä on vähentynyt huomattavasti viime vuosina. Pyhäjärvelle osti ravustuslupia yhteensä 20 ravustajaa, joista 4 palautti saalislomakkeen. Näsijärvellä ravustajia oli 72, joista saalislomakkeen palautti 11. Yhteenvedossa esitettävät tiedot on laskettu saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien ilmoittamien tietojen pohjalta, eivätkä ne täytä tilastollisen tarkastelun kriteerejä. Tulokset osoittavat kuitenkin suunnan rapusaaliiden kehityksestä. 1

2 2. Ravustusvolyymi Sekä Pyhä- että Näsijärvellä ravustettiin vilkkaimmin ravustuskauden alusta syyskuun puoliväliin asti. Pyhäjärvessä oli mertoja enimmillään 14 kpl/vrk ja Näsijärvessä 115 kpl/vrk. Päivittäiset määrät vaihtelivat kuitenkin huomattavasti. 2

3 3. Rapusaalis Tässä luvussa on tarkasteltu ravustuslomakkeiden palauttaneiden henkilöiden rapusaalista. Tuloksissa on kuvattu rapusaalista aiempien vuosien tapaan kokonaissaaliin osalta sekä yli 10 cm ja alle 10 cm rapujen osalta. Uudella lomakkeella ilmoitetut eri kokoluokkia koskevat saalistiedot on siten näissä tuloksissa yhdistetty kahdeksi luokaksi: alle 10 cm ja yli 10 cm. Lisäksi tulokset perustuvat ilmoitettuihin rapujen määriin merroissa. Tässä luvussa ei siten ole käsitelty saalislomakkeella ilmoitettuja pyyntilohkolta otettujen rapujen määriä. Saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien merroissa olleiden rapujen kokonaismäärä vuonna 2015 oli Pyhäjärvellä 350 kpl ja Näsijärvellä 9065 kpl. Tässä ovat siis mukana myös alle 10 cm ravut. Seuraavan sivun ensimmäisessä taulukossa on esitetty eri vuosien saalismäärät lomakkeen palauttaneiden osalta. Vuotuiset luvut eivät ole taulukossa keskenään vertailukelpoisia johtuen saalislomakkeen palauttaneiden määrän vaihtelusta eri vuosina. Kokonaissaaliin kehityksen suuntaan voidaan kuitenkin arvioida seuraavan sivun toisesta taulukosta Kokonaisrapusaalis suhteutettuna myytyihin mertalupiin, jossa saalislomakkeen palauttaneiden ilmoittamat saalismäärät on suhteutettu myytyihin mertalupiin. Tämän taulukon luvut ovat laskennallisia, ja niissä oletetaan, että ravustuslomakkeen palauttaneiden ravustusaktiivisuus ja ravustussaalis ovat keskimäärin samanlaisia kuin kaikkien luvan ostaneiden. Tämän tarkastelun perusteella sekä Pyhäjärvellä että Näsijärvellä kokonaissaaliin koko laski hyvin huomattavasti verrattuna edellisvuosiin. Myytyjen lupien määrä ja mertakohtainen rapusaaliin määrä on ollut laskusuunnassa selkeästi vuodesta Saalislomakkeen palauttaneiden ilmoitusten mukaan Pyhäjärvellä yli 10 cm rapujen osuus kokonaissaaliista oli vuonna %, joka on 7 % vähemmän kuin vuonna Yli 10 cm rapujen mertakohtaisessa määrässä tapahtui notkahdus molemmilla järvillä verrattuna aiempiin vuosiin. Näsijärvellä yli 10 cm rapujen osuus ilmoitetusta kokonaissaaliista oli vain 23 %, joka on laskenut jälleen hieman edellisvuodesta. Vuonna yli 10 cm rapujen osuus oli 29 %. Yli 10 cm rapujen mertakohtainen määrä laski huomattavasti, ollen matalampi kuin yhtenäkään vertailussa mukana olevana vuonna, 0,37 rapua / merta / vrk. Alle 10 cm rapujen osuus saaliista nousi Näsijärvellä 77 prosenttiin vuoden prosentista. Pyhäjärvellä alle 10 cm rapujen osuus oli 41 % vuonna Se on 4 % enemmän kuin vuonna Alle 10 cm rapujen mertakohtainen määrä laski Pyhäjärvellä edelliseen vuoteen nähden hieman ollen 0,2 rapua/merta/vrk. Alle 10 cm rapujen mertakohtainen määrä oli Näsijärvellä keskimäärin 1,01 rapua / merta / vrk. Tarkat luvut ilmoitetuista saalismääristä selviävät seuraavan sivun taulukoista. Saalistietoja on kerätty vuodesta 1998 alkaen, mutta taulukkoon on otettu tiedot viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Tämä yhteenveto on järjestyksessään 18. 3

4 KOKONAISSAALIS SUHTEUTETTUNA MYYTYIHIN LUPIIN PYHÄJÄRVI NÄSIJÄRVI RAPUSAALIS (MUKANA ALLE 10 CM), HUOM SAALISLOMAKKEEN PALAUTTANEIDEN KOKONAISSAALIS, ERI VUODET EIVÄT OLE VERTAILUKELPOISIA KESKENÄÄN PYHÄJÄRVI NÄSIJÄRVI YLI 10 CM RAPUJA / MERTA / VUOROKAUSI PYHÄJÄRVI 0,22 0,54 1,57 1,62 0,83 0,92 0,42 0,36 0,4 0,64 0,32 NÄSIJÄRVI 0,46 0,81 1,99 2 1,89 1,07 1,15 1,8 1,67 0,9 0,37 ALLE 10 CN RAPUJA / MERTA / VUOROKAUSI PYHÄJÄRVI 0,19 0,95 1,66 1,53 1,72 1,6 0,43 0,52 0,42 0,37 0,2 NÄSIJÄRVI 0,49 2,86 5,05 3,63 5,55 3,32 3,55 1,54 1,46 2,15 1,01 ALLE 10 CM RAPUJEN OSUUS (%) PYHÄJÄRVI 46 % 64 % 51 % 48 % 67 % 63 % 50 % 59 % 52 % 37 % 41 % NÄSIJÄRVI 51 % 78 % 72 % 64 % 75 % 76 % 75 % 46 % 47 % 71 % 77 % YHDEN RAVUSTAJAN KESKIMÄÄRÄINEN SAALIS PYHÄJÄRVI NÄSIJÄRVI Seuraavista kaavioista voi tarkastella yksityiskohtaisemmin saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien vuoden 2015 rapusaalista. Pyhäjärven rapusaaliissa on runsaasti päiväkohtaista vaihtelua ja saalismäärät olivat pienehköjä koko kauden ajan. Ravustus oli aktiivista syyskuun puoliväliin asti. 4

5 Näsijärvellä ravustus oli aktiivista ja saaliit runsaimmillaan syyskuun puoleen väliin asti, mikä näkyy hyvin alla olevasta taulukosta: Näsijärvessä olleiden mertojen ja saaliin määrä vuonna Syyskuun puolen välin jälkeen mertojen määrä väheni merkittävästi. Alle 10 cm rapujen osuus on huomattava. 5

6 Seuraavissa kaavioissa on esitetty keskimääräiset viiden vuorokauden mertakohtaiset saaliit pituudeltaan yli 10 cm rapujen osalta. Ensimmäinen kaavio kuvaa Pyhäjärvellä tapahtunutta saaliskehitystä viimeisten viiden vuoden aikana. Toisessa kaaviossa on nähtävissä Näsijärven saaliskehitys. Pyhäjärven vuoden 2015 saalismäärät poikkeavat jonkin verran lähivuosien saalismääristä. Vuosi 2013 näyttäisi olleen saalismääriltään samankaltainen. Selkein pudotus saaliissa tapahtuu lokakuun puolenvälin tienoilla, jo ravustuskauden lopulla. Näsijärven rapusaalis vuonna 2015 on poikkeuksellisen alhainen verrattuna aiempiin vuosiin. 6

7 4. Yhteenveto uuden lomakkeen ravustustiedoista Tässä luvussa on esitetty lyhyesti yhteenvetotietoja, joita kerättiin tarkemmalla, vuonna 2012 uudistetulla saalistietolomakkeella. Lomakkeelle tuli kirjata mertojen koentapäivä, pyyntivuorokausien lukumäärä ennen pyydysten koentaa, pyyntilohko, jolta saalis oli saatu sekä pyynnissä olleiden mertojen määrä. Lisäksi lomakkeelle tuli kirjata tieto kokoluokittain rapujen määrästä merroissa ja pyyntilohkolta otettujen rapujen määrä. Näsijärvellä kokoluokat olivat molempien kohtien osalta seuraavat: alle 8 cm, 8-9,9 cm cm ja yli 12 cm. Pyhäjärvellä rapujen lukumäärä merroissa ilmoitettiin kokoluokissa alle 8 cm, 8-9,9 cm 10-11,9 cm ja yli 12 cm sekä pyyntilohkolta otettujen rapujen määrä kokoluokissa 11-11,9 cm ja yli 12 cm. Pyhäjärvellä merroissa olleista ravuista 9,7 % oli pituudeltaan alle 8 cm. Pituudeltaan 8-9,9 cm rapuja oli 31,7 % ja cm rapuja 44,6 %. Yli 12 cm rapuja oli vain 14 %. Kaikkiaan merroissa oli rapuja 350 kpl. Merroissa olleista ravuista otettiin saaliiksi Pyhäjärvestä 53,1 % (186 kpl). Loput ravut eli 164 kappaletta vapautettiin pyyntialueelle. Pyhäjärvestä otetuista ravuista 72,6 % (135 kpl) oli pituudeltaan cm. Loput ravut (51 kpl) olivat pituudeltaan yli 12 cm. Näsijärvellä merroissa olleista ravuista 5,49 % oli pituudeltaan alle 8 cm. 71,08 % ravuista oli pituudeltaan 8-9,9 cm ja 22,77 % oli cm. Yli 12 cm rapuja oli vain 0,66 % kaikista merroissa olleista ravuista. Merroissa olleista ravuista otettiin saaliiksi Näsijärvestä ainoastaan 24 % (2178 kpl). Loput ravut eli 76 % (6887 kpl) vapautettiin takaisin pyyntialueelle. Näsijärvestä otetut ravut jakautuivat kokoluokkiin seuraavasti: alle 8 cm oli 0,80 %, 8-9,9 cm 0,78 %, cm noin 100 % ja yli 12 cm oli 100 % kaikista pyyntialueelta otetuista ravuista. 7

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Minna Kalola 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialuille oli vuonna 2011

Lisätiedot

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Jouni Tulonen RKTL-Raputalousohjelma, Päätös- ja evaluointityöpaja 13.3.213 Jyväskylä, Viherlandia Rapukanta ja sen vaihtelu Monen tekijän yhteisvaikutus

Lisätiedot

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Perimätiedon mukaan rapusyöteistä parhain on kissan liha. Sitä on kuitenkin harvoin tarjolla, ja kalalla rapuja mertoihin tavallisimmin houkutellaan, mutta lenkkimakkaraa

Lisätiedot

PYYNTIPAINE SÄÄTELEE KANTAA

PYYNTIPAINE SÄÄTELEE KANTAA ISMO KOLARI Vuosituhannen alkuvuosiin saakka täplärapusaaliit kasvoivat hitaanlaisesti. Vuonna 2001 saalismäärä oli RKTL:n kalastuskyselyjen mukaan 650 000 kappaletta eli 30 prosenttia koko rapusaaliin

Lisätiedot

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä Esa Erkamo, Jouni Tulonen, Markku Pursiainen ja Riitta Savolainen, RKTL PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUKSEN 1-V

Lisätiedot

Hämeen täplärapuvedet ja raputalous

Hämeen täplärapuvedet ja raputalous Hämeen täplärapuvedet ja raputalous Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Euroopan unioni investoi kestävään kalatalouteen! Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Esa Erkamo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Raputalousohjelman päätös ja evaluointityöpaja Jyväskylän Viherlandia 13.3.2013 Noin 20 vuoden tulosseuranta

Lisätiedot

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004 1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

Kokemäenjoen (Sastamala Harjavalta) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2016

Kokemäenjoen (Sastamala Harjavalta) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2016 Kokemäenjoen (Sastamala Harjavalta) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2016 JOONAS RAJALA SUOMEN VESISTÖPALVELU OSK 2016 Sisältö Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 4 Istutukset...

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Vanajaveden (Valkeakoski Akaa) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2015

Vanajaveden (Valkeakoski Akaa) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2015 Vanajaveden (Valkeakoski Akaa) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2015 JOONAS RAJALA SUOMEN VESISTÖPALVELU OSK 2015 Sisältö Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 4 Istutukset...

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven

Lisätiedot

Näsijärven muikkututkimus

Näsijärven muikkututkimus 1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry.

Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. 29.6.2012 Jarno Hakulinen Sisällys 1. Piirikohtaiset tilastot... 3 2. Vuosiselosteen palautuminen... 3 3. Tilastoissa käytettyjä termejä... 4 4. Jäsenistö...

Lisätiedot

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009 TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kaukolämmön keskeytystilasto 2015

Kaukolämmön keskeytystilasto 2015 Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Energiateollisuus ry 6 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004 Riistantutkimuksen tiedote 0:-. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikanta pysyi syksyn 00 hirvijahdin

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

loppuraportti Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus

loppuraportti Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus 1/5 loppuraportti SUOLEN TYHJENEMINEN RAPUSUIHKUSSA Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus 1 Testin työt Täpläravut sijoitettiin RapuSuihkuun

Lisätiedot

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

Kaukolämmön keskeytystilasto 2016

Kaukolämmön keskeytystilasto 2016 Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Energiateollisuus ry 7 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot

Lisätiedot

Raputalouskatsaus 2007. Markku Pursiainen ja Timo Ruokonen (toim.)

Raputalouskatsaus 2007. Markku Pursiainen ja Timo Ruokonen (toim.) Raputalouskatsaus 2007 Markku Pursiainen ja Timo Ruokonen (toim.) R I I S T A - J A K A L A T A L O U S S E L V I T Y K S I Ä 3 / 2 0 0 8 RIISTA- JA KALATALOUS S E L V I T Y K S I Ä 3 / 2 0 0 8 Raputalouskatsaus

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006. Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006. Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006 VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006 Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006 Markku Kuisma ja Martti Puska KYMENLAAKSON KALATALOUSKESKUS RY 2006 VUOHIJÄRVEN

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2015

Kalastustiedustelu 2015 Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06 Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely...

Lisätiedot

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä

Lisätiedot

SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN. Säkylän Pyhäjärvi 11.2.2013. Taustatiedot

SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN. Säkylän Pyhäjärvi 11.2.2013. Taustatiedot SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN Säkylän Pyhäjärvi 11.2.213 Taustatiedot Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee Lounais-Suomessa kahden maakunnan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen, ja kolmen kunnan (Säkylä, Eura,

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Oulun läänin kalastusaluepäivät, Vuokatti, 19.11.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Kokemäenjoen vaellusankeriaat Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?

Lisätiedot

Rapurutto hallintaan II

Rapurutto hallintaan II Satu Viljamaa-Dirks, Hannu Torssonen ja Sirpa Heinikainen (Evira) Markku Pursiainen, Joonas Rajala ja Jaakko Mattila (RKTL) Mika Laakkonen, Tapani Partanen, Kari Sarajärvi, Pasi Korhonen (MH) Riista- ja

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja PUULAN YHTENÄISLUPA ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja Tiina Asp Maria Laaksonen Joni Tiainen Mikko Vihtakari Ohjaajat: Harri Liikanen & Timo J. Marjomäki HUOM. Tietoja lainattaessa mainittava

Lisätiedot

RKTL:n työraportteja 6/2012. Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala

RKTL:n työraportteja 6/2012. Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala Raputalouden elinkeinopotentiaalit Etelä-Savossa Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Euroopan unioni investoi kestävään kalatalouteen! Julkaisija:

Lisätiedot

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere 2.4.2014 MITÄ TARKOITTAA KUHAKANTOJEN VAARANTAMINEN? Sukupuutto? Ei pelkoa Loppuuko kalat jigittämällä? Ei pelkoa Onko muita

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto v. 1.2 11.3.2015 Markku Tahkokorpi 1 JOHDANTO Finsolar-hankkeen osana on marras-joulukuussa 2014 selvitetty aurinkosähkölaitteistojen toteutuneita hintatasoja

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana

Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana Kuva Teuvo Järvenpää Timo Ruokonen Jyväskylän yliopisto timo.j.ruokonen@jyu.fi Rapu kala vuorovaikutukset Kilpailevat elinpaikoista lohi- ja pohjakalojen kanssa

Lisätiedot

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Lapin 13. kalatalouspäivät, Rovaniemi 1.11.216 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

PAIMIONJOEN VESISTÖN KOERAVUSTUS VUONNA 2011

PAIMIONJOEN VESISTÖN KOERAVUSTUS VUONNA 2011 PAIMIONJOEN VESISTÖN KOERAVUSTUS VUONNA 2011 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue, Turku 1 1. Johdanto Someron järvien täplärapuistutusten aloittamiseen on vaikuttanut merkittävällä tavalla kalabiologi

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 13/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-syyskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto v. 1.0 21.12.2014 Markku Tahkokorpi 1 JOHDANTO Finsolar-hankkeen osana on marras-joulukuussa 2014 selvitetty aurinkosähkö- ja aurinkolämpölaitteistojen toteutuneita

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue

Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue sivu 1(9) LIFE12 INF/FI/233 LIFE+ RapuKamu, vaikuttavuuskysely Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue Japo Jussila 1, Jenny Makkonen 1 ja Vesa Tiitinen 2 1 Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Itä-Suomen

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Oma riistan hirvitiedoista

Oma riistan hirvitiedoista Oma riistan hirvitiedoista Luken tuottamien automaattisten hirviraporttien esittely ja tulkintaohjeita Hirvieläinten verotussuunnittelutiimi Suomen riistakeskus / Luonnonvarakeskus tuomas.kukko@luke.fi

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin Matti Havumäki Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä 2014 Miksi

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Ammattiravustuksen parhaat tekniikat

Ammattiravustuksen parhaat tekniikat Ammattiravustuksen parhaat tekniikat Jaakko Mattila ja Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Euroopan unioni investoi kestävään kalatalouteen Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu 11.11.2008 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu

Lisätiedot

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 20.4.2011 ARI PELTONIEMI Tutkimuksen taustaa VEROMUUTOS Ravintoloiden ruokapalveluiden alv 22 prosentista 13 prosenttiin 1.7.2010.

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 158/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään Kiikun-, Saveron- ja Silmunjoen

Lisätiedot

4. Nokian osakkeen arvo oli eräänä päivänä 12,70 ja kaksi päivää myöhemmin 11,22. Kuinka monta prosenttia osakkeen arvo oli muuttunut?

4. Nokian osakkeen arvo oli eräänä päivänä 12,70 ja kaksi päivää myöhemmin 11,22. Kuinka monta prosenttia osakkeen arvo oli muuttunut? Perustehtävät 1. Kuinka monta prosenttia a) 5 on luvusta 75 b) 13 cm on 2,2 metristä? 2. Laske a) 15 % luvusta 2340 b) 0,3 % 12000 km:stä. 3. Tuotteen alkuperäinen hinta on a. Kuinka monta prosenttia hinta

Lisätiedot

Sisä-Suomen poliisilaitos Kokemuksia kalastuksenvalvonnasta. vanhempi konstaapeli Mikko Pitkänen

Sisä-Suomen poliisilaitos Kokemuksia kalastuksenvalvonnasta. vanhempi konstaapeli Mikko Pitkänen Sisä-Suomen poliisilaitos Kokemuksia kalastuksenvalvonnasta vanhempi konstaapeli Mikko Pitkänen 1 1. Lainsäädäntö 2. Vesialueiden rajat 3. Kalastusoikeus ja vaadittavat luvat 4. Pyyntivälineiden ja saaliin

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Raputalousohjelma 2005-2012

Raputalousohjelma 2005-2012 Raputalousohjelma 2005-2012 Päätös- ja evaluointityöpaja, Jyväskylä 13.3.2013 Markku Pursiainen Tiedosta ratkaisuja kestäviin Riista- valintoihin ja kalatalouden tutkimuslaitos Ohjelman valmistelu RKTL:n

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu 1 Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina 2005-2007 - Istutusajankohdan ja koon vertailu Pekka Hyvärinen, Markku Hyvönen, Aarne Toivonen ja Pekka Korhonen Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Lähtökohtia: uusi laki (luonnos) Tavoitteena kalavarojen käytön kestävyys Biologinen lisääntymiskykyiset

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2014

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2014 Jussi Vesterinen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2014 Vedos 1 Kalastusalueen jäsenten nähtäväksi. SISÄLTÖ A TAUSTATIETO-OSA 8 1 KALASTUSALUEEN YLEISKUVAUS 8 1.1 Kalastusalueen

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

Raputalouskatsaus 2009

Raputalouskatsaus 2009 Raputalouskatsaus 2009 Markku Pursiainen ja Joonas Rajala (toim.) JULKAISIJA Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viikinkaari 4 PL 2 00791 Helsinki Puh. 0205 7511 www.rktl.fi riista 8/2010 - ja kalatalous

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-kesäkuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu

Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Kempeleen kunta Oulun kaupunki Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu VÄLIRAPORTTI TAMMI-SYYSKUU 2017 27.10.2017 2 Kävelijöiden ja pyöräilijöiden

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot