Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy"

Transkriptio

1 Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

2 Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden tilaa Kaksi pääsyytä epäonnistumiselle: Liian suuri ulkoinen kuormitus valuma-alueelta Selkärangattomien petojen runsaus sulkasääsken toukat (Chaoborus) syvillä selillä Leptodora petovesikirppu matalilla selillä

3 Sulkasääsken toukka (yläkuva) ja kotelo (alakuva) 5 mm 10 mm

4 Leptodora kindti

5 Petokalat Sulkasääsken toukat Planktoninsyöjäkalat Sulkasääsken toukkien eläinplanktoniin kohdistuva saalistus paljon voimakkaampaa kuin kalojen saalistus Eläinplankton Kasviplankton

6 Sulkasääsken toukkien (Chaoborus) ja kuorekannan päivittäinen vesikirppukulutus Hiidenvedellä kesällä 1999 (% vesikirppujen tuotannosta) Chaoborus (%) Kuorekanta (%) Yhteensä (%) >100 > > > > > >100 8 > > >100 Liljendahl-Nurminen, A., Horppila, J., Malinen, T., Eloranta, P., Vinni, M., Alajärvi, E., & Valtonen, S. 2003: The supremacy of invertebrate predators over fish factors behind the unconventional seasonal dynamics of cladocerans in Lake Hiidenvesi. Arch. Hydrobiol. 158:

7 SAALISKERTYMÄ (KG/HA) VUOSINA SÄRKI SALAKKA PASURI LAHNA SULKAVA AHVEN KIISKI KUORE MUUT

8 Syvyys (m) -Savisameuden aiheuttama pimeys suojaa sulkasääsken toukkia kalojen saalistukselta -Kuorekanta säätelee toukkien runsautta Planktoninsyöjäkalat, kuore valtalaji Linjan Horizontal pituus distance (m) (m) Sulkasääsken toukka

9 Selkärangattomien petojen osuus särkikalojen ravinnossa Hiidenvedellä (Vinni ym. 2000) Mustionselkä Salakat söivät Leptodoraa runsaasti Särjet eivät syöneet Leptodoraa Syvät alueet Kummatkaan eivät syöneet sulkasääsken toukkia Tietämys selkärangattomien petojen osuudesta sulkavan, pasurin ja lahnan ravinnossa hajanaista Vinni, M., Horppila, J., Olin, M., Ruuhijärvi, J. & Nyberg, K. 2000: The food, growth and abundance of five co-existing cyprinids in lake basins of different morphometry and water quality. Aquatic Ecology 34:

10 Tavoitteet Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimuksissa Arvioida sulkavan, pasurin ja lahnan merkitystä selkärangattomien petojen runsauden säätelijöinä Sulkasääsken toukka (Chaoborus) Lohjanjärven Maikkalanselällä Leptodora-petovesikirppu Hiidenveden Mustionselällä Jos kalat säätelevät selkärangattomien petojen runsautta, hoitokalastus ei ole sopiva kunnostusmenetelmä

11 Tulokset Järvi Hoi hankkeen Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimuksista vuosina

12 Ravintoverkkotutkimukset

13 Lohjanjärvi, Maikkalanselkä

14 Hiidenvesi, Mustionselkä

15 Sulkasääsken toukkien tiheys (Chaoborus) Lohjanjärven Maikkalanselällä Tiheys Density (yks./m (ind./m 2 ) 2 ) June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu

16 Syvyys (m) Iltapäivä, 3. kesäkuuta Sulkasääsken toukat Kalaparvia Kesäkuussa kalat pystyivät syömään toukkia ainoastaan hämärässä, kun toukat nousevat päällysveteen Iltapäivä, 31. elokuuta Sulkavia syömässä toukkia happi < 2 mg/l Elo-syyskuussa kalat söivät toukkia aivan vähähappisen vesikerroksen rajalla

17 Leptodora-petovesikirpun tiheys molemmilla tutkimusalueilla Density Tiheys (yks./m (ind./m 2 ) 2 ) June Kesä Heinä July Elo Aug Syys Sept Kesä June Heinä July Aug Elo Syys Sept Hiidenvesi, Mustionselkä Lohjanjärvi, Maikkalanselkä

18 Hiidenveden Mustionselän sulkavasaalista elokuussa 2012

19 Sulkavan ravinnon koostumus Lohjanjärven Maikkalanselällä 100 % n = 114 n = 61 n = 31 n = 44 Chaoborus 80 Zoopl., others 60 Leptodora Limnosida 40 Chydorus 20 Daphnia 0 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Bosmina

20 Sulkavan ravinnon koostumus Hiidenveden Mustionselällä 100 % n = 100 n = 66 n = 73 Chaoborus June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Zoopl., others Leptodora Limnosida Chydorus Daphnia Bosmina

21 Pasurin ravinnon koostumus Lohjanjärven Maikkalanselällä % 100 n = 9 n = 9 n = 10 n = Surface insects 60 Chaoborus Daphnia Leptodora 0 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu

22 Pasurin ravinnon koostumus Hiidenveden Mustionselällä % n = 63 n = 36 n = 25 n = 23 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Fish Plant material Detritus Bottom fauna, oth. Chaoborus Chironomidae Zoopl., others Daphnia Leptodora

23 Lahnan ravinnon koostumus Hiidenveden Mustionselällä % n = 10 n = 12 n = 20 n = 18 Kesäkuu June Heinäkuu July Elokuu Aug Syyskuu Sept Detritus Bottom fauna, others Chironomidae Zoopl., others Daphnia Leptodora

24 Yhteenveto tuloksista Maikkalanselkä Sulkava ja pasuri säätelevät haitallisen sulkasääskikannan runsautta Mustionselkä Sulkavalla, pasurilla ja lahnalla ainoastaan vähäinen merkitys Leptodora-petovesikirpun runsauteen Leptodora säätelee kasviplanktonia syövää eläinplanktonia vain ajoittain

25 Johtopäätökset Maikkalanselkä Hoitokalastus ei ole sopiva kunnostusmenetelmä, koska sulkasääskikanta saattaa runsastua Mustionselkä Hoitokalastus ei nykytilassa sovellu kunnostusmenetelmäksi, koska ulkoinen ravinnekuormitus on liian suuri Hoitokalastuksella tuskin haitallisia vaikutuksia ravintoverkossa > Voidaan soveltaa kalastonhoidollisena toimenpiteenä

26 Kiitos! Kuvat: Mika Vinni

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä Anu Suonpää, 8.11.2014, Vihdin vesistöpäivä Järvi Hoi - hanke Järvi Hoi on kansainvälinen hoitokalastuksen kehittelyhanke Suomessa ja Ruotsissa 2012-2014 Hankekumppanit: Hässleholmin kunta, Regito Research

Lisätiedot

Järvi Hoi -hankkeen ravintoverkkotutkimukset Hiidenvedellä ja Lohjanjärvellä

Järvi Hoi -hankkeen ravintoverkkotutkimukset Hiidenvedellä ja Lohjanjärvellä Järvi Hoi -hankkeen ravintoverkkotutkimukset Hiidenvedellä ja Lohjanjärvellä Loppuraportti 2.1.21 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos Hiidenveden Mustionselän sulkavasaalista

Lisätiedot

Hiidenveden hoitokalastus

Hiidenveden hoitokalastus Hiidenveden hoitokalastus Sisällys 3. Hoitokalastus Hiidenvedellä... 2 3.1. Hiidenveden hoitokalastuksen tausta... 2 3.2. Hiidenveden hoitokalastuspyydykset ja menetelmät... 3 3.3. Hiidenveden hoitokalastussaaliit

Lisätiedot

Sulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 2013

Sulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 2013 Sulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 213 Tutkimusraportti 8.11.213 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset tieteet 1. Johdanto Sulkasääski (Chaoborus flavicans)

Lisätiedot

Kalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä

Kalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä Kalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä Tutkimusraportti 12.11.214 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos 1. Johdanto Pahoin rehevöityneen Tammelan Kaukjärven

Lisätiedot

Sulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 2009

Sulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 2009 Sulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 2009 Tutkimusraportti 29.9.2010 Tommi Malinen Pekka Antti-Poika Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset tieteet 1. Johdanto Hiidenveden

Lisätiedot

Sulkasääsken toukkien runsaus Kaukjärvessä kesällä 2014

Sulkasääsken toukkien runsaus Kaukjärvessä kesällä 2014 Sulkasääsken toukkien runsaus Kaukjärvessä kesällä 214 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos Sisällysluettelo 1. Johdanto. 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 3. Tulokset..

Lisätiedot

Sulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 2012

Sulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 2012 Sulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 212 Tutkimusraportti 4.2.213 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset tieteet 1. Johdanto Hiidenveden syvillä alueilla

Lisätiedot

Sulkasääsken toukkien ja pohjaeläinten runsaus Mäntsälän Huntti- ja Sahajärvessä

Sulkasääsken toukkien ja pohjaeläinten runsaus Mäntsälän Huntti- ja Sahajärvessä Sulkasääsken toukkien ja pohjaeläinten runsaus Mäntsälän Huntti- ja Sahajärvessä Tommi Malinen, Mika Vinni, Pekka Antti-Poika ja Antti Tuomaala Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos/akvaattiset

Lisätiedot

Lohjanjärven hoitokalastus

Lohjanjärven hoitokalastus Lohjanjärven hoitokalastus Sisällys 4. Hoitokalastus Lohjanjärvellä... 2 4.1. Lohjanjärven hoitokalastuksen tausta... 2 4.2. Lohjanjärven hoitokalastuspyydykset ja -menetelmät... 3 4.3. Lohjanjärven hoitokalastussaaliit...

Lisätiedot

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen

Lisätiedot

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä

Lisätiedot

Sulkasääsken toukkien runsaus Vanajanselällä kesällä 2013

Sulkasääsken toukkien runsaus Vanajanselällä kesällä 2013 Sulkasääsken toukkien runsaus Vanajanselällä kesällä 213 Tommi Malinen 1 Mika Vinni 1 Jussi Iso-Tuisku 2 1 Helsingin yliopisto 2 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 1. Johdanto Sulkasääsken

Lisätiedot

Sulkasääsken runsaus Someron Painiossa ja Pitkäjärvessä

Sulkasääsken runsaus Someron Painiossa ja Pitkäjärvessä Sulkasääsken runsaus Someron Painiossa ja Pitkäjärvessä Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos 1. Johdanto Sulkasääsken toukat (kuva 1) ovat eläinplanktonia syöviä petoja,

Lisätiedot

Sulkasääsken runsaus Hyvinkään Kytäjärvessä

Sulkasääsken runsaus Hyvinkään Kytäjärvessä Sulkasääsken runsaus Hyvinkään Kytäjärvessä Tutkimusraportti 25.1.211 Tommi Malinen Pekka Antti-Poika Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos akvaattiset tieteet 1. Tausta Sulkasääsken

Lisätiedot

Sulkasääsken toukkien runsaus Mustialanlammilla kesällä 2009

Sulkasääsken toukkien runsaus Mustialanlammilla kesällä 2009 Sulkasääsken toukkien runsaus Mustialanlammilla kesällä 2009 Tommi Malinen, Mika Vinni ja Pekka Antti-Poika Helsingin yliopsto, ympäristötieteiden laitos Johdanto Sulkasääsken toukat ovat järven pohjalla

Lisätiedot

Määrlammin eläinplankton kesällä 2014

Määrlammin eläinplankton kesällä 2014 Määrlammin eläinplankton kesällä 2014 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos Sisällysluettelo 1. Johdanto. 3 2. Aineisto ja menetelmät. 3 3. Tulokset 3 3.1 Lämpötila,

Lisätiedot

Sulkasääsken ja jäännemassiaisen runsaus Hiidenvedellä kesällä 2014

Sulkasääsken ja jäännemassiaisen runsaus Hiidenvedellä kesällä 2014 Sulkasääsken ja jäännemassiaisen runsaus Hiidenvedellä kesällä 214 Tutkimusraportti 25.2.215 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset tieteet 1. Johdanto Hiidenveden

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Sulkasääsken runsaus ja merkitys Hämeenlinnan Tuuloksen Pyhä-, Suoli- ja Pannujärvessä

Sulkasääsken runsaus ja merkitys Hämeenlinnan Tuuloksen Pyhä-, Suoli- ja Pannujärvessä Sulkasääsken runsaus ja merkitys Hämeenlinnan Tuuloksen Pyhä-, Suoli- ja Pannujärvessä Tommi Malinen ja Mika Vinni Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 23 213 Etukannen kuva: Näkymä Tuuloksen Pannujärveltä

Lisätiedot

Kalojen ja sulkasääsken toukkien runsaus Hiidenvedellä vuonna 2007

Kalojen ja sulkasääsken toukkien runsaus Hiidenvedellä vuonna 2007 Kalojen ja sulkasääsken toukkien runsaus Hiidenvedellä vuonna 27 Tommi Malinen Mika Vinni Antti Tuomaala Pekka Antti-Poika Helsingin yliopisto bio- ja ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset tieteet Syvyys

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 168/2012 Tommi Malinen, Jouni Kervinen ja Janne Raunio TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Sulkasääsken, jäännemassiaisen ja valkokatkan runsaus sekä sinileväbiomassa Hiidenveden Kiihkelyksenselällä

Sulkasääsken, jäännemassiaisen ja valkokatkan runsaus sekä sinileväbiomassa Hiidenveden Kiihkelyksenselällä Sulkasääsken, jäännemassiaisen ja valkokatkan runsaus sekä sinileväbiomassa Hiidenveden Kiihkelyksenselällä Tutkimusraportti 6.11.21 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos/

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Sulkasääsken runsaus Hyvinkään Piilolammissa

Sulkasääsken runsaus Hyvinkään Piilolammissa Sulkasääsken runsaus Hyvinkään Piilolammissa Tommi Malinen Pekka Antti-Poika Mika Vinni Helsingin ylipoisto ympäristötieteiden laitos akvaattiset tieteet 1. Tausta Sulkasääsken toukkien on havaittu vaikuttavan

Lisätiedot

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle? Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat

Lisätiedot

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärven hoitokalastus Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus

Lisätiedot

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin

Lisätiedot

Johdat us eläinplankt onin maail maan

Johdat us eläinplankt onin maail maan Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset

Lisätiedot

Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma -Osa II ravintoketjukunnostus

Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma -Osa II ravintoketjukunnostus Hiidenveden kunnostus 2012-2015 -hanke Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma -Osa II ravintoketjukunnostus Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti

Lisätiedot

Tuusulanjärven kuhanpoikasten ja muiden ulappa-alueen kalojen ravinto elo-syyskuussa 2008

Tuusulanjärven kuhanpoikasten ja muiden ulappa-alueen kalojen ravinto elo-syyskuussa 2008 Tuusulanjärven kuhanpoikasten ja muiden ulappa-alueen kalojen ravinto elo-syyskuussa 8 Tutkimusraportti 16.6.9 Toi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset

Lisätiedot

Hiidenveden ulappa-alueen kalatiheys, -biomassa ja lajijakauma elokuussa 2013 kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna

Hiidenveden ulappa-alueen kalatiheys, -biomassa ja lajijakauma elokuussa 2013 kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna Hiidenveden ulappa-alueen kalatiheys, -biomassa ja lajijakauma elokuussa 213 kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaatu- ja planktontietojen päivitys ja raportointi

Vesijärven vedenlaatu- ja planktontietojen päivitys ja raportointi Vesijärven seurantatutkimus RAPORTTI VESIJÄRVI-SÄÄTIÖLLE Vesijärven vedenlaatu- ja planktontietojen päivitys ja raportointi Kirsi Vakkilainen, Mirva Nykänen, Tuukka Ryynänen, Perttu Tamminen, Jessica López

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004 Hiidenveden kunnostusprojekti Hiidenveden kalastusalue HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 24 Helsinki 11.1.25 Juhani Niinimäki 1 Taustaa Hiidenveden kunnostusohjelmassa vuosille 25-28 (Vesi-Eko Oy 23) todettiin

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaatu- ja planktontietojen päivitys ja raportointi

Vesijärven vedenlaatu- ja planktontietojen päivitys ja raportointi Vesijärven seurantatutkimus RAPORTTI VESIJÄRVI-SÄÄTIÖLLE Vesijärven vedenlaatu- ja planktontietojen päivitys ja raportointi Kirsi Vakkilainen, Mirva Nykänen, Tuukka Ryynänen, Perttu Tamminen, Jessica López

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostus vesien ja kalakantojen hoidossa

Ravintoketjukunnostus vesien ja kalakantojen hoidossa Ravintoketjukunnostus vesien ja kalakantojen hoidossa Jukka Ruuhijärvi RKTL Mikko Olin ja Tommi Malinen, HY ympäristötieteen laitos Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 11.-12.6.214 Ravintoketjukunnostuksen

Lisätiedot

Someron Pitkäjärven ja Rautelanjärven ulappa-alueen kalasto kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna

Someron Pitkäjärven ja Rautelanjärven ulappa-alueen kalasto kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna Someron Pitkäjärven ja Rautelanjärven ulappa-alueen kalasto kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna Tommi Malinen Mika Vinni Tutkimusraportti 21.4. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus VELHO-hanke & Pro Saaristomeri ohjelma Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutusiltapäivä Salo 31.8.2011 Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus Ilkka Sammalkorpi SYKE/Vesikeskus/Vesienhoitoyksikkö

Lisätiedot

Vesijärven Enonselän ulapan kalatiheys ja -biomassa sekä runsaimpien lajien ravinto kesällä 2015

Vesijärven Enonselän ulapan kalatiheys ja -biomassa sekä runsaimpien lajien ravinto kesällä 2015 Vesijärven Enonselän ulapan kalatiheys ja -biomassa sekä runsaimpien lajien ravinto kesällä 215 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, akvaattiset tieteet Tutkimusraportti

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostus vesistön tilan kohentajana. Pia HögmanderH

Ravintoketjukunnostus vesistön tilan kohentajana. Pia HögmanderH Ravintoketjukunnostus vesistön tilan kohentajana Pia HögmanderH BIOP104 Limnologian perusteet luento 10.3.2010 Sisält ltö Teoriaa ja käsitteitk sitteitä Ravintoketjukunnostus (mitä?? missä?? milloin?)

Lisätiedot

Hoitokalastuksen pyyntimenetelmät ja kalojen käyttäytyminen

Hoitokalastuksen pyyntimenetelmät ja kalojen käyttäytyminen Hoitokalastuksen pyyntimenetelmät ja kalojen käyttäytyminen Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Kannattava hoitokalastus Rauma 11.6. 2015 Sisältöä Kalojen käyttäytymisen

Lisätiedot

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2015

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2015 Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 215 Mirva Ketola 1. Johdanto Tuusulanjärvi (pinta-ala 592 ha, suurin syvyys 9,8 m) on tiheään asutun Keski-Uudenmaan tärkeimpiä järviä. Järvi on varsin matala

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto 30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa

Lisätiedot

Hoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut

Hoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut Hoitokalastussaalis 2014 Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut Hoitokalastuksen tavoitteet Hoitokalastuksella pyritään pitämään eläinplanktonia ravintonaan käyttävien

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma -Osa II ravintoketjukunnostus

Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma -Osa II ravintoketjukunnostus Hiidenveden kunnostus 2012-2015 -hanke Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma -Osa II ravintoketjukunnostus Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

IITIN MÄRKJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

IITIN MÄRKJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA IITIN MÄRKJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 256/2014 Mirva Ketola Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 2 MÄRKJÄRVI 1 2.1 JÄRVEN PERUSTIEDOT 1

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Enäjärven hoitokalastus

Enäjärven hoitokalastus Enäjärven hoitokalastus Sisällys 5. Hoitokalastus Enäjärvellä... 2 5.1. Enäjärven hoitokalastuksen tausta... 2 5.2. Enäjärven hoitokalastuspyydykset ja -menetelmät... 3 5.3. Enäjärven hoitokalastussaaliit...

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Vesijärven hoitokalastus

Vesijärven hoitokalastus Vesijärven hoitokalastus Jukka Ruuhijärvi ja Pasi Ala-Opas, Luke Matti Kotakorpi ja Ismo Malin, LSYP Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 11.6.215 Ensimmäinen suuren mittakaavan hoitokalastushanke

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS ANU SUONPÄÄ

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS ANU SUONPÄÄ Seurantatarvekartoitus HIIDENVEDEN KUNNOSTUS ANU SUONPÄÄ SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 4 2 HIIDENVEDEN VALUMA-ALUEEN JA HIIDENVEDEN TILA... 5 2.1 VANJOEN VALUMA-ALUE... 5 2.2 VIHTIJOEN VALUMA-ALUE... 5 2.3 HIIDENVEDEN

Lisätiedot

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi Vertailua ja päätelmiä Esa Tommila Loppijärven ystävät ry:n vuosikokous 23.7.2017 Littoistenjärvi on kuin Loppijärven pikkuveli Littoistenjärvi Loppijärvi Pinta-ala

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2008

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2008 Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 8 Martti Rask 1 ja Anja Lehtovaara 2 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 1697 Evo 2 Helsingin yliopisto, Lammin biologinen

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

IITIN URAJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

IITIN URAJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA IITIN URAJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 250/2014 Mirva Ketola Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 2 URAJÄRVI 1 2.1 JÄRVEN PERUSTIEDOT 1 2.2

Lisätiedot

Pedot ja muikku. Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.

Pedot ja muikku. Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12. Pedot ja muikku Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.28 Petojen saalistus Mitkä petokalat ovat muikun tärkeimpiä saalistajia? Vaikuttavatko

Lisätiedot

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Hoitokalastusta Vesijärvellä Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919

Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Tiedote 1.4.2015 Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30 Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala, puh. 050-343 0432 Pyhäjärven suojelurahasto

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalatiheys ja biomassa vuonna 2005 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna

Tuusulanjärven kalatiheys ja biomassa vuonna 2005 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna Tuusulanjärven kalatiheys ja biomassa vuonna 25 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna Antti Tuomaala ja Tommi Malinen Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos PL 65 14 Helsingin

Lisätiedot

Kaukjärven kalojen sekä sulkasääsken toukkien ja muiden pohjaeläinten runsaus vuonna 2007

Kaukjärven kalojen sekä sulkasääsken toukkien ja muiden pohjaeläinten runsaus vuonna 2007 Kaukjärven kalojen sekä sulkasääsken toukkien ja muiden pohjaeläinten runsaus vuonna 27 Tommi Malinen, Mika Vinni ja Pekka Antti-Poika Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos (akvaattiset

Lisätiedot

Hoitokalastus ja vaikutusten seuranta. Jukka Ruuhijärvi, RKTL, Evo Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä, Inari 15.-16.11.2012

Hoitokalastus ja vaikutusten seuranta. Jukka Ruuhijärvi, RKTL, Evo Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä, Inari 15.-16.11.2012 Hoitokalastus ja vaikutusten seuranta Jukka Ruuhijärvi, RKTL, Evo Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä, Inari 15.-16.11.212 Hoitokalastuksen teoriaa ja termejä Ravintoketjukunnostus eli biomanipulaatio

Lisätiedot

Ahvenen ravinnonkäytön vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät pienissä metsäjärvissä

Ahvenen ravinnonkäytön vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät pienissä metsäjärvissä Pro gradu tutkielma Ahvenen ravinnonkäytön vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät pienissä metsäjärvissä Teemu Karhunen 28.5.2011 Ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet / Kalataloustiede PL 65 00014

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalatiheys ja -biomassa vuonna 2007 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna

Tuusulanjärven kalatiheys ja -biomassa vuonna 2007 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna Tuusulanjärven kalatiheys ja -biomassa vuonna 27 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna Tommi Malinen ja Pekka Antti-Poika Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos 1. Johdanto Tuusulanjärven

Lisätiedot

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä 10.3.2016 Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja 1 Taustaa Satakunnassa sijaitsee yli 3700 maatilaa ja 201 elintarvikealan yritystä, jotka prosessoivat ruokaa vihanneksista,

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet. Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11.

Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet. Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11. Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11.2014 Helsingin Sanomat Elokuu 1997 Pien-Saimaa (kokonaisfosfori

Lisätiedot

Vesijärven tila. 1. Yleisiä taustatietoja

Vesijärven tila. 1. Yleisiä taustatietoja Vesijärven tila Koonnut Pauliina Salmi Vesijärven tila... 1 1. Yleisiä taustatietoja... 1 1.1. Sää... 2 1.2. Kymijärven voimalaitoksen toimintatietoja... 2 1.3. Jätevesien laimennusveden otto Vesijärvestä...

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa

Lisätiedot

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Jäälin ala-aste 22.5.2012 Eero Laine Birger Ylisaukko-oja Kaisa Savolainen Puheenjohtaja sihteeri tekn. kand. Esittelyn kulku:, pj. Eero Laine Miten

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Mitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015, Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry

Mitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015, Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry Mitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015, Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry Esityksen sisältö 1. Hiidenvettä tutkitaan 2. Pohjaeläimet pohjan tilan

Lisätiedot

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven

Lisätiedot

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä

Lisätiedot

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän

Lisätiedot

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014 Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2007

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2007 Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 7 Martti Rask 1 ja Anja Lehtovaara 2 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema, 1697 Evo 2 Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VESISTÖVAIKUTUKSET

ILMASTONMUUTOKSEN VESISTÖVAIKUTUKSET ILMASTONMUUTOKSEN VESISTÖVAIKUTUKSET Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto Kuva: IPCC EPÄVARMUUKSIA LÄHDE: FICCA-ILMASTONMUUTOSTUTKIMUSOHJELMA

Lisätiedot

Vesijärven eläinplanktonin seurantatutkimus

Vesijärven eläinplanktonin seurantatutkimus Vesijärven eläinplanktonin seurantatutkimus 1991-2016 Kirsi Kuoppamäki Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Niemenkatu 73, Lahti, kirsi.kuoppamaki@helsinki.fi Tiivistelmä: Eläinplankton on avainyhteisö,

Lisätiedot

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus Hankkeen taustaa Yläneen järvet kuntoon hankkeessa tutkittiin vuonna 2002 neljän Yläneläisen järven tilaa (Elijärvi, Lampsijärvi, Mynäjärvi ja Särkijärvi). Hankkeen kohdejärvillä tehtiin perusselvitykset

Lisätiedot

KYMIJOEN PYHÄJÄRVEN ULAPPA-ALUEEN KALAKANNAT VUONNA 2012

KYMIJOEN PYHÄJÄRVEN ULAPPA-ALUEEN KALAKANNAT VUONNA 2012 KYMIJOEN PYHÄJÄRVEN ULAPPA-ALUEEN KALAKANNAT VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 190/2013 Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Mika Vinni, Helsingin yliopisto Janne Raunio, Kymijoen

Lisätiedot