Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

Transkriptio

1 Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

2 Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden tilaa Kaksi pääsyytä epäonnistumiselle: Liian suuri ulkoinen kuormitus valuma-alueelta Selkärangattomien petojen runsaus sulkasääsken toukat (Chaoborus) syvillä selillä Leptodora petovesikirppu matalilla selillä

3 Sulkasääsken toukka (yläkuva) ja kotelo (alakuva) 5 mm 10 mm

4 Leptodora kindti

5 Petokalat Sulkasääsken toukat Planktoninsyöjäkalat Sulkasääsken toukkien eläinplanktoniin kohdistuva saalistus paljon voimakkaampaa kuin kalojen saalistus Eläinplankton Kasviplankton

6 Sulkasääsken toukkien (Chaoborus) ja kuorekannan päivittäinen vesikirppukulutus Hiidenvedellä kesällä 1999 (% vesikirppujen tuotannosta) Chaoborus (%) Kuorekanta (%) Yhteensä (%) >100 > > > > > >100 8 > > >100 Liljendahl-Nurminen, A., Horppila, J., Malinen, T., Eloranta, P., Vinni, M., Alajärvi, E., & Valtonen, S. 2003: The supremacy of invertebrate predators over fish factors behind the unconventional seasonal dynamics of cladocerans in Lake Hiidenvesi. Arch. Hydrobiol. 158:

7 SAALISKERTYMÄ (KG/HA) VUOSINA SÄRKI SALAKKA PASURI LAHNA SULKAVA AHVEN KIISKI KUORE MUUT

8 Syvyys (m) -Savisameuden aiheuttama pimeys suojaa sulkasääsken toukkia kalojen saalistukselta -Kuorekanta säätelee toukkien runsautta Planktoninsyöjäkalat, kuore valtalaji Linjan Horizontal pituus distance (m) (m) Sulkasääsken toukka

9 Selkärangattomien petojen osuus särkikalojen ravinnossa Hiidenvedellä (Vinni ym. 2000) Mustionselkä Salakat söivät Leptodoraa runsaasti Särjet eivät syöneet Leptodoraa Syvät alueet Kummatkaan eivät syöneet sulkasääsken toukkia Tietämys selkärangattomien petojen osuudesta sulkavan, pasurin ja lahnan ravinnossa hajanaista Vinni, M., Horppila, J., Olin, M., Ruuhijärvi, J. & Nyberg, K. 2000: The food, growth and abundance of five co-existing cyprinids in lake basins of different morphometry and water quality. Aquatic Ecology 34:

10 Tavoitteet Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimuksissa Arvioida sulkavan, pasurin ja lahnan merkitystä selkärangattomien petojen runsauden säätelijöinä Sulkasääsken toukka (Chaoborus) Lohjanjärven Maikkalanselällä Leptodora-petovesikirppu Hiidenveden Mustionselällä Jos kalat säätelevät selkärangattomien petojen runsautta, hoitokalastus ei ole sopiva kunnostusmenetelmä

11 Tulokset Järvi Hoi hankkeen Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimuksista vuosina

12 Ravintoverkkotutkimukset

13 Lohjanjärvi, Maikkalanselkä

14 Hiidenvesi, Mustionselkä

15 Sulkasääsken toukkien tiheys (Chaoborus) Lohjanjärven Maikkalanselällä Tiheys Density (yks./m (ind./m 2 ) 2 ) June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu

16 Syvyys (m) Iltapäivä, 3. kesäkuuta Sulkasääsken toukat Kalaparvia Kesäkuussa kalat pystyivät syömään toukkia ainoastaan hämärässä, kun toukat nousevat päällysveteen Iltapäivä, 31. elokuuta Sulkavia syömässä toukkia happi < 2 mg/l Elo-syyskuussa kalat söivät toukkia aivan vähähappisen vesikerroksen rajalla

17 Leptodora-petovesikirpun tiheys molemmilla tutkimusalueilla Density Tiheys (yks./m (ind./m 2 ) 2 ) June Kesä Heinä July Elo Aug Syys Sept Kesä June Heinä July Aug Elo Syys Sept Hiidenvesi, Mustionselkä Lohjanjärvi, Maikkalanselkä

18 Hiidenveden Mustionselän sulkavasaalista elokuussa 2012

19 Sulkavan ravinnon koostumus Lohjanjärven Maikkalanselällä 100 % n = 114 n = 61 n = 31 n = 44 Chaoborus 80 Zoopl., others 60 Leptodora Limnosida 40 Chydorus 20 Daphnia 0 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Bosmina

20 Sulkavan ravinnon koostumus Hiidenveden Mustionselällä 100 % n = 100 n = 66 n = 73 Chaoborus June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Zoopl., others Leptodora Limnosida Chydorus Daphnia Bosmina

21 Pasurin ravinnon koostumus Lohjanjärven Maikkalanselällä % 100 n = 9 n = 9 n = 10 n = Surface insects 60 Chaoborus Daphnia Leptodora 0 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu

22 Pasurin ravinnon koostumus Hiidenveden Mustionselällä % n = 63 n = 36 n = 25 n = 23 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Fish Plant material Detritus Bottom fauna, oth. Chaoborus Chironomidae Zoopl., others Daphnia Leptodora

23 Lahnan ravinnon koostumus Hiidenveden Mustionselällä % n = 10 n = 12 n = 20 n = 18 Kesäkuu June Heinäkuu July Elokuu Aug Syyskuu Sept Detritus Bottom fauna, others Chironomidae Zoopl., others Daphnia Leptodora

24 Yhteenveto tuloksista Maikkalanselkä Sulkava ja pasuri säätelevät haitallisen sulkasääskikannan runsautta Mustionselkä Sulkavalla, pasurilla ja lahnalla ainoastaan vähäinen merkitys Leptodora-petovesikirpun runsauteen Leptodora säätelee kasviplanktonia syövää eläinplanktonia vain ajoittain

25 Johtopäätökset Maikkalanselkä Hoitokalastus ei ole sopiva kunnostusmenetelmä, koska sulkasääskikanta saattaa runsastua Mustionselkä Hoitokalastus ei nykytilassa sovellu kunnostusmenetelmäksi, koska ulkoinen ravinnekuormitus on liian suuri Hoitokalastuksella tuskin haitallisia vaikutuksia ravintoverkossa > Voidaan soveltaa kalastonhoidollisena toimenpiteenä

26 Kiitos! Kuvat: Mika Vinni