2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa"

Transkriptio

1

2 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys yli 20 m. Järvi on ravinnepitoisuuksiltaan karu, väriltään vesi on lievästi humusaineiden tummentamaa. Torsan pohjoisosaan laskee kaksi jokea, joihin johdetaan vesiä turvetuotantoalueilta. Maataloutta ei Torsan ympärillä juuri ole ja hajakuormitus on muutoinkin vähäistä. Koeverkkokalastuksella toteutettu kalastotarkkailu on osa Vapo Oy:n velvoitetarkkailua. Ensimmäinen koeverkkokalastus tehtiin vuonna 2009 (No 3226/09). 2. Koekalastuksen toteutus Koekalastukset tehtiin Nordic-koeverkoilla eurooppalaisen standardin SFS-EN mukaisesti. Yhdessä koeverkossa on 12 eri silmäkokoa välillä 5 55 mm satunnaistetussa järjestyksessä 2,5 metrin pituisina kaistaleina. Verkon pituus on 30 m ja korkeus 1,5 metriä. Periaatteessa verkko pyytää siis kaikenkokoisia kaloja aivan suurimpia lukuun ottamatta, mutta käytännössä kaksi pienintä silmäkokoa eivät pyydä kalaa niin hyvin suhteessa kalojen esiintymiseen mm. limoittumisen takia. Verkot laskettiin illalla ja nostettiin aamulla niin, että pyyntiaikaa verkoille tuli noin 14 tuntia. Verkkojen pyyntipaikat ja laskusuunnat arvottiin satunnaisesti. Pohjaverkkoja laskettiin kolmelle eri syvyysvyöhykkeelle: yhdeksän verkkoa syvyydelle 0 6 m, 12 verkkoa syvyydelle 6 12 m ja yhdeksän verkkoa syvyydelle m. Kaikkiaan 30 verkkoa. Vaikka järvi on syvä eikä voimakasta happivajetta ole havaittu, yli 20 metriin pohjaverkkoja ei laskettu, sillä useimpien kalojen viihtyminen niin syvällä on jo vähäisempää. Lisäksi laskettiin kuusi pinta- ja välivesiverkkoa metrin syvyysvyöhykkeille, kaikkiaan 12 verkkoa. Koeverkkokalastuksen ajankohdat olivat , , ja Verkoista saaduista kaloista mitattiin niiden pituus 1 cm:n tarkkuudella ja kokonaispaino lajeittain. Lisäksi mitattiin verkkokohtainen saalis (Liite 1). Raportoinnissa käytettiin seuraavia suureita: lajimäärä, yksikkösaalis eli saalisbiomassa/verkko, ahvenkalojen (ahven, kiiski, kuha) biomassaosuus, särkikalojen (särki, lahna, salakka) biomassaosuus, lohikalojen (muikku, kuore, siika) biomassaosuus ja petokalojen biomassaosuus. Petokaloiksi laskettiin kuhat ja vähintään 15 cm:n pituiset ahvenet. Lisäksi arvioitiin verkkojen limoittumista. 3. Koekalastuksen tulokset Pinta- ja välivesiverkot Pintaverkkojen yksikkösaalis oli 197,2 g (Taulukko 1). Saalisbiomassasta merkittävin oli ahven, sitten salakka, lahna, kuore ja muikku (Kuva 1). Petokalojen osuus biomassasta oli 6,4 %. Välivesiverkkojen yksikkösaalis oli 99,7 g. Saalisbiomassasta merkittävin oli ahven, sitten salakka, särki ja kuore (Kuva 2). Lukumäärältään kuoreita oli pintaverkoissa enemmän kuin salakoita. Petokalojen osuus biomassasta oli 31,1 %.

3 3(11) Taulukko 1. Torsan koekalastuksen tuloksia pinta-, välivesi- ja pohjaverkoista vuonna Suure Yksikkö Pintaverkot Välivesiverkot Pohjaverkot Lajimäärä kpl Yksikkösaalis g/verkko 197,2 99,7 211,1 Ahvenkalojen osuus saaliista % 54,9 55,2 71,8 Särkikalojen osuus saaliista % 30,6 39,5 11,0 Lohikalojen osuus saaliista % 14,5 5,4 8,6 Petojen osuus saaliista % 6,4 31,1 27,6 Kuva 1. Torsan pintaverkkojen yksikkösaalis verkkoa kohden vuonna Kuva 2. Torsan välivesiverkkojen yksikkösaalis verkkoa kohden vuonna 2014.

4 4(11) Pohjaverkot Pohjaverkkojen verkkokohtainen saalis vaihteli välillä g. Pohjaverkkojen yksikkösaalis oli 211,1 g (Taulukko 1). Viisi pohjaverkkoa oli täysin tyhjiä, kaksi syvyydellä 6 12 m ja kolme syvyydellä m. Syvyysvyöhykkeittäin yksikkösaaliit olivat seuraavat: 0 6 m 409,7 g, 6 12 m 157,7g ja m 83,9 g (Kuva 3). Kuva 3. Torsan yksikkösaaliit syvyysvyöhykkeittäin vuonna PI = pintaverkko, VV = välivesiverkko ja PO = pohjaverkko. Torsasta saatiin pohjaverkoilla saaliiksi yhdeksän kalalajia: ahven, kiiski, kuha, särki, lahna, kuore, made, salakka ja siika (Kuva 4). Kappalemäärältään ja biomassaltaan yleisin kala oli ahven, jonka yksikkösaalis oli 144,6 g/verkko. Toiseksi suurin biomassaosuus oli mateella ja kolmanneksi suurin lahnalla. Petokalojen osuus kokonaisbiomassasta oli 27,6 %. Kuva 4. Torsan pohjaverkkojen yksikkösaalis verkkoa kohden vuonna 2014.

5 5(11) Ahven Ahven on Suomen yleisin kala. Monissa vesissä ahvenet muodostavat usein ylitiheitä pienikokoisia kantoja ja petoahveneksi ( 15 cm) kasvaa vain harva yksilö. Pienet ahvenet syövät eläinplanktonia, hieman suuremmat pohjaeläimiä ja koon edelleen kasvaessa ne muuttuvat petomaisiksi syöden pieniä kaloja. Petoahvenilla on tärkeä rooli pikkukalakantojen kurissa pitäjänä. Ahvenien osuus pohjaverkkosaalista oli 68,5 % ja yksikkösaalis 144,6 g/verkko. Torsan ahvenet olivat keskipituudeltaan varsin pieniä (Kuva 5). Yleisin pituusluokka oli 11 cm ja sitten 10 cm. Pieniä ahvenia saatiin 169 ja petoahvenia 25 kpl. Petoahvenien osuus ahvenbiomassasta oli 40 %. Suurin ahven (23 cm) painoi 146 grammaa. Ahvenia saatiin vain 0 6 ja 6 12 metrin syvyysvyöhykkeiltä. Kuva 5. Ahvenien pituusjakauma Torsan pohjaverkkosaalissa vuonna Ahvenia oli myös neljässä pinta- ja kuudessa välivesiverkossa. Ahvenien osuus pintaverkkosaaliista oli 54,9 % ja väliverkkosaaliista 55,2 %. Petoahvenien osuus ahvenbiomassasta oli pintaverkoissa 11,7 % ja väliverkoissa 56,4 %. Kiiski Ahvenkaloihin kuuluvat kiisket liikkuvat iltahämärissä järven pohjakerroksissa ja syövät pääasiassa surviaissääskien toukkia. Kiiskien on todettu hyötyvän lievästä rehevöitymisestä, joskaan niiden osuus kalakannasta ei ole juuri koskaan merkittävä. Kiiskien osuus pohjaverkkosaaliista oli 3,1 % ja yksikkösaalis 6,6 g/verkko. Kiiskien pituudet vaihtelivat välillä 5 12 cm (Kuva 6). Yleisin pituus oli 6 cm, joka kattoi 33 % kiiskien lukumäärästä. Kiiskiä ei saatu pinta- ja välivesiverkoilla.

6 6(11) Kuva 6. Kiiskien pituusjakauma Torsan pohjaverkkosaaliissa vuonna Kuha Kuha on ahvenen sukuinen petokala, joka on yleistynyt istutusten ja ilmaston lämpenemisen johdosta. Kuha on ruokakalana erittäin arvostettu. Kuha hyötyy sameasta vedestä ja rehevöitymisestä, joskin sitä esiintyy paikoin myös suurissa karuissa järvissä. Kuhan osuus pohjaverkkosaaliista oli 0,2 % ja yksikkösaalis oli 0,4 g/verkko. Koeverkoissa oli kaikkiaan yksi kuha 0 6 m syvyysluokan pohjaverkossa (11 cm, 12 g). Särki Särki on rehevissä vesissä usein ahventakin yleisempi kala. Karuissa vesissä ahven on taas selvästi yleisempi. Pienikokoiset särjet syövät eläinplanktonia, joka taas käyttää ravinnokseen kasviplanktonia eli planktonleviä. Yli 10 cm:n särjet syövät pääasiassa pohjaeläimiä ja niitä syödessään ne pöllyttävät pohjaa liuottaen ravinteita veteen. Särjillä voi siis olla rehevöittävä vaikutus silloin kun ne ovat runsaslukuisia. Särkien osuus pohjaverkkosaaliista oli 3,5 % yksikkösaalis oli 7,3 g/verkko. Särkiä oli pohjaverkoissa 0 6 m syvyysluokassa yhteensä kolme kappaletta (11, 19 ja 22 cm) ja välivesiverkoissa m syvyysluokassa yksi kappale (19 cm). Särjen osuus väliverkkosaaliista oli 11,7 % ja yksikkösaalis oli 11,7 g/verkko. Lahna Lahna on yleinen kala aivan pienimpiä ja happamoituneita vesiä lukuun ottamatta. Lahna syö torvimaisella suullaan lähes pelkästään pohjaeläimiä ja sekoittaa samalla pohjasedimenttiä tehokkaasti vapauttaen ravinteita veteen. Lahna hyötyy rehevöitymisestä jonkin verran. Lahnojen osuus pohjaverkkosaaliista oli 6,3 % ja yksikkösaalis 13,4 g/verkko. Lahnoja saatiin yhdellä pohjaverkolla 0 6 m syvyysvyöhykkeellä yhteensä kuusi kappaletta (17 22 cm) ja yhdellä

7 7(11) pintaverkolla m syvyysvyöhykkeellä yksi kappale (23 cm). Lahnojen osuus pintaverkkosaaliista oli 10,7 % ja yksikkösaalis 21,0 g/verkko. Salakka Salakka on makeassa vedessä ja murtovedessä elävä särkikala, jota esiintyy miltei koko maassa Lapin pohjoisosaa ja Kuusamon aluetta lukuun ottamatta. Salakka liikkuu parvissa lähellä pintaa, josta se syö eläinplanktonia ja veden pinnalla olevia hyönteisiä. Salakka ei ole kovin vaativainen veden laadun suhteen ja se sietää rehevöitymistä. Salakoiden osuus pohjaverkkosaaliista oli 1,2 % ja yksikkösaalis 2,5 g/verkko. Pohjaverkoissa salakoita oli vain 0 6 m syvyysalueella. Lisäksi salakoita saatiin m syvyysalueen pintaverkoista ja m syvyysalueen väliverkoista. Pintaverkoissa salakoiden osuus oli 19,9 % ja yksikkösaalis 39,3 g/verkko ja väliverkoissa 27,8 % ja 27,7 g/verkko. Salakoiden pituus vaihteli välillä 6 17 cm ja yleisin pituus oli 13 cm (Kuva 8). Kuva 8. Salakoiden pituusjakauma Torsan pohja-, pinta- ja välivesiverkkosaaliissa vuonna Muikku Muikku on lohensukuinen melko pienikokoiseksi kasvava arvostettu ruokakala. Muikun tyypillinen elinympäristö on iso tai keskikokoinen, usein karu tai korkeintaan lievästi rehevä järvi. Muikku elää parvissa, jotka liikkuvat päivällä syvänteissä ja illalla pinnassa. Muikku syö eläinplanktonia eli vesikirppuja ja hankajalkaisia. Planktonia syödessään muikku liikkuu lähinnä välivesi- ja pintakerroksessa. Suuretkin kannanvaihtelut ovat ominaisia muikulle. Muikkuja ei saatu pohjaverkoilla. Muikkuja saatiin kahdella pintaverkolla m syvyysvyöhykkeellä neljä kappaletta (14-16 cm). Muikkujen osuus pintaverkkosaaliista oli 7,1 % ja yksikkösaalis 14,0 g/verkko.

8 8(11) Kuore Kuore on lohensukuinen järvissä usein hyvin pienikokoiseksi kasvava parvikala. Veden laatuun nähden kuore ei ole niin vaativa kuin muikku, mutta se vaatii muikun tapaan viileää vettä ja riittävää syvyyttä. Järvikuoreet syövät muikun tapaan eläinplanktonia, isommat yksilöt myös katkoja ja äyriäisiä. Torsasta kuoreita saatiin 6 12 ja m syvyysvyöhykkeiden pohjaverkoista. Kuoreiden osuus pohjaverkkosaaliista oli 4,3 % ja yksikkösaalis oli 9,1 g/verkko. Kuoreiden pituus vaihteli välillä 9 14 cm ja yleisin pituus oli 9 cm (Kuva 9). Kuva 9. Kuoreiden pituusjakauma Torsan pohjaverkkosaaliissa vuonna Kuoreita oli kahdessa m syvyysluokan pintavesiverkossa yhteensä 17 kappaletta (9 10 cm) ja niiden osuus oli 7,4 %. Lisäksi kuoreita oli kolmessa välivesiverkossa yhteensä kuusi kappaletta (9 10 cm) ja niiden osuus oli 5,4 %. Siika Siika on lohikaloihin kuuluva erittäin monimuotoinen kala, josta voi samassakin järvessä elää morfologisesti, ravinnonkäytöltään, kasvunopeudeltaan ja kutukäyttäytymiseltään hyvin erilaisia muotoja ja populaatioita. Siian monimuotoisuus on auttanut lajia sopeutumaan erilaisiin vesiin ja olosuhteisiin. Torsanjärvestä siikaa saatiin pohjaverkoilla 0 12 m syvyysvyöhykkeiltä kaksi kappaletta (24 ja 27 cm, 120 ja 152 g). Siikojen osuus pohjaverkkosaaliista oli 4,3 % ja yksikkösaalis 9,1 g/verkko. Made Made on turskan sukuinen kylmien vesien pohjakala, joka lisääntyy talvella. Madetta esiintyy sisävesissä koko maassa ja se on tavallinen myös murtovesissä. Kesäisin made vetäytyy syvään viileään veteen ja se saalistaa hämärän aikaan lähinnä pohjaeläimiä. Made kärsii rehevöitymisestä. Kookkaammat mateet syövät pieniä kaloja pohjaeläinten lisäksi.

9 9(11) Koeverkkokalastuksessa saatiin yksi made m syvyysalueella pohjaverkolla. Mateen pituus oli 42 cm ja paino 546 g. Mateen osuus pohjaverkkojen kokonaissaaliista 8,6 % ja yksikkösaalis 18,2 g/verkko. Koeverkkojen limoittuminen Ensimmäisellä koekalastuskerralla ei tapahtunut pahaa koeverkkojen limoittumista. Seuraavalla kahdella koekalastuskerralla ja limoittumisesta ei ollut. Viimeisellä koekalastuskerralla verkkojen limoittuminen oli erittäin vähäistä. 3. Koeverkkokalastuksen tulosten tarkastelu Torsan koeverkkosaalis oli vähäinen ja kaikkiaan 5 verkkoa 42 koeverkosta oli tyhjiä. Pohjaverkoilla kalasaaliit olivat runsaammat kuin pinta- ja välivesiverkoilla. Pohjaverkkojen yksikkösaalis oli 211,1 g, mikä on hyvin pieni saalis Nordic-koeverkoilla. Eniten kalaa tuli 0 6 m syvyysvyöhykkeeltä ja vähiten m syvyysvyöhykkeeltä. Torsan pinta-alasta suuressa osassa on syvempää kuin 12 m ja keskisyvyyskin on yli 20 m. Veden ollessa hapekasta, on perusteltua laskea koeverkkoja myös kohtuullisen syvälle vaikka kalojen liikkuminen on siellä matalampia vyöhykkeitä vähäisempää. Koeverkkosaalis, 10 lajia (ahven, kiiski, kuha, särki, lahna, salakka, muikku, kuore, siika ja made), on melko monipuolinen. Ahven on Torsan merkittävin kala. Ahvenen kokojakauma oli suureksi karuksi järveksi yllättävän heikko painottuen pienikokoisiin ahveniin, mutta isohkoja ahvenia saatiin myös jonkin verran kaikilla verkkotyypeillä. Ainoastaan pohjaverkkojen syvyysvyöhykkeen m verkoilla ei saatu ahvenia. Petoahvenien osuus oli merkittävä pohja- ja välivesiverkoissa. Koeverkkokalastuksella saatiin vain yksi kuha. Torsan särkikanta on heikko. Särjen ja särkikalojen hyvin pieni osuus kokonaissaaliista kuvaa hyvin Torsan karuutta. Särkikalojen osuus oli suurempi pinta- ja välivesiverkkojen kokonaissaaliissa, mutta tämä johtui lähinnä salakka- ja lahnasaaliista. Salakat esiintyivät erityisesti pinta- ja välivesissä suurempina määrinä. Nordic-koeverkko ei ole erityisen hyvä pyytämään suurikokoisia lahnoja, koska siitä puuttuvat suuret normaalisti lahnojen pyyntiin tarkoitetut silmäkoot. Torsan kaltaisissa karuissa ja suurissa järvissä yksittäisten lahnojen kasvu voi olla nopeaa, vaikka kannan koko itsessään olisi hyvin pieni. Torsan muikkukantaa voidaan koeverkkokalastuksen mukaan pitää kohtalaisena. Muikkuja saatiin vain pintaverkoilla. Nordic-koeverkkokalastus usein aliarvioi pinta- ja välivesikerroksessa enimmälti liikkuvien kalojen määrää. Pienikokoisia kuoreita saatiin huomattavasti enemmän. Lisäksi saatiin jonkin verran siikaa pohjaverkoilla. Petojen osuus saaliista koostui lähinnä petoahvenista. Muita petokaloja saatiin vain yksi pieni kuha. Verkkojen lievää limoittumista havaittiin viimeisellä kalastuskerralla. Muutoin verkot olivat hyvin puhtaat.

10 10(11) 4. Vertailu vuoden 2009 tuloksiin Kokonaislajimäärä oli suurempi vuoden 2014 koeverkkokalastuksessa ja lajisto oli samankaltainen kuin vuonna 2009 muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Vuonna 2009 Torsasta saatiin istutettuja nieriöitä, mitä ei saatu enää 2014 koeverkkokalastuksessa. Vuonna 2014 uusina lajeina saatiin salakkaa ja siikaa. Salakoita esiintyi runsaasti erityisesti pinta- ja välivedessä. Pohjaverkkojen yksikkösaalis oli entistä pienempi vuoden 2014 koeverkkokalastuksessa (Taulukko 2). Ahvenkalojen osuus oli hiukan noussut huolimatta siitä, että kuhia saatiin vähemmän. Myös särkikalojen osuus oli hiukan suurempi, mutta lohikalojen ja petojen osuus oli huomattavasti pienempi koska nieriöitä ei saatu vuonna Taulukko 2. Torsan koekalastustuloksia vuodelta 2014 ja Suure Yksikkö Kokonaislajimäärä kpl 10 9 Pohjaverkkojen yksikkösaalis g/verkko Ahvenkalojen osuus saaliista % 71,8 68,6 Särkikalojen osuus saaliista % 11,0 9,0 Lohikalojen osuus saaliista % 8,6 18,1 Petojen osuus saaliista % 27,6 38,6 5. Yhteenveto Torsajärvellä tehtiin koeverkkokalastus toista kertaa Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimesta välisellä ajankohdalla. Alueelle laskettiin yhdeksän pohjaverkkoa syvyysvyöhykkeille 0 6 m ja m, 12 pohjaverkkoa syvyysvyöhykkeelle 6 12 m sekä kuusi pinta- ja välivesiverkkoa metrin syvyysvyöhykkeille. Yhteensä 42 verkkoa. Torsan 2014 koeverkkokalastuksessa saatiin saaliiksi 10 kalalajia: ahven, kiiski, kuha, särki, lahna, salakka, muikku, kuore, siika ja made. Saalismäärät ja lajisto ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta samankaltaiset vuoden 2009 koeverkkokalastukseen. Vuonna 2009 Torsasta saatiin istutettuja nieriöitä, mutta niitä ei saatu enää 2014 koeverkkokalastuksessa. Koeverkkokalastuksen 2014 uusia lajeja olivat salakka ja siika. Salakoita esiintyi runsaasti erityisesti pinta- ja välivedessä. Pintaverkkojen yksikkösaalis oli 197,2 g ja välivesiverkkojen 99,7 g. Pintaveden saalisbiomassasta merkittävin oli ahven, sitten salakka, lahna, kuore ja muikku. Muikkuja saatiin vain pintaverkoilla. Lukumäärältään kuoreita oli pintaverkoissa enemmän kuin salakoita. Väliveden saalisbiomassasta merkittävin oli ahven, sitten salakka, särki ja kuore. Pohjaverkkojen verkkokohtainen saalis vaihteli välillä g ja niiden keskimääräinen yksikkösaalis oli 211,1 g, mikä on pieni saalis Nordic-koeverkoilla. Pohjaverkkojen runsaimmat saaliit saatiin syvyysvyöhykkeellä 0 6 m. Ahven on Torsan merkittävin kala lähes kaikilla syvyysvyöhykkeillä. Ahvenen kokojakauma keskittyy enimmäkseen pienikokoisiin yksilöihin (10 12 cm), mutta myös petoahvenia ( 15 cm) saatiin kaikilla verkkotyypeillä. Petoahvenien osuus oli merkittävä erityisesti pohja- ja välivesiverkoissa.

11 11(11) Torsan särkikanta on heikko. Särkikalojen osuus oli suurempi pinta- ja välivesiverkkojen kokonaissaaliissa, mutta tämä johtui lähinnä salakka- ja lahnasaaliista. Torsan muikkukantaa voidaan koeverkkokalastuksen mukaan pitää kohtalaisena. Petokalojen osuus saaliista koostui lähinnä petoahvenista. Torsan koeverkkokalastuksessa havaittiin kalavedelle sekä hyviä että huonoja tunnusmerkkejä. Hyviä olivat särkikalojen vähyys ja verkkojen puhtaus. Huonoja puolia olivat hyvin pieni yksikkösaalis ja ahvenkannan kokorakenne. TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Imatran seudun ympäristötoimi Rautjärven Torsansalon osakaskunta Pohja-Lankilan osakaskunta Ruokolahden Torsansalon osakaskunta LIITTEET koekalastustulokset Torsan koekalastusalue

12

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Saarijärven koekalastus 2014

Saarijärven koekalastus 2014 Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004 KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015

Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Johdanto Pohjois-Virmas on keskikokoinen, vesialaltaan (ilman Etelä-Virmasta) 767 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään

Lisätiedot

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004 1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009 TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on

Lisätiedot

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

PARIKKALAN SIIKALAHDEN KALASTOSELVITYS SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS

PARIKKALAN SIIKALAHDEN KALASTOSELVITYS SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS PARIKKALAN SIIKALAHDEN KALASTOSELVITYS SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS Pentti Saukkonen KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Siikalahti LIFE -projekti HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS

Lisätiedot

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto 30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 264/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA... 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI... 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA... 2 2

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011 RKTL:n työraportteja 45/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 211 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

KOEKALASTUSRAPORTTI. Iso-Valkeinen (länsi) Koekalastusraportti Iso-Valkeinen (länsi)

KOEKALASTUSRAPORTTI. Iso-Valkeinen (länsi) Koekalastusraportti Iso-Valkeinen (länsi) KOEKALASTUSRAPORTTI Iso-Valkeinen (länsi) 2015 Koekalastusraportti Iso-Valkeinen (länsi) 2015 1 Sisällys 1 Iso-Valkeisen länsipuoli... 3 2 Tulokset... 5 3 Johtopäätökset... 9 4 Lähteet... 11 Kuopion kaupungin

Lisätiedot

MERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.

MERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Perustietoa Nordic-koeverkkokalastuksesta... 4 3. Kalan iän- ja kasvunmäärityksen

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013. Ari Westermark 2013. Kirjenumero 972/13

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013. Ari Westermark 2013. Kirjenumero 972/13 KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013 Ari Westermark 2013 Kirjenumero 972/13 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1 Kuhakantojen kehitys tutkimusalueella... 2

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015

Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Johdanto Suovunselkä on Kyyveteen salmiyhteydessä oleva, matala 360 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on huomattavasti Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi,

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään koekalastustulosten avulla Summanjoen yläosan kalastoa ja istutusten onnistumista.

Lisätiedot

Monninjärven koekalastus 2016

Monninjärven koekalastus 2016 Monninjärven koekalastus 2016 Johdanto Monninjärvi on pieni, vesialaltaan sadan hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa

Lisätiedot

Alasenjärven verkkokoekalastus 2016

Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Tekninen ja ympäristötoimiala Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Matti Kotakorpi LYP Johdanto Lahden kaupunki on asettanut strategiseksi tavoitteeksi ympäristön tilasta huolehtimisen, ja tavoitteen yhtenä

Lisätiedot

LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa

LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa OTE KALATALOUDELLISEN VELVOITETARKKAILUN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN RAPORTISTA, Työryhmämuistio MMM 2008:3, HELSINKI 2008 LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa Sähkökalastusta

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön LOPPURAPORTTI Dnro 382/3561/9, hankenumero 93 1 Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Dnro 382/3561/9, hankenumero 93

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015

Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Johdanto Etelä-Virmaksen järvi on salmiyhteydellä Pohjois-Virmakseen oleva matala 423 hehtaarin järvi Pieksämäellä, entisen Virtasalmen kunnan alueella. Etelä-Virmas

Lisätiedot

Meritaimen Suomenlahdella

Meritaimen Suomenlahdella Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,

Lisätiedot

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 290/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 0 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN

Lisätiedot

Iso-Perkai -järven koekalastus 2014

Iso-Perkai -järven koekalastus 2014 Iso-Perkai -järven koekalastus 2014 Johdanto Iso-Perkai on pienehkö 140 hehtaarin järvi Pieksämäen kunnassa. Iso-Perkai sijaitsee Kyyveteen laskevan Nykälänjoen yläosan valuma-alueella laskien vetensä

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012 Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET

Lisätiedot

KAARTJÄRVEN NUOTTA- JA RYSÄKOEKALASTUKSET VUONNA 2009

KAARTJÄRVEN NUOTTA- JA RYSÄKOEKALASTUKSET VUONNA 2009 Lopen Kaartjärven suojeluyhdistys ry KAARTJÄRVEN NUOTTA- JA RYSÄKOEKALASTUKSET VUONNA 2009 Juhani Niinimäki Tmi J Niinimäki 5.11.2009 1 1 JOHDANTO... 3 2 YLEISTIETOJA KAARTJÄRVESTÄ... 3 3 KALASTUS JA SAALIIDEN

Lisätiedot

Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI

Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005 Ville Kangasniemi RAPORTTI Ympäristötoimisto 3/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 1.1 Valuma alue...4 1.2 Vedenlaatu vuonna 2005...5 2 VERKKOKOEKALASTUS...6

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2012 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016

HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 1240.6 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 MIIKA SARPAKUNNAS KUOPIO 30.12.2016

Lisätiedot

KOEKALASTUSRAPORTTI. Kolmisoppi Koekalastusraportti Kolmisoppi

KOEKALASTUSRAPORTTI. Kolmisoppi Koekalastusraportti Kolmisoppi KOEKALASTUSRAPORTTI Kolmisoppi 2015 Koekalastusraportti Kolmisoppi 2015 1 Sisällys 1 Kolmisoppi... 3 2 Tulokset... 4 3 Johtopäätökset... 10 4 Lähteet... 13 Kuopion kaupungin koekalastustyöryhmä: Markku

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 275/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 185/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden vuoden 2008 kalataloudellinen

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot