2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa"

Transkriptio

1

2 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys yli 20 m. Järvi on ravinnepitoisuuksiltaan karu, väriltään vesi on lievästi humusaineiden tummentamaa. Torsan pohjoisosaan laskee kaksi jokea, joihin johdetaan vesiä turvetuotantoalueilta. Maataloutta ei Torsan ympärillä juuri ole ja hajakuormitus on muutoinkin vähäistä. Koeverkkokalastuksella toteutettu kalastotarkkailu on osa Vapo Oy:n velvoitetarkkailua. Ensimmäinen koeverkkokalastus tehtiin vuonna 2009 (No 3226/09). 2. Koekalastuksen toteutus Koekalastukset tehtiin Nordic-koeverkoilla eurooppalaisen standardin SFS-EN mukaisesti. Yhdessä koeverkossa on 12 eri silmäkokoa välillä 5 55 mm satunnaistetussa järjestyksessä 2,5 metrin pituisina kaistaleina. Verkon pituus on 30 m ja korkeus 1,5 metriä. Periaatteessa verkko pyytää siis kaikenkokoisia kaloja aivan suurimpia lukuun ottamatta, mutta käytännössä kaksi pienintä silmäkokoa eivät pyydä kalaa niin hyvin suhteessa kalojen esiintymiseen mm. limoittumisen takia. Verkot laskettiin illalla ja nostettiin aamulla niin, että pyyntiaikaa verkoille tuli noin 14 tuntia. Verkkojen pyyntipaikat ja laskusuunnat arvottiin satunnaisesti. Pohjaverkkoja laskettiin kolmelle eri syvyysvyöhykkeelle: yhdeksän verkkoa syvyydelle 0 6 m, 12 verkkoa syvyydelle 6 12 m ja yhdeksän verkkoa syvyydelle m. Kaikkiaan 30 verkkoa. Vaikka järvi on syvä eikä voimakasta happivajetta ole havaittu, yli 20 metriin pohjaverkkoja ei laskettu, sillä useimpien kalojen viihtyminen niin syvällä on jo vähäisempää. Lisäksi laskettiin kuusi pinta- ja välivesiverkkoa metrin syvyysvyöhykkeille, kaikkiaan 12 verkkoa. Koeverkkokalastuksen ajankohdat olivat , , ja Verkoista saaduista kaloista mitattiin niiden pituus 1 cm:n tarkkuudella ja kokonaispaino lajeittain. Lisäksi mitattiin verkkokohtainen saalis (Liite 1). Raportoinnissa käytettiin seuraavia suureita: lajimäärä, yksikkösaalis eli saalisbiomassa/verkko, ahvenkalojen (ahven, kiiski, kuha) biomassaosuus, särkikalojen (särki, lahna, salakka) biomassaosuus, lohikalojen (muikku, kuore, siika) biomassaosuus ja petokalojen biomassaosuus. Petokaloiksi laskettiin kuhat ja vähintään 15 cm:n pituiset ahvenet. Lisäksi arvioitiin verkkojen limoittumista. 3. Koekalastuksen tulokset Pinta- ja välivesiverkot Pintaverkkojen yksikkösaalis oli 197,2 g (Taulukko 1). Saalisbiomassasta merkittävin oli ahven, sitten salakka, lahna, kuore ja muikku (Kuva 1). Petokalojen osuus biomassasta oli 6,4 %. Välivesiverkkojen yksikkösaalis oli 99,7 g. Saalisbiomassasta merkittävin oli ahven, sitten salakka, särki ja kuore (Kuva 2). Lukumäärältään kuoreita oli pintaverkoissa enemmän kuin salakoita. Petokalojen osuus biomassasta oli 31,1 %.

3 3(11) Taulukko 1. Torsan koekalastuksen tuloksia pinta-, välivesi- ja pohjaverkoista vuonna Suure Yksikkö Pintaverkot Välivesiverkot Pohjaverkot Lajimäärä kpl Yksikkösaalis g/verkko 197,2 99,7 211,1 Ahvenkalojen osuus saaliista % 54,9 55,2 71,8 Särkikalojen osuus saaliista % 30,6 39,5 11,0 Lohikalojen osuus saaliista % 14,5 5,4 8,6 Petojen osuus saaliista % 6,4 31,1 27,6 Kuva 1. Torsan pintaverkkojen yksikkösaalis verkkoa kohden vuonna Kuva 2. Torsan välivesiverkkojen yksikkösaalis verkkoa kohden vuonna 2014.

4 4(11) Pohjaverkot Pohjaverkkojen verkkokohtainen saalis vaihteli välillä g. Pohjaverkkojen yksikkösaalis oli 211,1 g (Taulukko 1). Viisi pohjaverkkoa oli täysin tyhjiä, kaksi syvyydellä 6 12 m ja kolme syvyydellä m. Syvyysvyöhykkeittäin yksikkösaaliit olivat seuraavat: 0 6 m 409,7 g, 6 12 m 157,7g ja m 83,9 g (Kuva 3). Kuva 3. Torsan yksikkösaaliit syvyysvyöhykkeittäin vuonna PI = pintaverkko, VV = välivesiverkko ja PO = pohjaverkko. Torsasta saatiin pohjaverkoilla saaliiksi yhdeksän kalalajia: ahven, kiiski, kuha, särki, lahna, kuore, made, salakka ja siika (Kuva 4). Kappalemäärältään ja biomassaltaan yleisin kala oli ahven, jonka yksikkösaalis oli 144,6 g/verkko. Toiseksi suurin biomassaosuus oli mateella ja kolmanneksi suurin lahnalla. Petokalojen osuus kokonaisbiomassasta oli 27,6 %. Kuva 4. Torsan pohjaverkkojen yksikkösaalis verkkoa kohden vuonna 2014.

5 5(11) Ahven Ahven on Suomen yleisin kala. Monissa vesissä ahvenet muodostavat usein ylitiheitä pienikokoisia kantoja ja petoahveneksi ( 15 cm) kasvaa vain harva yksilö. Pienet ahvenet syövät eläinplanktonia, hieman suuremmat pohjaeläimiä ja koon edelleen kasvaessa ne muuttuvat petomaisiksi syöden pieniä kaloja. Petoahvenilla on tärkeä rooli pikkukalakantojen kurissa pitäjänä. Ahvenien osuus pohjaverkkosaalista oli 68,5 % ja yksikkösaalis 144,6 g/verkko. Torsan ahvenet olivat keskipituudeltaan varsin pieniä (Kuva 5). Yleisin pituusluokka oli 11 cm ja sitten 10 cm. Pieniä ahvenia saatiin 169 ja petoahvenia 25 kpl. Petoahvenien osuus ahvenbiomassasta oli 40 %. Suurin ahven (23 cm) painoi 146 grammaa. Ahvenia saatiin vain 0 6 ja 6 12 metrin syvyysvyöhykkeiltä. Kuva 5. Ahvenien pituusjakauma Torsan pohjaverkkosaalissa vuonna Ahvenia oli myös neljässä pinta- ja kuudessa välivesiverkossa. Ahvenien osuus pintaverkkosaaliista oli 54,9 % ja väliverkkosaaliista 55,2 %. Petoahvenien osuus ahvenbiomassasta oli pintaverkoissa 11,7 % ja väliverkoissa 56,4 %. Kiiski Ahvenkaloihin kuuluvat kiisket liikkuvat iltahämärissä järven pohjakerroksissa ja syövät pääasiassa surviaissääskien toukkia. Kiiskien on todettu hyötyvän lievästä rehevöitymisestä, joskaan niiden osuus kalakannasta ei ole juuri koskaan merkittävä. Kiiskien osuus pohjaverkkosaaliista oli 3,1 % ja yksikkösaalis 6,6 g/verkko. Kiiskien pituudet vaihtelivat välillä 5 12 cm (Kuva 6). Yleisin pituus oli 6 cm, joka kattoi 33 % kiiskien lukumäärästä. Kiiskiä ei saatu pinta- ja välivesiverkoilla.

6 6(11) Kuva 6. Kiiskien pituusjakauma Torsan pohjaverkkosaaliissa vuonna Kuha Kuha on ahvenen sukuinen petokala, joka on yleistynyt istutusten ja ilmaston lämpenemisen johdosta. Kuha on ruokakalana erittäin arvostettu. Kuha hyötyy sameasta vedestä ja rehevöitymisestä, joskin sitä esiintyy paikoin myös suurissa karuissa järvissä. Kuhan osuus pohjaverkkosaaliista oli 0,2 % ja yksikkösaalis oli 0,4 g/verkko. Koeverkoissa oli kaikkiaan yksi kuha 0 6 m syvyysluokan pohjaverkossa (11 cm, 12 g). Särki Särki on rehevissä vesissä usein ahventakin yleisempi kala. Karuissa vesissä ahven on taas selvästi yleisempi. Pienikokoiset särjet syövät eläinplanktonia, joka taas käyttää ravinnokseen kasviplanktonia eli planktonleviä. Yli 10 cm:n särjet syövät pääasiassa pohjaeläimiä ja niitä syödessään ne pöllyttävät pohjaa liuottaen ravinteita veteen. Särjillä voi siis olla rehevöittävä vaikutus silloin kun ne ovat runsaslukuisia. Särkien osuus pohjaverkkosaaliista oli 3,5 % yksikkösaalis oli 7,3 g/verkko. Särkiä oli pohjaverkoissa 0 6 m syvyysluokassa yhteensä kolme kappaletta (11, 19 ja 22 cm) ja välivesiverkoissa m syvyysluokassa yksi kappale (19 cm). Särjen osuus väliverkkosaaliista oli 11,7 % ja yksikkösaalis oli 11,7 g/verkko. Lahna Lahna on yleinen kala aivan pienimpiä ja happamoituneita vesiä lukuun ottamatta. Lahna syö torvimaisella suullaan lähes pelkästään pohjaeläimiä ja sekoittaa samalla pohjasedimenttiä tehokkaasti vapauttaen ravinteita veteen. Lahna hyötyy rehevöitymisestä jonkin verran. Lahnojen osuus pohjaverkkosaaliista oli 6,3 % ja yksikkösaalis 13,4 g/verkko. Lahnoja saatiin yhdellä pohjaverkolla 0 6 m syvyysvyöhykkeellä yhteensä kuusi kappaletta (17 22 cm) ja yhdellä

7 7(11) pintaverkolla m syvyysvyöhykkeellä yksi kappale (23 cm). Lahnojen osuus pintaverkkosaaliista oli 10,7 % ja yksikkösaalis 21,0 g/verkko. Salakka Salakka on makeassa vedessä ja murtovedessä elävä särkikala, jota esiintyy miltei koko maassa Lapin pohjoisosaa ja Kuusamon aluetta lukuun ottamatta. Salakka liikkuu parvissa lähellä pintaa, josta se syö eläinplanktonia ja veden pinnalla olevia hyönteisiä. Salakka ei ole kovin vaativainen veden laadun suhteen ja se sietää rehevöitymistä. Salakoiden osuus pohjaverkkosaaliista oli 1,2 % ja yksikkösaalis 2,5 g/verkko. Pohjaverkoissa salakoita oli vain 0 6 m syvyysalueella. Lisäksi salakoita saatiin m syvyysalueen pintaverkoista ja m syvyysalueen väliverkoista. Pintaverkoissa salakoiden osuus oli 19,9 % ja yksikkösaalis 39,3 g/verkko ja väliverkoissa 27,8 % ja 27,7 g/verkko. Salakoiden pituus vaihteli välillä 6 17 cm ja yleisin pituus oli 13 cm (Kuva 8). Kuva 8. Salakoiden pituusjakauma Torsan pohja-, pinta- ja välivesiverkkosaaliissa vuonna Muikku Muikku on lohensukuinen melko pienikokoiseksi kasvava arvostettu ruokakala. Muikun tyypillinen elinympäristö on iso tai keskikokoinen, usein karu tai korkeintaan lievästi rehevä järvi. Muikku elää parvissa, jotka liikkuvat päivällä syvänteissä ja illalla pinnassa. Muikku syö eläinplanktonia eli vesikirppuja ja hankajalkaisia. Planktonia syödessään muikku liikkuu lähinnä välivesi- ja pintakerroksessa. Suuretkin kannanvaihtelut ovat ominaisia muikulle. Muikkuja ei saatu pohjaverkoilla. Muikkuja saatiin kahdella pintaverkolla m syvyysvyöhykkeellä neljä kappaletta (14-16 cm). Muikkujen osuus pintaverkkosaaliista oli 7,1 % ja yksikkösaalis 14,0 g/verkko.

8 8(11) Kuore Kuore on lohensukuinen järvissä usein hyvin pienikokoiseksi kasvava parvikala. Veden laatuun nähden kuore ei ole niin vaativa kuin muikku, mutta se vaatii muikun tapaan viileää vettä ja riittävää syvyyttä. Järvikuoreet syövät muikun tapaan eläinplanktonia, isommat yksilöt myös katkoja ja äyriäisiä. Torsasta kuoreita saatiin 6 12 ja m syvyysvyöhykkeiden pohjaverkoista. Kuoreiden osuus pohjaverkkosaaliista oli 4,3 % ja yksikkösaalis oli 9,1 g/verkko. Kuoreiden pituus vaihteli välillä 9 14 cm ja yleisin pituus oli 9 cm (Kuva 9). Kuva 9. Kuoreiden pituusjakauma Torsan pohjaverkkosaaliissa vuonna Kuoreita oli kahdessa m syvyysluokan pintavesiverkossa yhteensä 17 kappaletta (9 10 cm) ja niiden osuus oli 7,4 %. Lisäksi kuoreita oli kolmessa välivesiverkossa yhteensä kuusi kappaletta (9 10 cm) ja niiden osuus oli 5,4 %. Siika Siika on lohikaloihin kuuluva erittäin monimuotoinen kala, josta voi samassakin järvessä elää morfologisesti, ravinnonkäytöltään, kasvunopeudeltaan ja kutukäyttäytymiseltään hyvin erilaisia muotoja ja populaatioita. Siian monimuotoisuus on auttanut lajia sopeutumaan erilaisiin vesiin ja olosuhteisiin. Torsanjärvestä siikaa saatiin pohjaverkoilla 0 12 m syvyysvyöhykkeiltä kaksi kappaletta (24 ja 27 cm, 120 ja 152 g). Siikojen osuus pohjaverkkosaaliista oli 4,3 % ja yksikkösaalis 9,1 g/verkko. Made Made on turskan sukuinen kylmien vesien pohjakala, joka lisääntyy talvella. Madetta esiintyy sisävesissä koko maassa ja se on tavallinen myös murtovesissä. Kesäisin made vetäytyy syvään viileään veteen ja se saalistaa hämärän aikaan lähinnä pohjaeläimiä. Made kärsii rehevöitymisestä. Kookkaammat mateet syövät pieniä kaloja pohjaeläinten lisäksi.

9 9(11) Koeverkkokalastuksessa saatiin yksi made m syvyysalueella pohjaverkolla. Mateen pituus oli 42 cm ja paino 546 g. Mateen osuus pohjaverkkojen kokonaissaaliista 8,6 % ja yksikkösaalis 18,2 g/verkko. Koeverkkojen limoittuminen Ensimmäisellä koekalastuskerralla ei tapahtunut pahaa koeverkkojen limoittumista. Seuraavalla kahdella koekalastuskerralla ja limoittumisesta ei ollut. Viimeisellä koekalastuskerralla verkkojen limoittuminen oli erittäin vähäistä. 3. Koeverkkokalastuksen tulosten tarkastelu Torsan koeverkkosaalis oli vähäinen ja kaikkiaan 5 verkkoa 42 koeverkosta oli tyhjiä. Pohjaverkoilla kalasaaliit olivat runsaammat kuin pinta- ja välivesiverkoilla. Pohjaverkkojen yksikkösaalis oli 211,1 g, mikä on hyvin pieni saalis Nordic-koeverkoilla. Eniten kalaa tuli 0 6 m syvyysvyöhykkeeltä ja vähiten m syvyysvyöhykkeeltä. Torsan pinta-alasta suuressa osassa on syvempää kuin 12 m ja keskisyvyyskin on yli 20 m. Veden ollessa hapekasta, on perusteltua laskea koeverkkoja myös kohtuullisen syvälle vaikka kalojen liikkuminen on siellä matalampia vyöhykkeitä vähäisempää. Koeverkkosaalis, 10 lajia (ahven, kiiski, kuha, särki, lahna, salakka, muikku, kuore, siika ja made), on melko monipuolinen. Ahven on Torsan merkittävin kala. Ahvenen kokojakauma oli suureksi karuksi järveksi yllättävän heikko painottuen pienikokoisiin ahveniin, mutta isohkoja ahvenia saatiin myös jonkin verran kaikilla verkkotyypeillä. Ainoastaan pohjaverkkojen syvyysvyöhykkeen m verkoilla ei saatu ahvenia. Petoahvenien osuus oli merkittävä pohja- ja välivesiverkoissa. Koeverkkokalastuksella saatiin vain yksi kuha. Torsan särkikanta on heikko. Särjen ja särkikalojen hyvin pieni osuus kokonaissaaliista kuvaa hyvin Torsan karuutta. Särkikalojen osuus oli suurempi pinta- ja välivesiverkkojen kokonaissaaliissa, mutta tämä johtui lähinnä salakka- ja lahnasaaliista. Salakat esiintyivät erityisesti pinta- ja välivesissä suurempina määrinä. Nordic-koeverkko ei ole erityisen hyvä pyytämään suurikokoisia lahnoja, koska siitä puuttuvat suuret normaalisti lahnojen pyyntiin tarkoitetut silmäkoot. Torsan kaltaisissa karuissa ja suurissa järvissä yksittäisten lahnojen kasvu voi olla nopeaa, vaikka kannan koko itsessään olisi hyvin pieni. Torsan muikkukantaa voidaan koeverkkokalastuksen mukaan pitää kohtalaisena. Muikkuja saatiin vain pintaverkoilla. Nordic-koeverkkokalastus usein aliarvioi pinta- ja välivesikerroksessa enimmälti liikkuvien kalojen määrää. Pienikokoisia kuoreita saatiin huomattavasti enemmän. Lisäksi saatiin jonkin verran siikaa pohjaverkoilla. Petojen osuus saaliista koostui lähinnä petoahvenista. Muita petokaloja saatiin vain yksi pieni kuha. Verkkojen lievää limoittumista havaittiin viimeisellä kalastuskerralla. Muutoin verkot olivat hyvin puhtaat.

10 10(11) 4. Vertailu vuoden 2009 tuloksiin Kokonaislajimäärä oli suurempi vuoden 2014 koeverkkokalastuksessa ja lajisto oli samankaltainen kuin vuonna 2009 muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Vuonna 2009 Torsasta saatiin istutettuja nieriöitä, mitä ei saatu enää 2014 koeverkkokalastuksessa. Vuonna 2014 uusina lajeina saatiin salakkaa ja siikaa. Salakoita esiintyi runsaasti erityisesti pinta- ja välivedessä. Pohjaverkkojen yksikkösaalis oli entistä pienempi vuoden 2014 koeverkkokalastuksessa (Taulukko 2). Ahvenkalojen osuus oli hiukan noussut huolimatta siitä, että kuhia saatiin vähemmän. Myös särkikalojen osuus oli hiukan suurempi, mutta lohikalojen ja petojen osuus oli huomattavasti pienempi koska nieriöitä ei saatu vuonna Taulukko 2. Torsan koekalastustuloksia vuodelta 2014 ja Suure Yksikkö Kokonaislajimäärä kpl 10 9 Pohjaverkkojen yksikkösaalis g/verkko Ahvenkalojen osuus saaliista % 71,8 68,6 Särkikalojen osuus saaliista % 11,0 9,0 Lohikalojen osuus saaliista % 8,6 18,1 Petojen osuus saaliista % 27,6 38,6 5. Yhteenveto Torsajärvellä tehtiin koeverkkokalastus toista kertaa Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimesta välisellä ajankohdalla. Alueelle laskettiin yhdeksän pohjaverkkoa syvyysvyöhykkeille 0 6 m ja m, 12 pohjaverkkoa syvyysvyöhykkeelle 6 12 m sekä kuusi pinta- ja välivesiverkkoa metrin syvyysvyöhykkeille. Yhteensä 42 verkkoa. Torsan 2014 koeverkkokalastuksessa saatiin saaliiksi 10 kalalajia: ahven, kiiski, kuha, särki, lahna, salakka, muikku, kuore, siika ja made. Saalismäärät ja lajisto ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta samankaltaiset vuoden 2009 koeverkkokalastukseen. Vuonna 2009 Torsasta saatiin istutettuja nieriöitä, mutta niitä ei saatu enää 2014 koeverkkokalastuksessa. Koeverkkokalastuksen 2014 uusia lajeja olivat salakka ja siika. Salakoita esiintyi runsaasti erityisesti pinta- ja välivedessä. Pintaverkkojen yksikkösaalis oli 197,2 g ja välivesiverkkojen 99,7 g. Pintaveden saalisbiomassasta merkittävin oli ahven, sitten salakka, lahna, kuore ja muikku. Muikkuja saatiin vain pintaverkoilla. Lukumäärältään kuoreita oli pintaverkoissa enemmän kuin salakoita. Väliveden saalisbiomassasta merkittävin oli ahven, sitten salakka, särki ja kuore. Pohjaverkkojen verkkokohtainen saalis vaihteli välillä g ja niiden keskimääräinen yksikkösaalis oli 211,1 g, mikä on pieni saalis Nordic-koeverkoilla. Pohjaverkkojen runsaimmat saaliit saatiin syvyysvyöhykkeellä 0 6 m. Ahven on Torsan merkittävin kala lähes kaikilla syvyysvyöhykkeillä. Ahvenen kokojakauma keskittyy enimmäkseen pienikokoisiin yksilöihin (10 12 cm), mutta myös petoahvenia ( 15 cm) saatiin kaikilla verkkotyypeillä. Petoahvenien osuus oli merkittävä erityisesti pohja- ja välivesiverkoissa.

11 11(11) Torsan särkikanta on heikko. Särkikalojen osuus oli suurempi pinta- ja välivesiverkkojen kokonaissaaliissa, mutta tämä johtui lähinnä salakka- ja lahnasaaliista. Torsan muikkukantaa voidaan koeverkkokalastuksen mukaan pitää kohtalaisena. Petokalojen osuus saaliista koostui lähinnä petoahvenista. Torsan koeverkkokalastuksessa havaittiin kalavedelle sekä hyviä että huonoja tunnusmerkkejä. Hyviä olivat särkikalojen vähyys ja verkkojen puhtaus. Huonoja puolia olivat hyvin pieni yksikkösaalis ja ahvenkannan kokorakenne. TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Imatran seudun ympäristötoimi Rautjärven Torsansalon osakaskunta Pohja-Lankilan osakaskunta Ruokolahden Torsansalon osakaskunta LIITTEET koekalastustulokset Torsan koekalastusalue

12

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004 KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009 TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on

Lisätiedot

PARIKKALAN SIIKALAHDEN KALASTOSELVITYS SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS

PARIKKALAN SIIKALAHDEN KALASTOSELVITYS SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS PARIKKALAN SIIKALAHDEN KALASTOSELVITYS SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS Pentti Saukkonen KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Siikalahti LIFE -projekti HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 264/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA... 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI... 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA... 2 2

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään koekalastustulosten avulla Summanjoen yläosan kalastoa ja istutusten onnistumista.

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa

LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa OTE KALATALOUDELLISEN VELVOITETARKKAILUN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN RAPORTISTA, Työryhmämuistio MMM 2008:3, HELSINKI 2008 LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa Sähkökalastusta

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012 Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET

Lisätiedot

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 290/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 0 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN

Lisätiedot

Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI

Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005 Ville Kangasniemi RAPORTTI Ympäristötoimisto 3/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 1.1 Valuma alue...4 1.2 Vedenlaatu vuonna 2005...5 2 VERKKOKOEKALASTUS...6

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Meritaimen Suomenlahdella

Meritaimen Suomenlahdella Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 185/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden vuoden 2008 kalataloudellinen

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 275/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Tammelan Kaukjärven, Pehkijärven, Oksjärven, Ruostejärven ja Liesjärven koekalastukset v. 2013

Tammelan Kaukjärven, Pehkijärven, Oksjärven, Ruostejärven ja Liesjärven koekalastukset v. 2013 Tammelan Kaukjärven, Pehkijärven, Oksjärven, Ruostejärven ja Liesjärven koekalastukset v. 13 Pasi Ala-Opas ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo 13 Johdanto Koekalastukset kuuluvat

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Vesijärven ötököitä. kasveja

Vesijärven ötököitä. kasveja Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 285/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 2 2 KANNUSJÄRVEN

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 269/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 1 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 3 2.

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1 Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010 Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy 2011 Apajax Oy 1 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Aineisto ja menetelmät 3 3. Tulokset 5 4. Tulosten pohdinta 7 Lähdekirjallisuus

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Enäjärven hoitokalastus

Enäjärven hoitokalastus Enäjärven hoitokalastus Sisällys 5. Hoitokalastus Enäjärvellä... 2 5.1. Enäjärven hoitokalastuksen tausta... 2 5.2. Enäjärven hoitokalastuspyydykset ja -menetelmät... 3 5.3. Enäjärven hoitokalastussaaliit...

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 63

Kala- ja vesimonisteita nro 63 Kala- ja vesimonisteita nro Ari Haikonen ja Petri Karppinen Kalastorakenteen ja kalojen poikastuotantoalueiden selvitys liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiin KUVAILULEHTI

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Alajoen osakaskunnan vesialueiden kunnostuksen esiselvitys. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy. VV&SS Voimaa Vainikkalasta Sisua Simolasta

Alajoen osakaskunnan vesialueiden kunnostuksen esiselvitys. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy. VV&SS Voimaa Vainikkalasta Sisua Simolasta Alajoen osakaskunnan vesialueiden kunnostuksen esiselvitys Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy VV&SS Voimaa Vainikkalasta Sisua Simolasta ESIPUHE Lappeenrannan kaupungin maaseututoimen Voimaa Vainikkalasta

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:

Lisätiedot

Ruissalon Krottilanlahden kalanpoikaslajiston kartoitus vuonna 2006

Ruissalon Krottilanlahden kalanpoikaslajiston kartoitus vuonna 2006 Ruissalon Krottilanlahden kalanpoikaslajiston kartoitus vuonna 2006 Natura-kohde / Natura site: Ruissalon lehdot FI0200057 Krottilanlahti ja kalanpoikaslinjat Lounais-Suomen urbaanit Natura 2000 -alueet

Lisätiedot

Haapajärven poistokalastus vuosina 2011-2012

Haapajärven poistokalastus vuosina 2011-2012 Haapajärven poistokalastus vuosina 2011-2012 Haapajärven tilapäinen kuivattamis-kunnostushanke Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Lappeenranta ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY 0 Kansikuvat

Lisätiedot

Hoitokalastus ja vaikutusten seuranta. Jukka Ruuhijärvi, RKTL, Evo Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä, Inari 15.-16.11.2012

Hoitokalastus ja vaikutusten seuranta. Jukka Ruuhijärvi, RKTL, Evo Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä, Inari 15.-16.11.2012 Hoitokalastus ja vaikutusten seuranta Jukka Ruuhijärvi, RKTL, Evo Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä, Inari 15.-16.11.212 Hoitokalastuksen teoriaa ja termejä Ravintoketjukunnostus eli biomanipulaatio

Lisätiedot

Kalastus ja muikkukannat

Kalastus ja muikkukannat Kalastus ja muikkukannat Jouko Sarvala Ekologian osasto, Biologian laitos Turun yliopisto, FI-20014 Turku Kuva: Jouko Sarvala Kalastus vaikuttaa voimakkaasti kalakantoihin Maailman merillä ylikalastus

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus Hankkeen taustaa Yläneen järvet kuntoon hankkeessa tutkittiin vuonna 2002 neljän Yläneläisen järven tilaa (Elijärvi, Lampsijärvi, Mynäjärvi ja Särkijärvi). Hankkeen kohdejärvillä tehtiin perusselvitykset

Lisätiedot

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN Vastaanottaja Helsingin Satama Asiakirjatyyppi YVA-selvitys Päivämäärä Syyskuu 2012 RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN RUOPPAUSMASSOJEN

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot