Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Transkriptio

1 Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214

2 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta Enäjärvi kuuluu vesistötyyppiin runsasravinteiset järvet Standardin mukainen koeverkkokalastus

3 CEN-standardi (SFS-EN 14757, 25) Nordic-yleiskatsausverkko (5-55 mm) Verkkokoekalastus syvyysvyöhykkeittäin ositetulla satunnaisotannalla (n. 12 tunnin verkotus, heinä-elokuussa) Pyyntiponnistus (6-68 verkkoyötä) suhteutettu järven pinta-alaan ja syvyyteen (Enäjärvellä 3 verkkoyötä kahdessa syvyysvyöhykkeessä 211 ja 214, aiemmin 5 verkkoyötä kolmessa vyöhykkeessä) Indeksitietoa yleisimmistä pyydystettävistä lajeista: yksikkösaaliit, lajiosuudet, kokorakenne, kuntokerroin, näytekalat Aineisto: yli 5 järveä (1996 alkaen) Aineisto tallennetaan koekalastusrekisteriin (osa YH:n Hertta-ympäristötietojärjestelmää

4 Verkkokoekalastus, Nordicyleiskatsausverkko 3m 1,5m 43 19,5 6, ,52415,5 5 2,5m

5 Verkkokoekalastus, ositettu satunnaisotanta <3 m 3-1 m Syvyysvyöhykkeet >1 m <3 m 3-1 m >1 m Satunnaisesti valitut pyyntipaikat

6

7 Kalaston ekologinen tila Tyyppikohtaiset vertailuolosuhteet ELS4 (EQR4) Kokonaisyksikkösaalis Paino- ja lukumääräsaalis Särkikalojen osuus biomassasta Indikaattorilajit

8 ELS4-indeksi ELS=1,8,6,4,2 ELS= EQR Kriteeri, >2 ha järvet Kriteeri, <2 ha järvet.8.6 Luontainen populaatio: nieriä, siika, mutu, kivennuoliainen, härkäsimppu >1 laji ->.5 lisäpistettä kustakin Luontainen populaatio: made, taimen, muikku, harjus, kivisimppu, kirjoeväsimppu, kymmenpiikki >1 laji ->.5 lisäpistettä kustakin.4 Normaali populaatiorakenne: ahven, hauki ja/tai särki.2 Epänormaali populaatiorakenne: ahven, hauki ja/tai särki kuten >1 ha järvissä Normaali populaatiorakenne: ahven, hauki ja/tai särki Epänormaali populaatiorakenne: ahven, hauki ja/tai särki Hyvin epänormaali populaatiorakenne: ahven, hauki ja/tai särki

9 Biomassa, kasvavat (g / verkko) Biom., pienenevät (g / verkko) Tyyppi n E/H H/T T/V V/H E/H H/T T/V V/H 1 (Vh) (Ph) &5 (Kh&Sh) (SVh) (Rh) (MVh) (Mh) (MRh) (RrRk) 1* Yksilömäärä, kasvavat (kpl / verkko) Yks., pienenevät (kpl / verkko) Tyyppi n E/H H/T T/V V/H E/H H/T T/V V/H 1 (Vh) (Ph) &5 (Kh&Sh) (SVh) (Rh) (MVh) (Mh) (MRh) (RrRk) 1* Särkikalat (biomassa%) Tyyppi n E/H H/T T/V V/H 1 (Vh) (Ph) &5 (Kh&Sh) (SVh) (Rh) (MVh) (Mh) (MRh) (RrRk) 1*

10 Kokonaisyksikkösaalis 5 CPUE, g/verkko CPUE

11 Kokonaisyksikkösaalis 25 NPUE yks./verkko NPUE

12 Särkikalojen osuus biomassasta 9 biomassa% biomassa%

13 ELS 4 Indikaattorilajit: ahven, hauki ja/tai särki normaali populaatiorakenne, ELS4 arvo,4 kaikkina seurantavuosina Ei luontaisesti lisääntyviä indikaattorilajeja

14 ELS 4,6,5,4,3,2 ELS4 ELS=1,8,6,4,2,1, ELS=

15 Biomassa, kasvavat (g / verkko) Biom., pienenevät (g / verkko) Tyyppi n E/H H/T T/V V/H E/H H/T T/V V/H 1 (Vh) (Ph) &5 (Kh&Sh) (SVh) (Rh) (MVh) (Mh) (MRh) (RrRk) 1* Yksilömäärä, kasvavat (kpl / verkko) Yks., pienenevät (kpl / verkko) Tyyppi n E/H H/T T/V V/H E/H H/T T/V V/H 1 (Vh) (Ph) &5 (Kh&Sh) (SVh) (Rh) (MVh) (Mh) (MRh) (RrRk) 1* Särkikalat (biomassa%) Tyyppi n E/H H/T T/V V/H 1 (Vh) (Ph) &5 (Kh&Sh) (SVh) (Rh) (MVh) (Mh) (MRh) (RrRk) 1*

16 Enäjärven kalaston ekologinen tila Kolme neljästä mittarista huonompaan suuntaan Vuoden 214 saaliissa tutkimusjakson suurin painosaalis ja toisiksi suurin lukumääräsaalis Särkikalojen biomassaosuus suurin

17 Ahven 1 Ahven, CPUE g/verkko Ahven Ahven, NPUE, yks./verkko 4 3 Ahven

18 Ahven < >2

19 Kuha 5 Kuha, CPUE g/verkko Kuha Kuha, NPUE yks./verkko 15 1 Kuha

20 Kuha 3 2,5 2 1, ,5

21 Särki Särki, CPUE g/verkko Särki 8 Särki, NPUE yks./verkko Särki

22 Särki < >2

23 Pasuri 12 Pasuri, CPUE g/verkko Pasuri Pasuri, NPUE yks./verkko Pasuri

24 Pasuri < >2

25 Lahna Lahna, CPUE g/verkko Lahna Lahna, NPUE yks./verkko Lahna

26 Lahna 3 2,5 2 1, ,5 < >2

27 Salakka 3 Salakka, CPUE g/verkko Salakka Salakka, NPUE yks./verkko Salakka

28 Salakka <

29 Kiiski Kiiski, CPUE g/verkko Kiiski Kiiski, NPUE yks./verkko Kiiski

30 Kiiski

31 Yhteenvetoa Kalaston muutokset osin selitettävissä ilmaston muutoksilla. Särkikaloista etenkin pasuri hyötynyt sekä hoitokalastuksesta että lämpimistä kesistä Kalastuksenohjauksella syytä suosia petokalakantojen kehittymistä Kalasto vain yksi neljästä luokittelutekijästä

32 Yhteenvetoa Luontaisesti rehevissä järvissä kalasto tyypillisesti särkikalavaltainen Tehty työ aina kotiin päin Resurssien suuntaaminen sinne missä saadaan parhaiten tuloksia Pitkäjänteisyys kunnostuksissa Yhteisöllisyys on arvo itsessäänkin!

33 Kiitos!