GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ P11644

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus Näytteenotto ja menetelmät Tulokset Lajisto - biomassa Klorofylli-A... 3 Viitteet... 6 Liitteet... 6

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v KAUNIASTEN KAUPUNKI GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ Tiivistelmä Järvien ekologista tilaa voidaan arvioida erilaisin muuttujin sen perusteella, mihin pintavesityyppiin järvi kuuluu. Suomen ympäristökeskuksen (2009) luokitteluohjeen mukaan Gallträsk voidaan luokitella pieneksi humusjärveksi. Kasviplanktonin biomassan perusteella Gallträskin ekologinen tila oli vuonna 2011 erinomainen, kuten edellisenäkin tarkkailuvuotena. Klorofylli a:n pitoisuuden perusteella Gallträskin tila oli puolestaan hyvä, mikäli tarkastellaan kasvukauden (kesä-syyskuu) keskimääräisiä pitoisuuksia. Kasviplankton tutkimuksen perusteella järven ekologinen tila oli parempi vuonna 2011 (sekä vuonna 2010), kuin tutkimuskerralla v. 2008, mutta suuri vaihtelu on näille vedenlaatutekijöille tyypillistä, eikä pienestä havaintokertojen määrästä voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 2 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus 3 Näytteenotto ja menetelmät 4 Tulokset Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman lausunnon (Dnro 0100Y , YS 667) mukaisesti ruoppauksen aiheuttamia muutoksia planktonlevästöön tulee seurata tekemällä kasviplanktontutkimus kolmen vuoden välein. Ensimmäinen tutkimus tehtiin vuonna Gallträsk on Kauniaisten kaupungissa sijaitseva järvi, joka on muodostunut 7200 vuotta sitten eristäytymällä nykyisestä Itämerestä, jonka pinnasta se on nykyisin noin 31,4 metriä korkeammalla. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys noin 1,0 metriä. Järven syvin kohta on noin 1,7 metriä ja keskivirtaama noin 9 litraa sekunnissa. Valuma-alue on 105 hehtaarin suuruinen. Vuoden aikana järven vesi vaihtuu noin 2,5 kertaa järven tilavuuden (keskivedenkorkeudella m 3 ) verran. Järvi laskee koillispäästä alkavaa ojaa pitkin Lippajärveen ja edelleen Espoon Pitkäjärven kautta Espoonjokeen ja mereen. Kasviplanktonnäytteet otettiin kahdesta näytepisteestä keskeltä järveä ja koillisosasta järven laskuojan, luusuan tuntumasta (liite 1). Näytteet otettiin kokoomanäytteinä limnos-noutimella. Koska järvi on matala, otettiin kokoomanäyte metristä. Näytteet suojattiin valolta ja yhdistettiin kokoomaksi muovisessa ämpärissä. Levänäytteet kestävöitiin kentällä Lugolin liuoksella (10 tippaa/näytepullo) ja toimitettiin määrittäjälle pimeässä ja viileässä. Kasviplanktonnäytteistä määritettiin kasviplanktonlajit ja biomassat Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksessa. Veden kokonaissyvyys oli järven keskiosaa noin 2,3 metriä ja koillisosassa noin metrin. Vedenlämpötila oli 22,7 astetta.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v Lajisto - biomassa Pintavesien ekologisen tilan luokittelussa voidaan muuttujina käyttää kasviplanktonin kokonaisbiomassaa, a-klorofyllipitoisuutta sekä haitallisten sinilevien osuutta kokonaisbiomassasta. Suomen ympäristökeskuksen (2009) luokitteluohjeen mukaan Gallträsk voidaan luokitella pieneksi humusjärveksi, minkä mukaan arvioitiin järven tilaa erilaisin muuttujin. Edellisten selvitysten (vuonna 2008 ja 2010) perusteella Gallträskin kasviplanktonin biomassat ja klorofylli-a:n pitoisuudet ovat olleet tyypillisiä rehevälle ja erittäin rehevälle vesistölle ja järven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi/huonoksi. Yksittäisten tutkimuskertojen väliset erot kasviplanktonin biomassassa eivät vielä kerro veden laadun muuttumisesta, koska suhteellisen suuri vaihtelu on ominaista tälle vedenlaatutekijälle (kuten esim. klorofyllipitoisuudellekin). Mahdolliset muutossuunnat on mahdollista erottaa vasta melko pitkästä aikasarjasta. Mikäli järven ekologista tilaa tarkastellaan kasviplanktonbiomassan perusteella (keskiosa: 1,3 mg/l ja koillisosa: 0,9 mg/l), vastasi ekologinen tila molemmilla näytepisteillä luokkaa erinomainen, kuten myös edellisvuonna. Biomassa-arvot olivat rehevyysluokitukselta vain lievää rehevyyttä osoittavia. Järven kasviplanktonlajistossa oli suhteellisilta osuuksilta edellisvuoden tavoin biomassaltaan eniten Kultaleviä (Chrysophyta), joiden prosentuaalinen osuus kokonaisbiomassasta oli järven keskiosassa 50 % ja koillisosassa 62 % (Kuva 1.). Kultalevistä valtalajeina tavattiin suvun Dinobryon sp. lajeja sekä Dinobryon sosiale ehrenberg -lajia. Toiseksi runsain ryhmä oli nielulevät (Cryptophyta) (31 % ja 19 %) ja suurin osa levistä oli suvun Cryptomonas-leviä. Viherleven (Chlorophyta) osuus biomassasta järven näytepisteillä oli %. Viherlevistä runsain laji oli järven keskiosassa Botryococcu sp-suku ja koillisosassa Kirchneriella lunaris möbius

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v % 90 % % 70 % 60 % 50 % OTHER PHYTOPLANKTON CHLOROPHYTA CHRYSOPHYTA 40 % 8 DINOPHYTA CRYPTOPHYTA 30 % 20 % 31 4 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 10 % 19 0 % Gallträsk Keskiosa Gallträsk koillinen 4.2 Klorofylli-A Kuva 1. Gallträskin leväryhmien suhteelliset osuudet kasviplanktonissa kesällä 2011 Elokuussa 2008 tehdyn selvityksen mukaan sinilevien osuus biomassasta näytepisteellä 1 oli 54 % ja 76 % näytepisteellä 2. Vuoden 2010 selvityksessä sinilevien osuus oli vain alle prosentin kokonaisbiomassasta, eikä esimerkiksi haitalliseksi luokiteltuja Anabaena sinileväsuvun lajeja tavattu lainkaan. Myös vuonna 2011 sinilevien osuus oli hyvin pieni - järven keskiosassa sinileviä oli alle 0,5 % ja koillisosassa ~ 1,5 %. Haitallisia sinilevälajien osuus näytteissä kokonaisuudessaan oli hyvin pieni (muutama kpl). Gallträskin klorofylli-a:n pitoisuus määritettiin kasvukaudella 2011 kesäsyyskuussa. Järven keskiosassa klorofylli a:n pitoisuus vaihteli välillä µg/l ja pisteellä 2 pitoisuus oli välillä µg/l (Kuva 2.). Mikäli tarkastellaan kasvukauden klorofyllipitoisuuden keskiarvoa (Kuva 3.), voidaan Gallträskin ekologinen tila luokitella hyväksi (Syke 2009). Klorofyllipitoisuuden kasvukauden keskiarvo on ollut vuosina samaa suuruusluokkaa, mutta vuonna 2008 oli klorofylli a:n pitoisuus huomattavasti korkeampi. Huomioitavaa on se, että vuonna 2008 keskiarvo on laskettu vain kesä- ja heinäkuun tuloksista ja että heinäkuun näytekerralla oli pisteen 2 näytteeseen sekoittunut todennäköisesti pohjasedimenttiä, mikä on voinut vaikuttaa tulokseen.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v Klorofylli A:n pitoisuus µg/l Keskiosa Koillisosa Kuva 2. Klorofylli a:n pitoisuus Gallträskin päällysvedessä kasvukaudella vuosina

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v Klorofylli A:n pitoisuus (µg/l) Keskiosa Koillisosa Kuva 3. Klorofylli a:n pitoisuus Gallträskin päällysvedessä kasvukauden keskiarvona vuosina Myös Klorofylli-a:n määrä viittasi rehevyysluokitukselta vain lievään rehevyyteen. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tässä selvityksessä on käsitelty vain kahden näytekerran tuloksia, minkä vuoksi tuloksista tehtävät päätelmät ja tulkinnat (esim. luokitus) ovat vain suuntaa-antavia. Kasviplanktonissa esiintyy merkittävää ajallista ja paikallista vaihtelua, joten vasta pidemmästä aikasarjasta voidaan tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä. FCG Finnish Consulting Group Oy Laatinut: Sanna Eronen Limnologi, FM

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v Viitteet Suomen ympäristökeskus Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Toimittanut K-M.Vuori, S.Mitikka ja H. Vuoristo. Ympäristöhallinnon ohjeita nro 3/2009. Suomen ympäristökeskus Pintavesien tyypittely. > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesien tila > Pintavesien tyypittely (www-sivut luettu ). Liitteet Liite 1. Näytepistekartta Liite 2. Lajisto- ja biomassatulokset kesältä 2011

9 Liite 1 Näytepistekartta P11644

10 Liite 2 Tulokset Gallträsk keskiosa v P11644

11 Liite 2 Tulokset Gallträsk keskiosa v P11644

12 Liite 2 Tulokset Gallträsk keskiosa v P11644