Kala- ja vesimonisteita nro 164. Ari Haikonen ja Jouni Kervinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kala- ja vesimonisteita nro 164. Ari Haikonen ja Jouni Kervinen"

Transkriptio

1 Kala- ja vesimonisteita nro 164 Ari Haikonen ja Jouni Kervinen Kauniaisten Gallträsk-järven koekalastus vuonna 2014

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Tekijät: Ari Haikonen Ja Jouni Kervinen Julkaisun nimi: Kauniaisten Gallträsk-järven koekalastus vuonna 2014 Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro 164 Toimeksiantaja: Kauniaisten kaupunki Jakelu: Kauniaisten kaupunki Kannen kuva: Jouni Kervinen

3 Sisällys 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Gallträsk Koekalastukset Tulokset Tulosten tarkastelua Lähteet Liitteet... 10

4 2

5 1 Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi Kala- ja vesitutkimus Oy:ltä Gallträsk-järven kalaston ja lajisuhteiden selvittämisen Nordic-koeverkkokalastuksella vuonna Aineisto ja menetelmät 2.1 Gallträsk Gallträskim pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys noin 1,5 metriä. Järven syvin kohta on noin 2 metriä ja keskivirtaama noin 9 litraa sekunnissa. Valuma-alue on 105 hehtaarin suuruinen. Vuoden aikana järven vesi vaihtuu noin 2,5 kertaa järven tilavuuden verran. Järvi laskee koillispäästä alkavaa ojaa pitkin Lippajärveen ja edelleen Pitkäjärven kautta Espoonjokeen ja mereen. Järveä ympäröivä alue on pääasiassa kookasta kuusimetsää. Järven länsipäässä sijaitsee vuonna 1988 luonnonsuojelualueeksi rauhoitettu Träskmossenin suoalue. Järven nykytilan taustalla on pitkäaikainen ihmisen toiminta luvulta lähtien järveen laskettujen jätevesien saastuttamana järvi jouduttiin 1950-luvulla asettamaan uimakieltoon. Jätevesien laskeminen järveen loppui 70-luvulla, ja vuoden 1980 jälkeen keskitetyn viemäröinnin ansioista veden fosfori- ja typpipitoisuudet ovat laskeneet lähemmäs luonnontilaisen järven arvoja, mutta sisäinen kuormitus pitää järven kuitenkin edelleen rehevänä. (Sito-Rakennuttajat Oy 2011) Järven veden laatua voidaan nykyisin luonnehtia sen rehevimmällä ulpukka-alueella kesäaikana lähinnä tyydyttäväksi. Avovesialueella ja luusuassa veden laatu on viime vuosina ollut hyvää. Kokonaisfosforipitoisuus on alle 50 µg/l ja klorofyllipitoisuus alle 20 µg/l. Haitallisia leväkukintoja ei viime vuosina ole havaittu. Talvinen happitilanteen heikentyminen ja siihen liittyvä ravinnepitoisuuden kasvu heikentävät laatuluokitusta. Talvinen happikato on ollut tavallinen ilmiö Gallträskissä, samoin siihen liittyvät kalakuolemat. Talvella Gallträskissä kuoli suuri osa suurista hauista sekä runsaasti myös särkiä ja ahvenia. Kesäaikana happitilanne on pysynyt pääsääntöisesti hyvänä. (Sito-Rakennuttajat Oy 2011) Gallträskissä on tehty vähempiarvoisten kalojen poistopyyntiä vuosina 2002 ja 2003 (Sammalkorpi 2003 ja Anna-Lena Granlund, sähköposti ). Gallträskissä on toteutettu kunnostus vuosina ruoppaamalla, ruoppausmassojen tiivistämisellä sekä kasvillisuutta poistamalla (Sito-Rakennuttajat Oy 2011). Järvellä harrastetaan kalastusta ruutanan ja hauen ollessa yleisimmät saalislajit. 3

6 2.2 Koekalastukset Koekalastuksissa käytettiin Nordic-yleiskatsausverkkoja, jotka ovat kooltaan 1,5 m x 30 m ja koostuvat 2,5 m pituisista eri solmuvälien paneeleista (solmuvälit 5; 6,25; 8; 10; 12,5; 15,5; 19,5; 24; 29; 35; 43 ja 55 mm). Verkkokoekalastus Nordic-yleiskatsausverkoilla on standardoitu menetelmä, jota käytetään myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisissa koekalastuksissa järvillä (Olin ym. 2014). Verkko on passiivinen ja valikoiva pyydys (Hamley 1975, 1980, Kurkilahti 1999). Eri lajeilla on erilainen pyydystettävyys, erityisesti ahven jää kiduskannen ja evien piikkiruotojensa vuoksi helposti verkkoon kiinni, minkä vuoksi niiden pyydystettävyys on esim. särkikaloja suurempi (Hamley 1980, Olin & Malinen 2003, Prchalova ym. 2008). Toisaalta vähemmän aktiiviset tai verkkokoekalastuksen kannalta hankalissa paikoissa elävät lajit, kuten hauki, ovat helposti aliedustettuina verkkosaaliissa (Olin ym. 2002). Verkkopyynti lisäksi yliarvioi suurten kalojen osuutta pieniin verrattuna (Olin ym. 2002). Koekalastukset suoritettiin kuudella eri verkkopaikalla, jotka oli valittu satunnaisotannalla (kuva 1, liite 1). Kaikki verkot laskettiin pohjaan järven mataluudesta johtuen. Pintaveden lämpötila oli koekalastuksen aikaan 6,0 6,3 astetta. Koekalastuksen aikaiset ympäristöolosuhteet on esitetty liitteessä 2. Kuva 1. Verkkopaikkojen sijainti Gallträskissä vuonna Saaliiksi saadut kalat määritettiin lajilleen ja laskettiin yksilömäärät. Kalat mitattiin yksilöllisesti 1 mm tarkkuudella ja solmuvälikohtainen yhteispaino punnittiin lajeittain. 4

7 3 Tulokset Koekalastuksissa saatiinsaaliiksi neljää eri kalalajia kaikkiaan 441 yksilöä (taulukko 1). Saaliin yhteispaino oli noin 16 kg eli noin g/verkko. Yleisin laji oli särki, jonka osuus yksilösaaliista oli 71 % ja biomassasaaliista 40 %. Vastaavasti petokalojen osuus yksilösaaliista oli 17 % ja biomassasaaliista 44 %. Hajonta verkkokohtaisissa saaliissa oli suurta (liitteet 3 ja 4). Verkko- ja silmäkokokohtaiset on esitetty liitteissä 5 ja 6. Taulukko 1. Kauniaisten Gallträskin koekalastuksen kokonaissaaliit lajeittain yksilömäärinä sekä biomassa sekä lajisaaliin %-osuudet. kokonaissaalis (yks.) yksikkösaalis (yks./verkko) osuus kokonaissaaliista (%) kokonaissaalis (g) yksikkösaalis (g/verkko) Osuus kokonaissaaliista (%) Laji Ahven ,8 28 % % Hauki 2 0,3 0,5 % % Ruutana 3 0,5 0,7 % % Särki ,8 71 % % Yhteensä ,5 100 % % Ahvenkalat ,8 28 % % Särkikalat ,3 71 % % Petokalat 76 12,7 17 % % Ahventen keskipituus oli 14 cm ja suurimman ahven pituuden ollessa 30 cm (taulukko 2). Huomattavan suuri osa ahvenista oli yli 14 cm pituisia yksilöitä (60 %). Ahven ja särjen pituusjakaumissa on havaittavissa useita ikäluokkia eikä aineistossa ole havaittavissa yksittäisten ikäluokkien puuttumista (kuvat 2 ja 3). Särjellä nuoret ikäluokat olivat vallitsevia, mutta myös vanhempia ikäluokkia esiintyi. Taulukko 2. Saaliiksi saatujen kalojen pituuksien keskiarvot (cm), keskihajonnat sekä minimi ja maksimi lajeittain vuonna pituus, cm Laji n keskiarvo keskihajonta min. max. Ahven , Hauki , Ruutana , Särki , Kuva 2. Ahvenen pituusjakauma Gallträskin koekalastuksissa vuonna

8 Kuva 3. Särjen pituusjakauma Gallträskin koekalastuksissa vuonna Tulosten tarkastelua Kauniaisten Gallträskin kalayhteisön rakenne on särkikalavaltainen (särjen osuus 71 % yksilösaaliissa), mikä on tyypillistä rehevöityneelle järvelle. Vuoden 2014 koekalastuksen perusteella Gallträsk kuuluu ekologiseen luokkaan tyydyttävä/välttävä kokonaisbiomassan sekä särkikalojen biomassaosuuden perusteella (Aroviita ym. 2012). Yksilömäärän perusteella se kuuluu puolestaan luokkaan hyvä/tyydyttävä, johtuen kookkaiden yksilöiden esiintymisestä saaliissa. Ahvenista 60 % oli yli 14 cm pituisia, kun vastaavasti Pitkäjärvellä niiden osuus oli 2 % ja Lippajärvellä 0 % (Joensuu ym. 2008). Ahventen kasvu näyttäisi kokojakauman perusteella olevan hyvä eikä järvessä ole havaittavissa kasvua heikentävää ravintokilpailua. Petokalojen ( 15 cm ahven ja hauki) osuus Gallträskin yksilösaaliissa vuonna 2014 oli huomattavan suuri ja selvästi suurempi kuin esimerkiksi alapuolisilla Pitkäjärvellä ja Lippajärvellä. Gallträskissä petokalojen osuus oli yksilösaalissa 17 % ja biomassasaaliissa 44 %, kun puolestaan Pitkäjärvellä se oli vuonna 2008 vastaavasti 1,5 % ja 15 % ja Lippajärvellä 1,7 % ja 25 % (Joensuu ym. 2008). Benndorfin (1990) mukaan petokalojen osuuden tulisi olla %:n kalojen kokonaisbiomassasta, jotta vesiekosysteemi olisi tasapainoinen. Rehevöityneissä järvissä petokalojen osuus kalaston kokonaisbiomassasta on yleisesti alle 10 % (Persson 1988). Gallträskillä on aiemmin tehdyissä koekalastuksissa saatu ruutanaa, jonka osuus saaliista on tyypillisesti ollut suurin. Lisäksi on saatu vähäisempiä määriä särkeä, haukea ja ahventa (Sito-Rakennuttajat Oy 2011). Painon perusteella valtalajeja olivat ruutana sekä ahven ja särki puolestaan lukumääräisesti runsain (Suomen IP-tekniikka Oy 2004). Vuonna 2002 poistopyynnin jälkeen tehdyissä koekalastuksissa särjen ja ahvenen yksikkösaaliit olivat samalla tasolla kuin vuonna 2014 (Sammalkorpi 2003). Ennen poistopyyntiä vuosina 1999 ja 2001 tehdyissä koekalastuksissa särjen yksikkösaaliit olivat 1,5 ja 3 kg ja ahvenen vastaavasti 1,6 ja 0,5 kg. Tämä viittaisi siihen, tilanne ahvenen ja särjen suhteen on pysynyt Gallträskissä suhteellisen ennallaan eikä poistopyynnillä näytä olevan vaikutusta niiden kantoihin. Vuonna 1999 tehdyissä koekalastuksissa särkikalojen yksikkösaalis oli 4,7 kg (VTT 2003). Vastaavasti vuonna 2014 särkikalojen yksikkösaalis oli 1,4 kg. Ruutanoiden esiintymisen vähäisyys pienentää särkikalojen yksikkösaaliita. Vuoden 2014 koekalastuksissa ruutanoiden yksikkösaalis oli noin 0,3 kg, kun niitä on aiempien vuosien koekalastuksissa havaittu 0,5 3 kg (Sammalkorpi 2003). Ruutanoiden vähäinen määrä vuoden

9 koekalastuksissa voi johtua koekalastuksen myöhäisestä ajankohdasta. Viileän veden aikaan ruutanan aktiivisuus laskee, jolloin sitä ei saada saaliiksi passiivisella verkkopyydyksellä. Alentunut särkikalabiomassa sekä suuri petokalaosuus, ja siten kalaston tilan kohentuminen, voivat olla myös seurausta järvellä tehdyistä kunnostuksista. Särkikalojen yksikkösaaliin pienentyminen voi johtua myös Gallträskin runsaasta petokalojen osuudesta, niiden käyttäessä ravintonaan särjen ja ruutanan poikasia. Vuonna 2014 ahvenen ja särjen pituusjakaumissa esiintyi useita ikäluokkia eikä aineistossa ole havaittavissa yksittäisten ikäluokkien puuttumista. Tämä viittaa siihen, että järvessä ei ole ollut vakavia happikatoja viime vuosina. Vuoden 2014 koekalastuksen perusteella järvelle ei ole tarvetta kohdistaa vähempiarvoisten kalojen poistopyyntiä suuresta petokalojen osuudesta johtuen. Järven kalaston tilaa tulisi kuitenkin seurata koekalastuksilla normaaliin koekalastusaikaan elokuussa tehtävillä tutkimuksilla, sillä varsinkin ruutanan esiintymisen vähäisyys vuoden 2014 tuloksissa saattaa johtua koekalastusten myöhäisestä ajankohdasta. Tulevissa koekalastuksissa olisi hyvä kerätä myös ikänäytteitä ahvenesta ja särjestä, jotta niiden kasvua voitaisiin tutkia tarkemmin. 7

10 5 Lähteet Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Perus, J., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela, T., Vehanen, T. ja Vuori, K Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Bendorff, J. 1990: Conditions for effective biomanipulation; conclusions derived from whole lake experiments in Europe. Hydrobiologia 200/201: Hamley J.M Review of gillnet selectivity. J. Fish. Res. Board Can. 32: Hamley J.M Sampling with gillnets. Teoksessa: Backiel T. & Welcomme R.L. (toim.). Guidelines for Sampling fish in Inland Waters. Rooma, FAO. EIFAC Technical paper 33: Joensuu, L., Haikonen, A. ja Hellén, N Espoon Pitkäjärven ja Lippajärven koekalastukset Nordic-yleiskatsausverkoilla vuonna Kala- ja vesitutkimus Oy. Raportti. Kirjavainen, E., Nyrönen, J., Lappalainen, A., Vuoristo, H., Aaltonen, R., Kilpinen, K., Kivinen, S., Huttula, E. & Koivurinta, M. (2008). Kalataloudellisen velvoitetarkkailun työryhmän raportti. Helsinki Työryhmämuistio, MMM 2008:3. Kurkilahti M Nordic multimesh gillnet robust gear for sampling fish populations. Väitöskirja. Turun yliopisto. 108 s. Olin M. & Malinen T Comparison of gillnet and trawl in diurnal fish sampling. Hydrobiologia : Olin M., Rask M., Ruuhijärvi J., Kurkilahti M., Ala-Opas P. & Ylönen O Fish community structure in mesotrophic and eutrophic lakes of southern Finland: the relative abundances of percids and cyprinids along trophic gradient. J. Fish Biol. 60: Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. ja Sairanen, S Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/2014. Persson, L., Andersson, G., Hamrin, S.F. & Johansson, L. 1988: Predator regulation and primary production along the productive gradient of temperate lake ecosystem. Teoksessa: Carpenter, S.R. (toim.): Complex interactions in lake communities, s Springer-Verlag, New York. Prchalova M., Kubecka J., Riha M., Litvin R., Cech M., Frouzova J., Hladik M., Hohausova E., Peterka J. & Vasek M Overestimation of percid fishes (Percidae) in gillnet sampling. Fish. Res. 91: Sammalkorpi, I Gallträskin kasvillisuuden, kalaston ja veden laadun edellyttämät toimenpiteet ja selvitykset v Sito-Rakennuttajat Oy Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla. Ruoppaushankkeen yhteenveto Suomen IP-tekniikka Oy Kauniaisten kaupunki, Gallträskin kunnostus Menetelmien toteutuskelpoisuus. VTT Gallträsk-järven kunnostuksen esisuunnittelu. Tutkimusraportti. 8

11 9

12 6 Liitteet Liite 1. Koeverkkokalastuksen verkkopaikkojen koordinaatit (ETRS-TM35FIN). Verkkopaikka x y Gt Gt Gt Gt Gt Gt Liite 2. Gallträskin koekalastuksen aikaiset ympäristöolosuhdetiedot vuonna syvyys, m lämpötila pinta, o C lämpötila pohja, o C happi, ppm Verkkopaikka näkösyvyys sähkönjohtavuus, ms/m sameus, NTU Gt01 1,5 pohja 6,3 6,1 13,4 0,16 1,8 Gt02 1,7 pohja 6,3 6,0 13,4 0,16 1,8 Gt03 1,9 pohja 6,2 6,0 13,4 0,16 1,8 Gt04 1,8 pohja 6,2 6,0 13,4 0,16 1,8 Gt05 1,8 pohja 6,2 5,9 13,4 0,16 1,8 Gt06 1,8 pohja 6,0 5,7 13,4 0,16 1,8 Liite 3. Gallträskin koekalastuksen verkkokohtaiset yksilösaaliit (kpl) lajeittain sekä ahvenen ja särjen yksilösaaliin keskihajonnat vuonna Verkkopaikka ahven hauki ruutana särki yhteensä GT GT GT GT GT GT Yhteensä SD 6,2 36,4 39 Liite 4. Gallträskin koekalastuksen verkkokohtaiset biomassasaaliit (g) lajeittain sekä ahvenen ja särjen biomassasaaliin keskihajonnat vuonna Verkkopaikka ahven hauki ruutana särki yhteensä GT GT GT GT GT GT Yhteensä SD

13 Liite 5. Gallträskin koekalastuksen verkko- ja silmäkokokohtaiset yksilösaaliit (kpl) lajeittain vuonna GT01 GT02 GT03 GT04 GT05 GT06 Silmäkoko ahven hauki ruutana särki ahven ruutana särki ahven hauki särki ahven särki ahven ruutana särki ahven särki 6, , , , Liite 6. Gallträskin koekalastuksen verkko- ja silmäkokokohtaiset biomassasaaliit (g) lajeittain vuonna GT01 GT02 GT03 GT04 GT05 GT06 Silmäkoko ahven hauki ruutana särki ahven ruutana särki ahven hauki särki ahven särki ahven ruutana särki ahven särki 6, , , ,

Kala- ja vesimonisteita nro 232. Haikonen, A., Happo, L. ja Kervinen, J.

Kala- ja vesimonisteita nro 232. Haikonen, A., Happo, L. ja Kervinen, J. Kala- ja vesimonisteita nro 232 Haikonen, A., Happo, L. ja Kervinen, J. Kauniaisten Gallträsk-järven koekalastus vuonna 2017 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 24.12.2017 Tekijät:

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin

Lisätiedot

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004 KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3

Lisätiedot

Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2017

Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2017 Tutkimusraportti 214/217 3.11.217 Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 217 Nab Labs Oy Heikki Alaja Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailuvesistö... 1 3 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ? Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Saarijärven koekalastus 2014

Saarijärven koekalastus 2014 Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018 LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 Karels Oy Kalatalous ja ympäristö Aarno Karels tutkija / FT Lappeenranta 14.12.18 - - LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 1. JOHDANTO.. 2

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016

Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016 Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016 Johdanto Hirviselkä on Kyyveden pohjoisosaan salmiyhteydessä oleva, 209 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on erittäin matala, Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi

Lisätiedot

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Esitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille

Esitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille Esitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille 2019-2023 Eurofins Nab Labs Oy Heikki Alaja 6.11.2018 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailualue... 1 2.1 Vesistö ja

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.

Lisätiedot

Kylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta

Kylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Kylänjärven verkkokoekalastus 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017

Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Johdanto Vuonna 2005 voimaan tulleen vesienhoitolain mukaan kalataloushallinto ja Luonnonvarakeskus (aikaisemmin

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven

Lisätiedot

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004 1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015

Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Johdanto Suovunselkä on Kyyveteen salmiyhteydessä oleva, matala 360 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on huomattavasti Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi,

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

RYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ Sami Ojala RAPORTTI nro 639/18

RYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ Sami Ojala RAPORTTI nro 639/18 RYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ 2018 Sami Ojala RAPORTTI 2018 nro 639/18 Rysä- ja verkkokoekalastus Pirkkalan Vähäjärvellä keväällä 2018 Tutkimusraportti nro 639/18, 14.6.2018

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2

Lisätiedot

Iso-Syvän koekalastus 2015

Iso-Syvän koekalastus 2015 Iso-Syvän koekalastus 2015 Johdanto Iso-Syvän järvi on pienehkö, vesialaltaan 120 hehtaarin järvi Pieksämäen Naarajärvellä. Se on tyypiltään matala humusjärvi, mikä tarkoittaa keskisyvyydeltään alle 3

Lisätiedot

Sylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi

Sylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi Sylvöjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (13) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Sylvöjärven

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Rutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Rutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 275/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Kärkjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi

Kärkjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi Kärkjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (12) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kärkjärven

Lisätiedot

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan

Lisätiedot

Liesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Liesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.

Lisätiedot

Monninjärven koekalastus 2016

Monninjärven koekalastus 2016 Monninjärven koekalastus 2016 Johdanto Monninjärvi on pieni, vesialaltaan sadan hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa

Lisätiedot

Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015

Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Johdanto Pohjois-Virmas on keskikokoinen, vesialaltaan (ilman Etelä-Virmasta) 767 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään

Lisätiedot

Iso-Perkai -järven koekalastus 2014

Iso-Perkai -järven koekalastus 2014 Iso-Perkai -järven koekalastus 2014 Johdanto Iso-Perkai on pienehkö 140 hehtaarin järvi Pieksämäen kunnassa. Iso-Perkai sijaitsee Kyyveteen laskevan Nykälänjoen yläosan valuma-alueella laskien vetensä

Lisätiedot

Salmenjärven koekalastus 2016

Salmenjärven koekalastus 2016 Salmenjärven koekalastus 2016 Johdanto Salmenjärvi on pieni, vesialaltaan 84 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa että

Lisätiedot

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011 RKTL:n työraportteja 45/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 211 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA Ari Westermark Kirje nro 868/14 AW

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA Ari Westermark Kirje nro 868/14 AW KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA 2014 Ari Westermark 2014 Kirje nro 868/14 AW 2 3 SISÄLTÖ 1. VERKKOKOEKALASTUKSEN MENETELMÄT... 1 1.1 Kirkkojärven verkkosaaliit vuonna 2014... 4 1.2 Verkkosaaliin

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Harvanjärven kunnostus -hanke. Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012

Harvanjärven kunnostus -hanke. Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012 Harvanjärven kunnostus -hanke Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012 Olli Saari 19.10.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Harvanjärvi... 3 2.2. Verkkokoekalastuksien

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016

HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 1240.6 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 MIIKA SARPAKUNNAS KUOPIO 30.12.2016

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014 Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta

Lisätiedot

Lehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Lehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Lehijärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...

Lisätiedot

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kunnostustoimien taustaa Kirkkojärvi pahasti rehevöitynyt (järveen johdettu aikanaan

Lisätiedot

SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 269/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 1 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA

Lisätiedot

Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015

Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Johdanto Etelä-Virmaksen järvi on salmiyhteydellä Pohjois-Virmakseen oleva matala 423 hehtaarin järvi Pieksämäellä, entisen Virtasalmen kunnan alueella. Etelä-Virmas

Lisätiedot

Ruuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi

Ruuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi Ruuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus 2018 3.1.2019 Matti Kotakorpi 2 (21) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kokonaisyksikkösaalis

Lisätiedot

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tähän julkaisu käsittelee

Lisätiedot

Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta

Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Salmijärvi...

Lisätiedot

Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien

Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien TARKKAILUOHJELMA Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien Nab Labs Oy Pekka Sundell Sisällys 1 TARKKAILUVELVOITE... 1 2 TUTKIMUSALUE... 1 2.1 Valumavedet... 1 2.2 Vesistöt

Lisätiedot

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009 TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on

Lisätiedot

Alasenjärven verkkokoekalastus 2016

Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Tekninen ja ympäristötoimiala Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Matti Kotakorpi LYP Johdanto Lahden kaupunki on asettanut strategiseksi tavoitteeksi ympäristön tilasta huolehtimisen, ja tavoitteen yhtenä

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 285/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 2 2 KANNUSJÄRVEN

Lisätiedot

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 156/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on koottuna

Lisätiedot

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 290/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 0 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus Hankkeen taustaa Yläneen järvet kuntoon hankkeessa tutkittiin vuonna 2002 neljän Yläneläisen järven tilaa (Elijärvi, Lampsijärvi, Mynäjärvi ja Särkijärvi). Hankkeen kohdejärvillä tehtiin perusselvitykset

Lisätiedot

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,

Lisätiedot

Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI

Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005 Ville Kangasniemi RAPORTTI Ympäristötoimisto 3/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 1.1 Valuma alue...4 1.2 Vedenlaatu vuonna 2005...5 2 VERKKOKOEKALASTUS...6

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4

Lisätiedot

MÄRKJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

MÄRKJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA MÄRKJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 258/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 2 2 MÄRKJÄRVEN

Lisätiedot