Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä
|
|
- Mikko Ahonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä
2 Järvi Hoi - hanke Järvi Hoi on kansainvälinen hoitokalastuksen kehittelyhanke Suomessa ja Ruotsissa Hankekumppanit: Hässleholmin kunta, Regito Research Center, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö ja Vihdin Enäjärven suojeluyhdistys Kohdevesistöt Länsi-Uudellamaalla: Hiidenvesi, Lohjanjärvi ja Vihdin Enäjärvi Hanketta rahoitetaan Länsi-Uudellamaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta toimintalinjalta 421.
3 Hankkeen tavoitteet Vesien hoidon menetelmien kehittäminen tutkimusta hyödyntämällä Uusien menetelmien kehittäminen erityisesti matalien ranta- ja kasvillisuusvyöhykkeiden hoitokalastukseen (Vihdin Enäjärvi) Parhaiden hoitokalastuskäytäntöjen löytäminen savisameisiin vesistöihin, joissa on monimutkainen ravintoverkko (Lohjanjärvi ja Hiidenvesi) Kalavesien hoidon ja hoitokalastuksen asiantuntemuksen kehittäminen ja kokemusten jakaminen Kansainvälisen yhteistyön lisääminen ja verkostojen luominen Alueen asukkaiden yhteistyön lisääminen Ammatti- ja virkistyskalastusmahdollisuuksien lisääminen Kohdejärvien elinvoiman ja vetovoimaisuuden lisääminen
4 Kohdevesistöt
5 Hankkeen kohdejärvet: Vihdin Enäjärvi Pinta-ala n. 5 km² valuma-alue 34 km² Järven keskisyvyys 3,4 m Järven suurin syvyys 9 m Hyvin rehevä Ekologinen tila välttävä
6 Hoitokalastuksen kehittämistä Hoitokalastukset on tehty perinteisesti > 3 m syvemmillä alueilla Pienikokoinen särkikala parveutuu matalille alueille Matalien alueiden hoitokalastus rysillä ja katiskoilla Järvi Hoi -hankkeessa testattiin nuottausta < 3 m syville alueille. (n. 95 % järven tilavuudesta) Koenuottaukset Tmi Kari Kinnunen Tulosten raportointi Tmi Juhani Niinimäki
7 Koenuottauksia V apajaa V apajaa (E1 E6) yhteensä 20 nuotanvetoa JärviHoi Lohja Juhani Niinimäki
8 Enäjärvellä 2013 Järvi Hoi 2013 Juhani Niinimäki
9 Tulokset Saalis kg/pyynti-pv/ha Catch kg/fishing-day/ha 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 JärviHoi Lohja Juhani Niinimäki
10 Saalis kpl/pyynti-pv/ha Catch number/fishing-day/ha JärviHoi Lohja Juhani Niinimäki
11 1400,0 Saalis kg yhteensä Catch kg total 1200,0 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0,0 Perch Ruffe Roach Bleak White bream Bream Pikeperch Ahven Kiiski Särki Salakka Pasuri Lahna Kuha JärviHoi Lohja Juhani Niinimäki
12 60000 Saalis kpl Catch number Perch Ruffe Roach Bleak White bream Bream Pikeperch Ahven Kiiski Särki Salakka Pasuri Lahna Kuha JärviHoi Lohja Juhani Niinimäki
13 Tuloksista Kokonaissaalis 2395 kg, joka oli n. 12 % vuosien nuottaussaaliista syvillä alueilla Miksi nuottasaaliit matalilla alueilla jäivät alhaisiksi? Alle 1,5 metrin alueilla nuottaus runsaan kasvillisuuden vuoksia hankalaa Matalilla vesialueilla kalaparvien kaikuluotaaminen vaikeaa Kalat yleensä hajallaan alle 3 metrin vesialueilla keväällä kutukalojen nuottaus saattaa tuottaa hyviä saaliita, jos ajoitus ja paikka ovat oikeat. hyvä tutkia, nyt tiedetään ettei kannata, jos on tarvetta hoitokalastaa matalalla se tehdään edelleen rysillä ja katiskoilla
14 Kohdenjärvet: Hiidenvesi ja Lohjanjärvi
15 Hankeen kohdejärvet: Hiidenvesi Hiidenvesi Uudenmaan toiseksi suurin järvi pinta-ala 30 km² Valuma-alue 935 km² keskisyvyys 4 m maksimisyvyys 33 m viipymä 9 kk erillisiä altaita, eroavat toisistaan vedenlaadultaan ja muodoltaan REHEVÄ, vedenlaatu tyydyttävä
16 Hankeen kohdejärvet: Lohjanjärvi Lohjanjärvi Uudenmaan suurin järvi pinta-ala 92,7 km² valuma-alue 1020 km² keskisyvyys 13 m maksimisyvyys 53 m viipymä 750 vrk useita altaasta, eroavat toisistaan morfologialtaan ja veden laadultaan ekologinen tila hyvä
17 Taustat Hiidenvedellä hoitokalastettu 10 v. -> ei parantanut veden tilaa Kaksi pääsyytä epäonnistumiselle: Liian suuri ulkoinen kuormitus valuma-alueelta Selkärangattomien petojen runsaus (ylläpitävät rehevyyttä) sulkasääsken toukat (Chaoborus) syvillä selillä Leptodora petovesikirppu matalilla selillä Hiidenvettä ja Lohjanjärveä yhdistävät suuret sulkasääskitiheydet
18 Petokalat Sulkasääsken toukat Planktoninsyöjäkalat Sulkasääsken toukan saalistuksen vaikutus paljon voimakkaampaa kuin kalojen saalistuksen Eläinplankton Kasviplankton
19 SAALISKERTYMÄ (KG/HA) VUOSINA Hiidenveden hoitokalastus saalis vuosina SÄRKI SALAKKA PASURI LAHNA SULKAVA AHVEN KIISKI KUORE MUUT
20 Syvyys (m) -Kuorekanta säätelee toukkien runsautta Planktoninsyöjäkalat, kuore valtalaji Linjan Horizontal pituus distance (m) (m) Sulkasääsken toukka
21 Ravintoverkkotutkimukset selvitetään sulkavan, pasurin ja lahnan ravinnonkäyttöä selvitetään sulkasääsken toukan ja petovesikirpun esiintymistä Hiidenvedellä ja Lohjanjärvellä rehevillä ja matalilla selillä Tavoite Selvittää säätelevätkö sulkava, pasuri ja lahna eläinplanktonin runsautta Mikäli ne eivät käytä merkittävästi selkärangattomia petoja ravinnokseen, niitä voitaisiin tulevaisuudessa hoitokalastaa ilman että se vaikuttaa Hiidenveden ja Lohjanjärven ravintoketjuihin Tekijänä Helsingin yliopiston tutkimusryhmä
22 Leptodora-petovesikirpun tiheys molemmilla tutkimusalueilla Density Tiheys (yks./m (ind./m 2 ) 2 ) June Kesä Heinä July Elo Aug Syys Sept Kesä June Heinä July Aug Elo Syys Sept Hiidenvesi, Mustionselkä Lohjanjärvi, Maikkalanselkä
23 Sulkasääsken toukkien tiheys (Chaoborus) Lohjanjärven Maikkalanselällä Tiheys Density (yks./m (ind./m 2 ) 2 ) June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu
24 Järvi Hoi sulkavasaalista elokuussa 2012 Mika Vinni 2012
25 Sulkavan ravinnon koostumus Hiidenveden Mustionselällä 100 % n = 100 n = 66 n = 73 Chaoborus 80 Zoopl., others Leptodora 60 Limnosida 40 Chydorus 20 Daphnia Bosmina 0 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu
26 Pasurin ravinnon koostumus Hiidenveden Mustionselällä % n = 63 n = 36 n = 25 n = 23 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Fish Plant material Detritus Bottom fauna, oth. Chaoborus Chironomidae Zoopl., others Daphnia Leptodora
27 Lahnan ravinnon koostumus Hiidenveden Mustionselällä % n = 10 n = 12 n = 20 n = 18 Kesäkuu June Heinäkuu July Elokuu Aug Syyskuu Sept Detritus Bottom fauna, others Chironomidae Zoopl., others Daphnia Leptodora
28 Sulkavan ravinnon koostumus Lohjanjärven Maikkalanselällä 100 % n = 114 n = 61 n = 31 n = 44 Chaoborus 80 Zoopl., others 60 Leptodora Limnosida 40 Chydorus 20 Daphnia 0 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Bosmina
29 Pasurin ravinnon koostumus Lohjanjärven Maikkalanselällä % 100 n = 9 n = 9 n = 10 n = Surface insects 60 Chaoborus Daphnia Leptodora 0 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu
30 Yhteenveto tuloksista ja johtopäätökset Mustionselkä, Hiidenvesi Sulkavalla, pasurilla ja lahnalla ainoastaan vähäinen merkitys Leptodora-petovesikirpun runsauteen Leptodora säätelee kasviplanktonia syövää eläinplanktonia vain ajoittain > Hoitokalastus ei nykytilassa sovellu kunnostus-menetelmäksi, koska ulkoinen ravinnekuormitus on liian suuri Hoitokalastuksella tuskin haitallisia vaikutuksia ravintoverkossa Voidaan soveltaa kalastonhoidollisena toimenpiteenä Maikkalanselkä, Lohjanjärvi Sulkava ja pasuri säätelevät haitallisen sulkasääskikannan runsautta > Hoitokalastus ei ole sopiva kunnostusmenetelmä, koska sulkasääskikanta saattaa runsastua
31 Hankkeen tulokset: L-U alueelliset: Tulossa: Leve Vattnet! Eläköön vesi! Interaktiivinen verkkosivusto: sis. kalatunnistuspelejä, tietoa ravintoverkosta ja ravintoverkkokunnostuksesta
32
33 Kiitos!
Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy
Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden
LisätiedotHiidenveden hoitokalastus
Hiidenveden hoitokalastus Sisällys 3. Hoitokalastus Hiidenvedellä... 2 3.1. Hiidenveden hoitokalastuksen tausta... 2 3.2. Hiidenveden hoitokalastuspyydykset ja menetelmät... 3 3.3. Hiidenveden hoitokalastussaaliit
LisätiedotHoitokalastusta Lohjanjärvellä
Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä
LisätiedotLohjanjärven hoitokalastus
Lohjanjärven hoitokalastus Sisällys 4. Hoitokalastus Lohjanjärvellä... 2 4.1. Lohjanjärven hoitokalastuksen tausta... 2 4.2. Lohjanjärven hoitokalastuspyydykset ja -menetelmät... 3 4.3. Lohjanjärven hoitokalastussaaliit...
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotJärvi Hoi -hankkeen ravintoverkkotutkimukset Hiidenvedellä ja Lohjanjärvellä
Järvi Hoi -hankkeen ravintoverkkotutkimukset Hiidenvedellä ja Lohjanjärvellä Loppuraportti 2.1.21 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos Hiidenveden Mustionselän sulkavasaalista
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotHiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?
Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotPyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti
Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit
LisätiedotVoidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotHiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus
Tilaisuuden avaus Hiidenvesi-ilta 29.1.2013 OHJELMA Jaana Pönni, toiminnanjohtaja, Luvy ry Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset Sanna Helttunen, hankesuunnittelija, Hiidenveden kunnostus, Luvy ry
LisätiedotEnäjärven hoitokalastus
Enäjärven hoitokalastus Sisällys 5. Hoitokalastus Enäjärvellä... 2 5.1. Enäjärven hoitokalastuksen tausta... 2 5.2. Enäjärven hoitokalastuspyydykset ja -menetelmät... 3 5.3. Enäjärven hoitokalastussaaliit...
LisätiedotTmi Kari Kinnunen Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry / Järvi Hoi - hanke. 28.1.2014 Tmi J Niinimäki Juhani Niinimäki
Tmi Kari Kinnunen Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry / Järvi Hoi - hanke Nuottausmenetelmän kehittäminen ja testaus matalille alueille soveltuvaksi Vihdin Enäjärvellä Loppuportti vuosien 212 ja 213 nuottauksista,
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
LisätiedotVEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti
VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? MAAILMAN SUURIN HOITOKALASTUSHANKE JA MUITA KALAJUTTUJA Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti KALASTUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Perinteistä talvinuottausta
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotKANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali
KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotPyhäjärven hoitokalastus
Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus
LisätiedotTanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen
Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti TANAKKA taloudellisesti kannattavan
LisätiedotLintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus
VELHO-hanke & Pro Saaristomeri ohjelma Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutusiltapäivä Salo 31.8.2011 Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus Ilkka Sammalkorpi SYKE/Vesikeskus/Vesienhoitoyksikkö
LisätiedotHiidenveden kunnostus ja hoitokalastus
Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus Voiko Hiidenvettä kunnostaa hoitokalastamalla? Millainen hoitokalastus sopisi Hiidenvedelle? SYKE 28.6.2018 TARKKA kaukokartoitustuotteet Avoin tieto Ilkka Sammalkorpi
LisätiedotHIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010
HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotHIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004
Hiidenveden kunnostusprojekti Hiidenveden kalastusalue HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 24 Helsinki 11.1.25 Juhani Niinimäki 1 Taustaa Hiidenveden kunnostusohjelmassa vuosille 25-28 (Vesi-Eko Oy 23) todettiin
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotPuujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus
Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Kuva: Hauhalan osakaskunta Puujärvi Kirkasvetinen, syvä, oligo-mesotrofinen järvi Hyvä vedenlaatu kesämökkireissun
LisätiedotHoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut
Hoitokalastussaalis 2014 Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut Hoitokalastuksen tavoitteet Hoitokalastuksella pyritään pitämään eläinplanktonia ravintonaan käyttävien
LisätiedotHoitokalastusta Vesijärvellä
Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita
LisätiedotKalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä
Kalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä Tutkimusraportti 12.11.214 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos 1. Johdanto Pahoin rehevöityneen Tammelan Kaukjärven
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotPoistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset
Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotJohdat us eläinplankt onin maail maan
Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset
LisätiedotHOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?
HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti Järven käyttäjät Perinteinen hoitokalastus
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotVesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?
Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin
LisätiedotSulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 2013
Sulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 213 Tutkimusraportti 8.11.213 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset tieteet 1. Johdanto Sulkasääski (Chaoborus flavicans)
LisätiedotHoitokalastuksen pyyntimenetelmät ja kalojen käyttäytyminen
Hoitokalastuksen pyyntimenetelmät ja kalojen käyttäytyminen Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Kannattava hoitokalastus Rauma 11.6. 2015 Sisältöä Kalojen käyttäytymisen
LisätiedotPasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto
30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa
LisätiedotRavintoketjukunnostus vesien ja kalakantojen hoidossa
Ravintoketjukunnostus vesien ja kalakantojen hoidossa Jukka Ruuhijärvi RKTL Mikko Olin ja Tommi Malinen, HY ympäristötieteen laitos Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 11.-12.6.214 Ravintoketjukunnostuksen
LisätiedotJärvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?
Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotLOUNAIS-HÄMEEN JÄRVIEN TILANNE JA TOIMET. Forssan Soroptimistien tilaisuus Jouko Lindroos, Hamk ja TPKSY
LOUNAIS-HÄMEEN JÄRVIEN TILANNE JA TOIMET Forssan Soroptimistien tilaisuus 23.1.2018 Jouko Lindroos, Hamk ja TPKSY LOIMIJOEN VALUMA-ALUE Kokemäenjoen yläjuoksulla Lounais-Hämeessä sijaitseva Loimijoen alue
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotVesijärven hoitokalastus
Vesijärven hoitokalastus Jukka Ruuhijärvi ja Pasi Ala-Opas, Luke Matti Kotakorpi ja Ismo Malin, LSYP Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 11.6.215 Ensimmäinen suuren mittakaavan hoitokalastushanke
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotVastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.
LisätiedotMäärlammin eläinplankton kesällä 2014
Määrlammin eläinplankton kesällä 2014 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos Sisällysluettelo 1. Johdanto. 3 2. Aineisto ja menetelmät. 3 3. Tulokset 3 3.1 Lämpötila,
LisätiedotSulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 2012
Sulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 212 Tutkimusraportti 4.2.213 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset tieteet 1. Johdanto Hiidenveden syvillä alueilla
LisätiedotHankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus
Hankkeen taustaa Yläneen järvet kuntoon hankkeessa tutkittiin vuonna 2002 neljän Yläneläisen järven tilaa (Elijärvi, Lampsijärvi, Mynäjärvi ja Särkijärvi). Hankkeen kohdejärvillä tehtiin perusselvitykset
LisätiedotRehevöityneen järven kunnostamisen haasteet
Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta
LisätiedotSOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 269/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 1 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotSisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali
Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali Timo Ruokonen Timo J. Marjomäki, Iia Suomi, Tapio Keskinen, Tero Forsman & Juha Karjalainen Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus,
LisätiedotHoitokalastus ja vaikutusten seuranta. Jukka Ruuhijärvi, RKTL, Evo Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä, Inari 15.-16.11.2012
Hoitokalastus ja vaikutusten seuranta Jukka Ruuhijärvi, RKTL, Evo Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä, Inari 15.-16.11.212 Hoitokalastuksen teoriaa ja termejä Ravintoketjukunnostus eli biomanipulaatio
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotKivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke
HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke Hankkeen numero: 21075 Toteuttaja yhteystietoineen: Kivijärven kalastusalue, Aarno Parkkola, Tapiolankatu 1, 54710 Lemi 1. Tausta Hankealueen
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotElintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja
Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä 10.3.2016 Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja 1 Taustaa Satakunnassa sijaitsee yli 3700 maatilaa ja 201 elintarvikealan yritystä, jotka prosessoivat ruokaa vihanneksista,
LisätiedotVesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste
Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Jäälin ala-aste 22.5.2012 Eero Laine Birger Ylisaukko-oja Kaisa Savolainen Puheenjohtaja sihteeri tekn. kand. Esittelyn kulku:, pj. Eero Laine Miten
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotEnäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta
LisätiedotSulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 2009
Sulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 2009 Tutkimusraportti 29.9.2010 Tommi Malinen Pekka Antti-Poika Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset tieteet 1. Johdanto Hiidenveden
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotVesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta
Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta Vihdin vesistöpäivä 10.11.2018 Vesiensuojelu & odotukset Valtakunnallinen ohjaus Kunnan rooli Strategia ja visio vesienhoitoon
LisätiedotHiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma -Osa II ravintoketjukunnostus
Hiidenveden kunnostus 2012-2015 -hanke Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma -Osa II ravintoketjukunnostus Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
LisätiedotSulkasääsken toukkien runsaus Kaukjärvessä kesällä 2014
Sulkasääsken toukkien runsaus Kaukjärvessä kesällä 214 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos Sisällysluettelo 1. Johdanto. 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 3. Tulokset..
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotKalojen ja sulkasääsken toukkien runsaus Hiidenvedellä vuonna 2007
Kalojen ja sulkasääsken toukkien runsaus Hiidenvedellä vuonna 27 Tommi Malinen Mika Vinni Antti Tuomaala Pekka Antti-Poika Helsingin yliopisto bio- ja ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset tieteet Syvyys
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotKalaston kehittyminen kosteikkoihin
Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven
LisätiedotKiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja
Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja 13.9.2012 Birger Ylisaukko-oja sihteeri Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite: parantaa vesistöjen tilaa toimialueellaan Henkilöjäseniä,
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotPudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti
Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.
LisätiedotEsimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta
Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta 1.11.2018 Säkylä Pyhäjärvi-instituutti, Sepäntie 7, 27500 Kauttua 0440 344 054, www.pyhajarvi-instituutti.fi, @PJinstituutti Pyhäjärvi-instituuttisäätiö Perustettu
LisätiedotRavintoketjukunnostuksen mahdollisuudet. Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11.
Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11.2014 Helsingin Sanomat Elokuu 1997 Pien-Saimaa (kokonaisfosfori
LisätiedotNurmesjärven tila, kunnostus ja hoito
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke
LisätiedotSulkasääsken toukkien runsaus Vanajanselällä kesällä 2013
Sulkasääsken toukkien runsaus Vanajanselällä kesällä 213 Tommi Malinen 1 Mika Vinni 1 Jussi Iso-Tuisku 2 1 Helsingin yliopisto 2 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 1. Johdanto Sulkasääsken
LisätiedotOman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?
Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Lapin kalatalouspäivät Luosto 17.11.2017 Osuuskunta Virtatiimi Eero Hiltunen OSUUSKUNTA Osuuskunta Virtatiimi Vesistökunnostussuunnittelua, neuvontaa ja kalatalousalan
LisätiedotSulkasääsken toukkien ja pohjaeläinten runsaus Mäntsälän Huntti- ja Sahajärvessä
Sulkasääsken toukkien ja pohjaeläinten runsaus Mäntsälän Huntti- ja Sahajärvessä Tommi Malinen, Mika Vinni, Pekka Antti-Poika ja Antti Tuomaala Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos/akvaattiset
LisätiedotLittoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi
Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi Vertailua ja päätelmiä Esa Tommila Loppijärven ystävät ry:n vuosikokous 23.7.2017 Littoistenjärvi on kuin Loppijärven pikkuveli Littoistenjärvi Loppijärvi Pinta-ala
LisätiedotTavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma
9.9.11 Pyhäjärvi-instituutti, käytännön vesiensuojelua Lounais-Suomessa Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti TY 1 SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran
LisätiedotAsukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke
Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Meillä on jotain yhteistä Hollolan kuntatilaisuus Vesijärvisäätio 25.5.2016 Kohteina Hollolassa Vesijärvi Työtjärvi Hahmajärvi Kutajärvi Matjärvi Arkiomaajärvi
LisätiedotTUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 275/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA
LisätiedotSulkasääsken runsaus Hyvinkään Kytäjärvessä
Sulkasääsken runsaus Hyvinkään Kytäjärvessä Tutkimusraportti 25.1.211 Tommi Malinen Pekka Antti-Poika Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos akvaattiset tieteet 1. Tausta Sulkasääsken
LisätiedotSulkasääsken ja jäännemassiaisen runsaus Hiidenvedellä kesällä 2014
Sulkasääsken ja jäännemassiaisen runsaus Hiidenvedellä kesällä 214 Tutkimusraportti 25.2.215 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset tieteet 1. Johdanto Hiidenveden
LisätiedotRavintoketjukunnostus vesistön tilan kohentajana. Pia HögmanderH
Ravintoketjukunnostus vesistön tilan kohentajana Pia HögmanderH BIOP104 Limnologian perusteet luento 10.3.2010 Sisält ltö Teoriaa ja käsitteitk sitteitä Ravintoketjukunnostus (mitä?? missä?? milloin?)
Lisätiedot