Johdat us eläinplankt onin maail maan

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdat us eläinplankt onin maail maan"

Transkriptio

1 Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset (Copepoda) Chaoborus, sulkasääsken toukka Valokuvat tässä esityksessä: Wim van Egmond

2 Sprules Indikaat toreita Lajisto Biomassa Tuotanto Yhteisörakenne Lajiluku Määräsuhteet Koko- ja ikärakenne Fekunditeetti (=munamäärä/naaras) Liikkeet Horisontaaliset ja vertikaaliset 4 2

3 Tranvik Alkueläimet Aurinkoeläin Ameeba 6 3

4 Alkueläinryhmiä Ameebat Aurinkoeläimet Ripsieläimet Siimaeliöt 7 Alkueläimet, ekologia Lisääntyminen Jakautumalla, joskus alkeellista suvullista lisääntymistä Ravinnonotto Bakteerit, kasviplankton, muut alkueläimet Ottavat kokonaisena soluunsa Heterotrofisia, miksotrofisia Käyttäytyminen Reagoivat monenlaisiin ärsykkeisiin Valo Kemikaalit Lämpötila 8 4

5 2. Rataseläimet Keratella Asplanchna Kellicottia Synchaeta 9 Rataseläimet, ekologiaa Käytetään rehevyyden indikaattoreina Lisääntyminen Suotuisissa oloissa partenogeneettisesti, eli populaatio koostuu pel kästään naaraista Koiraita kriisitilanteissa Sukupolven kehitysaika 2-20 vrk, riippuu lämpötilasta Ravinnonotto Rataselin saa aikaan vesivirtauksen 10 5

6 Erityyppisiä puruelimiä: jauhavia, imeviä, tarttuvia, raastavia, repiviä Useimmat ravintokohteet <12 um, mutta suuri a kohteita voidaan tyhjentää imemällä Syklomorfoosi: ulkonäkö voi vaihdella ympäristön mukaan Pedot, lämpötila, ravinto 11 Äyriäiseläinplankton: vesikirput Chydorus Holopedium Daphnia Ceriodaphnia Daphnia pule Bosmina longirostris 12 6

7 13 Vesikirput, ekologiaa Lisääntyminen Kesäaikaan partenogeneettisesti Synnyttää eläviä poikasia Koiraita kehittyy epäsuotuisissa olosuhteissa suvullinen lisääntyminen lepomunat Vesien lampaita laiduntavat tehokkaasti kasviplanktonia Ravinnonotto: suodattavat, j oitakin petoja 14 7

8 Kalat syövät eläinplanktonia valikoivat koon perusteella isot syödään ensin Vuorokautisia vaelluksia Yöllä syvältä pintaa kohti ja aamulla päinvastoin, jopa 50 m, nopeus 19 m/h Syynä ravinto ja saalistus Eri vuodenaikoihin sopeutunei ta lajeja Horisontaalisesti vaihtelua Pelagiaalisia Litoraalin vesikirput Voivat puolustautua petoja vastaan eri laisilla piikeillä ja muilla pelottimilla

9 Pyhäjärven ravintoketju Kaloja paljon, vesikirppuihin (eläinplankton) kohdistuu voimakas saalistuspaine Vesikirput saaliina, vähenevät Levien määrä (kasviplankton) lisääntyy kun vesikirput eivät kontrolloi 17 Äyriäiseläinplankton: hankajalkaiset Cyclopoida: liikkuvat syöksähdellen, ottavat ravintonsa si epaten Calanoida: uivat jatkuvasti Cyclops Limnocalanus Eudiaptomus Mesocyclops 18 9

10 19 Ekologiaa, hankajalkai set Ravinnonkäyttö: cyclopoidat petoja, calanoidat suodattavat Lisääntyminen Kehityksessä useita vaiheita Muna naupliustoukka, jolla kuusi kehitysvaihetta Kuudes naupliustoukka = 1. copepodiittivaihe, joita myös kuusi Kuudes copepodiittivaihe = aikuinen Nuoruusvaiheilla osin erilainen ekologinen rooli Vaellukset 20 10

11 Sandercock et al Chaoborus -toukka Peto, syö vesikirppuja ja muuta eläinplanktonia 22 11

12 Rehevöityminen Rehevissä vesissä partikkelien runsaus haittaa vesikirppuja ja bakteeriravinnon lisääntyminen näkyy alkueläinten ja rataseläinten suhteellisen määrän kasvuna Mikrobiravintoverkon merkitys kasvaa Chydorus tyypillinen rehevän järven laji, samoin hankajalkaiset Pyhäjärven tärkeimpiä lajeja (veden laadun kannal ta) Bosminat ja Daphniat 23 Kairaukset 24 12

13 Eläinplanktonii n perustuvat sedimenttitutkimukset Pyhäjärvellä 0-30 cm: 1 cm välein Eläinplankton (vesikirput) cm: 10 cm välein Yhteensä 41 kairausnäytteen osasta analysoitu vesikirppujen ja Gloeotrichia-sinilevän jäämiä Yhteensä 23 vesikirppulajia tunnistettu 41 näytteessä 25 Miten vesikirpun jäämiä pystytään tunnistamaan lajilleen sedimenttinäytteistä? Eläimen kilpiosat eivät ole säilyneet kokonaisina, vaan irronneet palasiksi: Pääkilpi takajalka Takajalan piikki Selkäkilpi 26 13

14 Vesikirput kasvillisuuden indikaattorina Sedimentary cladoceran species assemblage Hann 1989 Information of past habitats (macrophyte ass. taa transfer function of macrophytes) (ratio between chydoridae and bosmids indicator of macrophytes) 27 Valokuvat tässä: Wim van Egmond 1999 Muita hyviä: pages/freshwatercrustaceans.asp 28 14

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa

Lisätiedot

ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN

ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN KÄSITTEITÄ o PLANKTON = keijuva eliöstö, keijusto kasviplankton (phytoplankton) eläinplankton (zooplankton) o TRIPTON = kuollut hiukkasmateriaali o SESTON = elävä plankton

Lisätiedot

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2009

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2009 Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna Martti Rask 1 ja Anja Lehtovaara 2 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 1697 Evo 2 Helsingin yliopisto, Lammin biologinen

Lisätiedot

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin

Lisätiedot

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2007

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2007 Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 7 Martti Rask 1 ja Anja Lehtovaara 2 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema, 1697 Evo 2 Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema,

Lisätiedot

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2008

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2008 Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 8 Martti Rask 1 ja Anja Lehtovaara 2 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 1697 Evo 2 Helsingin yliopisto, Lammin biologinen

Lisätiedot

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden

Lisätiedot

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä Anu Suonpää, 8.11.2014, Vihdin vesistöpäivä Järvi Hoi - hanke Järvi Hoi on kansainvälinen hoitokalastuksen kehittelyhanke Suomessa ja Ruotsissa 2012-2014 Hankekumppanit: Hässleholmin kunta, Regito Research

Lisätiedot

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2015

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2015 Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 215 Mirva Ketola 1. Johdanto Tuusulanjärvi (pinta-ala 592 ha, suurin syvyys 9,8 m) on tiheään asutun Keski-Uudenmaan tärkeimpiä järviä. Järvi on varsin matala

Lisätiedot

Eläinplanktonin ajallinen ja alueellinen vaihtelu Karjalan Pyhäjärvellä

Eläinplanktonin ajallinen ja alueellinen vaihtelu Karjalan Pyhäjärvellä Alueelliset ympäristöjulkaisut 346 Minna Rahkola-Sorsa, Jari Tiainen ja Sirkka Staff Eläinplanktonin ajallinen ja alueellinen vaihtelu Karjalan Pyhäjärvellä Rajavesien ekologisen tilan arviointi -hanke...

Lisätiedot

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärven hoitokalastus Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus

Lisätiedot

Määrlammin eläinplankton kesällä 2014

Määrlammin eläinplankton kesällä 2014 Määrlammin eläinplankton kesällä 2014 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos Sisällysluettelo 1. Johdanto. 3 2. Aineisto ja menetelmät. 3 3. Tulokset 3 3.1 Lämpötila,

Lisätiedot

Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Jukka Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Heikki Mäkinen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Jukka Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Heikki Mäkinen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Jukka Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Heikki Mäkinen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Kahdeksan vesienhoidon toimijan yhteistyöhanke 2012-2015.

Lisätiedot

Trofiakaskadit: virtavedet

Trofiakaskadit: virtavedet Trofiakaskadit: virtavedet Power (1990) Eel River, California -- levien määrä kasvoi huippupedon poissaollessa Syy: välipetojen määrä kasvoi Kolonisaatiokoe (20 vrk, n = 6): miten surviaissääsken toukat

Lisätiedot

Keskeisiä käsitteitä: Järvet Suomessa. Seisovan (makean)veden ekosysteemit: Järvi vai lampi? Lammet ja järvet pohjaeläimet ja eläinplankton

Keskeisiä käsitteitä: Järvet Suomessa. Seisovan (makean)veden ekosysteemit: Järvi vai lampi? Lammet ja järvet pohjaeläimet ja eläinplankton Lammet ja järvet pohjaeläimet ja eläinplankton Kaisa Huttunen Vesieläimistön tuntemus ja ekologia 4.-10.6.2015 Materiaalit: Kaisa Huttunen, Pauliina Louhi, Heli Suurkuukka Seisovan (makean)veden ekosysteemit:

Lisätiedot

HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON VUONNA 2006

HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON VUONNA 2006 HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON VUONNA 26 Vesa Saarikari Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Turku 27 2 HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON (26) Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4

Lisätiedot

Jyväsjärven rantavyöhykkeen eläinplankton vuosina

Jyväsjärven rantavyöhykkeen eläinplankton vuosina Pro gradu tutkielma Jyväsjärven rantavyöhykkeen eläinplankton vuosina 2000-2002 Elisa Vartiainen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Hydrobiologia ja limnologia 2.2.2006 2 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma 9.9.11 Pyhäjärvi-instituutti, käytännön vesiensuojelua Lounais-Suomessa Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti TY 1 SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran

Lisätiedot

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Vesijärven ötököitä. kasveja

Vesijärven ötököitä. kasveja Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan

Lisätiedot

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919

Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Tiedote 1.4.2015 Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30 Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala, puh. 050-343 0432 Pyhäjärven suojelurahasto

Lisätiedot

Ahvenen ravinnonkäytön vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät pienissä metsäjärvissä

Ahvenen ravinnonkäytön vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät pienissä metsäjärvissä Pro gradu tutkielma Ahvenen ravinnonkäytön vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät pienissä metsäjärvissä Teemu Karhunen 28.5.2011 Ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet / Kalataloustiede PL 65 00014

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VESISTÖVAIKUTUKSET

ILMASTONMUUTOKSEN VESISTÖVAIKUTUKSET ILMASTONMUUTOKSEN VESISTÖVAIKUTUKSET Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto Kuva: IPCC EPÄVARMUUKSIA LÄHDE: FICCA-ILMASTONMUUTOSTUTKIMUSOHJELMA

Lisätiedot

IITIN URAJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

IITIN URAJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA IITIN URAJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 250/2014 Mirva Ketola Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 2 URAJÄRVI 1 2.1 JÄRVEN PERUSTIEDOT 1 2.2

Lisätiedot

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen

Lisätiedot

Predaatio. Petojen saalistusstrategiat. Suolen sisällön analyysi (havaittu dieetti) Valikoiva saalistus. Predaatiosykli

Predaatio. Petojen saalistusstrategiat. Suolen sisällön analyysi (havaittu dieetti) Valikoiva saalistus. Predaatiosykli Predaatio Predaatiosykli E/N kohtaamistödennäköisyys (encounter rate) A/E hyökkäämistodennäköisyys (attack rate) C/A saalistusmenestys (capture success) Vain A/E sisältää pedon aktiivista valintaa! Petojen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä 10.3.2016 Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja 1 Taustaa Satakunnassa sijaitsee yli 3700 maatilaa ja 201 elintarvikealan yritystä, jotka prosessoivat ruokaa vihanneksista,

Lisätiedot

Mikroroskat meriympäristössä. Outi Setälä

Mikroroskat meriympäristössä. Outi Setälä Mikroroskat meriympäristössä Outi Setälä Meren mikroroskat kiinnostavat NYT Meren roskaantuminen ylipäätään on ollut enemmän esillä viime aikoina. Uusi tutkimusaihe Tutkittu vasta vähän, Itämerellä tuskin

Lisätiedot

Vertailevia järvitutkimuksia

Vertailevia järvitutkimuksia Fretwell-Oksanen malli Kontrolloiva tekijä vaihtelee portaittain Tietyssä elinympäristössä mahdollisten trofiatasojen määrä riippuu resurssien saatavilla olevuudesta ('habitat productivity') trofiatasojen

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY) Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY) 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

7. Happi. Adaptaatiot hapen saannin turvaamiseksi. Hapen vuodenaikaisvaihtelu noudattelee lämpötilakerrostuneisuutta. 1. Morfologiset adaptaatiot

7. Happi. Adaptaatiot hapen saannin turvaamiseksi. Hapen vuodenaikaisvaihtelu noudattelee lämpötilakerrostuneisuutta. 1. Morfologiset adaptaatiot 7. Happi -- hapen määrä vedessä on suhteessa lämpötilaan: kasvaa veden viiletessä -- vastaavasti eliöiden metabolia kiihtyy ja hapentarve kasvaa lämpötilan noustessa -- aktiivinen fotosynteesi lisää hapen

Lisätiedot

Inarijärven kasvi- ja eläinplanktontutkimukset

Inarijärven kasvi- ja eläinplanktontutkimukset Lapin ympäristökeskuksen moniste 43 Liisa Lepistö, Sami Mäkikyrö ja Annukka Puro-Tahvanainen Inarijärven kasvi- ja eläinplanktontutkimukset Osa I: Inarijärven veden laadun sekä kasviplanktonin määrän ja

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten

Lisätiedot

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Meillä on jotain yhteistä Hollolan kuntatilaisuus Vesijärvisäätio 25.5.2016 Kohteina Hollolassa Vesijärvi Työtjärvi Hahmajärvi Kutajärvi Matjärvi Arkiomaajärvi

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi)

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi) Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi) 8.11.2017 Turku Anu Reinikainen, Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet MUIKKU Muikku on siikojen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta 2006

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta 2006 Mikko Olin, Satu Estlander, Suvi Immonen, Hannu Lehtonen, Leena Nurminen, Kari Saulamo, Joni Tiainen ja Mika Vinni 1.1.. Bio ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate

Lisätiedot

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä

Lisätiedot

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon

Lisätiedot

IITIN MÄRKJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

IITIN MÄRKJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA IITIN MÄRKJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 256/2014 Mirva Ketola Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 2 MÄRKJÄRVI 1 2.1 JÄRVEN PERUSTIEDOT 1

Lisätiedot

Vesirutto Littoistenjärvessä kolmen vuosikymmenen opetuksia Jouko Sarvala Turun yliopiston biologian laitos

Vesirutto Littoistenjärvessä kolmen vuosikymmenen opetuksia Jouko Sarvala Turun yliopiston biologian laitos Vesirutto Littoistenjärvessä kolmen vuosikymmenen opetuksia Jouko Sarvala Turun yliopiston biologian laitos Vesistökunnostusverkoston seminaari 16.8.2013 Teemaryhmä 1: Järvien uposkasviongelmat ratkaistavissa

Lisätiedot

Vesijärven Enonselän ravintoverkon rakenne ja toiminta sekä niissä tapahtuvat muutokset (vuosina 2009-2013) Osaraportti (eläinplankton, vesikemia)

Vesijärven Enonselän ravintoverkon rakenne ja toiminta sekä niissä tapahtuvat muutokset (vuosina 2009-2013) Osaraportti (eläinplankton, vesikemia) Vesijärven Enonselän ravintoverkon rakenne ja toiminta sekä niissä tapahtuvat muutokset (vuosina 9-3) Osaraportti (eläinplankton, vesikemia) Mirva Ketola, Kirsi Kuoppamäki ja Timo Kairesalo Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2

Lisätiedot

Eläinplanktonin ja sulkasääsken toukkien (Chaoborus flavicans) sukkessio pienissä metsäjärvissä

Eläinplanktonin ja sulkasääsken toukkien (Chaoborus flavicans) sukkessio pienissä metsäjärvissä Eläinplanktonin ja sulkasääsken toukkien (Chaoborus flavicans) sukkessio pienissä metsäjärvissä Teresa Valonen Pro gradu-tutkielma Helsingin yliopisto Biotieteellinen tiedekunta Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Järvi Hoi -hankkeen ravintoverkkotutkimukset Hiidenvedellä ja Lohjanjärvellä

Järvi Hoi -hankkeen ravintoverkkotutkimukset Hiidenvedellä ja Lohjanjärvellä Järvi Hoi -hankkeen ravintoverkkotutkimukset Hiidenvedellä ja Lohjanjärvellä Loppuraportti 2.1.21 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos Hiidenveden Mustionselän sulkavasaalista

Lisätiedot

Hiidenveden hoitokalastus

Hiidenveden hoitokalastus Hiidenveden hoitokalastus Sisällys 3. Hoitokalastus Hiidenvedellä... 2 3.1. Hiidenveden hoitokalastuksen tausta... 2 3.2. Hiidenveden hoitokalastuspyydykset ja menetelmät... 3 3.3. Hiidenveden hoitokalastussaaliit

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Kokemäenjoen vaellusankeriaat Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

JÄNNITTÄVÄT JÄRVET. Kerhosuunnitelma LUMA-koulutus 2017 Tuuli Laukkanen

JÄNNITTÄVÄT JÄRVET. Kerhosuunnitelma LUMA-koulutus 2017 Tuuli Laukkanen Kerhosuunnitelma LUMA-koulutus 2017 Tuuli Laukkanen JÄNNITTÄVÄT JÄRVET -5 kerhokertaa -noin 60min/kerta -ikäryhmä: 9-12v. -sijainti: Vesijärven ympäristö Kerhon tarkoitus on tutustuttaa lapset järvien

Lisätiedot

Kalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä

Kalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä Kalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä Tutkimusraportti 12.11.214 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos 1. Johdanto Pahoin rehevöityneen Tammelan Kaukjärven

Lisätiedot

Eläinplankton, kasviplanktonbiomassa ja veden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet

Eläinplankton, kasviplanktonbiomassa ja veden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet Vesijärven Enonselän ravintoverkon rakenne ja toiminta vuosina 2009, 2011 ja 2013: Eläinplankton, kasviplanktonbiomassa ja veden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet Kirsi Kuoppamäki, Mirva Ketola ja Timo

Lisätiedot

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli

Lisätiedot

ESS oppiminen ja sen simulointi

ESS oppiminen ja sen simulointi ESS oppiminen ja sen simulointi 8.10.2008 Suhteellinen palkkiosumma, RPS = = = = + + = = n i t i t i t i t i i n i i i i P m r P m r t f r r f 1 1 1 1 1 1 1 1 ) ( ) ( ) ( (1) τ τ τ τ τ τ Harleyn (1981)

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Maaperäeliöt viljelijän tukena Maaperäeliöt viljelijän tukena Millaista elämää mullassa on? Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 19.4.2017 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on eliöille moniulotteinen mosaiikki

Lisätiedot

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA Suomenkielinen nimi: Matokala Author, "löytäjä": Valenciennes Tieteelinen nimi: Pangio kuhlii Cobitis kuhlii Löytämisvuosi: 1846 Englanninkielinen nimi: Coolie loach Leopard loach Slimy myersi Slimy loach

Lisätiedot

Vesijärven eläinplanktonin seurantatutkimus

Vesijärven eläinplanktonin seurantatutkimus Vesijärven eläinplanktonin seurantatutkimus 1991-2015 Kirsi Kuoppamäki Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Niemenkatu 73, Lahti, kirsi.kuoppamaki@helsinki.fi Tiivistelmä: Eläinplankton on avainyhteisö,

Lisätiedot

Paleolimnologinen lähestymistapa järvien rehevöitymiskehityksen tutkimisessaesimerkkitapauksia

Paleolimnologinen lähestymistapa järvien rehevöitymiskehityksen tutkimisessaesimerkkitapauksia Paleolimnologinen lähestymistapa järvien rehevöitymiskehityksen tutkimisessaesimerkkitapauksia Suomesta ja Kiinasta Jan Weckström Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto yhteistyössä Ge Yu, Menga

Lisätiedot

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Pyhäjärvi -instituutti järviekosysteemi on kuin elollinen olento, jolla on muotonsa, kokonsa ja aineenvaihduntansa.

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

ARRAJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

ARRAJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ARRAJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 262/2014 Mirva Ketola Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 2 ARRAJÄRVI 1 2.1 JÄRVEN PERUSTIEDOT 1 2.2 VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

Vesijärven eläinplanktonin seurantatutkimus

Vesijärven eläinplanktonin seurantatutkimus Vesijärven eläinplanktonin seurantatutkimus 1991-2016 Kirsi Kuoppamäki Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Niemenkatu 73, Lahti, kirsi.kuoppamaki@helsinki.fi Tiivistelmä: Eläinplankton on avainyhteisö,

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus VELHO-hanke & Pro Saaristomeri ohjelma Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutusiltapäivä Salo 31.8.2011 Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus Ilkka Sammalkorpi SYKE/Vesikeskus/Vesienhoitoyksikkö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos haastaa rapu- ja kalatalouden

Ilmastonmuutos haastaa rapu- ja kalatalouden Ilmastonmuutos haastaa rapu- ja kalatalouden Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Mikä ihmeen ilmastonmuutos??? 2 Maksimilämpötila

Lisätiedot

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA Tämä kalvosarja esittelee EKOLOGIAN PERUSKÄSITTEITÄ IHMISEN VAIKUTUKSIA LUONTOON JA RIISTALAJIEN ELINYMPÄRISTÖIHIN ELÄINTEN SOPEUTUMISTA JA ERILAISIA KEINOJA SELVIYTYÄ

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Lestijärven tila (-arvio)

Lestijärven tila (-arvio) Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-

Lisätiedot

VOIKO HUMUKSEN MERKITYSTÄ SUURTEN BOREAALIJÄRVIEN ELÄINPLANK- TONIN RAVINNOSSA MÄÄRITTÄÄ VAKAIDEN HIILI- JA TYPPI-ISOTOOPPIEN AVULLA?

VOIKO HUMUKSEN MERKITYSTÄ SUURTEN BOREAALIJÄRVIEN ELÄINPLANK- TONIN RAVINNOSSA MÄÄRITTÄÄ VAKAIDEN HIILI- JA TYPPI-ISOTOOPPIEN AVULLA? VOIKO HUMUKSEN MERKITYSTÄ SUURTEN BOREAALIJÄRVIEN ELÄINPLANK- TONIN RAVINNOSSA MÄÄRITTÄÄ VAKAIDEN HIILI- JA TYPPI-ISOTOOPPIEN AVULLA? ELLI JELKÄNEN Pro gradu -tutkielma Itä-Suomen yliopisto Biologian laitos

Lisätiedot

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle? Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi

Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi Sanna Laaka-Lindberg Kasvitieteen yksikkö, sammaltiimi Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS 1 2-2-2016 Keuhkosammal

Lisätiedot

Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko

Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko Kainuun kalantutkimus monipuoliset ja muunneltavat puitteet kokeelliseen tutkimukseen Tutkimusseminaari 10.4.2008 Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko Kuva: Mari

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaatu- ja planktontietojen päivitys ja raportointi

Vesijärven vedenlaatu- ja planktontietojen päivitys ja raportointi Vesijärven seurantatutkimus RAPORTTI VESIJÄRVI-SÄÄTIÖLLE Vesijärven vedenlaatu- ja planktontietojen päivitys ja raportointi Kirsi Vakkilainen, Mirva Nykänen, Tuukka Ryynänen, Perttu Tamminen, Jessica López

Lisätiedot

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja

Lisätiedot

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus Sisällys Merenhoito? Merenhoitosuunnitelman laadinta ja aikataulu Yhteistyö Meren hyvä tila ja monimuotoisuus

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa

Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa Jenni Miettunen Pro gradu 2009 Ohjaaja: Prof. Heikki Roininen Biotieteiden tiedekunta Joensuun yliopisto Riekon

Lisätiedot

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Mitä syö: Silkkiuikku Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Silkkiuikun liikkuminen maalla on vaivalloista

Lisätiedot

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Hannu Pöysä Luonnonvarakeskus 1 Vesilintujen pesimäkantojen kehitys 1986-2015 valtakunnallisen seuranta-aineiston mukaan Rintala & Lehikoinen 2015,

Lisätiedot

Mikrobisilmukka. Järvien biodiversiteetti. Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot. Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot. Saariteorian sovellutus järviin

Mikrobisilmukka. Järvien biodiversiteetti. Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot. Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot. Saariteorian sovellutus järviin Mikrobisilmukka Kasviplanktonin tuottama hiili ei yleensä riitä selittämään eläinten kasvupotentiaalia -- puuttuva linkki: mikrobiyhteisö (bakteerit, alkueläimet, sienet) -- bakteerit assimiloivat ylempien

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta 2008

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta 2008 Mikko Olin, Satu Estlander, Mira Grönroos, Matti Kotakorpi, Hannu Lehtonen ja Mika Vinni..9. Bio ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA)

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot